Työn imun arviointimenetelmä

Mittarin lomake ja ohje

• Testi ja sen tulkinta ovat löydettävissä PDF-muotoisesta käsikirjasta: Hakanen J. (2009) «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-802-934-5»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Menetelmä on kehitetty tutkimuskäyttöön myönteisen, affektiivis-motivationaalisen työhyvinvoinnin melko pysyväluonteiseksi oletetun tilan arvioimiseksi.

Kohderyhmä

• Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Psyykkinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkisen energian taso [b1300], Motivaatio [b1301], Tunne-elämän toiminnot [b152], Itsen ja ajan kokemisen toiminnot, flow-kokemus [b1808].

Mittarin ylläpitotaho

Ensisijaisesti prof. Wilmar Schaufeli Utrechtin yliopistosta ja prof. Arnold Bakker Rotterdamin yliopistosta sekä Suomessa Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Käyttöoikeus

• Osin rajoitettu

Copyright prof. Wilmar Schaufeli (Utrechtin yliopisto) ja prof. Arnold Bakker (Erasmus University Rotterdam).

Käyttöehdot: ei-kaupallisuus ja menetelmällä saadun raaka-aineiston toimittaminen menetelmän kehittäjille (w.schaufeli(a)uu.nl).

Ei-kaupallisuus tarkoittaa sitä, että kysely on maksuton käyttäjille, jotka toisaalta eivät voi erikseen laskuttaa esim. asiakasta sen käyttämisestä. Raaka-aineisto tarkoittaa vastauksia työn imu-kyselyyn sekä mielellään taustatietoina ikää, sukupuolta ja ammattia/toimialaa. Menetelmän saa suomalaisesta käsikirjasta (Hakanen, 2009 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-802-934-5»2) tai erikielisinä versioina verkosta «https://www.wilmarschaufeli.nl/»3

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Käyttöohjeet löytyvät testin käsikirjasta «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-802-934-5»2. Pisteytystä varten pystyttävä laskemaan summamuuttujat ja niille keskiarvot.
• Menetelmän käyttö ei edellytä erillistä koulutusta, mutta sen käyttöön on aiemmin järjestetty vapaaehtoista koulutusta. Kuitenkin perehtyneisyys työn imun teoriaan ja menetelmän käyttöön riittää.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake

Aikatarve

Noin 2-4 minuuttia

Raja-arvot

Työn imulle ei ole varsinaisia raja-arvoja. Kuitenkin työn imun suomalaisessa käsikirjassa on esitetty normiarvot, jotka perustuvat yli 16 000 suomalaisen työntekijän  kokonaisaineistoon. Tiettyihin persintiileihin perustuen käsikirjassa on esitetty normiarvot korkealle, keskimääräistä korkeammalle, kohtuulliselle, matalalle ja hyvin matalalle työn imun tasolle. Lisäksi on esitetty keskiarvo- ja jakaumatietoja työn imun yleisyydessä useissa tutkituissa ammattiryhmissä. Testi ja sen tulkinta ovat löydettävissä PDF-muotoisesta käsikirjasta «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-802-934-5»2.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittarin on käännetty takaisinkäännös-menettelylle kaksikielisen tutkijan ja tiedekielenkääntäjän toimesta.

Mittarin tausta ja kuvaus

Menetelmästä kehitettiin alunperin 17 väittämän versio, josta myöhemmin on validoitu erinomaisesti toimiva 9 väittämän versio ja joka on validoitu myös useissa suomalaisissa aineistoissa «Hakanen J. Työuupumuksesta työn imuun - positiivisen työhyvinvointikäsitteen ja -menetelmän suomalaisen version validointi opetusalan organisaatiossa. Työ ja Ihminen, 2002;16:42-58.»1, «Hakanen J. Työn imun arviointimenetelmä – työn imu –menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 2009.»2, «Seppälä P, Mauno S., Feldt T YM. The Construct Validity of the Utrecht Work Engagement Scale: Multisample and Longitudinal Evidence. Journal of Happiness Studies. 2009; 10: 459-481.»5. Menetelmä kehitettiin alun perin Utrechtin yliopistossa «Schaufeli WB, Bakker AB. UWES-Utrecht Work Engagement Scale: test manual. Unpublished manuscript, Department of Psychology, Utrecht University, 2003.»3, «Schaufeli W, Salanova M, González-Roma V ym. (2002). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. The Journal of Happiness Studies. 2002; 3:71-92.»4.  Työn imu -käsitteen ja menetelmän taustalla on työuupumuksen käsite (jonka käsitteelliseksi vastakohdaksi työn imu kehitettiin) ja työn imu -menetelmä on analoginen työuupumuksen käytetyimmälle ja luotettavimmalle arviointimenetelmälle, Maslach Burnout Inventorylle. Työn imu -menetelmällä mitataan työn imun kolmea ulottuvuutta: tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työssä. On mahdollista laskea näille dimensioille keskiarvoihin perustuvat summamuuttujat ja koska eri ulottuvuuksien keskinäiset korrelaatiot ovat yleensä melko korkeat, usein lasketaan myös osioiden keskiarvoon perustuva koko työn imun summamuuttuja. Yhdeksällä (alun perin 17:llä) väittämällä arvioidaan tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemuksia työssä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastausten vaihteluväli on nollasta ('en koskaan') kuuteen ('päivittäin'), joista siis lasketaan keskiarvot.

Työn imu -menetelmä soveltuu kaiken ikäisille ja kaiken tyyppisille ammattiryhmille ja aloille. Väittämät koskevat työssä koettuja hyvinvoinnin kokemuksia. Niinpä, kuten yleensäkin työhyvinvoinnin mittarit, työn imu -menetelmäkään ei luontevasti sovellu henkilöille, jotka eivät ole kyselyhetkellä työssä, esimerkiksi työttömille.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa työn imun toistomittausreliabiliteetti on ollut hyvä. Suomessa kolmen vuoden seurannassa työn imun ulottuvuuksien pysyvyyskorrelaatiot olivat 0,67 - 0,71 ja vastaavat latenttien, virheistä vapaiden työn imun ulottuvuuksien pysyvyyskertoimet olivat vielä korkeampia vaihdellen 0,82 ja 0,85 välillä. Työn imu näyttääkin olevan melko pysyvä työhyvinvoinnin tila, johon kuitenkin on mahdollista vaikuttaa.

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Menetelmä on helppokäyttöinen ja vastaaminen myönteistä hyvinvointia koskeviin väittämiin miellyttävää ja palkitsevaa. Suomessa menetelmää on sovellettu tutkimuksissa eri sosio-ekonomisissa ryhmissä ja menetelmä on toiminut hyvin erilaisissa ammattiryhmissä. Erityisesti työn imun ydinulottuvuudet, tarmokkuus ja omistautuminen ovat mahdollisia kaikissa ammateissa. Sen sijaan uppoutumisen kokemus työssä on hieman harvinaisempaa ja enemmän riippuvaista tehtävien luonteesta. Kansainvälisissä vertailuissa saadaan maiden välillä samansuuntaisia tuloksia muun muassa työn imun tasosta. Poikkeuksena on kuitenkin ollut Japani, jossa työn imun keskiarvot ovat selvästi muita maita alhaisempia johtuen myönteisten tunteitten ilmaisemista koskevista kulttuurisista normeista. Menetelmä eroaa ja täydentää perinteisiä henkisen kuormittuneisuuden arviointimenetelmiä, kuten MBI-GS -työuupumusmittaria.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Linkit

• Lisätietoja mittarista englanniksi «https://www.wilmarschaufeli.nl/tests/»4

Mittarin tiedot koonnut

Jari Hakanen, VTT, sosiaalipsykologian dosentti, vanhempi tutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»5

Alkuperäiset lähteet

Schaufeli W, Salanova M, González-Roma V ym. (2002) The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. The Journal of Happiness Studies.2002; 3:71-92.

Hakanen J. Työn imun arviointimenetelmä – työn imu –menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 2009.