Spirometria

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Keuhkosairauksien diagnostiikka

Kohderyhmä

• Kaikki

Yli 5-vuotiaat lapset ja aikuiset.

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Hengitystoiminnot, muu määritelty [b4408]

Mittarin ylläpitotaho

Yleisesti seurataan American Thoracic Societyn (ATS), European Respiratory Societyn (ERS) suosituksia, jotka kansallisesti päivitetään Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yhdistysten toimesta ja julkaistaan Labqualityn MOODI- sarjassa.

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

Useita kaupallisia laitteita ja ohjelmistoja, käyttöehdot laitekohtaisia.

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Useita kaupallisia laitteita ja ohjelmistoja.

Käyttökoulutus

• Mittaajan ja tulkitsijan on oltava perehtynyt keuhkofunktiokokeisiin.

Tarvittavat välineet

• Virtaus-tilavuus spirometri
• Ympäristöoloiltaan kontrolloitavissa (kosteus, lämpötila) oleva tutkimushuone.

Aikatarve

15-60 min, riippuen tehdäänkö bronkodilaatiotesti eli palautuvuuden mittaaminen ja mikä on tutkittavan ko-operaatio.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Käytetään Kainun (2015) viitearvoja ja Moodin (2015) ohjeistusta tulkinnasta. Mittaustulosta verrataan viitearvoon ns. z-arvon avulla, joka ilmaisee mitatun tuloksen poikkeaman viitearvoaineistoon keskihajonnan (SD) kerrannaisena. Mittaustuloksen z-arvo -1,65 tulkitaan normaalin alarajaksi, koska vain alle 5 %:lla terveistä havaitaan tätä pienempiä tuloksia. Keuhkojen toiminnan vajauksen aste luokitellaan perustuen FEV1 arvon alenemaan, joka ilmaistaan z-arvona.

Suomessa yleisesti käytössä oleva spirometria-ohjelma ilmoittaa myös, kuinka monta prosenttia spirometriasuure on viitearvosta. Näitä arvoja voidaan käyttää esimerkiksi vakuutusperusteisissa haitta-astearvioinneissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Astma, Käypä hoito -suositus «https://www.kaypahoito.fi/hoi06030»2

Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito -suositus «https://www.kaypahoito.fi/hoi06040»3

Mittarin tausta ja kuvaus

Keuhkojen toiminnan tärkein yksittäinen mittaus, hyvä ennustearvo osana toimintakyvyn prognoosin arviointia. Mentelmä on ollut käytössä vuoskymmeniä.

Käyttötarkoitus: Keuhkojen ventilaatiokapasiteetin eli keuhkotuuletuksen arviointi terveillä ja sairailla. Soveltuu kaikeinikäisille ihan pienimpiä (alle kouluikäiset) lukuunottamatta. Edellyttää tutkittavalta ko-operaatiokykyä.

Mittarin pätevyys

Hyvin tehdyn spirometrian sensitiivisyys tunnistaa keuhkoahtaumatauti on 80-95 %, spesifisyys 77-89 % ja positiivinen ennustavuus 51-73 % ja negatiivinen ennustavuus  93 -99%. Astman suhteen suhteen vastaavat arvot ovat 21- 39 %, 81-95 %, 60-88 % ja 45-61 %.

Normaali spirometrialöydös sulkee hyvin pois kroonisen keuhkoahtauman, mutta astmapotilailla esiintyy usein normaaleja löydöksiä. Poikkeava löydös on aina merkittävä kummankin ahtauttavan keuhkosairauden suhteen.

Mittarin toistettavuus

Kertamittausten variaatiokerroin (CoV) on terveillä: hidas vitaalikapasiteetti 2-4 %, FVC 2-3 %, FEV (2%).

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Perustutkimus, joita tehdään nykyisin 500 000 vuodessa. PEF- mittaus ei korvaa spirometriaa keuhkojen toimintakyvyn arviona työkykyarvioissa

Lähteet

Alkuperäinen lähdeviite

Sovijärvi A, Kainu A, Malmberg P, Pekkanen KL, Piirilä P. Spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta. 11. painos. MOODI, numero 3, 2009.

Muut lähteet

Malmberg P, Kainu A, Sovijärvi A. Keuhkojen toimintakokeiden valinta. Kirjassa Sovijärvi A. Hartiala J, Knuuti J. Laitinen T. Malmberg P. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Kustannus Oy Duodecim, 2018.

Miller MR, Hankinson J, Brusasco V, Burgos F, Casaburi R, Coates A, Crapo R, Enright P, van der Grinten CP, Gustafsson P, Jensen R, Johnson DC, MacIntyre N, McKay R, Navajas D, Pedersen OF, Pellegrino R, Viegi G, Wanger J. ATS/ERS Task Force. Standardisation of spirometry. Eur Respir J 2005; 26:319-338.

Schneider A, Gindner L, Tilemann L, Schermer T, Dinant G, Meyer F, Szecsenyi J.  Diagnostic accuracy of spirometry in primary care. BMC Pulmonary Medicine. 2009; 9:31. doi:10.1186/1471-2466-9-31

Sovijärvi A, Malmberg P, Piirilä P. Ventilaatiokyvyn ja keuhkotilavuuksien mittaukset. Kirjassa Sovijärvi A. Hartiala J, Knuuti J. Laitinen T. Malmberg P. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Kustannus Oy Duodecim, 2018

Sovijärvi A, Malmberg P. Keuhkojen toimintakokeiden valinta. Kirjassa Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Sovijärvi A, Ahonen A, Hartiala J, Länsimies E, Savolainen S, Turjanmaa V, Vanninen E. , toim. Helsinki: Duodecim; 2003.

Sovijärvi A, Piirilä P. Ventilaatiokyvyn ja keuhkotilavuuksien mittaukset. Kirjassa Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Sovijärvi A, Ahonen A, Hartiala J, Länsimies E, Savolainen S, Turjanmaa V, Vanninen E. , toim. Helsinki: Duodecim; 2003.

Sovijärvi A. Toimintakyyvyn mittaaminen keuhkosairauksissa. Kirjassa Matikainen E, Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Kujala S, Tola S , toim. Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö. Helsinki: Duodecim; 2004.

Viljanen A, Halttunen P, Kreus K, Viljanen B. Spirometric studies in non-smoking, healthy adults. Scand J Clin Lab Invest Suppl. 1982; 159:5-20.

Mittarin tiedot koonnut

Harri Lindholm, erikoislääkäri

Hyväksynyt: TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»4