CERAD – kognitiivinen tehtäväsarja
- Mittarin lomake ja ohje
- Alkuperäinen käyttötarkoitus
- Kohderyhmä
- Tiedonkeruumenetelmät
- Toimintakyvyn ulottuvuudet
- Mittarin eri osien ICF-koodit
- Mittarin ylläpitotaho
- Käyttöoikeus
- Maksullisuus
- Käyttökoulutus
- Tarvittavat välineet
- Aikatarve
- Raja-arvot
- Viitearvot
- Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa
- Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa
- Mittarin tausta ja kuvaus
- Mittarin pätevyys
- Mittarin toistettavuus
- Mittarin muutosherkkyys
- Mittarin käyttökelpoisuus
- Tutkimusten tiedot
- Linkit
- Mittarin tiedot koonnut
- Alkuperäiset lähteet
- Kirjallisuutta
TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.
Lyhenne: CERAD
Nimi englanniksi: Consortium to Establish a Registry for Alzheimer´s Disease CERAD
Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.
Mittarin versio: Vuonna 1999 julkaistu CERADin kognitiivinen tehtäväsarja ja siihen liittyvät viitearvotiedot, jotka on julkaistu vuonna 2010 «Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetu»4.
Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:
Toimiametassa: Ei.
Soveltuvuusarviot
Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1
Mittarin lomake ja ohje
- Tehtäväsarjan voi tilata Suomen Alzheimer -tutkimusseuralta «https://www.cerad.fi/fi/tilaus»2
Alkuperäinen käyttötarkoitus
Tehtäväsarja laadittiin Yhdysvalloissa Alzheimerin taudin kliinisen, neuropsykologisen ja kuvantamiseen liittyvän tutkimuksen sekä neuropatologisten menetelmien yhtenäistämiseen pyrkivän hankkeen yhteydessä. CERAD-projektin tavoitteena oli kehittää ja standardoida lyhyt ja riittävän kattava tehtäväsarja Alzheimer-potilaiden kognitiivisten toimintojen arviointiin ja seurantaan. Tehtäväsarjan avulla voidaan havaita Alzheimerin tautiin liittyvät keskeiset varhaiset kognitiiviset muutokset.
Kohderyhmä
- Työikäiset
- Iäkkäät
Tiedonkeruumenetelmät
- Mittaus / testi
Toimintakyvyn ulottuvuudet
- Kognitiivinen toimintakyky
Mittarin eri osien ICF-koodit
Muistitoiminnot [b144], Pitkäkestoinen muisti [b1441], Näköhavainnnot [b1561], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], Puhutun kielen ilmaisu [b16710], Piirrosten ja valokuvien esittäminen [d3352]
Mittarin ICF-koodi
Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.
Mittarin ylläpitotaho
Suomen Alzheimer-seura «https://www.cerad.fi/fi/etusivu»3
Tehtäväsarjan kehitystä voi seurata osoitteessa www.cerad.fi, josta saa esimerkiksi uudistettuja CERAD-lomakkeita. Suunnitteilla (2010) on myös Internet-pohjainen sovellus, joka tuottaa normitietoon pohjautuvan suoritusprofiilin.
Käyttöoikeus
- Rajoitettu
CERADin kognitiivista tehtäväsarjaa Suomessa julkaisee Suomen Alzheimer -tutkimusseura. Tehtäväsarjan käyttö on varattu terveydenhuollon ammattihenkilöille (lähinnä psykologeille, lääkäreille ja muistihoitajille), jotka ovat perehtyneet muistihäiriöiden arviointiin. Yhden päivän pituisia koulutustilaisuuksia tehtäväsarjan käyttöön järjestetään ympäri Suomea.
Maksullisuus
- Sisältää maksuja
CERAD-tehtäväsarjan voi tilata Suomen Alzheimer -tutkimusseuran verkkosivuilta «https://www.cerad.fi/fi/tilaus»2. Hinta sisältää käsikirjan, välineistökirjasen ja lomakkeet. Nipussa on 20 lomaketta. Lomakkeita voi myöhemmin kopioida itselleen tai tilata erikseen lisää. Välineistöä ja lomakkeita (mutta ei käsikirjaa) voi tilata myös ruotsinkielisenä versiona ja koko pakettia vironkielisenä. Ruotsinkielisen testistön hinta on sama kuin suomenkielisen. Tilaukset mieluiten sähköpostilla: Suomen Alzheimer-tutkimusseura, c/o Tuija Parsons, Itä-Suomen yliopisto/Neurologia, PL 1627, 70211 Kuopio; sähköposti: tuija.parsons(a)uef.fi. Suomen muistiasiantuntijat ry järjestää CERAD-koulutusta «https://www.cerad.fi/fi/koulutusta»4
Käyttökoulutus
- CERADin käyttöön suositellaan koulutusta, mutta myös kokeneen menetelmän käyttäjän antama perehdytys tai harjoitteluun ja kirjallisuuteen perustuva itseopiskelu voivat riittää. Koulutustilaisuuksia tehtäväsarjan käyttöön järjestetään ympäri Suomea. Yleensä koulutus on yhden päivän pituinen.
Tarvittavat välineet
- käsikirja
- välineistökirja
- lomake
- kynä
Aikatarve
Koko tehtäväsarjan suorittamiseen kuluu noin 20–30 minuuttia.
Raja-arvot
CERADin osatehtävien uudet suomalaiset normitiedot ja niihin pohjautuvat raja-arvot on julkaistu «Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetu»4 «https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99044.pdf»5, ja niitä on syytä noudattaa vuoden 2007 julkaistujen normien «Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L, Tervo S, Vanhanen M, Pirttilä T, Soininen H. Muistihäiriöiden seulonta – suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suomen Lääkärilehti 2007;12:1235–1241.»7 sijasta.
Viitearvot
Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.
Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa
TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”
Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa
Muistisairaudet Käypä hoito -suositus «https://www.kaypahoito.fi/hoi50044»6
Mittarin tausta ja kuvaus
CERAD-tehtäväsarja laadittiin alun perin Yhdysvalloissa Alzheimerin taudin kliinisen, neuropsykologisen ja kuvantamiseen liittyvän tutkimuksen sekä neuropatologisten menetelmien yhtenäistämiseen pyrkivän hankkeen yhteydessä. CERAD-projektin tavoitteena oli kehittää ja standardoida lyhyt ja riittävän kattava tehtäväsarja Alzheimer-potilaiden kognitiivisten toimintojen arviointiin ja seurantaan. Tehtäväsarjan avulla voidaan havaita Alzheimerin tautiin liittyvät keskeiset varhaiset kognitiiviset muutokset.
Suomessa CERAD on julkaistu vuonna 1999 «Hänninen T, Veijo Pulliainen V, Salo J, Hokkanen L, Erkinjuntti T, Koivisto K, Viramo P, Soininen H, Suomen Muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan»3, ja tavoitteena on ollut saattaa se käyttöön muistihäiriösairauksien varhaisen tunnistamisen välineeksi perusterveydenhuollossa. Alkuperäisestä käytöstä poiketen suomalaisissa suosituksissa ei ole rajauduttu pelkästään Alzheimerin taudin seulontaan vaan on korostettu tehtäväsarjan käyttöä laajemmin muistisairauksien havaitsemisen apuna. Muistisairauksien diagnostiikkan ja lääkehoidon käypä hoito -suosituksessa suositellaan diagnostiikan ja oireiden arviointia koskevan perusselvityksen yhteydessä muistin ja tiedonkäsittelyn arviointia CERADin avulla.
Ensimmäiset suomalaiset normit julkaistiin 2007 yli 63-vuotiaille «Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L, Tervo S, Vanhanen M, Pirttilä T, Soininen H. Muistihäiriöiden seulonta – suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suomen Lääkärilehti 2007;12:1235–1241.»7, ja vuonna 2010 tehtäväsarjalle esiteltiin uudistetut raja-arvot, jotka perustuvat suomalaisen väestöpohjaisen normiaineiston ja hyvin lievää ja lievää Alzheimerin tautia sairastavien aineistojen vertailuun «Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetu»4. Normitiedot rajoittuvat kuitenkin edelleen 63–80-vuotiaisiin, ja tätä nuoremmilla ja vanhemmilla henkilöillä saatuja arvoja on tulkittava varoen. Myös korkeasti koulutetun tai vaativissa tehtävissä toimineen henkilön muistihäiriötä epäiltäessä jatkotutkimuksen tarvetta on syytä harkita silloinkin, kun raja-arvojen mukaan tulokset ovat normaalit.
CERADissa saadaan pisteet seuraavaan 12 muuttujaan «Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetu»4:
- Kielellinen sujuvuus
- Nimeäminen
- MMSE
- Sanalistan oppiminen (summa)
- Kopiointi
- Sanalistan viivästetty palautus (raakapisteet)
- Sanalistan viivästetty palautus (säilymisprosentti)
- Sanalistan tunnistaminen (raakapisteet)
- Sanalistan tunnistaminen (säilymisprosentti)
- Kokonaismuisti (tehtävät 6+8)
- Kuvioiden viivästetty palautus
- Kellotaulun piirtäminen
Mittarin pätevyys
CERAD koostuu osatehtävistä, joiden pisterajojen sensitiivisyys vaihtelee 0,42:n (kellotaulun piirtäminen) ja 0,90:n (sanalistan viivästetty palautus) välillä niillä, joilla on hyvin lievä Alzheimerin tauti ja 0,59:n (kellotaulun piirtäminen) ja 0,94:n (sanalistan viivästetty palautus ja kokonaismuisti) niillä, joilla on hyvin lievä tai lievä Alzheimerin tauti.
Osatehtävien spesifisyys vaihtelee vastaavasti 0,76:n (nimeämistehtävä) ja 0,91:n (sanalistan tunnistaminen) välillä hyvin lievää Alzheimerin tautia sairastavilla ja 0,59:n (kellotaulun piirtäminen) ja 0,91:n (sanalistan tunnistaminen) hyvin lievää tai lievää sairastavilla.
ROC (receiver operating characteristic) -analyysi eri osatehtävien kyvystä erotella normiaineistoon kuuluvat hyvin lievää tai lievää Alzheimerin tautia sairastavat vaihtelivat validointitutkimuksessa eri osatehtävissä 0,69:n (kellotaulun piirtäminen) ja 0,96:n (sanalistan viivästetty palautus) välillä. AUC=0,90–1 on erinomainen, 0,80–0,90 hyvä, 0,70–0,80 kohtalainen ja 0,60–0,70 heikko erottelukyky.
Sanalistan oppiminen erottelee parhaiten Alzheimerin tautia sairastavat verrokeista ja on hyödyllisin taudin varhaisvaiheen havaitsemisessa. Muissa tehtävissä suoriutuminen heikentyy sairauden edetessä. Frontotemporaalisen dementian, Lewyn kappale -dementian ja Parkinsonin tautiin liittyvän kognitiivisen heikentymisen kohdalla heikentymiä havaitaan korostuneesti muiden kuin muistitehtävien suorituksissa. Näissä sairauksissa korostuvat erityisesti toiminnanohjauksen vaikeudet, jotka tulevat esiin kielellisen sujuvuuden tehtävässä ja kellotaulun piirtämisessä. Vaskulaarisessa dementiassa tietyt paikalliset kognition osa-alueiden heikentymät voivat korostua muistihäiriötä enemmän nimeämistehtävän, hahmotustehtävän sekä toiminnanohjaustehtävien suorituksissa.
Validointitutkimus suomalaisessa aineistossa on tehty Alzheimerin tautia sairastavien parissa, joten validaatiotutkimusta muiden muistisairauksien osalta tarvitaan lisää.
Mittarin toistettavuus
CERAD mittaa kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita, erityisesti muistia ja muistista haun tehokkuutta. Sen osatehtävät ovat luotettavia, ja uudet raja-arvot «Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetu»4huomioivat myös kattoefektin vaikutukset. Koska CERAD-tehtäville ei ole olemassa rinnakkaisversioita, CERADin käyttöä tiheässä seurannassa ei voida suositella oppimisvaikutuksen takia. Väliaika testauskertojen välillä on suosituksen mukaan 6–12 kk.
Tulosten tulkinnassa on huomioitava ikä, sukupuoli ja koulutus, joilla voi olla vaikutusta tehtävissä suoriutumiseen ja tulosten arviointiin. On myös huomioitava, että raja-arvot on tutkittu ikäryhmässä 63–80, eikä luotettavaa tietoa tätä nuorempien tai vanhempien suoriutumisesta tehtävissä ole käytettävissä.
CERAD antaa erityisesti tietoa kognitiivisesta toimintakyvystä, mutta yksin sitä käyttämällä ei saada tietoa jokapäiväisissä toimissa selviämisestä. CERADin rinnalla tarvitaankin muun tiedon keruuta kokonaiskuvan saamiseksi tutkimusasetelmasta ja tutkimuskysymyksistä riippuen.
Mittarin muutosherkkyys
Tieto puuttuu.
Mittarin käyttökelpoisuus
CERAD-tehtäväsarjan käyttö on yksinkertaista, mutta se edellyttää tarkkaa perehtymistä esitysohjeisiin, pisteytykseen ja tulkintaan. Koulutusta CERADin käyttöön järjestetään säännöllisesti, ja sivuilta www.cerad.fi voi seurata menetelmän käyttöön liittyvää kehitystyötä. Tehtäväsarjan ensisijainen käyttäjäryhmä ovat psykologit, mutta myös muuta terveydenhuollon henkilökuntaa voidaan kouluttaa ja ohjata käyttämään menetelmää.
Menetelmä on laajasti käytössä ympäri maailmaa, ja kansallisia normeja on tehty useissa maissa. Suomalaiset viitearvot ovat saatavilla «Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetu»4, ja menetelmän Internet-pohjaista normisovellusta kehitetään.
CERAD on maksullinen, mutta sen hinta on kohtuullinen. Se on luotettava, keskeiset kognitiiviset toiminnot käsittävä seulontamenetelmä muistihäiriöiden varhaiseen toteamiseen. Julkaistut kansalliset suositukset sekä alueellisesti kattava koulutus takaavat muistihäiriöistä kärsiville yhdenmukaiset mahdollisuudet muistin arviointiin jo sairauden alkuvaiheessa.
Tehtäväsarjan esittäminen kokonaisuudessaan vie keskimäärin 20–30 minuuttia.
Väestötutkimuksissa, joissa on mahdollisuus tehdä terveydenhuollon ammattilaisen suorittama haastattelu- tai terveystarkastusmuotoinen tutkimus, CERAD soveltuu yli 55-vuotiaiden kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin. CERADista voidaan käyttää osia, mutta luotettavimmin se toimii kokonaisuutena.
CERAD voi toimia muissakin kuin muistisairauksiin liittyvissä ikääntyneitä koskevissa tutkimuksissa «Komulainen P, Kivipelto M, Lakka TA, ym. Exercise, fitness and cognition – a randomised controlled trial in older individuals: the DR´s extra study. Eur Geriatr Medicine, in press.»5.
Tutkimusten tiedot
Tieto puuttuu.
Linkit
- Suomen muistiasiantuntijat ry «https://sumut.fi/»7
- Lisätietoa mittarista Suomen Alzheimer-tutkimusseuran sivuilla «https://www.cerad.fi/fi/etusivu»3
Mittarin tiedot koonnut
Annamari Tuulio-Henriksson, FT, dosentti, johtava tutkija
Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»8
Alkuperäiset lähteet
Morris JC, Heyman A, Mohs RC ym. The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease (CERAD). Part I. Clinical and neuropsychological assessment of Alzheimer's disease. Neurology 1989;39(9):1159–1165 «PMID: 2771064»PubMed.
Hänninen T, Veijo Pulliainen V, Salo J, Hokkanen L, Erkinjuntti T, Koivisto K, Viramo P, Soininen H, Suomen Muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suomen Lääkärilehti 1999;15:1967–1975.
Kirjallisuutta
- Aromaa A, Koskinen Seppo (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002, Helsinki.
- Morris JC, Heyman A, Mohs RC ym. The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease (CERAD). Part I. Clinical and neuropsychological assessment of Alzheimer's disease. Neurology 1989;39(9):1159–1165 «PMID: 2771064»PubMed.
- Hänninen T, Veijo Pulliainen V, Salo J, Hokkanen L, Erkinjuntti T, Koivisto K, Viramo P, Soininen H, Suomen Muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suomen Lääkärilehti 1999;15:1967–1975.
- Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim 2010;126:2013–2021.
- Komulainen P, Kivipelto M, Lakka TA, ym. Exercise, fitness and cognition – a randomised controlled trial in older individuals: the DR´s extra study. Eur Geriatr Medicine, in press.
- Pulliainen V, Hokkanen L, Salo J, Hänninen T. CERAD. Kognitiivinen tehtäväsarja. Käsikirja. Suomen Alzheimer-tutkimusseura, Helsinki 1999.
- Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L, Tervo S, Vanhanen M, Pirttilä T, Soininen H. Muistihäiriöiden seulonta – suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suomen Lääkärilehti 2007;12:1235–1241.