Kliininen rasituskoe

Mittarin lomake ja ohje

• Saatavilla teoksessa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet, 2018 «Sovijärvi A, Kettunen R, Savonen K. Kliininen rasituskoe. Kirjassa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Sovijärvi A, Hartiala J, Knuuti J, Laitinen T, Malmberg P, toim. Helsinki»12

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Sydänsairauksien diagnostiikka

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Rasituksen sietotoiminnot [b455]

Mittarin ylläpitotaho

Kliinistä rasituskoetta koskevat suoritus- ja tulkintaohjeet päivittyvät oppikirjojen, kansainvälisten lääketieteellisten seurojen ja yhdistysten, työryhmien ja kansallisten erikoislääkäriyhdistysten suositusten perusteella.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Käyttökoulutus

• Kokeen valvoo lääkäri, jolla on perehtyneisyys kuormituskokeisiin ja niiden tulkintaan. Hoitajalla on oltava perehtyneisyys kuormituskokeiden suorittamiseen sekä hätätilanteissa avustamiseen.

Tarvittavat välineet

• ergometri (pyörä, kävelymatto, käsikampi)
• EKG-laite
• verenpainemittari
• veren happikyllästeisyyden mittaus (oksimetri)
• uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) mittauslaite tai pienoisspirometria sekuntikapasiteetin (FEV1) mittausta varten
• testin suorittamiseen ja siihen liittyviin valmistautumis- ja palautumistoimiin sopiva tila
• ensiapuvalmius: välineet, hälytysjärjestelmä, henkilöstön koulutus

Aikatarve

1-1,5 tuntia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Vaikea sepelvaltimotauti on, jos hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa rajoittavat mittauslöydökset (EKG, verenpaine) ja/ oireet ilmaantuvat naisilla 100 W:n ja miehillä 120 W:n tai niitä vastaavilla kuormitustasoilla (käsikampi, kävelymatto).

Ulkoisen tehon ja suorituskyvyn osalta on käytössä useampia viitearvostoja «Nordesjö L, Landelius J. Clinical evaluation of physical work capacity. Scand J Clin Lab Invest. 1975; 35:64.»9, «Seliger V, Mácek M, Skranc O ym. Work capacity of the Czechoslovakian population. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1978;39(3):155–164.»10, «Sovijärvi A, Kettunen R, Savonen K. Kliininen rasituskoe. Kirjassa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Sovijärvi A, Hartiala J, Knuuti J, Laitinen T, Malmberg P, toim. Helsinki»12, «Arstila M, Impivaara O, Mäki J. New ergometric reference values for clinical exercise tests. Scand J Clin Lab Invest 1990;50(7):747–755.»2. Suorituskykyä voidaan arvioida myös metabolisen ekvivalentin (MET) kerrannaisten määrällä huippurasituksessa verrattuna arvioituun lepotilan MET tasoon (MET= 1). Kehonpainoon, ikään ja sukupuoleen suhteutettuna viitearvostona voidaan käyttää tuoretta oppikirjamateriaalia (Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet, taulukko 13.10 «Sovijärvi A, Kettunen R, Savonen K. Kliininen rasituskoe. Kirjassa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Sovijärvi A, Hartiala J, Knuuti J, Laitinen T, Malmberg P, toim. Helsinki»12). Luokittelusuosituksena on normaali 80- 11 4 % viiteatasosta, lievästi alentunut 70 – 79 % viitetasosta, kohtalaisesti alentunut 50 -69 % viitetasosta, voimakkaasti alentunut viitetasosta 30 - 49 % viitetasosta ja erittäin voimakkaasti alentunut alle 30 % viitetasosta.

Primaariprevention kannalta hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn taso yli 7,9 MET vähentää merkittävästi vaaraa sekä sairastua sydän- ja verenkiertosairauksiin että ennenaikaisen kuolleisuuden vaaraa sekä miehillä että naisilla «Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA 2009;301(19):2024»5.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

• Menettelytavat hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arvioinnissa
• Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Lääkärin valvoma kuormituskoe, jossa seurataan monipuolisesti verenkierron muutoksia (EKG, verenpaine) ja oireita nousujohteisen kuormituksen aikana (polkupyöräergometri, käsikampi, kävelymatto). Keuhkotoimintaa ja keho hapetusta selvitetään oheismittauksilla (happikyllästeisyys, keuhkofunktion kertamittaukset). Veren maitohappoamittausta sormenpäästä otetuista kertanäytteistä voidaan käyttää erityisesti fyysisen kunnon ja harjoitusvasteen seurannassa sekä liikunnan ohjauksessa että sekundaari prevention kuntoutuksessa.

Käyttötarkoitus: Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn arviointi, kun epäillään siihen vaikuttavaa sairautta tai terveydellisen riskinarvioinnin perusteella muu ergometritesti ei ole lääketieteellisesti turvallinen. Kliininen rasituskoe on ensisijainen menetelmä yksilöllisen työ- ja toimintakyvyn mittauksissa myös silloin, kun tutkittavalla on mikä tahansa verenkiertovasteisiin eli tuloksen tulkintaan vaikuttava sairaus tai lääkitys.

Soveltuu kaikenikäisten tutkimukseksi, mikäli testin edellyttämä ko-operaatio on riittävä.

Turvallisuus: Vakavien komplikaatioiden esiintyvyys on alle 5/ 10 000 tutkimusta.

Haastattelulla kartoitetaan tulkinnan kannalta keskeinen sydänsairauden etukäteistodennäköisyys sekä tehdään testiä koskeva riskikartoitus. Testin aikana tehdään kliinisiä havaintoja ja kirjataan subjektiivinen rasittuneisuusaste (Borgin asteikko 6-20), oireiden laatu ja niiden voimakkuus (1-10). EKG-laite kerää jatkuvasti sydänsähkökäyrää, jota arvioidaan myös visuaalisesti. Hengitystaajuutta seurataan keuhkotoiminnan sopeutumisen arvioimiseksi. Verenpaine mitataan automaattilaitteella tai käsin. Oksimetrilaitteella seurataan veren happikyllästeisyyttä ja ennen kuormitusta ja sen jälkeen mitataan keuhkotoiminta PEF-mittarilla tai pienoisspirometrilla. Oksimetrilaitteella seurataan veren happikyllästeisyyttä (suotava) ja ennen kuormitusta ja sen jälkeen mitataan keuhkotoiminta (suotava) PEF-mittarilla tai taskuspirometrilla. Digitaalisen tiedonkeräyksen ohella pidetään usein manuaalista mittauspöytäkirjaa, josta on käytössä toimipistekohtaisia versioita.

Tulos ilmoitetaan myös NYHA-luokkana.

Mittarin pätevyys

Sepelvaltimovian suhteen kliinisen rasituskokeen sensitiivisyys on laajoissa meta-analyyseissa vaihdellut välillä 50-72 %, spesifisyys välillä 69-90 % ja ennustavuus välillä 68- 75 %. Testin tulkinnassa riskitekijöihin perustuva ennakkotodennäköisyyden arvio on erittäin tärkeä. Kliinisesti käyttökelpoisin testi on tutkittavilla, joilla on kohtalaisesti riskitekijöitä. Jos riskitekijöitä on niukasti, väärien positiivisten määrä kasvaa. Suuren riskitekijäkertymän omaavilla väärien negatiivisten määrä kasvaa.

Yleisen ennenaikaisen kuolemanriskin tai oireettomankin sydänsairauden vaaran ennustajana huono aerobinen suorituskyky on itsenäinen riskitekijä. Hoitotoimenpiteiden ja kuntoutuksen vaikutusten seurannassa tutkimus on käytännön tarpeisiin riittävän herkkä havaitsemaan muutokset. 

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon paras muuttuja on hapenkulutus. Tämä voidaan kliinisestä rasituskokeesta arvioida vain epäsuorasti. Osuvuus vaihtelee tutkittavasta kohderyhmästä riippuen 10- 25 %. Tulos ilmaistaan MET- lukuna (metabolinen ekvivalentti) eli aineenvaihdunnan kerrannaisena lepotilaan nähden. Laskennassa on käytössä useita kaavoja, joista esimerkkejä ovat 10.8•kuorma (W)/paino (kg) +7 (ACSM) ja [2•(kpm•min¹+300]•3,5•paino^-1 «Froelicher V, Quaqlietti S. Handbook of exercise testing. Boston, USA: Little, Brown and Company; 1996.»3. Virheessä 95 %:n luottamusväli on yleensä noin 1,5 MET. Keskimääräinen virhe verrattuna suoran mittauksen MET-tuloksiin voidaan pienentää yksilölliset taustatiedot huomioon ottavilla kyselyillä 5-10 %:iin «Maeder M, Wolber T, Atefy R ym. Impact of the exercise mode on exercise capacity: bicycle testing revisited. Chest 2005;128(3):2804–2811.»8. Kliinisen rasituskokeen luotettavin tulosmuuttuja on ulkoinen työteho (W). Siihen vaikuttaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lisäksi kuormitustavan liikehallinta (työn hyötysuhde), lihasmassa (erityisesti työtä tekevissä raajoissa) ja valittu rasitusprotokolla (pienillä ja lyhyillä portailla yleensä korkeampi loppukuorma).

Mittarin toistettavuus

Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn keskeinen muuttuja on maksimaalinen hapenkulutus. Hyvin suoritetulla kliinisellä rasituskokeella saadun epäsuoran arvion tarkkuus on keskimäärin noin 10-20 %. Tarkkuus on huonompi huonokuntoisilla ja erittäin hyväkuntoisilla, selvästi ylipainoisilla, verenkiertovasteisiin vaikuttavaa lääkitystä saavilla tai niihin vaikuttavia sairauksia potevilla.

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Mittari on laajasti käytetty ja yleisesti hyväksytty hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn mittaus. Se soveltuu sekä perusterveydenhuoltoon että erityissairaanhoitoon. Sitä ei voida suorittaa ilman lääkärin valvontaa ja testi voidaan tehdä vain yhdelle henkilölle kerrallaan. Yhden testin kesto lausuntoineen on noin 1- 1,5 tuntia. Testiohjeet on saatavissa useista oppikirjoista. Suorituksesta ja tulkinnasta tehdään asiantuntijaverkostojen työnä määräajoin kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia. Saatavuus on hyvä ja hinta vaihtelee vuoden 2010 tasossa 200- 300 €:n suuruusluokassa. Käytettävissä on työikäisten testeihin soveltuvia viitearvoja, joista tuoreimmat ovat 20 vuotta vanhoja. Tulosten tulkinta edellyttää perehtyneisyyttä ja kykyä tunnistaa virhelähteiden vaikutus.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Mittarin tiedot koonnut

Harri Lindholm, erikoislääkäri

Hyväksynyt: TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»2