Barthelin indeksi

TOIMIA-mittarit
19.2.2019 • Viimeisin muutos 20.9.2024
Tiina Autio ja Paula Vesterinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: BI

Nimi englanniksi: the Barthel Index

Nimi ruotsiksi: Barthel Index

Mittarin versio: 10-osioinen mittariversio, asteikko 0–100, 0=suurin riippuvuus ulkopuolisesta avusta ja 100=riippumaton ulkopuolisesta avusta

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Barthelin indeksin soveltuvuus iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Pisteytysasteikkoja «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Indeksi mittaa aikuispotilaiden itsenäistä toimintakykyä päivittäisissä perustoimissa. Se kehitettiin pitkäaikaispotilaiden ennen ja jälkeen kuntoutusta tehtävää toimintakyvyn arviointia varten ja osoittamaan tarvittavan hoivan määrää. Se oli tarkoitettu mm. halvausoireisille potilaille, ja sen avulla on mm. arvioitu kuntoutuspotilaiden hoitoajan pituutta ja tehty hoito-, kuntoutumis- ja kotiutumisennusteita.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Havainnointi
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Biosynteesitoiminnot [b520], Itsensä siirtäminen [d420], Kiipeäminen [d4551], Kotona liikkuminen [d4600], Peseytyminen [d510], WC:ssä käyminen [d530], Pukeutuminen [d540]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei tiedossa.

Käyttöoikeus

  • Osittain rajoitettu

Copyright: The Maryland State Medical Society. Käyttöoikeus ei-kaupallisissa tarkoituksissa rajoittamaton, mikäli viitataan alkuperäiseen lähteeseen. Mittarin kaupallinen käyttö edellyttää luvan pyytämistä mittarin omistajalta. Mittaria ei saa muokata. «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/barthel-index»2

Maksullisuus

  • Tarkista maksullisuus

Copyright: The Maryland State Medical Society. Käyttöoikeus ei-kaupallisissa tarkoituksissa rajoittamaton, mikäli viitataan alkuperäiseen lähteeseen. «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/barthel-index»2

Käyttökoulutus

  • Suomessa ei järjestetä systemaattista koulutusta mittarin käyttöön. Käyttöohjeet löytyvät artikkeleista, tulkintaohjetta ei ole julkaistu erikseen. On ehdotettu, että mittauksen tekijä ja tulosten tulkitsija olisivat kuntoutuksen ammattilaisia. Mittaria on kokeiltu itse suoritettuna tai sijaisen suorittamana arviointina. Vastaus- ja arviointiohjeiden liittämistä lomakkeeseen on myös ehdotettu.

Tarvittavat välineet

  • kyselylomake
  • kynä

Aikatarve

2–5 minuuttia lomakkeen täyttöön ja haastatteluun, itse täytettynä n. 10 minuuttia, havainnointiin 25 minuuttia–1 tunti

Raja-arvot

Barthelin indeksin tulkinnassa on käytössä useita erilaisia asteikkoja. Näkemykset tarpeellisten luokkien määrästä ja raja-arvoista vaihtelevat «Salter K., Jutai J., Zettler L., Moses M., Foley N., Teasell R. Outcome Measures in Stroke Rehabilitation. In EBRSR: Evidence-Based Review of Stroke Rehabilitation. 2008. »21. TOIMIA-verkosto ei suosittele mitään erityistä asteikkoa käytettäväksi. Alla esitetyt raja-arvot ja liitteessä esiteyt pisteytykset kuvaavat asiakkaan toimintakykyä jollakin tasolla. Käytössä olevien eri versioiden pisteytysasteikot on koottu liitteeseen ”Pisteytysasteikkoja” . «»1

Shahn ym. (1989)22 tutkimuksessa esitetään seuraavat raja-arvot 10-osioiselle 0-100 asteikon versiolle:

  • 0–20 täysin riippuvainen ulkopuolisen avusta (total dependency)
  • 21–60 suuri riippuvuus ulkopuolisen avusta (severe dependency)
  • 61–90 kohtalainen riippuvuus ulkopuolisen avusta (moderate dependency)
  • 91–99 lievä riippuvuus ulkopuolisen avusta (slight dependency)
  • 100 riippumaton ulkopuolisesta avusta (independent of assistance from others)

Nämä pisteet määrittävät suuntaa antavasti avun tarpeen. Joissakin versioissa on herkkyyden lisäämiseksi tiheämpi asteikko. Tulkinnassa on kuitenkin muistettava, että kokonaispistemäärän lisäksi yksittäisten osioiden pistemäärillä on merkitystä. Yksittäiset osiot kertovat paremmin missä osioissa henkilön toimintakyvyn puutteet ovat. Huomattavaa on, että usein 60/61 pistettä pidetään merkittävänä raja-arvona «Granger CV, Albrecht GL, Hamilton BB. Outcome of comprehensive medical rehabilitation: measurement by PULSES profile and the Barthel Index. Arch Phys Med Rehabil 1979a;60(4):145–154.»7 «Granger CV, Dewis LS, Peters NC ym. Stroke rehabilitation: analysis of repeated Barthel index measures. Arch Phys Med Rehabil 1979b;60(1):14–17.»8 «Granger CV, Hamilton BB, Gresham GE. The stroke rehabilitation outcome study--Part I: General description. Arch Phys Med Rehabil 1988;69(7):506–509.»10. Barthelin indeksiä ei tulisi käyttää yksinään tehtäessä potilasta koskevia ennusteita «Granger CV, Hamilton BB, Gresham GE ym. The stroke rehabilitation outcome study: Part II. Relative merits of the total Barthel index score and a four-item subscore in predicting patient outcomes. Arch»9.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Barthel ADL Indeksin modifioitua muotoa (0, 1, 2, 3 -luokituksella, «Collin C, Wade DT, Davies S ym. The Barthel ADL Index: a reliability study. Int Disabil Stud 1988;10(2):61–63.»1) suositeltu mm. julkaisussa Standardised Assessment Scales for Elderly People «Dickinson EJ. Standard assessment scales for elderly people. Recommendations of the Royal College of Physicians of London and the British Geriatrics Society. J Epidemiol Community Health 1992;46(6):62»3, erityisesti BADL-taitojen rutiiniarviointiin.

Pohjoismainen geriatrinen työryhmä suositteli menetelmää sairaalapotilaiden päivittäisistä perustoiminnoista selviytymisen arviointiin «Sletvold O, Tilvis R, Jonsson A ym. Geriatric work-up in the Nordic countries. The Nordic approach to comprehensive geriatric assessment. Dan Med Bull 1996;43(4):350–359.»24 «Heikkinen E ja Rantanen T. Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim, 2008. 2. painos. »11.

Mittarin tausta ja kuvaus

Barthelin indeksi on kehitetty alun perin halvausoireisten laitoksissa asuvien kroonisesti sairaiden potilaiden toimintakyvyn arviointiin. Mittarin osiot osoittavat potilaan tarvitseman hoivan määrää ja ne on painotettu suhteessa avuntarpeeseen «Mahoney FI, Wood OH, Barthel DW. Rehabilitation of chronically ill patients: the influence of complications on the final goal. South Med J 1958;51(5):605–609.»16. Barthelin indeksi on osoittautunut kohtalaisen herkäksi mittaamaan toimintakyvyn muutoksia. Kuntoutuspotilailla se ennustaa hoitojakson pituutta ja avuntarvetta. Mittaria on käytetty esimerkiksi toiminnanvajeiden ja sairauksien seulonnassa, kuntoutuksen ja hoidon tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa, iäkkäiden laitoshoidon tarpeen arvioinnissa, palveluohjauksen osana.

Mittarista on olemassa useita versioita: alkuperäinen 10 osion mittari; laajennettu 15 osion versio; 12-, 14-, 16- ja 17-osioiset versiot. Myös alkuperäisestä mittarista on useita muunnoksia, joissa muun muassa osioiden järjestys ja pisteytystapa vaihtelevat (the modified Barthel Index) «McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987.»17.

Alkuperäisessä 10-osioisessa mittarissa arvioidaan seuraavia asioita: ruokailu, siirtyminen vuoteesta tuoliin, siisteys: hiukset, hampaat ym., WC:ssä käynti, kylpeminen, liikkuminen, kävely portaissa, pukeutuminen ja riisuutuminen, suolen ja rakon toiminta.

Asteikko kysymyksissä: itsenäinen/tarvitsee fyysistä tai suullista apua/täysin toisen avun varassa. Joissakin versioissa on herkkyyden lisäämiseksi tiheämpi asteikko. Useissa versioissa osioiden pistemäärät on painotettu. Kokonaispistemäärä riippuu käytetystä asteikosta. Yleensä mittarin kokonaispistemäärän vaihteluväli on 0–100 «Collin C, Wade DT, Davies S ym. The Barthel ADL Index: a reliability study. Int Disabil Stud 1988;10(2):61–63.»1. Tulkinnassa on kuitenkin muistettava, että kokonaispistemäärän lisäksi yksittäisten osioiden pistemäärillä on merkitystä. Yksittäiset osiot antavat tarkempaa tietoa henkilön toimintakyvystä eri osa-alueilla.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Aivohalvauspotilailla korkeammat indeksin arvot laitokseen tullessa olivat merkitsevästi yhteydessä vähäisempään kuolleisuuteen «Granger CV, Sherwood CC, Greer DS. Functional status measures in a comprehensive stroke care program. Arch Phys Med Rehabil 1977;58(12):555–561.»6 «Wylie CM, White BK. A measure of disability. Arch Environ Health. 1964; 8:834–839.»28. Eloonjääneiden osalta tulotilanteen arvot ennustivat myös laitoksessa olon pituutta ja myöhempää edistymistä «Wylie CM, White BK. A measure of disability. Arch Environ Health. 1964; 8:834–839.»28. Aivohalvauspotilailla indeksi on tärkeä tekijä ennustettaessa toimintojen palautumista ja eloonjäämistä «Wade DT, Hewer RL. Functional abilities after stroke: measurement, natural history and prognosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1987;50(2):177–182.»27.  Alkuperäiset pistemäärät ennustivat laitoksessa olon pituutta ja kuntoutuksen tuloksia «Shah S, Vanclay F, Cooper B. Improving the sensitivity of the Barthel Index for stroke rehabilitation. J Clin Epidemiol 1989;42(8):703–709.»22. Aivohalvauksen jälkeinen yli 40 pistemäärä oli yhteydessä kotiutumiseen ja yli 60 pistemäärä lyhyempään laitoksessa oloon, tutkimus 89 kotipalvelun piirissä olevalle kroonisesti sairaalle tai vammaiselle henkilölle «Granger CV, Albrecht GL, Hamilton BB. Outcome of comprehensive medical rehabilitation: measurement by PULSES profile and the Barthel Index. Arch Phys Med Rehabil 1979a;60(4):145–154.»7.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Yhtäpitävä validiteetti

Korrelaatiot motorista kykyä mittaavaan indeksiin (Motoricity Index) 0,73–0,77, 976 aivohalvauspotilasta, 10-osioinen 0, 1, 2, 3 -asteikollinen versio «Wade DT, Hewer RL. Functional abilities after stroke: measurement, natural history and prognosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1987;50(2):177–182.»27. Korrelaatiot PULSES-profiiliin -0,74–-0,90, 15-osioinen versio «Granger CV, Albrecht GL, Hamilton BB. Outcome of comprehensive medical rehabilitation: measurement by PULSES profile and the Barthel Index. Arch Phys Med Rehabil 1979a;60(4):145–154.»7. Alkuperäisen Barthelin indeksin, Modified Barthel -indeksin ja FIMin (Functional Indepencence Measure) keskinäiset korrelaatiot korkeita, 0,86–0,96, 25 neurologista ja ortopedistä 52–87-vuotiasta kuntoutuspotilasta (Fricke ja Unsworth, 1996). Korrelaatiot (n=31) 0,82–0,92 Northwick Park Dependency Score -pistemääriin, vahva yhteys BCN (Basic Care Needs) -pistemääriin «Post MW, Visser-Meily JM, Gispen LS. Measuring nursing needs of stroke patients in clinical rehabilitation: a comparison of validity and sensitivity to change between the Northwick Park Dependency Sco»19.

Kwon ym. «Kwon S, Hartzema AG, Duncan PW ym. Disability measures in stroke: relationship among the Barthel Index, the Functional Independence Measure, and the Modified Rankin Scale. Stroke 2004;35(4):918–923.»12 tutkimuksessa, jossa oli mukana 459 aivohalvausrekisterissä olevaa henkilöä, tarkasteltiin indeksien BI, MRS (Modified Rankin Scale) ja M-FIM (Functional Independence Measures) välisiä korrelaatioita, Spearmanin korrelaatiokertoimet olivat 0,89 (p<0,0001) BI:n ja MRS:n välillä, 0,95 (p<0,0001) BI:n ja M-FIM:n välillä ja 0,89 (p<0,0001) M-Fim:n ja MRS:n välillä. 

Shinarin ym. «Shinar D, Gross CR, Bronstein KS ym. Reliability of the activities of daily living scale and its use in telephone interview. Arch Phys Med Rehabil 1987;68(10):723–728.»23 tutkimuksessa, jossa oli mukana 72 iältään 39–89-vuotiasta aivohalvauspotilasta, todettiin puhelinhaastatteluna saadun Barthelin indeksin ja käyttäytymiseen perustuvan ADL-arvion väliseksi korrelaatioksi >0,97 kokonaispistemäärälle ja >0,85 suurimmalle osalle yksittäisiä osioita.

Uyttenboogartin «Uyttenboogaart M, Stewart RE, Vroomen PC ym. Optimizing cutoff scores for the Barthel index and the modified Rankin scale for defining outcome in acute stroke trials. Stroke 2005;36(9):1984–1987.»25tutkimuksessa kerättiin BI- ja MRS-arvot 1034:lta iskeemiseen aivohalvaukseen sairastuneelta. BI:n raja-arvot vastasivat MRS-arvoja (Modified Rankin Scale) seuraavasti: Barthelin indeksi 95 MRS1:tä (sensitiivisyys 85,6 %, spesifisyys 91,7 %), BI 90 MRS2:ta (sensitiivisyys 90,7 %, spesifisyys 88,1 %), BI 75 MRS3:a (sensitiivisyys 95,7 %, spesifisyys 88,5 %). ROC-käyrän alle jäävä alue oli 0,933 MRS1:lle, 0,960 MRS2:lle ja 0,979 MRS3:lle.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Tieto puuttuu.

Mittaajien välinen toistettavuus

Arvioitsijoiden välinen toistettavuus (inter-rater reliability), testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability)

Test-retest -reliabiliteetti 0,89 ja inter-rater -reliabiliteetti >0,95, 307 vaikeasti vammaista aikuista, 15-osioinen versio «Granger CV, Albrecht GL, Hamilton BB. Outcome of comprehensive medical rehabilitation: measurement by PULSES profile and the Barthel Index. Arch Phys Med Rehabil 1979a;60(4):145–154.»7.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Shah ym. «Shah S, Vanclay F, Cooper B. Improving the sensitivity of the Barthel Index for stroke rehabilitation. J Clin Epidemiol 1989;42(8):703–709.»22 tutkimuksessa 10-osioiselle versiolle Chronbachin alfa aivohalvauspotilaiden (n=258) tulo- ja lähtötilanteessa 0,87–0,92 (alkuperäinen pisteytys) ja 0,90–0,93 (muunnettu pisteytys).

Kuntoutuslaitoksessa olleista pääosin aivohalvauspotilaista (n=127, keski-ikä 71,8 v) korkea reliabiliteetti sekä tulo- että lähtötilanteessa (alfa=0,87, 13-osioinen skaala, «Valach L, Signer S, Hartmeier A ym. Chedoke-McMaster stroke assessment and modified Barthel Index self-assessment in patients with vascular brain damage. Int J Rehabil Res 2003;26(2):93–99.»26).

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

29 aivohalvauspotilasta, hyvä herkkyys tarvittavan hoivan muutoksille, asteikon tulo- ja lähtötilanteen erojen z-pistemäärät 4,20 (Wilcoxon testi, p<0,001 «Laake K, Laake P, Ranhoff AH ym. The Barthel ADL index: factor structure depends upon the category of patient. Age Ageing 1995;24(5):393–397.»13 ).

Lattia- ja kattoefekti

Kattoefekti korkeilla pistemäärillä, ei havaitse lievimmin vammaisten henkilöiden toimintakyyn muutoksia «Kwon S, Hartzema AG, Duncan PW ym. Disability measures in stroke: relationship among the Barthel Index, the Functional Independence Measure, and the Modified Rankin Scale. Stroke 2004;35(4):918–923.»12.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

  • Helppokäyttöinen
  • Laajalti käytössä maailmalla, paljon käytetty tutkimuksissa
  • Suositeltu BADL-toimintojen mittari
  • Suomessa ei systemaattista koulutusta
  • Paljon erilaisia pisteytyksiä, hankaloittaa tutkimusten vertailua
  • Raja-arvoista jonkin verran erimielisyyttä

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Tiina Autio, KM, LuK ja Paula Vesterinen, FM

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyvyn asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»4

Alkuperäiset lähteet

Mahoney FI, Barthel DW. Functional evaluation: the barthel index. Md State Med J 1965;14:61–65 «PMID: 14258950»PubMed.

Mahoney FI, Wood OH, Barthel DW. Rehabilitation of chronically ill patients: the influence of complications on the final goal. South Med J 1958;51(5):605–609 «PMID: 13556165»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Collin C, Wade DT, Davies S ym. The Barthel ADL Index: a reliability study. Int Disabil Stud 1988;10(2):61–63 «PMID: 3403500»PubMed.
  2. l
  3. Dickinson EJ. Standard assessment scales for elderly people. Recommendations of the Royal College of Physicians of London and the British Geriatrics Society. J Epidemiol Community Health 1992;46(6):628–629 «PMID: 1494081»PubMed.
  4. Fricke J & Unsworth C A. Inter-rater reliability of the original and modified Barthel Index and a comparison with the FunctionaIndependence Measure. Australian Occupational Therapy Journal. 1997; 44(1),22–29.
  5. Fortinsky RH, Granger CV, Seltzer GB. The use of functional assessment in understanding home care needs. Med Care 1981;19(5):489–497 «PMID: 6785540»PubMed.
  6. Granger CV, Sherwood CC, Greer DS. Functional status measures in a comprehensive stroke care program. Arch Phys Med Rehabil 1977;58(12):555–561 «PMID: 597021»PubMed.
  7. Granger CV, Albrecht GL, Hamilton BB. Outcome of comprehensive medical rehabilitation: measurement by PULSES profile and the Barthel Index. Arch Phys Med Rehabil 1979a;60(4):145–154 «PMID: 157729»PubMed.
  8. Granger CV, Dewis LS, Peters NC ym. Stroke rehabilitation: analysis of repeated Barthel index measures. Arch Phys Med Rehabil 1979b;60(1):14–17 «PMID: 420565»PubMed.
  9. Granger CV, Hamilton BB, Gresham GE ym. The stroke rehabilitation outcome study: Part II. Relative merits of the total Barthel index score and a four-item subscore in predicting patient outcomes. Arch Phys Med Rehabil 1989;70(2):100–103 «PMID: 2916925»PubMed.
  10. Granger CV, Hamilton BB, Gresham GE. The stroke rehabilitation outcome study--Part I: General description. Arch Phys Med Rehabil 1988;69(7):506–509 «PMID: 3389991»PubMed.
  11. Heikkinen E ja Rantanen T. Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim, 2008. 2. painos.
  12. Kwon S, Hartzema AG, Duncan PW ym. Disability measures in stroke: relationship among the Barthel Index, the Functional Independence Measure, and the Modified Rankin Scale. Stroke 2004;35(4):918–923 «PMID: 14976324»PubMed.
  13. Laake K, Laake P, Ranhoff AH ym. The Barthel ADL index: factor structure depends upon the category of patient. Age Ageing 1995;24(5):393–397 «PMID: 8669341»PubMed.
  14. Loewen SC, Anderson BA. Reliability of the Modified Motor Assessment Scale and the Barthel Index. Phys Ther 1988;68(7):1077–1081 «PMID: 3387463»PubMed.
  15. Mahoney FI, barthel DW. Functional evaluation: the barthel index. Md State Med J 1965;14:61–65 «PMID: 14258950»PubMed.
  16. Mahoney FI, Wood OH, Barthel DW. Rehabilitation of chronically ill patients: the influence of complications on the final goal. South Med J 1958;51(5):605–609 «PMID: 13556165»PubMed.
  17. McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987.
  18. Muurinen s. Hoitotyö ja hoitohenkilöstön rakenne vanhusten lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Acta Universitatis Tamperensis 936, Tampere 2003.
  19. Post MW, Visser-Meily JM, Gispen LS. Measuring nursing needs of stroke patients in clinical rehabilitation: a comparison of validity and sensitivity to change between the Northwick Park Dependency Score and the Barthel Index. Clin Rehabil 2002;16(2):182–189 «PMID: 11926176»PubMed.
  20. Roy C, Togneri J, Hay E & Pentland B. An interrater reliability study of the Barthel Index. International Journal of Rehabilitation Research. 1988; 11(1):67–70.
  21. Salter K., Jutai J., Zettler L., Moses M., Foley N., Teasell R. Outcome Measures in Stroke Rehabilitation. In EBRSR: Evidence-Based Review of Stroke Rehabilitation. 2008.
  22. Shah S, Vanclay F, Cooper B. Improving the sensitivity of the Barthel Index for stroke rehabilitation. J Clin Epidemiol 1989;42(8):703–709 «PMID: 2760661»PubMed.
  23. Shinar D, Gross CR, Bronstein KS ym. Reliability of the activities of daily living scale and its use in telephone interview. Arch Phys Med Rehabil 1987;68(10):723–728 «PMID: 3662782»PubMed.
  24. Sletvold O, Tilvis R, Jonsson A ym. Geriatric work-up in the Nordic countries. The Nordic approach to comprehensive geriatric assessment. Dan Med Bull 1996;43(4):350–359 «PMID: 8884136»PubMed.
  25. Uyttenboogaart M, Stewart RE, Vroomen PC ym. Optimizing cutoff scores for the Barthel index and the modified Rankin scale for defining outcome in acute stroke trials. Stroke 2005;36(9):1984–1987 «PMID: 16081854»PubMed.
  26. Valach L, Signer S, Hartmeier A ym. Chedoke-McMaster stroke assessment and modified Barthel Index self-assessment in patients with vascular brain damage. Int J Rehabil Res 2003;26(2):93–99 «PMID: 12799602»PubMed.
  27. Wade DT, Hewer RL. Functional abilities after stroke: measurement, natural history and prognosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1987;50(2):177–182 «PMID: 3572432»PubMed.
  28. Wylie CM, White BK. A measure of disability. Arch Environ Health. 1964; 8:834–839.