MMAS, aivohalvauspotilaan motorisen suorituskyvyn mittari

Mittarin lomake ja ohje

• Mittari ei ole saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Aivohalvauspotilaan päivittäiseen liikkumiseen liittyvän toimintakyvyn testaaminen.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Aivohalvauspotilaat

Tiedonkeruumenetelmät

• Havainnointi
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Yksittäisten lihasten ja lihasryhmien voima ja teho [b7300], Yhden raajan lihasten voima ja teho [b7301], Makuulle meno [d4100], Istuminen [d4103], Kehon painopisteen siirtäminen [d4106], Istuma-asennon ylläpitäminen [d4153], Käden hienomotorinen käyttäminen [d440], Käveleminen [d450]

Mittarin ylläpitotaho

New paragraph

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarista on järjestetty päivän kestäviä koulutuksia Suomen aikuisneurologisen fysioterapiayhdistyksen organisoimana eri paikkakunnilla.
• Mittarin käyttöönottoa ei suositella ilman koulutusta tai perehdyttämistä käyttöohjeisiin ja harjoittelua kokeneen mittarin käyttäjän kanssa. Mittarin käyttö on raportoitu luotettavaksi vasta kun vähintään kuutta potilasta on arvioitu mittarilla «Malouin F, Pichard L, Bonneau C ym. Evaluating motor recovery early after stroke: comparison of the Fugl-Meyer Assessment and the Motor Assessment Scale. Arch Phys Med Rehabil 1994;75:1206-12 .»4

Tarvittavat välineet

• tarpeeksi leveä hoitopöytä tai asiakkaan vuode
• sekuntikello
• jakkara tai käsinojaton tuoli
• asiakkaan tarvitsema apuväline ja/tai ortoosi
• hernepussi
• portaat (4 askelmaa)
• seinä
• käteen sopiva purkki tai muu sylinterin muotoinen esine
• pallo (halkaisija 14 cm)
• kertakäyttömuki
• lyijykynä
• 2 teekuppia
• 8 helmeä (halkaisija ½–1 cm)
• paperi
• jälkiruokalusikka
• kampa

Aikatarve

15–30 minuuttia toimintakyvystä riippuen

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

NIH Disorders and Stroke, American Stroke Association ja Washington University in St. Louis School of Medicine suosittelevat MMAS:ää (kohdassa Motor Assessment Scale) aivohalvauspotilaiden arvioinnissa: Stroke Assessment Scales Overview «http://www.strokecenter.org/professionals/stroke-diagnosis/stroke-assessment-scales-overview/»2.

Mittarin käännös

Suomennoksesta oli olemassa kaksi eri versiota, joiden yhdenmukaisuutta toisiinsa ja alkuperäiseen versioon verrattiin ja tehtiin tarpeellisia muutoksia. Oulun Diakonissalaitoksen työryhmän (Anttila S, Harju M, Huuki R, Karhu H, Tuomi S) ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin työryhmän (Huttunen M, Peurala SH, Räsänen H, Tarkka IM) pohjalta syntyi versio, josta Sinikka Peurala oli yhteydessä myös alkuperäisen mittarin kehittäjään. Suomennokseen on lisätty tarkennusohjeita (20.5.2006/Sinikka Peurala), joista on tiedotettu mittarin alkuperäisiä kehittäjiä.

Mittarin tausta ja kuvaus

Carr JH ja Shepherd RB «Carr JH, Shepherd RB, Nordholm L ym. Investigation of a new motor assessment scale for stroke patients. Phys Ther 1985;65:175-80 »1 kehittivät mittarin ja julkaisivat sen vuonna 1985 kehittäessään muutenkin AVH-potilaiden fysioterapiaa. Seuraavan 10 vuoden aikana he julkaisivat AVH-fysioterapiasta useita kirjoja, joista osa on kuulunut myös suomalaisen fysioterapiakoulutuksen oppikirja- tai oheislukemistoon (ks. lähteet).

Mittaria on käytetty ja käytetään ainoastaan AVH-potilaiden liikkumisen arviointiin iästä riippumatta. Mittari perustuu tehtäväkeskeiseen lähestymistapaan arvioiden tehtävistä suoriutumista. Mittari on käytössä sekä kliinisessä työssä että tutkimuksissa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin.

Mittari sisältää kahdeksan osiota (alkuperäinen yhdeksän osiota, mutta tonusosio jäi myöhemmin pois sen huonon toistettavuuden takia). Osiot ovat: kääntyminen kyljelle, istumaannousu, istumatasapaino, seisomaannousu, kävely, yläraajan toiminta, käden liikkeet ja käden toiminta. Jokaisesta osiosta saa maksimissaan 6 pistettä, joten kokonaismaksimi on 48 pistettä.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

MMAS on herkkä osoittamaan akuutin ja ylläpitävän vaiheen kuntoutusjakson aikana saavutetun motorisen ja toiminnallisen edistymisen:

1. MMAS ja kuntoutus neurologisella kuntoutusosastolla 3 viikkoa «Korpelainen ym. Fysioterapia 1996»2

• Alle 12 kk sairastaneilla (n=82) alussa 22,4 ±12 p, lopussa 28,7 ±12 p
• Yli 12 kk sairastaneilla (n=29) alussa 20,7 ±8 p, lopussa 23,7 ±9 p

2. MMAS ja sensorinen sähköstimulaatio kroonisilla aivohalvauspotilailla kolmen viikon kuntoutusjaksolla tuotti 2,3 pisteen nousun «Peurala SH, Pitkänen K, Sivenius J ym. Cutaneous electrical stimulation may enhance sensorimotor recovery in chronic stroke. Clin Rehabil 2002;16:709-16 »6

• Käteen stimuloiduilla alussa 25,7 ±10 p, lopussa 29,0 ±9 p
• Jalkaan stimuloiduilla alussa 18,6 ±12 p, lopussa 21,0 ±11 p

3. Kroonisilla aivohalvauspotilailla kolmen viikon kävelyharjoitteluun painottuva kuntoutusjakso tuotti joka viikko yhden pisteen lisää «Peurala SH, Pitkänen K, Sivenius J, ym. Aivohalvauskuntoutujan suorituskyvyn arviointi motorisilla mittareilla. Fysioterapia 2005; 52:9–15.»7

43 kuntoutujaa osallistui seurantamittauksiin puolen vuoden kuluttua, jolloin motorinen suorituskyky oli laskenut noin yhden pisteen saavutetusta (22,3 ± 5,7 vs. 21,4 ± 5,7). Tässä tutkimuksessa ilmeni myös, että MMAS:n kahdeksasta osiosta kaikkien muiden paitsi käden liikkeet ja käden toiminta -osioiden pisteet nousivat kuntoutusjakson aikana «Peurala SH, Pitkänen K, Sivenius J, ym. Aivohalvauskuntoutujan suorituskyvyn arviointi motorisilla mittareilla. Fysioterapia 2005; 52:9–15.»7. Vaikka FIM:ssä ei näillä yli puoli vuotta sairastaneilla nähty muutoksia, osioittain tarkasteltuna FIM itsehoito ja FIM kävely paranivat «Peurala SH, Pitkänen K, Sivenius J, ym. Aivohalvauskuntoutujan suorituskyvyn arviointi motorisilla mittareilla. Fysioterapia 2005; 52:9–15.»7.

4. MMAS:n kävelyosio ja painonsiirtoharjoittelu «Nugent JA, Schurr KA, Adams RD. A dose-response relationship between amount of weight-bearing exercise and walking outcome following cerebrovascular accident. Arch Phys Med Rehabil 1994;75:399-402 »5

• 54 noin kuukautta aiemmin sairastunutta potilasta
• harjoittelivat kunnes MMAS kävely maksimi 6p tai kotiutus
• maksimi 60 toistoa päivittäin
• Kaikki saavuttivat 3 p, joka tarkoittaa 3 metrin itsenäistä kävelyä
• alussa 0 p: painonsiirtoharjoittelun määrällä ei ollut yhteyttä kävelyn edistymiseen
• alussa 1 p tai enemmän: mitä enemmän kuntoutujat harjoittelivat, sitä suurempi oli pistemuutos

5. Akuuteilla aivohalvauspotilailla kolmen viikon intensiivinen kävelyharjoitteluun painottuva kuntoutusjakso tuotti 15 pistettä verrattuna 5 pisteen nousuun tavanomaisen hoitoketjun mukaan edenneillä potilailla «Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 »9

MMAS on kulttuurisesti riippumaton ja yleisesti hyväksytty mittari, jota voidaan käyttää vain aivohalvauspotilaiden toimintakyvyn arviointiin. Testaamisessa tarvitaan mittarin käyttöön koulutettu henkilö. Mittari on ilmainen, mutta koulutus on maksullinen. Mittarin käyttöohjeisiin ja testaamiseen voi kuitenkin perehtyä kokeneen mittaajan avulla. Suomenkielinen versio on saatavissa sähköisessä muodossa mittarin kouluttajalta ja englanninkielinen versio löytyy Internetistä. Testiohjeissa on jonkin verran tulkinnanvaraisuutta, joten yhtäläisen mittaamisen turvaamiseksi suositellaan koulutusta/hyvää perehdytystä. Yhtäläisen mittaamisen turvaamiseksi suomenkielistä versiota on myös tarkennettu. Tarvittava välineistö on helposti hankittavissa. Mittaamiseen kuluva aika vastaa muiden vastaavien mittareiden käyttöön kuluvaa aikaa. Mittaaminen sujuu parhaiten rauhallisessa ympäristössä. Tulokset ovat helposti tulkittavissa ja niitä voi myös hyödyntää tavoitteiden asettamisessa. Julkaistujen raporttien mittaustuloksia voi peilata omien potilaittensa tuloksiin, kunhan huomioi raporteissa olevien potilaiden iän, sairastumisesta kuluneen ajan, sairauden vaikeusasteen ja muut mahdolliset tekijät.  

Tieto puuttuu.

Mittarin tiedot koonnut

Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»3

Alkuperäiset lähteet

Carr J, Shepherd R, Nordholm L and Lynne D. Investigation of a New Motor Assessment Scale for stroke patients. Physical Therapy 1985; 65:175–180.

Poole JL and Whitney SL. Motor assessment scale for stroke patients: concurrent validity and interrater reliability. Arch Phys Med Rehabil 1988; 69:195–197.

Peurala SH, Pitkänen K, Sivenius J, Tarkka IM. Aivohalvauskuntoutujan suorituskyvyn arviointi motorisilla mittareilla. Fysioterapia 2005; 52:9–15.

Korpelainen  ym. Fysioterapia 1996