GOSE, Glasgow Outcome Scale - Extended

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Toimintakyvyn (outcome) arviointi aivovaurion jälkeen.

Kohderyhmä

• Diagnoosispesifinen/sairauskohtainen/terveyskohtainen

Aivovaurion saaneet.

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

PÄÄLUOKKA 1 MIELENTOIMINNOT [b1], Tunne-elämän toiminnot [b152], PÄÄLUOKKA 3 KOMMUNIKOINTI [d3], Telekommunikointilaitteiden käyttäminen [d3600], Kulkuneuvojen käyttäminen [d470], PÄÄLUOKKA 5 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN [d5], PÄÄLUOKKA 6 KOTIELÄMÄ [d6], PÄÄLUOKKA 7 HENKILÖIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET [d7], Käyttäytymisen säätely vuorovaikutussuhteessa [d7202], Vapaamuotoiset ystävyyssuhteet [d7500], Perhesuhteet [d760], PÄÄLUOKKA 8 KESKEISET ELÄMÄNALUEET [d8], Ammatillinen koulutus [d825], Korkea-asteen koulutus [d830], Työnhaku [d8450], Vastikkeellinen työ [d850], PÄÄLUOKKA 9 YHTEISÖLLINEN, SOSIAALINEN JA KANSALAISELÄMÄ [d9], Yhteisöllinen elämä [d910], PÄÄLUOKKA 3 TUKI JA KESKINÄISET SUHTEET [e3]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö ei vaadi muodollista koulutusta.
• Ohjeet ovat saatavissa alkuperäisestä artikkelista «Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Structured interviews for the Glasgow Outcome Scale and the extended Glasgow Outcome Scale: guidelines for their use. J Neurotrauma 1998;15(8):573–585.»12. Lisäohjeita löytyy verkkosivuilta The Center for Outcome Measurement in Brain injury «Sander A. The Extended Glasgow Outcome Scale. The Center for Outcome Measurement in Brain Injury. (online). 2002. Viitattu 2.10.2010. Saatavissa: .»10, «https://www.tbims.org/»2, mistä löytyy mm. GOS-E forum kysymyksiä varten.

Tarvittavat välineet

• Haastattelulomake.

Aikatarve

Ei raportoitu. Käytännön kokemuksen mukaan noin 10 minuuttia.

Raja-arvot

1 Dead

2 Vegetative State (VS)

3 Lower Severe Disability (Lower SD)

4 Upper Severe Disability (Upper SD)

5 Lower Moderate Disability (Lower MD)

6 Upper Moderate Disability (Upper MD)

7 Lower Good Recovery (Lower GR)

8 Upper Good Recovery (Upper GR)

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suositukissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittari on suomennettu vuonna 2006 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jolloin tehtiin kaksi itsenäisesti suoritettua käännöstä englannista suomeen (neuropsykologian erikoispsykologi Sanna Koskinen ja neurologian dosentti Jukka Turkka). Sen jälkeen suomenkielisiä käännöksiä vertailtiin, ja konsensuskeskustelun perusteella laadittiin yksi suomenkielinen versio. Suomenkielisen version takaisinkäännöksen englanniksi suoritti psykologi Annukka Kokkonen, joka on opiskellut pitkään lomakkeen alkuperäisen kehittäjän prof. Lindsay Wilsonin johdolla. Hän esitti tarkentavia kysymyksiä ja keskusteli prof. Wilsonin kanssa. Tämän jälkeen vertailtiin englanninkielistä takaisinkäännöstä alkuperäiseen tekstiin keskustelussa (sähköpostitse ja puhelimitse) käännöstyön tehneiden kolmen kääntäjän sekä prof. Wilsonin kesken. Lopullinen lomake muodostettiin.

Mittarin tausta ja kuvaus

Glasgow Outcome Scale (GOS) kehitettiin vuonna 1975 «Jennett B, Bond M. Assessment of outcome after severe brain damage. Lancet 1975;1(7905):480–484. »2 luokittelumenetelmäksi kuvaamaan aivovamman ja ei-traumaattisen aivovaurion saaneita potilaita. Menetelmä on laajasti käytetty, Science Citation Indexin mukaan siihen on yli 1000 viittausta «Teasdale GM, Pettigrew LE, Wilson JT ym. Analyzing outcome of treatment of severe head injury: a review and update on advancing the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurotrauma 1998;15(8):587–597.»11. GOSE (Glasgow Outcome Scale Extended) on kehitetty täydentämään alkuperäistä GOSia, jota on kritisoitu epäsystemaattisesta tietojen keräämismenetelmästä, tulosten vaihtelevuudesta arvioitsijoiden välillä ja jopa saman arvioitsijan osalta eri tilanteissa. Tulokset ovat riippuneet siitä, hankitaanko informaatio kasvottain tapahtuvalla (face-to-face) haastatteluilla, puhelimitse vai postikyselynä ja siitä, keneltä tiedot on saatu (potilas, omainen, henkilökunta). Arvioinnin vaihtelevuus (inter-rater variability) on todettu myös ongelmaksi, joka on johtanut positiivisten tulosten puuttumiseen erilaisiin interventioihin liittyvissä tutkimuksissa «Maas AI, Braakman R, Schouten HJ ym. Agreement between physicians on assessment of outcome following severe head injury. J Neurosurg 1983;58(3):321–325.»7, «Maas AI, Steyerberg EW, Murray GD ym. Why have recent trials of neuroprotective agents in head injury failed to show convincing efficacy? A pragmatic analysis and theoretical considerations. Neurosurg»8, «Brooks DN, Hosie J, Bond MR ym. Cognitive sequelae of severe head injury in relation to the Glasgow Outcome Scale. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1986;49(5):549–553.»1, «Jennett B, Snoek J, Bond MR ym. Disability after severe head injury: observations on the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1981;44(4):285–293.»3.

GOSE ja siinä olevat strukturoidut haastattelukysymykset on laadittu paremman objektiivisuuden ja reliabiliteetin saavuttamiseksi. GOSin alkuperäiset 5 luokkaa laajennettiin 8 luokkaan vuonna 1981 «Jennett B, Snoek J, Bond MR ym. Disability after severe head injury: observations on the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1981;44(4):285–293.»3. Mittarin käyttöön liittyvä systemaattinen haastattelustruktuuri esitettiin vuonna 1998 «Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Structured interviews for the Glasgow Outcome Scale and the extended Glasgow Outcome Scale: guidelines for their use. J Neurotrauma 1998;15(8):573–585.»12, «Teasdale GM, Pettigrew LE, Wilson JT ym. Analyzing outcome of treatment of severe head injury: a review and update on advancing the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurotrauma 1998;15(8):587–597.»11. GOSEn kehittämisvaiheessa pilottiversioita käyttivät artikkeleiden kirjoittajien lisäksi aivovammoihin perehtyneet asiantuntijat eri puolilta maailmaa. Lisäksi hyödynnettiin pilottitutkimuksia arvioitsijoiden välisen vaihtelevuuden vähentämiseksi. Lomakkeen kehittämisessä painotettiin sosiaalista toiminnanvajavuutta, jotta pystyttiin välttämään fyysisen toiminnanvajavuuden korostuminen «Teasdale GM, Pettigrew LE, Wilson JT ym. Analyzing outcome of treatment of severe head injury: a review and update on advancing the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurotrauma 1998;15(8):587–597.»11.

Tässä TOIMIA-projektiin liittyvässä selvityksessä kuvataan nimenomaan edellä kuvattua strukturoituun haastatteluun perustuvaa GOSE-lomakkeen käyttöä. Mittarin on todettu olevan koherentti WHO:n toimintakykyluokituksen kanssa «Teasdale GM, Pettigrew LE, Wilson JT ym. Analyzing outcome of treatment of severe head injury: a review and update on advancing the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurotrauma 1998;15(8):587–597.»11 (vuonna 1998 käytössä oli vielä ICIDH-luokitus).

Mittaria käytetään aivovammapotilaiden toimintakyvyn arvioimisessa tieteellisissä tutkimuksissa ja kliinisessä käytössä. GOSEn käyttö ei ole suositeltavaa varhaisessa vaiheessa vammautumisen jälkeen. Esim. sairaalasta kotiutumisvaihe on liian varhainen, koska normaaliin elämään paluuta ei vielä voi arvioida. Aikaisin mielekäs ajankohta GOSEn käytölle on noin 1 kk vammautumisen tai mieluummin 1 kk kotiutumisen jälkeen. Mielekäs kompromissi aivovamman saaneiden henkilöiden arvioimisessa voisi olla 6 kuukauden jälkeen «Teasdale GM, Pettigrew LE, Wilson JT ym. Analyzing outcome of treatment of severe head injury: a review and update on advancing the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurotrauma 1998;15(8):587–597.»11. Mittarin kohderyhmä on yli 16-vuotiaat. Alkuperäinen strukturoitua haastattelua käyttävä tutkimus «Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Structured interviews for the Glasgow Outcome Scale and the extended Glasgow Outcome Scale: guidelines for their use. J Neurotrauma 1998;15(8):573–585.»12on tehty 18–76-vuotiailla.

Mittarin pätevyys

Wilson ym. (2000) «Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Emotional and cognitive consequences of head injury in relation to the glasgow outcome scale. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000;69(2):204–209.»14 tutkivat 135 neurokirurgisesti hoidettua potilasta 6 kk kuluttua vammautumisesta. Toimintakyky mitattiin GOSilla ja GOSElla sekä muilla toimintakykyä kuvaavilla mittareilla (Disability rating scale DRS, Barthel index, neuropsykologiset tutkimukset: Rey kuvion kopiointi ja mieleenpalautus, pegboard, COWAT, trail making B, Wisconsin card sorting test, paired associates learning, logical memory, NART). Tässä tutkimuksessa ei pyritty erottelemaan aivovammasta johtuvaa toiminnanvajavuutta ekstrakraniaalisista syistä, jotka syntyivät samaan aikaan aivovamman kanssa. Tulokset osoittivat merkittävää korrelaatiota GOS- ja GOSE-tulosten ja vamman vaikeusasteen (erityisesti PTA) ja toiminnanvajavuutta osoittavien mittareiden (erityisesti DRS) välillä. Vahva korrelaatio löytyi emotionaalista tilaa kuvaavien itsearviointimittareiden (Beck depression inventory) ja elämänlaatumittareiden välillä (SF-36). Yhteys GOSin ja GOSEn sekä kognitiivisten testien välillä oli yleisesti vaatimaton. GOS-asteikot olivat myös vahvassa yhteydessä raportoitujen oireiden ja ongelmien kanssa suhteessa Neurobehavioural functioning inventory:iin. Johtopäätöksenä todetaan, että GOS ja GOSE ovat yhteydessä muihin outcome-mittareihin mukaan lukien subjektiiviset arvioinnit; niitä pidetään siten hyödyllisinä yleisinä arvioina aivovamman jälkeisestä toimintakyvystä (outcome).

Levin ym. (2001) «Levin HS, Boake C, Song J ym. Validity and sensitivity to change of the extended Glasgow Outcome Scale in mild to moderate traumatic brain injury. J Neurotrauma 2001;18(6):575–584.»5 tutkivat GOSin ja GOSEn validiteettia ja sensitiivisyyttä muutokselle prospektiivisessa tutkimuksessa potilailla, jotka olivat saaneet lievän (n=30) tai keskivaikean (n=13) aivovamman tai muun vamman (n=44). Tutkimuksessa käytettiin useita toimintakykyä kuvaavia mittareita, affektiivista statusta kuvaavia mittareita ja neuropsykologisia testejä. Baseline-tutkimus tehtiin 1 kk (+/- 2 viikkoa) vammautumisesta. Arvioinnit tehtiin 3 kk ja 6 kk kuluttua vammautumisesta. Tulokset osoittivat, että GOSE oli sensitiivisempi muutokselle kuin GOS. Tulokset 3 kk:n kohdalla osoittivat, että GOSE- ja GOS-pistemäärät eivät eronneet aivovamman tai muun vamman saaneiden ryhmissä (6 kk:n kohdalla oli riittämätön määrä potilaita tilastollisia analyyseja varten). Johtopäätöksenä todetaan, että GOSEn käyttö strukturoituna haastatteluna saa kliinisissä tutkimuksissa tukea tässä tutkimuksessa.

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

• GOSEn strukturoidun haastattelumenetelmän on kirjallisuudessa todettu parantavan alkuperäisiä GOSin 5- ja 8-portaisia arviointeja
• menetelmä on laajassa käytössä tieteellisissä tutkimuksissa
• ei turvallisuuteen liittyviä ongelmia
• soveltuu aivovamman saaneille henkilöille
• maksuton
• alkuperäinen lomake on liitteenä artikkelissa: Wilson et al 1998
• suomenkielinen versio on käännetty Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa ja lomake on mahdollista ladata pdf-muodossa TOIMIA-verkoston sivuilta
• lomakkeen lisäksi ei tarvita muita välineitä
• ei erityisiä ympäristövaatimuksia
• ajankäyttöä ei ole raportoitu, arvioitu ajankäyttö haastateltavasta riippuen noin 10 minuuttia
• menetelmään perehtymisvaiheessa on suositeltavaa tutustua lähdeluettelossa mainittuihin artikkeleihin, erityisesti alkuperäisartikkeliin «Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Structured interviews for the Glasgow Outcome Scale and the extended Glasgow Outcome Scale: guidelines for their use. J Neurotrauma 1998;15(8):573–585.»12 ja Internetistä löydettävissä olevaan sivustoon «https://www.tbims.org/»2.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

• Lisätietoa mittarista englanniksi Rehabilitation Measures -tietokannasta «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/glasgow-outcome-scale-extended»3
• Lisätietoa mittarista englanniksi PROQOLID-verkkosivuilta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/extended-glasgow-outcome-scale»4
• Lisätietoja englanniksi «https://www.tbims.org/»2

Mittarin tiedot koonnut

Sanna Koskinen, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»5

Alkuperäiset lähteet

Koskinen S, Hokkinen E-M, Wilson L, Sarajuuri J, Talo S. QOLIBRI ja GOSE kuvaavat toimintakykyä aivovamman jälkitiloissa. IV kuntoutuksen tutkimuksen seminaari ”Toimeenpano ja vaikuttavuus”. Helsinki 25.–26.11.2010. Aiheeseen liittyvä poster-esitys. Ei julkaistua suomenkielistä lähdettä.

Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Structured interviews for the Glasgow Outcome Scale and the extended Glasgow Outcome Scale: guidelines for their use. J Neurotrauma 1998;15(8):573–585 «PMID: 9726257»PubMed.