Yksinäisyys, koettu

TOIMIA-mittarit
31.8.2017 • Viimeisin muutos 17.6.2024
Pirjo Tiikkainen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Perceived loneliness

Nimi ruotsiksi: Självvärdering ensamhet

Mittarin versio: Perceived loneliness

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi kurdi, somali, venäjä

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Yksinäisyys-kysymyksen soveltuvuus sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin väestötutkimuksissa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Suomenkielinen kyselylomake «»1
  • Kurdinkielinen (sorani) kyselylomake «»2
  • Somalinkielinen kyselylomake «»3
  • Venäjänkielinen kyselylomake «»4

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Yksinkertainen itsearviointiin perustuva yksinäisyyden mittari «Townsend P. The family life of old people. London: Routledge & Gegan Paul. 1957.»29.

Kohderyhmä

  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Tunne-elämän toiminnot [b152], Vapaamuotoiset sosiaaliset ihmissuhteet [d750], Perhesuhteet [d760]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei edellytä ammattikoulutusta.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake, paperinen tai elektroninen

Aikatarve

1 minuutti

Raja-arvot

Ei ole.

Viitearvot

Ei ole.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Käännösprosessi somalin- ja venäjänkielille sekä kurdinkielen soranin murteelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutettua Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimusta «Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokse»3 varten yksinäisyys-kysymys käännettiin somalin- ja venäjänkielille sekä kurdinkielen soranin murteelle vuonna 2010. Käännökset tehtiin käännöstoimistoissa, jonka jälkeen tutkimuksen kenttähenkilöstöön kuuluvat koordinaattorit, haastattelijat tai tutkimushoitajat, jotka puhuivat sekä tutkittavien kohderyhmien äidinkieltä että suomea, tarkastivat käännökset. Myöhemmin käännöstoimisto teki niistä takaisinkäännöksen.

Mittarin tausta ja kuvaus

Yksinäisyyden tutkimus ja teorioiden kehittäminen lisääntyivät vähitellen 1980-luvulla, mutta yksittäisiä yksinäisyyttä kartoittavia kysymyksiä on käytetty 1950-luvulta lähtien (mm. «Townsend P. The family life of old people. London: Routledge & Gegan Paul. 1957.»29). Yksittäisen kysymyksen käytön taustalla oli yksinäisyys-käsitteen operationaalistamisen vaikeus niukan teoreettisen sekä empiirisen tutkimuksen vuoksi. Yksinäisyyden kokemus mitattavana ilmiönä asettaa haasteita sen subjektiivisuuden ja moniulotteisuuden vuoksi. Yksinäisyyden kokemuksen intensiteetin arvioinnissa nousee kysymys, miten erotella yksinäiset vähemmän yksinäisistä, mikä on ns. ”normaalia” yksinäisyyttä. Lisäksi eri kulttuurit tuovat eri merkityksiä yksinäisyyden kokemukselle. Yksittäisen kysymyksen ”Are you lonely?” ajateltiin kuvaavan parhaiten yksinäisyyttä, kun sen arviointi jätettiin vastaajalle itselleen. «Weiss, R.S. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA:MIT Press 1973.»35, «Russell D. The measurement of loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley 1982:81–104.»22, «Weiss RS. Issues in the study of loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley. 1982; 71-80.»36

Yksinäisyyttä voidaan mitata yksi- ja moniulotteisena ilmiönä «Russell D. The measurement of loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley 1982:81–104.»22, «Marangoni C, Ickes W. Loneliness: a theoretical review with implications for measurement. Journal of Social and Personal Relationships 1989;6:93 - 128.»16. Yksiulotteisista mittareista yksittäistä kysymystä on käytetty lukuisissa väestötutkimuksissa mittaamaan globaalia yksinäisyyttä (mm. «Berg S, Mellström D, Persson G ym. Loneliness in the Swedish aged. J Gerontol 1981;36:342-9 »1, «Jylhä M, Aro S. Social ties and survival among the elderly in Tampere, Finland. Int J Epidemiol 1989;18:158-64 »12, «Holmén K, Ericsson K, Andersson L ym. Loneliness among elderly people living in stockholm: a population study. J Adv Nurs 1992;17:43-51 »11, «Heikkinen E. Functional capacity and health of elderly people--the Evergreen project. Background, design and methods of the project. Scand J Soc Med Suppl 1997;53:1-18 »8, Stack 1998, «Vaarama M, Hakkarainen A, Laaksonen S. Vanhusbarometri 1998. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja 1999; 3. Helsinki.»31, «Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356: 76 - 78.»27, «Van Baarsen B, Snijders T, Smit J, Van Duijn M. Lonely but not alone: emotional isolation and social isolation as two distinct dimensions of loneliness in older people. Educational and Psychological M»32, «Routasalo P, Pitkälä K, Savikko N ym. Ikääntyneiden yksinäisyys. Kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimusraportti 3. Saarijärvi: Vanhustyön keskusliitto, Saarijärvi. 2003.»20, «Routasalo PE, Savikko N, Tilvis RS ym. Social contacts and their relationship to loneliness among aged people - a population-based study. Gerontology 2006;52:181-7 »21, «Savikko Niina. Ikääntyneiden yksinäisyys ja intervention elementit sen lievittämisessä. Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto. Annales Universitatis Turkuensis D 808. Turk»25).

Yksittäinen kysymys soveltuu hyvin sekä kysely- että haastattelututkimuksiin «Victor CR, Scambler SJ, Bowling A, Bond J. The prevalence of and risk factors for loneliness in later life: a survey of older people in Great Britain. Ageing Society 2005;25:357–375.»33. Kysymys on ymmärrettävä, yleisesti hyväksytty ja helppo käyttää. Kun yksinäisyydestä kysytään suoraan, tulokset perustuvat ihmisen omaan arvioon yksinäisyydestään. Samalla yksinäisyys saa erilaisia näkökulmia ja merkityksiä. «Victor CR, Scambler SJ, Bowling A, Bond J. The prevalence of and risk factors for loneliness in later life: a survey of older people in Great Britain. Ageing Society 2005;25:357–375.»33, «Victor C, Scambler S & Bond J. The social world of older people. Understandingloneliness and social isolation in later life. 2009. Open University Press, Maidenhead.»34  Toisaalta on kritisoitu, että yksinäisyys-käsitteen merkitys saattaa vaihdella eri ihmisten välillä. Yksittäinen kysymys ei myöskään erottele yksinäisyyden emotionaalista ja sosiaalista ulottuvuutta, eikä tuo esille sitä, liittyykö yksinäisyys tilanne- vai yksilötekijöihin «Luanaigh CO, Lawlor BA. Loneliness and the health of older people. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:1213-21 »15 Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kysymys mittaa yksinäisyyden tunnetta «Weiss, R.S. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA:MIT Press 1973.»35, «Fees BS, Martin P, Poon LW. A model of loneliness in older adults. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1999;54:P231-9 .»6, «Victor C, Scambler S & Bond J. The social world of older people. Understandingloneliness and social isolation in later life. 2009. Open University Press, Maidenhead.»34, «Tilvis RS, Laitala V, Routasalo PE ym. Suffering from loneliness indicates significant mortality risk of older people. J Aging Res 2011;2011:534781 »28, mutta korreloi voimakkaammin emotionaalisen kuin sosiaalisen yksinäisyyden ulottuvuuden kanssa «Van Baarsen B, Snijders T, Smit J, Van Duijn M. Lonely but not alone: emotional isolation and social isolation as two distinct dimensions of loneliness in older people. Educational and Psychological M»32, «Routasalo PE, Savikko N, Tilvis RS ym. Social contacts and their relationship to loneliness among aged people - a population-based study. Gerontology 2006;52:181-7 »21. 

Kysymyksen muodolla on merkitystä, esim. ”Oletteko yksinäinen?” saatetaan ymmärtää yksinasumiseksi tai naimattomaksi (vrt. sosiaalinen eristyneisyys, yksin olo / yksinäisyys). ”Kärsittekö yksinäisyydestä?” kuvaa parhaiten yksinäisyyden kielteistä puolta, ja sillä on hyvä ennustevaliditeetti (mm. «Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356: 76 - 78.»27, «Routasalo P, Pitkälä K, Savikko N ym. Ikääntyneiden yksinäisyys. Kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimusraportti 3. Saarijärvi: Vanhustyön keskusliitto, Saarijärvi. 2003.»20, «Savikko N, Routasalo P, Tilvis RS ym. Predictors and subjective causes of loneliness in an aged population. Arch Gerontol Geriatr 2005;41:223-33 »24, «Tilvis RS, Laitala V, Routasalo PE ym. Suffering from loneliness indicates significant mortality risk of older people. J Aging Res 2011;2011:534781 »28).

Kysyttäessä yksinäisyyden kokemusta jonkin ajanjakson aikana (esim. Oletteko tuntenut yksinäisyyttä viimeisen viikon aikana?), yksinäisyyttä kokevien osuus on sitä suurempi mitä pidempi ajanjakso on «Weiss, R.S. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA:MIT Press 1973.»35.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Yksittäisellä kysymyksellä voidaan tavoitella yksinäisyyden ydintä «Weiss, R.S. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA:MIT Press 1973.»35, «Russell D. The measurement of loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley 1982:81–104.»22. Yksittäisellä kysymyksellä on todettu olevan hyvä sisältövaliditeetti «Bowling A. Measuring social networks and social support. In: Bowling A, editor. Measuring health. A review of quality of life measurement scales. Buckingham: Open University Press 1997:91–110.»2. Kysymys on selkeä ja ymmärrettävä ja mittaa hyvin yksinäisyyden kokemusta «Fees BS, Martin P, Poon LW. A model of loneliness in older adults. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1999;54:P231-9 .»6, «Victor C, Scambler S & Bond J. The social world of older people. Understandingloneliness and social isolation in later life. 2009. Open University Press, Maidenhead.»34.

Yksittäinen kysymys mittaa paremmin emotionaalista yksinäisyyttä, johon liittyy kielteisiä tunteita ja jotka eivät välttämättä liity vuorovaikutussuhteisiin. Yksittäisen globaalia yksinäisyyttä kuvaavan kysymyksen on todettu kuvaavan paremmin emotionaalista kuin sosiaalista yksinäisyyttä «Dugan E, Kivett VR. The importance of emotional and social isolation to loneliness among very old rural adults. Gerontologist 1994;34:340-6 »4, «Van Baarsen B, Snijders T, Smit J, Van Duijn M. Lonely but not alone: emotional isolation and social isolation as two distinct dimensions of loneliness in older people. Educational and Psychological M»32, «Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/»26, «Routasalo PE, Savikko N, Tilvis RS ym. Social contacts and their relationship to loneliness among aged people - a population-based study. Gerontology 2006;52:181-7 »21.

Kysymys korreloi melko voimakkaasti erilaisia kielteisiä kokemuksia ja masentuneisuutta kuvaavien mittareiden kanssa, mutta yksinäisyys ei ole ilmiönä sama kuin masennus «Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/»26. Se eroaa käsitteellisesti myös sosiaalisesta eristyneisyydestä «Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/»26, «Savikko Niina. Ikääntyneiden yksinäisyys ja intervention elementit sen lievittämisessä. Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto. Annales Universitatis Turkuensis D 808. Turk»25.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Yksittäinen yksinäisyyskysymys ennustaa masennusta «Peplau A, Perlman D. Perspectives on loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley 1982:1–18.»18, «Heikkinen RL, Kauppinen M. Depressive symptoms in late life: a 10-year follow-up. Arch Gerontol Geriatr 2004;38:239-50 »9, lisääntynyttä kuolleisuutta «Penninx BW, van Tilburg T, Kriegsman DM ym. Effects of social support and personal coping resources on mortality in older age: the Longitudinal Aging Study Amsterdam. Am J Epidemiol 1997;146:510-9 »17, «Herlitz J, Wiklund I, Caidahl K ym. The feeling of loneliness prior to coronary artery bypass grafting might be a predictor of short-and long-term postoperative mortality. Eur J Vasc Endovasc Surg 199»10, «Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356: 76 - 78.»27, riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (Valtorta ym. 2016), laitoshoitoon joutumista «Russell DW, Cutrona CE, de la Mora A ym. Loneliness and nursing home admission among rural older adults. Psychol Aging 1997;12:574-89 »23, «Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356: 76 - 78.»27 «Tilvis RS, Laitala V, Routasalo PE ym. Suffering from loneliness indicates significant mortality risk of older people. J Aging Res 2011;2011:534781 »28,  terveyspalvelujen käyttöä «Ellaway A, Wood S, Macintyre S. Someone to talk to? The role of loneliness as a factor in the frequency of GP consultations. Br J Gen Pract 1999;49:363-7 »5, «Fees BS, Martin P, Poon LW. A model of loneliness in older adults. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1999;54:P231-9 .»6 ja muistin heikkenemistä «Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356: 76 - 78.»27.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Reliabiliteetin mittaaminen ei välttämättä ole relevanttia yksinäisyyden subjektiivisuuden ja sen tilannesidonnaisuuden vuoksi.

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Mittari on yksinkertainen, helposti toteutettava ja ymmärrettävä kysymys, jota on käytetty laajalti eri-ikäisillä ja eri kulttuureissa. Kysymys mittaa yksinäisyyden kokemusta, mutta yksinäisyyden kokemisen luonnetta, syitä ja seurauksia se ei kuvaa «Fees BS, Martin P, Poon LW. A model of loneliness in older adults. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1999;54:P231-9 .»6, «Victor CR, Scambler SJ, Bowling A, Bond J. The prevalence of and risk factors for loneliness in later life: a survey of older people in Great Britain. Ageing Society 2005;25:357–375.»33, «Victor C, Scambler S & Bond J. The social world of older people. Understandingloneliness and social isolation in later life. 2009. Open University Press, Maidenhead.»34. Yhtenäinen luokittelu olisi kuitenkin tarpeen tutkimustulosten vertailtavuuden vuoksi.

Vastauksiin saattavat vaikuttaa mm. luonteenpiirteet, kulttuuriset arvot ja normit, eri tilanteet ja leimautumisen pelko «Perlman D. European and Canadian studies of loneliness among seniors. Can J Aging 2004;23:181-8 »19.

Yksittäinen kysymys saattaa antaa positiivisempia vastauksia kuin millainen tilanne todellisuudessa on, koska henkilöt, joilla ei ole näkyvää syytä olla yksinäinen, saattavat olla haluttomia ilmaisemaan olevansa yksinäisiä «Wenger GC, Burholt V. Changes in levels of social isolation and loneliness among older people in a rural area: a twenty-year longitudinal study. Can J Aging 2004;23:115-27 »37.

Tutkittavien keskinäinen vertailu voi olla ongelmallista, koska jokainen vastaaja arvottaa ja tulkitsee yksinäisyyden omalla tavallaan «Victor CR, Scambler SJ, Bowling A, Bond J. The prevalence of and risk factors for loneliness in later life: a survey of older people in Great Britain. Ageing Society 2005;25:357–375.»33.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tiedot koonnut

Pirjo Tiikkainen, TtT, yliopettaja

Perus- ja psykometriikkatiedot tarkistettu ja päivitetty 2017.

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»2

Alkuperäiset lähteet

Koetteko itsenne yksinäiseksi: Townsend P. The family life of old people. London: Routledge & Gegan Paul 1957.

Kärsittekö yksinäisyydestä: Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000; 356:77–78.

Tunnetteko itsenne yksinäiseksi: Weiss R. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge: MA: MIT Press 1973.

Kirjallisuutta

  1. Berg S, Mellström D, Persson G ym. Loneliness in the Swedish aged. J Gerontol 1981;36:342-9 «PMID: 7229282»PubMed
  2. Bowling A. Measuring social networks and social support. In: Bowling A, editor. Measuring health. A review of quality of life measurement scales. Buckingham: Open University Press 1997:91–110.
  3. Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja: 61. Helsinki; 2012.
  4. Dugan E, Kivett VR. The importance of emotional and social isolation to loneliness among very old rural adults. Gerontologist 1994;34:340-6 «PMID: 8076875»PubMed
  5. Ellaway A, Wood S, Macintyre S. Someone to talk to? The role of loneliness as a factor in the frequency of GP consultations. Br J Gen Pract 1999;49:363-7 «PMID: 10736886»PubMed
  6. Fees BS, Martin P, Poon LW. A model of loneliness in older adults. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1999;54:P231-9 «PMID: 12382592»PubMed.
  7. Geller J, Janson P, McGovern E ym. Loneliness as a predictor of hospital emergency department use. J Fam Pract 1999;48:801-4 «PMID: 12224678»PubMed
  8. Heikkinen E. Functional capacity and health of elderly people--the Evergreen project. Background, design and methods of the project. Scand J Soc Med Suppl 1997;53:1-18 «PMID: 9241697»PubMed
  9. Heikkinen RL, Kauppinen M. Depressive symptoms in late life: a 10-year follow-up. Arch Gerontol Geriatr 2004;38:239-50 «PMID: 15066310»PubMed
  10. Herlitz J, Wiklund I, Caidahl K ym. The feeling of loneliness prior to coronary artery bypass grafting might be a predictor of short-and long-term postoperative mortality. Eur J Vasc Endovasc Surg 1998;16:120-5 «PMID: 9728430»PubMed
  11. Holmén K, Ericsson K, Andersson L ym. Loneliness among elderly people living in stockholm: a population study. J Adv Nurs 1992;17:43-51 «PMID: 1537989»PubMed
  12. Jylhä M, Aro S. Social ties and survival among the elderly in Tampere, Finland. Int J Epidemiol 1989;18:158-64 «PMID: 2722360»PubMed
  13. Koetteko itsenne yksinäiseksi: Townsend P. The family life of old people. London: Routledge & Gegan Paul 1957.
  14. Kärsittekö yksinäisyydestä: Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000; 356:77–78.
  15. Luanaigh CO, Lawlor BA. Loneliness and the health of older people. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:1213-21 «PMID: 18537197»PubMed
  16. Marangoni C, Ickes W. Loneliness: a theoretical review with implications for measurement. Journal of Social and Personal Relationships 1989;6:93 - 128.
  17. Penninx BW, van Tilburg T, Kriegsman DM ym. Effects of social support and personal coping resources on mortality in older age: the Longitudinal Aging Study Amsterdam. Am J Epidemiol 1997;146:510-9 «PMID: 9290512»PubMed
  18. Peplau A, Perlman D. Perspectives on loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley 1982:1–18.
  19. Perlman D. European and Canadian studies of loneliness among seniors. Can J Aging 2004;23:181-8 «PMID: 15334817»PubMed
  20. Routasalo P, Pitkälä K, Savikko N ym. Ikääntyneiden yksinäisyys. Kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimusraportti 3. Saarijärvi: Vanhustyön keskusliitto, Saarijärvi. 2003.
  21. Routasalo PE, Savikko N, Tilvis RS ym. Social contacts and their relationship to loneliness among aged people - a population-based study. Gerontology 2006;52:181-7 «PMID: 16645299»PubMed
  22. Russell D. The measurement of loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley 1982:81–104.
  23. Russell DW, Cutrona CE, de la Mora A ym. Loneliness and nursing home admission among rural older adults. Psychol Aging 1997;12:574-89 «PMID: 9416627»PubMed
  24. Savikko N, Routasalo P, Tilvis RS ym. Predictors and subjective causes of loneliness in an aged population. Arch Gerontol Geriatr 2005;41:223-33 «PMID: 15908025»PubMed
  25. Savikko Niina. Ikääntyneiden yksinäisyys ja intervention elementit sen lievittämisessä. Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto. Annales Universitatis Turkuensis D 808. Turku: Painosalama Oy. 2008.Stack S. Marriage, family and loneliness: a cross-national study. Sociological perspectives 1998;41(2):415–432
  26. Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13494/9513925374.pdf?sequence=1
  27. Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356: 76 - 78.
  28. Tilvis RS, Laitala V, Routasalo PE ym. Suffering from loneliness indicates significant mortality risk of older people. J Aging Res 2011;2011:534781 «PMID: 21423600»PubMed
  29. Townsend P. The family life of old people. London: Routledge & Gegan Paul. 1957.
  30. Tunnetteko itsenne yksinäiseksi: Weiss R. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge: MA: MIT Press 1973.
  31. Vaarama M, Hakkarainen A, Laaksonen S. Vanhusbarometri 1998. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja 1999; 3. Helsinki.
  32. Van Baarsen B, Snijders T, Smit J, Van Duijn M. Lonely but not alone: emotional isolation and social isolation as two distinct dimensions of loneliness in older people. Educational and Psychological Measurement 2001;61(1):119–135.
  33. Victor CR, Scambler SJ, Bowling A, Bond J. The prevalence of and risk factors for loneliness in later life: a survey of older people in Great Britain. Ageing Society 2005;25:357–375.
  34. Victor C, Scambler S & Bond J. The social world of older people. Understandingloneliness and social isolation in later life. 2009. Open University Press, Maidenhead.
  35. Weiss, R.S. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA:MIT Press 1973.
  36. Weiss RS. Issues in the study of loneliness. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current theory, research and therapy. New York: Wiley. 1982; 71-80.
  37. Wenger GC, Burholt V. Changes in levels of social isolation and loneliness among older people in a rural area: a twenty-year longitudinal study. Can J Aging 2004;23:115-27 «PMID: 15334812»PubMed