Mini Mental State -asteikko

Mittarin lomake ja ohje

• Kyselylomake «https://sumut.fi/wp-content/uploads/2020/02/MMSE.pdf»2
• Ohjeet testin tekemiseen «https://sumut.fi/wp-content/uploads/2020/02/MMSE-ohjeet-testin-tekemiseen.pdf»3

Alkuperäinen käyttötarkoitus

MMSE kehitettiin kliiniseen tarkoitukseen psykiatristen ja neurologisten potilaiden erotusdiagnostiikan avuksi «Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. "Mini-mental state". A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12:189-98 .»3. Tavoitteena oli kehittää varsinaisten laajojen neuropsykologisten testimenetelmien rinnalle nopeakäyttöinen menetelmä, jonka avulla voitaisiin luotettavasti arvioida kognitiivisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ja erotella esim. skitsofreniaa sairastavat potilaat akuutista sekavuustilasta tai dementoivia sairauksia sairastavista.

Kohderyhmä

• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Kognitiivinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Älykkyystoiminnot [b117], Lyhytkestoinen muisti [b1440], Mieleenpalautuminen [b1442]

Mittarin ylläpitotaho

Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä / Alzheimer-tutkimusseura

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• MMSE:tä voivat käyttää terveydenhuollon ammattilaiset tai menetelmään perehdytetyt terveydenhuollossa toimivat muut henkilöt.
• Mittarin käyttö ei edellytä erillistä koulutusta, ja menetelmän voi oppia esimerkiksi kokeneen MMSE-käyttäjän antamalla perehdytyksellä. Menetelmää käyttävän on kuitenkin tärkeää tietää miksi MMSE tehdään. Erityistilanteet ja olosuhteet, joissa MMSE tehdään, on otettava huomioon. Testin tekijän pitäisi osata arvioida saatua tulosta ja sen hyötyä ja mahdollisia toimenpiteitä potilaalle, ymmärrettävä kokonaisuus, jonka yhteydessä se tehdään ja dokumentoitava saatu tulos. Ennen MMSE:n tekemistä on varmistettava, että tarpeelliset kuulon ja näön apuvälineet ovat mukana testitilanteessa. Tehtävät ovat lomakkeessa, lisäksi tarvitaan lyijykynä piirrostehtävää varten ja tyhjä paperi paperintaittotehtävää varten. MMSE-mittarin kehittäjät ovat vuonna 2000 myyneet mittarin oikeudet, joita nykyisin hallinnoi floridalainen yhtiö Psychological Assessment Resources (PAR «https://www.parinc.com/»4). Tämä ei ole lopettanut mittarin laajamittaista julkista käyttöä, eikä käytön, jäljentämisen ja kehittämisen rajoittamisoikeutta ole vahvistettu amerikkalaisessakaan oikeuskäytännössä.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake

Aikatarve

5–10 minuuttia

Raja-arvot

Kokonaispistemäärä on 30, poikkeavan suorituksen raja-arvo 24 pistettä. 24–30 pistettä edustaa normaalia tai lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä, 18–23 pistettä lievää dementiaa, 12–17 pistettä keskivaikeaa ja 0–11 vaikeaa dementiaa.

Koulutus vaikuttaa MMSE:ssä suoriutumiseen. On arvioitu, että korkeasti koulutetuilla jo 27 pistettä viittaa poikkeavaan suoritukseen, ja jopa 30 pistettä saavilla voi silti olla alkavaa muistihäiriötä. Toisaalta vähän koulutetuilla 23 pistettä ei välttämättä viittaa muistisairauteen.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta"

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Käypä hoito -suositus: Muistisairauksien diagnostiikka, oireiden arviointi ja sairauden seuranta, 14.9.2016. «https://www.kaypahoito.fi/nix00509»5

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

MMSE on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti. MMSE on helppokäyttöinen ja vakiintunut menetelmä, joka antaa tulokseksi helposti dokumentoitavan numeerisen arvon. Se soveltuu parhaiten ikääntyneiden kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin ja seulontaan jatkotutkimuksia varten.

Alkuperäisen mittarin 19 tehtävää kartoittavat lyhyesti orientaatiota aikaan ja paikkaan, mieleen painamista ja palauttamista, laskemista, lukemista, kirjoittamista, ohjeiden noudattamista ja konstruktiivisuutta. Testin kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. 24 pistettä ja vähemmän on yleensä poikkeava. Kun testin tulos on välillä 25–30, mutta tutkittavalla on selvä muistioire, tehdään jatkoselvittelyjä, esim. CERAD – kognitiivinen tehtäväsarja. Monet MMSE-testin tehtävät vaativat kielellisiä taitoja, joten mm. puhehäiriöt vaikuttavat tulokseen. Koulutustaso ja sosiaalinen asema vaikuttavat henkilön testitulokseen. Jos kyseessä on lievä muistin tai muun tiedonkäsittelyn osa-alueen oire tai tutkittava on harjaantunut älyllisten kykyjensä käyttöön, saattaa testitulos olla normaali, vaikka toimintakyky on selvästi aiemmasta muuttunut. MMSE-testi ei riitä diagnoosin tekemiseen eikä työkyvyn arviointiin, vaan näihin tarvitaan perusteellisempaa kognitiivista tehtäväsarjaa ja/tai neuropsykologin tutkimusta.

MMSE:stä on useita versioita, joista merkittävimmät ovat 3MS ja lasten MMSE. Käytössä on myös erilaisia lyhennelmiä. PAR-kustantamo on julkaissut myös MMSE-2 -version, joka sisältää samat osatehtävät kuin alkuperäinen MMSE, mutta johon liittyy lyhennetty versio, laajennettu versio sekä kaksi rinnakkaisversiota toistomittauksia varten. Suomessa on käytössä alkuperäinen MMSE, jonka kokonaispistemäärä on 30 pistettä ja poikkeavan suorituksen raja on 24 tai joidenkin suositusten mukaan 25–27 pistettä koulutuksesta riippuen.

Terveys 2000 -projektissa käytettiin MMSE:n lyhennelmää, joka sisälsi orientaatiokysymyksiä, kolmen sanan oppimistehtävän, laskutehtävän, lauseen toiston ja piirrostehtävän.

On olemassa myös puhelimen välityksellä suoritettava MMSE-ulottuvuudet sisältävä versio (Telephone Interview for Cognitive Status (TICS; «Ferrucci L, Del Lungo I, Guralnik JM ym. Is the telephone interview for cognitive status a valid alternative in persons who cannot be evaluated by the Mini Mental State Examination? Aging (Milano) 199»1), jonka sensitiivisyys ja spesifisyys dementian tunnistuksessa on samaa luokkaa kuin MMSE:n. Silloin kun vastaanottotilanteessa suoritettavaa MMSE:tä ei voida tehdä, voi puhelinhaastatteluna tehtävä TICS toimia vastaavasti. Tietoa suomalaisesta versiosta ei kuitenkaan vielä ole saatavilla.

Mittarin pätevyys

Alkuperäisen katkaisurajan (23 pistettä) sensitiivisyys dementiaa sairastavien joukossa on useissa tutkimuksissa vaihdellut 63–100 % välillä ja spesifisyys 52–100 % välillä. MMSE:n kyky tunnistaa kliinisesti dementiaa sairastavat ei-dementoituneista on 78–90 % tasolla.

MMSE:n sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä on tutkittu melko paljon muita kognitiovajetta arvioivia menetelmiä vasten. Sensitiviteetti on vaihdellut 44–100 % välillä ja spesifisyys 62–100 % välillä riippuen vertailukohteena olevasta menetelmästä, testausympäristöstä ja testatusta joukosta. Kriteerivaliditeetin osalta sensitiivisyys on melko korkea erityisesti silloin, kun potilaalla on kohtalainen tai vakava kognitiivinen häiriö «Tombaugh TN, McIntyre NJ. The mini-mental state examination: a comprehensive review. J Am Geriatr Soc 1992;40:922-35 .»7.

Sisällöllisesti arvioituna MMSE keskittyy verbaalisiin funktioihin, ja menetelmän eri osat ovat eri tavalla sensitiivisiä kognitiivisen tason laskulle. Kielellistä kykyä arvioivat osatehtävät ovat helppoja ja niiden kyky tunnistaa lieviä kielellisiä häiriöitä on melko heikko «Tombaugh TN, McIntyre NJ. The mini-mental state examination: a comprehensive review. J Am Geriatr Soc 1992;40:922-35 .»7.  

Melko tuoreen katsauksen perusteella «Woodford HJ, George J. Cognitive assessment in the elderly: a review of clinical methods. QJM 2007;100:469-84 »8 MMSE on riittämätön erottamaan kognitiivisen heikentymän varhaisoireita. Ongelmana on myös menetelmään liittyvä katto- ja lattiaefekti: jopa täydet pisteet saavalla henkilöllä voi olla muilla menetelmillä havaittu Alzheimerin tauti. Lisäksi MMSE:stä puuttuu sellaisia kognition osa-alueita arvioivia tehtäviä, joissa suoriutumisen perusteella voitaisiin erotella eri muistihäiriöitä. Esimerkiksi sanasujuvuustehtävää ei ole, joten semanttisen muistista haun osa-aluetta ei voida arvioida. Myös ongelmanratkaisutehtävät puuttuvat. Menetelmän sisällölliset puutteet heikentävät MMSE:n kykyä alkuvaiheen muistisairauksien tunnistamisessa.

MMSE:stä muodostuva kykyprofiili voi olla erilainen eri dementoivissa sairauksissa. Eräissä tutkimuksissa on havaittu, että MMSE erottelee Lewyn kappale -dementiapotilaat Alzheimerin tautia sairastavista siten, että Lewyn kappale -dementiaa sairastavat menestyvät huonommin tarkkaavaisuus- ja kopiointitehtävissä kun taas Alzheimer-potilaat menestyvät heitä huonommin muistitehtävissä «Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. Mini-Mental State Exam (MMSE). Teoksessa Rush AJ, First MB, Blacker D. (Toim.) Handbook of Psychiatric Measures. Second Edition. American Psychiatric Publishing, I»4.

MMSE:llä voidaan arvioida myös vakaviin psykiatrisiin sairauksiin ja somaattisiin sairauksiin liittyvää kognitiivista alenemaa «Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. Mini-Mental State Exam (MMSE). Teoksessa Rush AJ, First MB, Blacker D. (Toim.) Handbook of Psychiatric Measures. Second Edition. American Psychiatric Publishing, I»4.

Mittarin toistettavuus

Menetelmän toistomittausten (test-retest) luotettavuus neurologisten ja psykiatristen potilaiden kohdalla on 0.56–0.94 yhteensä 16 tutkimuksessa, joissa väliaika vaihteli yhdestä päivästä yhdeksään viikkoon. Ikääntyneiden ei-dementoituneiden henkilöiden aineistoissa samalla väliajalla kuin edellä tehtyjen toistomittausten luotettavuus vaihteli 0.48 ja 0.85 välillä.

MMSE:n sisäinen konsistenssi (Cronbachin α) on arvioitu 11 erillisessä tutkimuksessa «Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. Mini-Mental State Exam (MMSE). Teoksessa Rush AJ, First MB, Blacker D. (Toim.) Handbook of Psychiatric Measures. Second Edition. American Psychiatric Publishing, I»4 0.55–0.78 välille. Näin ollen MMSE:n konsistenssi vaihtelee heikosta hyväksyttävään tasoon.

Mittarin muutosherkkyys

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

MMSE on lyhyt, helppokäyttöinen seulontamenetelmä, joka antaa karkeaa tietoa kognitiivisen toimintakyvyn muutoksista aivoperäisissä sairauksissa. MMSE ei kuitenkaan sovellu dementian diagnosointiin. MMSE:n avulla voidaan seuloa henkilöitä tarkempiin neurologisiin ja neuropsykologisiin tutkimuksiin.

Menetelmää ja sen käsikirjaa myy PAR-kustantamo Yhdysvalloissa, mutta testilomake on löydettävissä esim. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito – käypä hoito -suosituksen linkkinä.

Menetelmä voi olla käyttökelpoinen esimerkiksi arvioitaessa Alzheimerin taudin lääkehoidon vaikutuksia kognitiiviseen toimintakykyyn.

MMSE:n liittäminen osaksi väestötutkimuksen kognitiivista toimintakykyä arvioivia menetelmiä on tietyin rajoituksin mahdollista. Myös lyhennelmiä on käytetty (esim. Terveys 2000). MMSE on laajasti käytössä ja se on validoitu useille eri kielille, joten sen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti hyvä. Menetelmästä saatava pistemäärä on selkeä, joskin sen tulkinta voi olla monimutkaista ja edellyttää monien eri asioiden huomiointia. Viitearvojen välillä on vaihtelua, ja niiden suhteen on syytä seurata MMSE:tä koskevaa uutta kirjallisuutta.

MMSE ei kuitenkaan sovi koko aikuisväestön kognitiivista toimintakykyä arvioivaksi menetelmäksi. Se on erityisesti dementoivien sairauksien seurantamenetelmä.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

• MMSE-2 englanniksi «https://www.parinc.com/Products/Pkey/238»7
• Lisätietoa mittarista englanniksi Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/mini-mental-state-examination»8
• Lisätietoa mittarista englanniksi PROQOLID -verkkosivuilta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/mini-mental-state-examination»9

Mittarin tiedot koonnut

Annamari Tuulio-Henriksson, FT, dosentti,  johtava tutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»10

Alkuperäinen lähde