Eteenkurotus istuen

Mittarin lomake ja ohje

• Ei erillistä mittauslomaketta.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kurotustesti kehitettiin silloisen "Standing, Bobbing" -testin tilalle «Wells KF, Dillon EK. The Sit and Reach - A Test of Back and Leg Flexibility. Research Quarterly, 1952; 23:115–116.»18, koska tämä koettiin epävarmaksi ja vaaralliseksi (ks. kohta Mittarin tausta ja kuvaus). Testi mittaa notkeutta ja nivelten liikkuvuutta, jonka tulokseen vaikuttavat alaselän ja jalkojen takaosan lihasten ja nivelten rakenteet.

Kohderyhmä

• Nuoret
• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Usean nivelen liikkuvuus [b7101]

Mittarin ylläpitotaho

Ylläpitotahoa ei ole. Liikuntatieteellinen seura ja UKK-instituutti julkaisevat kuntotestauksen ohjekirjallisuutta, jossa ohjeet päivittyvät.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Työikäisten kuntotestaukseen liittyvää koulutusta tarjoaa LTS, UKK-instituutti ja TTL. Testin käyttö vaatii perustiedot anatomiasta. Testin oikea suoritustekniikka lisää huomattavasti sen luotettavuutta. Ennen testausta on erityisen tärkeää kartoittaa huolellisesti liikuntaelinten kipuoireet, vammat ja sairaudet.

Tarvittavat välineet

• minimissään lattialla tehtävässä versiossa mittanauha tai viivotin
• mittatikku
• alusta
• mittalaatikon ohjeet: saatavilla Kuntotestauksen käsikirjasta «Ahtiainen J. Notkeus. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. sivut 180–185. »1

Aikatarve

5–10 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Pollock & Willmore 1990 «Pollock ML, Wilmore JH. Exercise in health and disease: Evaluation and prescription for prevention and rehabilitation. Toinen painos. Philadelphia: W.B. Saunders Company; 1990.»16: viitearvot (erittäin huono-erinomainen) miehille ja naisille (18–65 v.) (testissä käytetty mittalaatikkoa, jossa 0-taso 26 cm:ssä).

ACSM:n viitearvot «Whaley MH, Brubaker PH, Otto RM. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription: Health-related physical fitness testing and interpretation. 7. painos. Baltimore: American College of Sports M»19 (tarvitsee parantamista-erinomainen) 20–69-vuotiaille sekä viitearvot ja %-jakaumat 18–65-vuotiaille (testissä käytetty mittalaatikkoa, jossa 0-taso 26 cm:ssä) (viimeksi mainittu taulukko on julkaistu myös Kuntotestauksen käsikirjassa «Ahtiainen J. Notkeus. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. sivut 180–185. »1.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

EUROFIT-testistö «Keskinen OP. EUROFIT-testistöt. Julkaisussa Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2»12

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Kurotustesti kehitettiin silloisen "Standing, Bobbing" -testin tilalle «Wells KF, Dillon EK. The Sit and Reach - A Test of Back and Leg Flexibility. Research Quarterly, 1952; 23:115–116.»18, koska tämä koettiin epävarmaksi ja vaaralliseksi. Testissä testattava seisoi voimistelupenkillä kurkottaen käsiään ja ylävartaloaan lattiaa kohti. Jo silloin lattialla tehtävän kurotustestin reliabiliteetti todettiin hyväksi (r=0,98, odd-even -menetelmä: vertailu toistojen välillä).

Testin tekemistä varten on kehitetty myös ns. mittalaatikoita «Ahtiainen J. Notkeus. Julkaisussa Keskinen K, Häkkinen K, Kalllinen M. Kuntotestauksen käsikirja, 2. uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161, 2007. sivut 180–185. »1, «Whaley MH, Brubaker PH, Otto RM. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription: Health-related physical fitness testing and interpretation. 7. painos. Baltimore: American College of Sports M»19. Laatikoita käytettäessä tulee huomioida, miten niissä on määritelty 0-taso, ja käyttää oikeaa viitearvotaulukkoa.

Vuonna 1994 muun muassa USA:ssa suositeltiin ns. perinteisen kurotustestin rinnalle ns. selkää säästävä versio, jossa eteen kurotus lattialla tehdään koukistaen vuorotellen molempia jalkoja «Cooper Institute for Aerobics Research. The prudential FITNESSGRAM test administration manual. Cooper Institute for Aerobics Research. Dallas. 1994.»4. Suositus perustui olettamukseen, että kun testi tehdään niin, että vain yhden jalan hamstring-lihakset ovat venyttyneinä kerrallaan, alaselkään ja selkärankaan kohdistuu pienempi kuormitus ja tapaturman riski on pienempi kuin jos testi tehtäisiin molemmat jalat suorina.  

Iäkkäämmille ihmisille on kehitetty tuolilla tehtävä testiversio, jossa istutaan 40 cm korkealla seinää vasten olevalla tuolilla. Yksi jalka kerrallaan ojennetaan suoraksi eteen lattiaa vasten ja testattava kurkottaa sormenpäillään suoran jalan varpaita kohti. Etäisyys varpaista mitataan. Luku on miinus-merkkinen, jos varpaita ei saavuteta ja vastaavasti plus-merkkinen, jos varpaat ylitetään «Jones CJ, Rikli RE, Max J ym. The reliability and validity of a chair sit-and-reach test as a measure of hamstring flexibility in older adults. Res Q Exerc Sport 1998;69(4):338–343.»11, «Baltaci G, Un N, Tunay V ym. Comparison of three different sit and reach tests for measurement of hamstring flexibility in female university students. Br J Sports Med 2003;37(1):59–61.»2. Versio kehitettiin, koska todettiin, että iäkkäämpien ihmisten on vaikea päästä lattialle suorittamaan kumpaakaan edellä mainittua testiversiota. Lisäksi se säästää selkään kohdistuvaa kuormitusta ja vähentää edelleen tapaturmariskiä.   

Edelleen testistä on kehitetty penkillä tehtävä selkää säästävä versio, jossa jalat ovat vuorotellen penkin päällä suorana testiliikkeen aikana, ja toinen jalka on noin 90 asteen polvikulmassa jalkapohja lattialla «Hui SS, Yuen PY. Validity of the modified back-saver sit-and-reach test: a comparison with other protocols. Med Sci Sports Exerc 2000;32(9):1655–1659.»8. 

Hoeger ja Hopkins (1992) «Hoeger WW, Hopkins DR. A comparison of the sit and reach and the modified sit and reach in the measurement of flexibility in women. Res Q Exerc Sport 1992;63(2):191–195.»6 ovat kehittäneet myös raajojen pituuseron huomioonottavan testiversion.

Mittarin pätevyys

Vaikka eteenkurotustesti on yleisesti käytetty alaselän ja lonkan liikkuvuuden testi, on sen todettu mittaavan enemmänkin hamstringien joustavuutta kuin alaselän liikkuvuutta. Työikäisille miehille ja naisille tehdyissä mittauksissa todettiin, että eteenkurotustesti miehillä korreloi hamstringien joustavuuteen (r=0,89, p<0,05) ja alaselän liiikkuvuuteen (r=0,59, p<0,05), naisilla vain hamstringien joustavuuteen (r=0,70, p<0,05), mutta ei alaselän liikkuvuuteen (r=0,12, p>0.5) «Jackson A, Langford NJ. The criterion-related validity of the sit and reach test: replication and extension of previous findings. Res Q Exerc Sport 1989;60(4):384–387.»9. Vuonna 2003 Lemnik ym. «Lemnik KAPM, Han K, de Greef MHG ym. Reliability of the Groningen test for elderly. Journal of Aging and Physical Activity. 2001;9:194–212.»13 vahvistivat edellisiä tuloksia naisten osalta, miehillä he saivat heikommat yhteydet alaselän liikkuvuudelle ja testitulokselle. Hamstringien joustavuus selitti miehillä 54 % ja naisilla 33 % tuloksesta; kun mukaan otettiin alaselän liikkuvuus, selitysosuudet nousivat 3 % ja 6 %. Yläraajojen pituuden huomioiminen ei lisännyt merkittävästi testin selitysosuutta.

Lopez-Minarro ja Rodriguez-Garcia (2010) «López-Miñarro PA, Rodríguez-García PL. Hamstring muscle extensibility influences the criterion-related validity of sit-and-reach and toe-touch tests. J Strength Cond Res 2010;24(4):1013–1018.»15 totesivat, että kurotustestin tuloksen luotettavuuteen vaikuttaa vahvasti hamstringien kireys: ryhmällä, jolla suoran jalan nostokulma jäi alle 75 asteeseen, oli sen ja kurotustestin välinen yhteys huonompi (r=0,31–0,41) kuin niillä, joilla kulma oli >75 astetta (r=0,55).

Hopkins & Hoeger (1992) «Hopkins DR, Hoeger WWK. A comparison of the sit-and reach test in the measurement of flexibility for males. Journal of Applied Sport Science Research. 1992; 6(1):7–10.»7 totesivat, että testin tulokseen vaikuttavat jalkojen ja selän pituus, ja he kehittivät em. pituudet huomioonottavan testiversion. ACSM:n oppaassa on kuitenkin todettu, että pituudet huomioiva testi ei ole parantanut testin ennustavuutta «Whaley MH, Brubaker PH, Otto RM. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription: Health-related physical fitness testing and interpretation. 7. painos. Baltimore: American College of Sports M»19.

Baltaci ym. (2003) «Baltaci G, Un N, Tunay V ym. Comparison of three different sit and reach tests for measurement of hamstring flexibility in female university students. Br J Sports Med 2003;37(1):59–61.»2 totesivat vertaillessaan ns. perinteistä, selkää säästävää ja tuolilla tehtävää testiversiota, että perinteinen (r=0,53** verrattuna oikean ja 0,63** vasemman lonkan liikkuvuuteen) ja selkää säästävä versio (r vaihdellen 0,25* ja 0,50** välillä) olivat yhteydessä hamstringien joustavuuteen (mitattiin goniometrilla lonkien liikkuvuutena) terveillä nuorilla naisilla (keski-ikä 22 v). Vaikka testillä on yhteyksiä hamstringien joustavuuteen, yhteyttä hamstiringien joustavuudella ja ala-selän liikkuvuudella sekä terveydellä ei ole osoitettu olevan «Baltaci G, Un N, Tunay V ym. Comparison of three different sit and reach tests for measurement of hamstring flexibility in female university students. Br J Sports Med 2003;37(1):59–61.»2.

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Testi on erittäin laajalle levinnyt ja paljon käytetty. Se on helppo toteuttaa ja sen turvallisuutta voidaan lisätä valitsemalla ns. selkää säästävä versio.

Kirjallisuudessa suositellaan käytettäväksi molempia, sekä selkää säästävää että perinteistä versiota, niiden riittävän luotettavuuden vuoksi.

Testin suorittaminen ei vaadi laajaa koulutusta, mutta anatomian ja fysiologian tuntemus auttaa testin oikean suositustekniikan valvonnassa ja tulosten tulkinnassa. Testiä käytettäessä on huomioitava, jos testattavalla on TULE-oireita tai -sairauksia tai tasapainohäiriöitä «Baltaci G, Un N, Tunay V ym. Comparison of three different sit and reach tests for measurement of hamstring flexibility in female university students. Br J Sports Med 2003;37(1):59–61.»2.

Lemnik ym (2001) «Lemnik KAPM, Han K, de Greef MHG ym. Reliability of the Groningen test for elderly. Journal of Aging and Physical Activity. 2001;9:194–212.»13 suosittelevat standardoitua verryttelyä ennen testisuoritusten rekisteröinitä, koska suoritus parani kolmen suorituskerran myötä.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Mittarin tiedot koonnut

Sirpa Lusa, erikoistutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»2

Alkuperäinen lähde

Wells KF, Dillon EK. The Sit and Reach - A Test of Back and Leg Flexibility. Research Quarterly, 1952; 23:115–116.