Beckin depressiokysely 21-osioinen (käyttö väestötutkimuksiin)

TOIMIA-mittarit
26.1.2011 • Viimeisin muutos 14.6.2024
Anna-Mari Aalto

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: BDI

Nimi englanniksi: Beck Depression Inventory

Nimi ruotsiksi: Beck Depression Inventory

Mittarin versio: Beck Depression Inventory, 21-osioinen, julkaistu 1961 «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»6

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi ruotsi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

BDI-mittarin soveltuvuus väestotutkimukseen

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Suomenkielinen kyselylomake, Terveys 2000 -tutkimuksessa käytetty versio «»1
  • Ruotsinkielinen kyselylomake, Terveys 2000 -tutkimuksessa käytetty versio «»2
  • Pisteytysohje «»3

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Masennus oireiden intensiteetin mittaaminen, masennuksen määrittäminen mittaamalla masennuksen ilmenemistä käyttäytymisessä tutkimus- ja terapiakontekstissa.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Psyykkinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkisen energian taso [b1300], Ruokahalu [b1302], Unitoiminnot [b134], Tunteiden säätely [b1521], Tunteiden vaihteluala [b1522], Ajattelun hallinta [b1603], Kehonkuva [b1801], Painonhallintatoiminnot [b530], Päätöksen tekeminen [d177], PÄÄLUOKKA 7 HENKILÖIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET [d7], Seksuaalisuhteet [d7702], Työpaikan säilyttäminen [d8451]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Tarkista maksullisuus

Tämä BDI:n alkuperäisversio vapaasti käytettävissä, myöhemmät modifioidut versiot maksullisia.

Käyttökoulutus

  • Vapaasti käytettävissä, ei edellytä koulutusta, lomakkeessa täyttöohjeet.

Tarvittavat välineet

  • lomake
  • kynä

Aikatarve

Noin 10 minuuttia.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokananssa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

BDI on mainittu yhtenä mahdollisena masennuksen seulontavälineenä useissa masenuksen hoitosuosituksissa:

Käypä hoito -suositus: Depressio «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=E90D469CFB7A1D67D4F64A175559F971?id=hoi50023»2

Health Care Guidline. Depression in Primary Care. Institute for Clinical Systems Improvement (ICSI). «https://www.icsi.org/wp-content/uploads/2021/11/Depr.pdf»3

Depression: The Treatment and Management of Depression in Adults (Updated Edition). Leicester (UK): British Psychological Society; 2010. NICE Clinical Guidelines, No. 90.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

BDI on kehitetty masennusoireiden intensiteetin mittaamiseen sekä masennuksen määrittämiseen tutkimus- ja terapiakontekstissa. Osiot kehitettiin kliinisessä työssä (psykoterapia) siten, että asteikon kehittäjä teki systemaattisia havaintoja masentuneiden potilaiden tyypillisistä oireista ja asenteista. Havaintojen pohjalta hän määritteli 21 tyypillistä oiretta ja asennetta, jotka olivat yhdenmukaisia psykiatrisen kirjallisuuden depressio-määritelmän kanssa: Mieliala, Pessimismi, Epäonnistumisen tunne, Tyytymättömyys, Syyllisyys, Rankaisun tunne, Itseviha, Itsesyytökset, Itsensä vahingoittaminen, Itkeminen, Ärtyvyys, Sosiaalisuus, Päätösten tekeminen, Ulkonäkö, Työkyky, Nukkuminen, Väsymys, Ruokahalu, Terveydentilan tarkkailu, Seksuaalinen mielenkiinto.

Nykyisin mittaria käytetään varsin laajasti eri tarkoituksiin. Se on yleinen mm. epidemiologisissa tutkimuksissa «Casey PR, Dunn G, Kelly BD ym. Factors associated with suicidal ideation in the general population: five-centre analysis from the ODIN study. Br J Psychiatry 2006;189:410–415.»12 «Carter CL, Dacey CM. Validity of the Beck Depression Inventory, MMPI, and Rorschach in assessing adolescent depression. J Adolesc 1996;19(3):223–231.»11 «Nabi H, Kivimäki M, Suominen S ym. Does depression predict coronary heart disease and cerebrovascular disease equally well? The Health and Social Support Prospective Cohort Study. Int J Epidemiol 2010»27 psyykkisen toimintakyvyn indikaattorina kroonisissa sairauksissa «Vleugels L, Pfennings L, Pouwer F ym. Psychological functioning in primary progressive versus secondary progressive multiple sclerosis. Br J Med Psychol 1998;71(Pt 1):99–106.»37 «Rosenfeld B, Breitbart W, McDonald MV ym. Pain in ambulatory AIDS patients. II: Impact of pain on psychological functioning and quality of life. Pain 1996;68(2–3):323–328.»29ja vaikuttavuusmittarina psykoterapiatutkimuksissa «Sava FA, Yates BT, Lupu V ym. Cost-effectiveness and cost-utility of cognitive therapy, rational emotive behavioral therapy, and fluoxetine (Prozac) in treating depression: a randomized clinical trial»30 «David D, Szentagotai A, Lupu V ym. Rational emotive behavior therapy, cognitive therapy, and medication in the treatment of major depressive disorder: a randomized clinical trial, posttreatment outcom»13 «Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P ym. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61(6):577–584.»26 «Knekt P, Lindfors O, Härkänen T ym. Randomized trial on the effectiveness of long-and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow»21sekä somaattisten sairauksien kuntoutuksessa ja  terveyskäyttäytymisinterventioissa «Eyigor S, Karapolat H, Yesil H ym. Effects of pilates exercises on functional capacity, flexibility, fatigue, depression and quality of life in female breast cancer patients: a randomized controlled s»15 «Dereli EE, Yaliman A. Comparison of the effects of a physiotherapist-supervised exercise programme and a self-supervised exercise programme on quality of life in patients with Parkinson's disease. Cli»14 «Karapolat H, Demir E, Bozkaya YT ym. Comparison of hospital-based versus home-based exercise training in patients with heart failure: effects on functional capacity, quality of life, psychological sym»20 «Simpson KH, Ward J. A randomized, double-blind, crossover study of the use of transcutaneous spinal electroanalgesia in patients with pain from chronic critical limb ischemia. J Pain Symptom Manage 20»32.  BDI:tä on aikuisväestön lisäksi käytetty myös ikääntyneiden tutkimuksessa «Lamers F, Jonkers CC, Bosma H ym. Effectiveness and cost-effectiveness of a minimal psychological intervention to reduce non-severe depression in chronically ill elderly patients: the design of a rand»24 «Weeks JW, Heimberg RG. Evaluation of the psychometric properties of the Beck Depression Inventory in a non-elderly adult sample of patients with generalized anxiety disorder. Depress Anxiety 2005;22(1»34 «Huuhka M, Korpisammal L, Haataja R ym. One-year outcome of elderly inpatients with major depressive disorder treated with ECT and antidepressants. J ECT 2004;20(3):179–185.»18 sekä nuorten aineistoissa «Tomfohr LM, Martin TM, Miller GE. Symptoms of depression and impaired endothelial function in healthy adolescent women. J Behav Med 2008;31(2):137–143.»33 «Bennett DS, Ambrosini PJ, Kudes D ym. Gender differences in adolescent depression: do symptoms differ for boys and girls? J Affect Disord 2005;89(1–3):35–44.»9 «Brent DA, Holder D, Kolko D ym. A clinical psychotherapy trial for adolescent depression comparing cognitive, family, and supportive therapy. Arch Gen Psychiatry 1997;54(9):877–885.»10 «Carter CL, Dacey CM. Validity of the Beck Depression Inventory, MMPI, and Rorschach in assessing adolescent depression. J Adolesc 1996;19(3):223–231.»11 myös suomalaisissa tutkimuksissa «Haavisto A, Sourander A, Multimäki P ym. Factors associated with depressive symptoms among 18-year-old boys: a prospective 10-year follow-up study. J Affect Disord 2004;83(2–3):143–154.»16.

Mittarin osiot koostuvat yhtä tunne- tai asennekategoriaa kuvaavista väittämistä (4-5), jotka on järjestetty sen mukaan kuinka vakavaan masennukseen liittyvää oiretta/asennetta ne kuvaavat ja numeroitu 0:sta 3:een. Eräissä osioissa useampi vaihtoehto voi saada saman arvon, jolloin ne on erotettu kirjaimin a ja b. Esimerkiksi

Mieliala

0    En ole alakuloinen, enkä surullinen.

1    Tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi.

2a  Olen alakuloinen, enkä pääse siitä tunteesta eroon.

2b  Olen niin surullinen tai onneton, että se tekee kipeää.

3    Olen niin surullinen tai onneton, etten kestä enää.

Kokonaispistemäärä lasketaan siten, että lasketaan yhteen vastaajan kustakin osioista (eli väittämäkategoriasta kuten ”Mieliala”)  valitsema väittämävaihtoehto. Jos samassa osiossa on valittu useampi vaihtoehto, niistä lasketaan kokonaispistemäärään suuremman arvon saava vaihtoehto. a/b koodeilla erotettu vaihtoehdot pisteytetään samanarvoisiksi. Kokonaispistemäärä vaihtelee välillä 0-63. Pistemäärä voidaan luokitella seuraavasti: 1–9 = ”ei masennusta” , 10–18 = ”lievä masennus”, 19–29 = ”keskivaikea masennus”, 30–63 = ”vaikea masennus”.

Suomessa mittarista on käytössä useita versioita. Suomalaisessa mammografian seulontatutkimuksessa «Aro, A. R. 1996. Mammografiaseulontaan osallistumista selittävät psykososiaaliset tekijät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A2/1996.»4 on käytetty lähinnä Beckin alkuperäistä vastaavaa versiota. Terveys 2000 -tutkimuksessa mittaria modifioitiin siten, että lomakkeessa vastaukset on merkitty 0-5 -asteikolle (eräissä osioissa 0-4), pisteytys kuitenkin tapahtuu Beckin alkuperäisen version mukaisesti. Lisäksi ”itsensä vahingoittaminen” -osion vastausvaihtoehdoissa viimeinen (”I would kill myself if I could”) on korvattu muotoilulla ”haluaisin olla kuollut”, koska suoraan itsemurhaan viittamista postikyselyssä pidettiin epäeettisenä.  Depression Käypä hoito -suosituksessa «https://www.kaypahoito.fi/hoi50023»4 on saatavilla kliinisessä käytössä oleva Psykiatriyhdistyksen versio.

BDI:stä on kehitetty myös muokattuja versioita.  Beck kehitti depression seulontaan lyhennetyn 13-osioisen version «Beck AT, Beck RW. Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 1972;52(6):81–85.»7 (BDI short-form), jonka osiot sisältyvät pidempään 21-osioiseen versioon. 1990-luvulla Beck kehitti uuden version BDI-21:stä BDI-II «Beck AT, Steer RA, Ball R ym. Comparison of Beck Depression Inventories -IA and -II in psychiatric outpatients. J Pers Assess 1996;67(3):588–597.»8, joka on tekijän oikeussuojattu. Suomessa sen tekijänoikeuden ovat Psykologien kustannus OY:llä.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Viinamäki ym. «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53.»35 tutkivat BDI:n kriteerivaliditeettia Kuopion Depressiotutkimuksessa 125:ltä avohoitopotilaalta, joilla epäiltiin masennusdiagnoosia. Kriteerivaliditeettina käytettiin depressiodiagnoosia SCIDI-I (Structured Clinical Interview (24) for DSM-III-R (SCID-I) -haastattelussa. Tulosten mukaan käyttämällä katkaisukohtana pistemäärää 14/15 BDI-21 -mittaria voidaan käyttää depressiodiagnoosin indikaattorina riippumatta depression vaiheesta.

Aben ym. «Aben I, Verhey F, Lousberg R ym. Validity of the beck depression inventory, hospital anxiety and depression scale, SCL-90, and hamilton depression rating scale as screening instruments for depression »2 tutkivat BDI:n kriteerivaliditeettia käyttämällä kriteerinä depressiodiagnoosia SCIDI-I (Structured Clinical Interview (24) for DSM-III-R(SCID-I) -haastattelussa aivohalvauspotilailla. Optimaaliseksi katkaisukohdaksi todettiin 9/10, mikä on Beckin alkuperäisessä suosituksessa lievän debression raja-arvo «Beck AT, Beck RW. Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 1972;52(6):81–85.»7. Mittari toimi kuitenkin paremmin miesten kuin naisten joukossa, sillä mittarin kokonaistarkkuutta kuvaava AUC-arvo oli miehillä 0.86 ja naisilla 0.69.

Terveys 2000-aineistosta tehdyssä tutkimuksessa «Aalto AM, Elovainio M, Kivimäki M ym. The Beck Depression Inventory and General Health Questionnaire as measures of depression in the general population: a validation study using the Composite Interna»1 BDI-21:n kriteerivaliditeettia tutkittiin valikoitumattomassa väestössä käyttämällä kriteerinä depressiodiagnoosia International Diagnostic Interview (CIDI) -haastattelussa. Tulosten mukaan BDI-21 erotteli miehillä depressiodiagnoosin saaneet ahdistus- ja alkoholinväärinkäyttödiagnoosin saaneista sekä niistä, joilla ei CIDI:ssä ollut psykiatrista diagnoosia. Naisten joukossa BDI-21 ei erotellut depressiivisiä ahdistus- ja alkoholiväärinkäyttödiagnoosin saaneista. Kun kriteerinä pidettiin depressiodiagnoosia kuluneen 12 kuukauden sisällä, CIDI-haastattelussa kokonaistarkkuutta kuvaava AUC-arvo oli koko aineistossa 0.83 (miehillä 0.87 ja naisilla 0.79) ja katkaisukohta 9/10 oli koko aineistossa optimaalinen (sensitiivisyys 0.73 ja spesifisyys 0.77).

Nuevo ym. «Nuevo R, Lehtinen V, Reyna-Liberato PM ym. Usefulness of the Beck Depression Inventory as a screening method for depression among the general population of Finland. Scand J Public Health 2009;37(1):28»28 raportoivat Eurooppalaisen depressiotutkimuksen suomalaiseen väestöaineistosta BDI:n olevan validi depression seulontaan suomalaisessa valikoitumattomassa väestössä.

Ennustevaliditeetti

BDI ennusti masennusdiagnoosin saaneilla uusia psykiatrisia hoitojaksoja «Averill PM, Hopko DR, Small DR ym. The role of psychometric data in predicting inpatient mental health service utilization. Psychiatr Q 2001;72(3):215–235.»5

BDI ennusti aivohalvauspotilailla toimintakyvyn palautumista «Kotila M, Numminen H, Waltimo O ym. Post-stroke depression and functional recovery in a population-based stroke register. The Finnstroke study. Eur J Neurol 1999;6(3):309–312.»22

BDI ennusti depressiosta toipumista suomalaistutkimuksessa «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Recovery from depression: a two-year follow-up study of general population subjects. Int J Soc Psychiatry 2006;52(1):19–28.»36

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Shafer tarkasteli meta-analyysillä BDI-21:stä tehtyjä faktorianalyysi-tutkimuksia «Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146.»31 ja totesi 33 tutkimukseen perustuvan aineiston (n=13643) perusteella että BDI:n osiot kartoittavat kolmea depression ulottuvuutta: negatiivinen asenne omaan itseen, heikentynyt suoriutuminen ja somaattiset oireet.

Yhtäpitävä validiteetti

Tieto puuttuu.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Yliopisto-opiskelijoilla kahden viikon uusintamittauksessa 0.90 «Lightfoot SL, Oliver JM. The Beck Inventory: psychometric properties in university students. J Pers Assess 1985;49(4):434–436.»25.

Mittaajien välinen toistettavuus

Kuopion depression-tutkimuksessa avohuoltopotilaiden joukossa alpha 0.86 lähtömittauksessa ja 0.93 seurannassa «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53.»35

Terveys 2000-aineistossa alpha 0.86 «Aalto AM, Elovainio M, Kivimäki M ym. The Beck Depression Inventory and General Health Questionnaire as measures of depression in the general population: a validation study using the Composite Interna»1

Yliopisto-opiskelijoilla alpha 0.87 «Lightfoot SL, Oliver JM. The Beck Inventory: psychometric properties in university students. J Pers Assess 1985;49(4):434–436.»25

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

BDI on varsin laajasti käytetty länsimaisessa kulttuurissa ja se on todettu soveltuvaksi kulttuurien väliseen vertailuun. Vaikka se on alun perin kehitetty kliinisessä kontekstissa, sen käytöstä on paljon kokemusta myös väestötutkimuksissa. BDI:n alkuperäinen versio on vapaasti käytettävissä. Mittarin täyttäminen vie noin 10 minuuttia eikä sen käyttö vaadi erityistä koulutusta. Tutkimuksellisesti mittarista saatua pistemäärää voidaan käyttää sekä jatkuvana muuttujana sekä raja-arvojen mukaan luokiteltuna muuttujan. BDI:lle on olemassa myös Suomalaisissa aineistoissa todennetut raja-arvot. Koska mittaria on käytetty laajoissa edustavissa suomalaisissa väestöaineistoissa (Terveys 2000), sille on myös saavissa väestöviitearvot eri väestöryhmissä.

BDI:n alkuperäisessä versiossa yksi osio (nro 9) käsittelee vastaajan itsetuhoista käyttäytymistä. Koska suoraa sanallista viittausta itsemurha-ajatuksiin on pidetty vastaajalle mahdollisesti ahdistavana kokemuksena ja siksi epäeettisenä väestölle suunnatussa postikyselyssä, esimerkiksi Terveys 2000 -hankkeessa kyseistä osiota on modifioitu siten, että suoraviittaus itsemurha-aikomuksiin on korvattu kiertoilmauksella (”haluaisin tappaa itseni jos voisin” sijasta ”haluaisin olla kuollut”).

Mittarin tiedot koonnut

Anna-Mari Aalto

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksessa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»5

Alkuperäinen lähde

Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571 «PMID: 13688369»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Aalto AM, Elovainio M, Kivimäki M ym. The Beck Depression Inventory and General Health Questionnaire as measures of depression in the general population: a validation study using the Composite International Diagnostic Interview as the gold standard. Psychiatry Res 2012;197(1–2):163–171 «PMID: 22365275»PubMed.
  2. Aben I, Verhey F, Lousberg R ym. Validity of the beck depression inventory, hospital anxiety and depression scale, SCL-90, and hamilton depression rating scale as screening instruments for depression in stroke patients. Psychosomatics 2002;43(5):386–393 «PMID: 12297607»PubMed.
  3. Anderson DL, Flume PA, Hardy KK. Psychological functioning of adults with cystic fibrosis. Chest 2001;119(4):1079–1084 «PMID: 11296173»PubMed.
  4. Aro, A. R. 1996. Mammografiaseulontaan osallistumista selittävät psykososiaaliset tekijät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A2/1996.
  5. Averill PM, Hopko DR, Small DR ym. The role of psychometric data in predicting inpatient mental health service utilization. Psychiatr Q 2001;72(3):215–235 «PMID: 11467156»PubMed.
  6. Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571 «PMID: 13688369»PubMed.
  7. Beck AT, Beck RW. Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 1972;52(6):81–85 «PMID: 4635613»PubMed.
  8. Beck AT, Steer RA, Ball R ym. Comparison of Beck Depression Inventories -IA and -II in psychiatric outpatients. J Pers Assess 1996;67(3):588–597 «PMID: 8991972»PubMed.
  9. Bennett DS, Ambrosini PJ, Kudes D ym. Gender differences in adolescent depression: do symptoms differ for boys and girls? J Affect Disord 2005;89(1–3):35–44 «PMID: 16219362»PubMed.
  10. Brent DA, Holder D, Kolko D ym. A clinical psychotherapy trial for adolescent depression comparing cognitive, family, and supportive therapy. Arch Gen Psychiatry 1997;54(9):877–885 «PMID: 9294380»PubMed.
  11. Carter CL, Dacey CM. Validity of the Beck Depression Inventory, MMPI, and Rorschach in assessing adolescent depression. J Adolesc 1996;19(3):223–231 «PMID: 9245279»PubMed.
  12. Casey PR, Dunn G, Kelly BD ym. Factors associated with suicidal ideation in the general population: five-centre analysis from the ODIN study. Br J Psychiatry 2006;189:410–415 «PMID: 17077430»PubMed.
  13. David D, Szentagotai A, Lupu V ym. Rational emotive behavior therapy, cognitive therapy, and medication in the treatment of major depressive disorder: a randomized clinical trial, posttreatment outcomes, and six-month follow-up. J Clin Psychol 2008;64(6):728–746 «PMID: 18473339»PubMed.
  14. Dereli EE, Yaliman A. Comparison of the effects of a physiotherapist-supervised exercise programme and a self-supervised exercise programme on quality of life in patients with Parkinson's disease. Clin Rehabil 2010;24(4):352–362 «PMID: 20360152»PubMed.
  15. Eyigor S, Karapolat H, Yesil H ym. Effects of pilates exercises on functional capacity, flexibility, fatigue, depression and quality of life in female breast cancer patients: a randomized controlled study. Eur J Phys Rehabil Med 2010;46(4):481–487 «PMID: 21224783»PubMed.
  16. Haavisto A, Sourander A, Multimäki P ym. Factors associated with depressive symptoms among 18-year-old boys: a prospective 10-year follow-up study. J Affect Disord 2004;83(2–3):143–154 «PMID: 15555707»PubMed.
  17. Heistaro, S. Mentelmäraportti. Terveys 2000-tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. 2005. Helsinki: Kansanterveyslaitos.
  18. Huuhka M, Korpisammal L, Haataja R ym. One-year outcome of elderly inpatients with major depressive disorder treated with ECT and antidepressants. J ECT 2004;20(3):179–185 «PMID: 15343003»PubMed.
  19. Iancu I, Horesh N, Lepkifker E ym. An epidemiological study of depressive symptomatology among Israeli adults: prevalence of depressive symptoms and demographic risk factors. Isr J Psychiatry Relat Sci 2003;40(2):82–89 «PMID: 14509198»PubMed.
  20. Karapolat H, Demir E, Bozkaya YT ym. Comparison of hospital-based versus home-based exercise training in patients with heart failure: effects on functional capacity, quality of life, psychological symptoms, and hemodynamic parameters. Clin Res Cardiol 2009;98(10):635–642 «PMID: 19641843»PubMed.
  21. Knekt P, Lindfors O, Härkänen T ym. Randomized trial on the effectiveness of long-and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up. Psychol Med 2008;38(5):689–703 «PMID: 18005493»PubMed.
  22. Kotila M, Numminen H, Waltimo O ym. Post-stroke depression and functional recovery in a population-based stroke register. The Finnstroke study. Eur J Neurol 1999;6(3):309–312 «PMID: 10210911»PubMed.
  23. Kulcu DG, Kurtais Y, Tur BS ym. The effect of cardiac rehabilitation on quality of life, anxiety and depression in patients with congestive heart failure. A randomized controlled trial, short-term results. Eura Medicophys 2007;43(4):489–497 «PMID: 18084172»PubMed.
  24. Lamers F, Jonkers CC, Bosma H ym. Effectiveness and cost-effectiveness of a minimal psychological intervention to reduce non-severe depression in chronically ill elderly patients: the design of a randomised controlled trial [ISRCTN92331982]. BMC Public Health 2006;6:161 «PMID: 16790039»PubMed.
  25. Lightfoot SL, Oliver JM. The Beck Inventory: psychometric properties in university students. J Pers Assess 1985;49(4):434–436 «PMID: 4045689»PubMed.
  26. Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P ym. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61(6):577–584 «PMID: 15184237»PubMed.
  27. Nabi H, Kivimäki M, Suominen S ym. Does depression predict coronary heart disease and cerebrovascular disease equally well? The Health and Social Support Prospective Cohort Study. Int J Epidemiol 2010;39(4):1016–1024 «PMID: 20360321»PubMed.
  28. Nuevo R, Lehtinen V, Reyna-Liberato PM ym. Usefulness of the Beck Depression Inventory as a screening method for depression among the general population of Finland. Scand J Public Health 2009;37(1):28–34 «PMID: 19141552»PubMed.
  29. Rosenfeld B, Breitbart W, McDonald MV ym. Pain in ambulatory AIDS patients. II: Impact of pain on psychological functioning and quality of life. Pain 1996;68(2–3):323–328 «PMID: 9121821»PubMed.
  30. Sava FA, Yates BT, Lupu V ym. Cost-effectiveness and cost-utility of cognitive therapy, rational emotive behavioral therapy, and fluoxetine (Prozac) in treating depression: a randomized clinical trial. J Clin Psychol 2009;65(1):36–52 «PMID: 19051275»PubMed.
  31. Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146 «PMID: 16287149»PubMed.
  32. Simpson KH, Ward J. A randomized, double-blind, crossover study of the use of transcutaneous spinal electroanalgesia in patients with pain from chronic critical limb ischemia. J Pain Symptom Manage 2004;28(5):511–516 «PMID: 15504627»PubMed.
  33. Tomfohr LM, Martin TM, Miller GE. Symptoms of depression and impaired endothelial function in healthy adolescent women. J Behav Med 2008;31(2):137–143 «PMID: 18165894»PubMed.
  34. Weeks JW, Heimberg RG. Evaluation of the psychometric properties of the Beck Depression Inventory in a non-elderly adult sample of patients with generalized anxiety disorder. Depress Anxiety 2005;22(1):41–44 «PMID: 15965997»PubMed.
  35. Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53 «PMID: 14985154»PubMed.
  36. Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Recovery from depression: a two-year follow-up study of general population subjects. Int J Soc Psychiatry 2006;52(1):19–28 «PMID: 16463592»PubMed.
  37. Vleugels L, Pfennings L, Pouwer F ym. Psychological functioning in primary progressive versus secondary progressive multiple sclerosis. Br J Med Psychol 1998;71(Pt 1):99–106 «PMID: 9561309»PubMed.