Istumaannousutesti

TOIMIA-mittarit

26.1.2011 • Viimeisin muutos 30.5.2024

Sirpa Lusa

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Soveltuvuusarviot

Istumaannousutestin soveltuvuus liikuntaelinten toimintakyvyn alenemisen varhaiseen tunnistamiseen työikäisillä osana työkyvyn edellytysten arviointia

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Suoritusohje «»1
Viitearvot «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Alun perin testi on lähtöisin armeijassa ja liikunnan opettajilla käytetystä testistä, jossa liike suoritettiin niin, että polvet olivat suorana lattialla.

Kohderyhmä

Työikäiset
Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Vartalon lihasten voima ja teho [b7305]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ylläpitotahoa ei ole. Liikuntatieteellinen seura ja UKK-instituutti julkaisevat kuntotestauksen ohjekirjallisuutta, jossa ohjeet päivittyvät.

Käyttöoikeus

Rajoittamaton

Maksullisuus

Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Työikäisten kuntotestaukseen liittyvää koulutusta tarjoaa LTS, UKK-instituutti ja TTL. Testin käyttö vaatii perustiedot kuormitusfysiologiasta ja anatomiasta. Testin oikea suoritustekniikka lisää huomattavasti sen luotettavuutta. Työikäisille tehtyjen testien valinta, tulkinta ja niistä vedettävät johtopäätökset suhteessa työkykyyn vaativat työn aiheuttaman kuormituksen ja yksilön kuormittuneisuuden arvioinnin tuntemusta. Huonokuntoisilla esim. 60 sekunnin vatsalihastesti voi olla (lähes) maksimaalinen suoritus ja sisältää terveysriskin. Ennen testausta on erityisen tärkeää kartoittaa huolellisesti liikuntaelinten kipuoireet, vammat ja sairaudet.

Tarvittavat välineet

voimistelumatto
kello
metronomi
koroke

Tarvittavat välineet riippuvat testiversiosta.

Aikatarve

5–10 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Viljanen ym. (1991) «Viljanen T, Viitasalo JT, Kujala UM. Strength characteristics of a healthy urban adult population. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1991;63(1):43–47.»24: viitearvot 25–60-vuotiaille (30 sek toistotesti) - Kts. Viitearvot kohdasta "Mittarin lomake ja ohje" sivun oikeasta laidasta
Alaranta ym. (1994) «Alaranta H, Hurri H, Heliövaara M ym. Non-dynamometric trunk performance tests: reliability and normative data. Scand J Rehabil Med 1994;26(4):211–215.»2: viitearvot 35–54 vuotiaille, erikseen miehille ja naisille ikäryhmittäin työn luonteen mukaan kaupungin työntekijöillä (ruumiillinen/henkinen työ) (kämmenet reisien yläpuolella, suoritus 50 toistoon saakka)
ACSM: viitearvot 20–69-vuotiaille (käsiä lattialla liuttaen, suoritusrytmi vakioituna 25 krt/min) «Whaley MH, Brubaker PH, Otto RM. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription: Health-related physical fitness testing and interpretation. 7. painos. Baltimore: American College of Sports M»26
Pollock/Wilmore (1990) «Pollock ML, Wilmore JH. Exercise in health and disease: Evaluation and prescription for prevention and rehabilitation. Toinen painos. Philadelphia: W.B. Saunders Company; 1990.»18: amerikkalaisväestön viitearvot 18–65-vuotiaille (60 sek toistotesti)
Pihlainen ym. (2009) « Pihlainen K, Santtila M, Ohrankämmen O, Ilomäki J, Rintakoski M, Tiainen S. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2009. www.puolustusvoimat.fi»16: Puolustusvoimien siivilien 1–5-luokkaiset viitearvot 20–64-vuotiaille naisille ja miehille (60 sek toistotesti); viitearvot vastaavasti myös sotilaillewww.puolustusvoimat.fi > toimialat>liikunta>kenttäkelpoisuus
Lusa ym (2010) «Lusa S, Wikström M, Punakallio A,Lindholm H,Luukkonen R. FireFit - Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö. Kehittämishanke (2. vaihe). Tampere: Työterveyslaitos, 2010.»10: suomalaisten miespuolisten palomiesten viitearvot ikäryhmittäin (60 sek toistotesti) «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-021-8»2

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

EUROFIT-testistö « Keskinen OP. EUROFIT-testistöt. Julkaisussa Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, »8

Palomiesten pelastussukellusohjeessa fyysisen toimintakyvyn arviointiin kuuluva testi «Sisäasiainministeriö. Pelastussukellusohje. Sisäasiainministeriön julkaisu 48/2007.»21, «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-281-5»3

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Clarke (1976) «Clarke H. Exercise ant the abdominal muscles. Physical Fitness Research Digest. 1976; 6(3):1–21.»3 on tehnyt katsauksen sitä ennen tehdyistä vatsalihastestejä koskevista tutkimuksista, joita on julkaistu jo 1940- ja 1950-luvuilla (muun muassa EMG-tutkimuksia). Katsauksessa on todettu muun muassa, että testissä jalat tuettuina lonkan koukistajat toimivat voimakkaammin kuin ilman tukemista. Faulkner ja Stewards (1982) «Faulkner RA, Stewart CW. Assessment of Abdominal Muscle Strength in Adults. CAHPER journal. 1982; 48:26–27.»5 ehdottivat yhteen vatsalihastestisuoritukseen perustuvaa tarkkailua, joka sopii heikkokuntoisille, mutta jonka erottelukyky ei riitä hyväkuntoisille. 1980-luvulla oli aktiivista kehitys- ja tutkimustyötä löytää uusia sit-up/curl-up -testimuotoja.

Safrit ym. «Vincent WJ, Britten SD. Evaluation Of The Curl Up - a substitute for the bent knee sit up. JOPER. 1980; February: 74–75.»25 tekivät vertailevan tutkimuksen 18 eri sit-up/curl-up -testityypistä (jalat tuettuina, ilman tukea, ylösnostettuina ja käsien paikkaa vaihdellen, kaikissa 60 sekunnin suoritukset). Ensisijaisesti he suosittelivat testejä ilman jalkojen tukemista, mutta heikkokuntoisille myös testiä jalat tuettuina, jolloin käsiä liu’utetaan lattialla vartalon sivuilla.

Nykyisin mittaria käytetään laajalti vartalon koukistajalihasten dynaamisen kestävyyden testaamiseen. Testi eri versioineen soveltuu kaikenikäisille ja eri kuntoisille.

Termiä curl-up on käytetty yleensä silloin, kun jalkoja ei tueta suorituksen aikana (jalat voivat olla 90 asteen kulmassa lattialla (muun muassa «Vincent WJ, Britten SD. Evaluation Of The Curl Up - a substitute for the bent knee sit up. JOPER. 1980; February: 74–75.»25) tai nostettuna ylös korokkeelle). Tällöin liikkeestä pyritään eliminomaan lonkan koukistajien vaikutus.

Työikäisillä käytössä oleva versio

Lähtöasennossa testattava on selin makuulla, polvet 90 asteen kulmassa lattialla tuettuina. Kädet ovat niskan takana sormet lomittain. Ylävartaloa nostetaan alustasta tasaisesti selkää pyöristäen niin, että kyynärpäät koskettavat polvia ja lasketaan takaisin alustalle niin, että selkä suoristuu. Suoritusten määrä lasketaan joko 30 tai 60 sekunnin ajalta.

Testi voidaan suorittaa edellä mainitulla tavalla myös niin, että pyritään tiettyyn toistomäärään, esim. 50 toistoon. Tällöin voidaan käyttää metronomia liikenopeuden vakioimiseen (esim. 50 krt/min, joka mahdollistaa 25 suoritusta/min). Lasketaan maksimisuoritukset (suurin sallittu suoritusmäärä on 100, jota harvat tavoittavat).

Suoritustapa voi vaihdella seuraavasti:

jalat tuettuna tai ilman tukea
jalat ylös nostettuina
nousukorkeus 30 tai 60 astetta
kädet reisien päällä kämmenet alaspäin, tällöin nostetaan ylävartaloa kunnes ranteet koskettavat polvilumpiota
kädet rinnalla ristissä, korvien päällä tai niskan takana ristissä
käsiä liu'utetaan ylävartaloa nostettaessa lattialla vartalon sivuilla pyrkien tiettyihin (ikäriippuvaisiin) merkkeihin «Ahtiainen J, Häkkinen K. Kestovoima. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. siv»1, «Whaley MH, Brubaker PH, Otto RM. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription: Health-related physical fitness testing and interpretation. 7. painos. Baltimore: American College of Sports M»26

Testistä on myös mm. kolmiportainen, eri istumaannousun tapoja (kädet reisien päällä, rinnalle taivutettuina tai korvanlehdillä) sisältävä Eurofit-testistön mukainen versio, jossa pyritään jokaisessa liikkeessä vähintään viiteen toistoon (noustaan 30 asteeseen). Se on suunniteltu tunnistamaan erityisesti keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, joilla on toiminnallista vajavaisuutta. Suoritusohjeet on julkaistu Kuntotestauksen käsikirjassa «Ahtiainen J, Häkkinen K. Kestovoima. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. siv»1.

Yllämainittujen testitapojen lisäksi on testin aikaiseen jalkojen tukemiseen kehitetty teline, jota käytettiin MiniSuomi-tutkimuksessa «Mälkiä E. Eräät lihasten suorituskykymittaukset fyysisen toimintakykyisyyden kuvaajana suomalaisessa aikuisväestössä. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:23. 1983. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimu»13.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Suoritettaessa testiä jalat tuettuina (yl. sit-up -testi) tulevat liikkeeseen mukaan myös lonkan koukistajat, joten tulos on parempi kuin ilman jalkojen tukemista (yl. curl-up -testi) «Clarke H. Exercise ant the abdominal muscles. Physical Fitness Research Digest. 1976; 6(3):1–21.»3, «Hyytiäinen K, Salminen JJ, Suvitie T ym. Reproducibility of nine tests to measure spinal mobility and trunk muscle strength. Scand J Rehabil Med 1991;23(1):3–10.»6.
Curl-up -testin ei ole todettu olevan riittävän luotettava mittaamaan vatsalihasten voimaa eikä kestävyyttä suurilla joukoilla «Vincent WJ, Britten SD. Evaluation Of The Curl Up - a substitute for the bent knee sit up. JOPER. 1980; February: 74–75.»25, vaikka se mittaakin sit-up -testiä sensitiivisemmin vatsalihaksia «Robertson LD, Magnusdottir H. Evaluation of Criteria Associated with Abdominal Fitness Testing. Research Quarterly for Exiercise and Sport. 1987; 58(3):355–359.»19. Sit-up ja curl-up -testien tulokset korreloivat keskenään huonosti (60 % selittämätöntä vaihtelua) mm. siksi että ne edellyttävät osittain erilaista lihastoimintaa (curl-up -testissä toimivat lonkan koukistajat vähemmän) ja curl-up -testin on todettu olevan enemmän riippuvainen selkärangan liikelaajuuksista «Robertson LD, Magnusdottir H. Evaluation of Criteria Associated with Abdominal Fitness Testing. Research Quarterly for Exiercise and Sport. 1987; 58(3):355–359.»19.
Rakennusmiehillä testin (ns. Ortonin testi: pyritään 50 suoritukseen liu'uttaen käsiä reisien päällä) tulos oli yhteydessä lanne-, selkä- (kor.kerroin -0,17*) ja niskakipuihin (-0,25**), TKI:iin (0,23**) sekä tutkittavan omaan ennusteeseen työkyvystään suhteessa TULE-sairauksiin (0,26**) poikkileikkausasetelmassa «Malmivaara A, Liira J, Leino-Arjas P, Aro T, Matilainen E, Lundström S, Mutanen P, Kivekäs J. Liikuntaelinten toimintakyky työkykyä ennustavana tekijänä rakennusmiehillä. Työ ja ihminen. 1998; 12(2):1»11.
Kunta-alan naistyöntekijöillä vatsalihastestin tulos (30 sek) oli yhteydessä TKI:iin (r=0,39**) «Nygård CH, Eskelinen L, Suvanto S ym. Associations between functional capacity and work ability among elderly municipal employees. Scand J Work Environ Health 1991;17(suppl 1):122–127.»15.
Mälkiän (1983) «Mälkiä E. Eräät lihasten suorituskykymittaukset fyysisen toimintakykyisyyden kuvaajana suomalaisessa aikuisväestössä. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:23. 1983. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimu»13 poikkileikkausasetelmassa vatsalihastestin tulos (30 sek) oli yhteydessä tutkittavan subjektiiviseen arvioon työkyvystään. Yhteys oli miehillä naisia vahvempi.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Kodinhoitajilla «Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43(8):723–730.»17 huono tulos 30 sekunnin vatsalihastestissä lisäsi riskiä (OR 8,9) huonolle TKI:lle viiiden vuoden seuranta-aikana.
Viiden vuoden seurannassa rakennusmiehillä suoritus ennusti oman työkykyarvion muutosta (estimaatti 0,038, p=0,017) ja työkykyä työn vaatimusten suhteen (0,016, p=0,020) sekä fyysisen kunnon muutosta (0,018, p=0,019). Lanne-ristiselän kivut vähensivät em. ennustavuutta, kun taas liialliset työn vaatimukset eivät. Vatsalihastestin todettiin ennustavan työkyvyttömyyttä tuki- ja liikuntaelinkipujen eri haittaluokissa (0,009, 0,017, 0,001). Vatsalihasten kestävyys saattaa olla yhteydessä myöhempään työkyvyttömyyteen, joskin yhteys on heikko «Malmivaara A, Liira J, Leino-Arjas P, Aro T, Matilainen E, Lundström S, Mutanen P, Kivekäs J. Liikuntaelinten toimintakyky työkykyä ennustavana tekijänä rakennusmiehillä. Työ ja ihminen. 1998; 12(2):1»11.
Videmanin ym. tutkimuksessa (1989) «Videman T, Rauhala H, Asp S ym. Patient-handling skill, back injuries, and back pain. An intervention study in nursing. Spine (Phila Pa 1976) 1989;14(2):148–156.»23 heikko tulos sairaanhoitajien vatsalihastestissä (30 sek) ennusti selän tapaturmia ja kipuja yhden vuoden seurannassa.
Leino ym. (1987) «Leino P, Aro S, Hasan J. Trunk muscle function and low back disorders: a ten-year follow-up study. J Chronic Dis 1987;40(4):289–296.»9 totesivat, että heikot vatsalihakset olivat lievä riski metallialalla toimivilla miehillä saada selkäkipuja 10-vuoden seurannassa.
Toisin kuin edellä mainituissa tutkimuksissa, Smolanderin ym. (2010) «Smolander J, Sörensen L, Pekkonen M ym. Muscle performance, work ability and physical functioning in middle-aged men. Occup Med (Lond) 2010;60(1):78–80.»22 tutkimuksessa vatsalihastestin tulos ei ollut yhteydessä TKI:iin ruumiillista työtä tekevillä keski-ikäisillä suomalaisilla miehillä. Tutkimuksessa käytetty testiversio oli Ortonin kehittämä versio, jossa pyritään 50 toistoon, eikä se välttämättä ole riittävän erotteleva tässä kohderyhmässä. Laajassa amerikkalaistutkimuksessa vatsalihastesti (60 sek) ei ennustanut alaselkäkipuja keskimäärin kuudenvuoden seuranta-aikana «Jackson AW, Morrow JR Jr, Brill PA ym. Relations of sit-up and sit-and-reach tests to low back pain in adults. J Orthop Sports Phys Ther 1998;27(1):22–26.»7.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Tieto puuttuu.

Yhtäpitävä validiteetti

Tieto puuttuu.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Testi (30 sek) erotteli tilastollisesti merkittävällä tasolla (p<0.05) fyysistä, henkistä tai edellisten yhdistelmästä koostuvaa työtä tekevien miesten (keski-ikä 52 v) vatsalihasten voimaa: heikoin voima oli fyysistä työtä tekevillä «Nygård CH, Luopajärvi T, Cedercreutz G ym. Musculoskeletal capacity of employees aged 44 to 58 years in physical, mental and mixed types of work. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1987;56(5):555–561.»14. Myös Mälkiän (1983) «Mälkiä E. Eräät lihasten suorituskykymittaukset fyysisen toimintakykyisyyden kuvaajana suomalaisessa aikuisväestössä. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:23. 1983. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimu»13 tekemässä tutkimuksessa kevyehköä työtä tekevillä ja vapaa-ajallaan enemmän liikkuvilla oli parhaimmat tulokset vatsalihastestissä (30 sek).

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

30 sek toistosuoritus: kuukauden välillä tehdyissä testeissä hyvä (r=0,71) «Nygård CH, Luopajärvi T, Cedercreutz G ym. Musculoskeletal capacity of employees aged 44 to 58 years in physical, mental and mixed types of work. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1987;56(5):555–561.»14
240 sek toistosuoritus: hyvä (r=0,93) «Hyytiäinen K, Salminen JJ, Suvitie T ym. Reproducibility of nine tests to measure spinal mobility and trunk muscle strength. Scand J Rehabil Med 1991;23(1):3–10.»6
kädet reisien päällä, suoritusten määrä max. 50: vuoden välein hyvä (r=0,84) «Alaranta H, Hurri H, Heliövaara M ym. Non-dynamometric trunk performance tests: reliability and normative data. Scand J Rehabil Med 1994;26(4):211–215.»2
60 sek: erittäin hyvä (r=0.98) «Diener MH, Golding LA, Diener D. Validity and reliability of a one-minute half sit-up test of abdominal strength and endurance. Sports Med., Training and Rehab. 1995; 6:105–119.»4

Mittaajien välinen toistettavuus

6-osatestissä (Janda 1983): hyvä (Cohen kappa 0,57) ja (240 sek) hyvä (r=0,93) «Hyytiäinen K, Salminen JJ, Suvitie T ym. Reproducibility of nine tests to measure spinal mobility and trunk muscle strength. Scand J Rehabil Med 1991;23(1):3–10.»6
kädet reisien päällä, suoritusten määrä max. 50: viikon välein erittäin hyvä (r=0,91) «Alaranta H, Hurri H, Heliövaara M ym. Non-dynamometric trunk performance tests: reliability and normative data. Scand J Rehabil Med 1994;26(4):211–215.»2
kädet reisien päällä, suoritusten määrä max. 75: erittäin hyvä (r=0,89); viitteitä lievästä oppimisefektistä 3 päivän aikana «Moreland J, Finch E, Stratford P ym. Interrater reliability of six tests of trunk muscle function and endurance. J Orthop Sports Phys Ther 1997;26(4):200–208.»12
60 sek: hyvä (r=0,76) «Diener MH, Golding LA, Diener D. Validity and reliability of a one-minute half sit-up test of abdominal strength and endurance. Sports Med., Training and Rehab. 1995; 6:105–119.»4

Mittarien välinen toistettavuus (inter-tester reliability)

vertailu ylös saakka istumaannousu- ja puoliksi istumaannousutesti -versioiden välillä (60 sek toistosuoritus) toistettavuus kohtalaisen hyvä (r=0,71).

Sisäinen yhdenmukaisuus

Tieto puuttuu.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

On todettu, että jopa yhden tai muutaman vatsalihastestiliikkeen arviointi antaa toiminnallisen kuvan vatsalihasten kapasiteetista «Faulkner RA, Stewart CW. Assessment of Abdominal Muscle Strength in Adults. CAHPER journal. 1982; 48:26–27.»5, «Hyytiäinen K, Salminen JJ, Suvitie T ym. Reproducibility of nine tests to measure spinal mobility and trunk muscle strength. Scand J Rehabil Med 1991;23(1):3–10.»6, mikä sopii hyvin heikkokuntoisia, iäkkäämpiä tai sairauksia omaavia työntekijöitä testattaessa.

On viitteitä siitä, että testistä suoriutumiseen vaikuttaa aikaisempi selkäkipujen historia, joten ne tulee aina selvittää ennen testausta «Malmivaara A, Liira J, Leino-Arjas P, Aro T, Matilainen E, Lundström S, Mutanen P, Kivekäs J. Liikuntaelinten toimintakyky työkykyä ennustavana tekijänä rakennusmiehillä. Työ ja ihminen. 1998; 12(2):1»11.

Testin käyttäminen vaatii testausopin perusteiden hallintaa. Työikäisten testiversion valintaan vaikuttavat käyttötarkoitus ja työn fyysiset vaatimukset sekä kohderyhmä. Terveystarkastuksissa voidaan aloittaa kevyemmistä, kaikille sopivista, turvallisista vatsalihastestiversioista ja siirtyä tarpeen mukaan rankempiin, esim. toistosuorituksiin. Rankempia testiversioita voidaan käyttää fyysisesti vaativissa töissä, kuten rakennus-, pelastus- tai kodinhoitoalalla. Testi sopii työkyvyn fyysisten vaatimusten edellytysten arvioimiseen energeettisesti kuormittavissa töissä. Tämä vaatii kuitenkin töiden tuntemista ja alaan liittyvän tutkimustiedon hallintaa. Testi sopii hyvin työikäisten liikunnan harrastamisen motivointiin ja oman edistymisen seurantaan.

Yksityiskohtaisia ohjeita ja viitearvoja testiversioista on hyvin saatavilla (esim. «Ahtiainen J, Häkkinen K. Kestovoima. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. siv»1).

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Mittarin tiedot koonnut

Sirpa Lusa, erikoistutkija

Hyväksynyt:

TOIMIAn toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»4

Alkuperäiset lähteet

Clarke HH: Exercise and the Abdominal Muscles. Phys Fit Res Digest 1976; 6:1976 (katsaus).

Dewitt RJ: A study of the sit-up type of test, as a means of measuring strength and endurance of the abdominal muscles. Res Q 1994; 15:60–63.

Kirjallisuutta

Ahtiainen J, Häkkinen K. Kestovoima. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. sivut 169–179.
Alaranta H, Hurri H, Heliövaara M ym. Non-dynamometric trunk performance tests: reliability and normative data. Scand J Rehabil Med 1994;26(4):211–215 «PMID: 7878396»PubMed.
Clarke H. Exercise ant the abdominal muscles. Physical Fitness Research Digest. 1976; 6(3):1–21.
Diener MH, Golding LA, Diener D. Validity and reliability of a one-minute half sit-up test of abdominal strength and endurance. Sports Med., Training and Rehab. 1995; 6:105–119.
Faulkner RA, Stewart CW. Assessment of Abdominal Muscle Strength in Adults. CAHPER journal. 1982; 48:26–27.
Hyytiäinen K, Salminen JJ, Suvitie T ym. Reproducibility of nine tests to measure spinal mobility and trunk muscle strength. Scand J Rehabil Med 1991;23(1):3–10 «PMID: 2035000»PubMed.
Jackson AW, Morrow JR Jr, Brill PA ym. Relations of sit-up and sit-and-reach tests to low back pain in adults. J Orthop Sports Phys Ther 1998;27(1):22–26 «PMID: 9440037»PubMed.
Keskinen OP. EUROFIT-testistöt. Julkaisussa Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. sivut 195–197.
Leino P, Aro S, Hasan J. Trunk muscle function and low back disorders: a ten-year follow-up study. J Chronic Dis 1987;40(4):289–296 «PMID: 2951392»PubMed.
Lusa S, Wikström M, Punakallio A,Lindholm H,Luukkonen R. FireFit - Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö. Kehittämishanke (2. vaihe). Tampere: Työterveyslaitos, 2010.
Malmivaara A, Liira J, Leino-Arjas P, Aro T, Matilainen E, Lundström S, Mutanen P, Kivekäs J. Liikuntaelinten toimintakyky työkykyä ennustavana tekijänä rakennusmiehillä. Työ ja ihminen. 1998; 12(2):127–138.
Moreland J, Finch E, Stratford P ym. Interrater reliability of six tests of trunk muscle function and endurance. J Orthop Sports Phys Ther 1997;26(4):200–208 «PMID: 9310911»PubMed.
Mälkiä E. Eräät lihasten suorituskykymittaukset fyysisen toimintakykyisyyden kuvaajana suomalaisessa aikuisväestössä. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:23. 1983. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus ja sosiaaliturvan tutkimuslaitos, Turku.
Nygård CH, Luopajärvi T, Cedercreutz G ym. Musculoskeletal capacity of employees aged 44 to 58 years in physical, mental and mixed types of work. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1987;56(5):555–561 «PMID: 3653097»PubMed.
Nygård CH, Eskelinen L, Suvanto S ym. Associations between functional capacity and work ability among elderly municipal employees. Scand J Work Environ Health 1991;17(suppl 1):122–127 «PMID: 1792525»PubMed.
Pihlainen K, Santtila M, Ohrankämmen O, Ilomäki J, Rintakoski M, Tiainen S. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2009. www.puolustusvoimat.fi
Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43(8):723–730 «PMID: 11515256»PubMed.
Pollock ML, Wilmore JH. Exercise in health and disease: Evaluation and prescription for prevention and rehabilitation. Toinen painos. Philadelphia: W.B. Saunders Company; 1990.
Robertson LD, Magnusdottir H. Evaluation of Criteria Associated with Abdominal Fitness Testing. Research Quarterly for Exiercise and Sport. 1987; 58(3):355–359.
Safrit MJ, Zhu W, Costa MG, Zhang L. Research Quarterly for Exercise and Sport. 1992; 63(3):277–283.
Sisäasiainministeriö. Pelastussukellusohje. Sisäasiainministeriön julkaisu 48/2007.
Smolander J, Sörensen L, Pekkonen M ym. Muscle performance, work ability and physical functioning in middle-aged men. Occup Med (Lond) 2010;60(1):78–80 «PMID: 19700492»PubMed.
Videman T, Rauhala H, Asp S ym. Patient-handling skill, back injuries, and back pain. An intervention study in nursing. Spine (Phila Pa 1976) 1989;14(2):148–156 «PMID: 2522242»PubMed.
Viljanen T, Viitasalo JT, Kujala UM. Strength characteristics of a healthy urban adult population. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1991;63(1):43–47 «PMID: 1915330»PubMed.
Vincent WJ, Britten SD. Evaluation Of The Curl Up - a substitute for the bent knee sit up. JOPER. 1980; February: 74–75.
Whaley MH, Brubaker PH, Otto RM. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription: Health-related physical fitness testing and interpretation. 7. painos. Baltimore: American College of Sports Medicine. 2006, sivut 55–92.