Spiroergometria

TOIMIA-mittarit
25.2.2019 • Viimeisin muutos 31.5.2024
Harri Lindholm ja Arja Uusitalo

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Cardiopulmonary exercise test

Nimi ruotsiksi: Spiroergometri

Mittarin versio: Tuorein kansallinen suositus kirjassa Kliininen fysiologia ja isotooppiläkketiede, 2003.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Liikuntaa harrastavan maksimaalisen hapenkulutuksen mittaus.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Havainnointi
  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Hengitystoiminnot [b440], Rasituksen sietotoiminnot [b455]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Menetelmäsuosituksia ja suoritusohjeita päivitetään kansainvälisten ja kansallisten tieteellisten seurojen ja yhdistysten toimesta.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Mittauksessa käytettävät laitteet ovat maksullisia.

Käyttökoulutus

  • Erikoislääkärillä on hyvä perehtyneisyys kuormituskokeisiin (kliinisen fysiologian erikoislääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, kardiologi, keuhkosairauksien erikoislääkäri).
  • Maksimaalisen hapenottokyvyn mittaus hyväkuntoisilla ja terveillä on mahdollista myös ilman lääkärin valvontaa. Tämä edellyttää erittäin hyvää perehtyneisyyttä testiturvallisuuteen, riskin arviointiin, testauksen valvontaan, tuloksen tulkintaan ja palautteen anatamiseen.

Tarvittavat välineet

  • ergometri (pyörä, kävelymatto, käsikampi)
  • EKG laite
  • hengityskaasuanalysaattori.

Aikatarve

2 tuntia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittarin tausta ja kuvaus

Lääkärin valvoma kuormituskoe, jossa seurataan monipuolisesti verenkierron muutoksia (EKG, verenpaine), hengitystoimintaa (ventilaatio)  ja aineenvaihduntaa (hapenkulutus, hiilidioksidin tuotto) nousujohteisen kuormituksen aikana (polkupyöräergometri, käsikampi, kävelymatto).

Käyttötarkoitus: Kun fyysisen toimintakyvyn rajoittumisen syy on epäselvä tai rajoittava oire on hengenahdistus. Myös rajoitteen määrä voidaan selvittää luotettavasti. Golden standard, kun on tarpeen arvioida maksimaalinen hapenkulutus tiettyihin työtehtäviin. Käytetään kun on tarpeen tarkasti mitata hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky.

Turvallisuus: Vakavien komplikaatioiden esiintyvyys alle 5 / 10 000 tutkimusta.

Mittarin pätevyys

Golden standard hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn mittauksessa, kun se arvioidaan hapenkulutuksen perusteella.

Mittarin toistettavuus

Maksimaalisen hapenkulutuksen toteamiselle on asetettu kriteerit, joissa otetaan huomioon saavutettu syketaso, hapenkulutuksen muutokset kuormituksen lopulla, hengityskaasujen antamat tiedot anaerobisen aineenvaihdunnan käynnistymisestä ja subjektiivisesti koettu kuormitusaste. Kriteerit saavuttaneen testin tulos voi vaihdella eri valmistajien laitteiden välillä 1-2 prosenttia ja noin 1,5 ml/min/kg. Käytännössä enemmän testitulokseen vaikuttaa maksimaalisuuden saavuttaminen ja testiin valmistautuminen eli testattavasta johtuvat seikat, jotka on otettava huomioon tulosta ilmoitettaessa. Harjaantumattomilla tai sairauksia potevilla maksimaalisuuden kriteerit eivät aina täyty ja tulos on ns. huippuhapenkulutus, joka on kuitenkin tarkka lukema keskeytyshetken hapenkulutustasosta.

Mittarin muutosherkkyys

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Vaatii erikoislaitteiston ja edellyttää mittaajilta hyvää perehtyneisyyttä suoritukseen ja tulosten arviointiin.

Kliinisessä käytössä voidaan tulosprofiilista myös arvioida, onko fyysisen suorituskyvyn rajoittumisen syynä ensisijaisesti sydän, ääreisverenkierto, keuhkot tai yleinen harjaantumattomuus.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tiedot koonnut

Harri Lindholm, erikoislääkäri

Hyväksynyt: TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»2

Alkuperäinen lähde

TAYLOR HL, BUSKIRK E, HENSCHEL A. Maximal oxygen intake as an objective measure of cardio-respiratory performance. J Appl Physiol 1955;8:73-80 «PMID: 13242493»PubMed

Kirjallisuutta

  1. Gibbons RJ, Balady GJ, Bricker JT ym. ACC/AHA 2002 guideline update for exercise testing: summary article. A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Committee to Update the 1997 Exercise Testing Guidelines). J Am Coll Cardiol 2002;40:1531-40 «PMID: 12392846»PubMed
  2. American College of Sports Medicine. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. 10. painos. Lippincot, Williams, Wilkins; 2017.
  3. Guazzi M, Adams V, Conraads V ym. EACPR/AHA Scientific Statement. Clinical recommendations for cardiopulmonary exercise testing data assessment in specific patient populations. Circulation 2012;126:2261-74 «PMID: 22952317»PubMed
  4. Guazzi M, Adams V, Conraads V ym. EACPR/AHA Scientific Statement. Clinical recommendations for cardiopulmonary exercise testing data assessment in specific patient populations. Circulation 2012;126:2261-74 «PMID: 22952317»PubMed.
  5. Nummela A. Peltonen J. Suorat testit. Kirjassa Fyysisen kunnon mittaaminen. Keskinen K, Häkkinen K, Kallinen M. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 174. Helsinki, 2018.
  6. ERS Task Force., Palange P, Ward SA ym. Recommendations on the use of exercise testing in clinical practice. Eur Respir J 2007;29:185-209 «PMID: 17197484»PubMed
  7. Jones NL, Makrides L, Hitchcock C ym. Normal standards for an incremental progressive cycle ergometer test. Am Rev Respir Dis 1985;131:700-8 «PMID: 3923878»PubMed
  8. Seliger V, Mácek M, Skranc O ym. Work capacity of the Czechoslovakian population. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1978;39:155-64 «PMID: 689015»PubMed
  9. Shvartz E, Reibold RC. Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75 years: a review. Aviat Space Environ Med 1990;61:3-11 «PMID: 2405832»PubMed
  10. Sovijärvi A, Piirilä P, Laitinen T. Spiroergometria. Kirjassa Sovijärvi A. Hartiala J, Knuuti J. Laitinen T. Malmberg P. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Kustannus Oy Duodecim, 2018.
  11. TAYLOR HL, BUSKIRK E, HENSCHEL A. Maximal oxygen intake as an objective measure of cardio-respiratory performance. J Appl Physiol 1955;8:73-80 «PMID: 13242493»PubMed
  12. Wasserman K, Hansen K, Sue D ym. Principles of exercise testing and interpretation. 5. painos. Lea & Febiger; 2012.