RAVA™-mittari

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari

Kohderyhmä

• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Havainnointi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Muistitoiminnot [b144], Psykomotoristen toimintojen säätely [b1470], Näkötoiminnot [b210], Kuulotoiminnot [b230], Puhuminen [d330], Käveleminen [d450], Peseytyminen [d510], Virtsaamisen sääteleminen [d5300], Ulostamisen sääteleminen [d5301], Pukeutuminen [d540], Ruokaileminen [d550], Oman terveyden ylläpitäminen [d5702]

Mittarin ylläpitotaho

FCG Oy (Finnish Consulting Group Oy)

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

Kuntaliiton omistama ja FCG Oy:n (Finnish Consulting Group Oy) lisensoima.

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Hinta määräytyy kunnan 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden lukumäärän mukaan. Yksityisille palveluntuottajille hinta määräytyy hoitopaikkojen perusteella.

Käyttökoulutus

• FCG Oy järjestää maksulliset käyttäjäkoulutukset. Maksullinen RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään käyttöönottokoulutuksen jälkeen. Vuoden 2007 alusta lähtien arviointitiedot on siirretty RAVATAR-ohjelman (tietokonesovellus) avulla valtakunnalliseen tietokantaan.

Tarvittavat välineet

• RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi
• RAVATAR-ohjelma

Aikatarve

3–5 minuuttia (mikäli arvioija tuntee arvioitavan)

Raja-arvot

Indeksin avulla on määritelty RAVA-luokat «Valta M. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve Suurten ja keskisuurten kaupunkien RAVA poikkileikkaustutkimus v. 2008, Helsinki: FCG. Efeko Oy. 2009.»7 ja arvioitu asiakkaan avuntarvetta esimerkiksi seuraavassa esitellyn mukaisesti (mm. «Valtonen Leena. RAVA-indeksi kertoo vanhuksen avun tarpeen. Sairaala. 2001; No.8:16–17.»8, «Laaksonen H. RAVA-indeksi voi ennustaa toimintakyvyn muutoksen. Premissi. 2009; No.3:18–22.»2). RAVA-luokat ovat viitteellisiä arvioita, ja mittaria voidaan käyttää apuvälineenä, ei määräävänä tekijänä asiakkaan hoidossa.

Monissa kunnissa raja-arvot ovat paikallispoliittisesti määriteltyjä.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mittarin käännös

Mittari on kehitetty suomeksi.

Mittarin tausta ja kuvaus

Alkuperäiset kehittäjät olivat Tapio Rajala ja Eero Vaissi. Mittari otettiin alun perin käyttöön vuonna 1989 SAS-toiminnan (Selvitys-Arviointi-Sijoitus) avuksi Turussa «Rajala T., Lahtinen Y., Paunio P. Vanhuksien toimintakyky ja avun tarve: suurten kaupunkien 2. Rava-tutkimus. Helsinki : Suomen kuntaliitto. 2001.»4, «Rajala T: ATK-pohjaisen hoitoisuusindeksin hyväksikäyttö vanhustenhuollon suunnittelussa ja kehittämisessä. Poliklinikka, 1997, 18–19.»5. Mittaria on kehitetty vuodesta 1998 Kuntaliitossa, sittemmin Qualisan Oy:ssä, Efeko Oy:ssä ja FCG Efeko Oy:ssä. Tällä hetkellä mittarin kehittämistyöstä vastaa FCG Oy.

RAVA™ -toimintakykymittari on Kuntaliiton omistama ja FCG Oy:n lisensoima ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka. RAVA-arvioinnit tallennetaan web-pohjaisella RAVATAR-tietokoneohjelmalla valtakunnalliseen tietokantaan. Tämä mahdollistaa mm. kuntien välisen vertailun. RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään vasta käyttöönottokoulutuksen jälkeen.

RAVA-mittari mittaa ensisijaisesti päivittäisistä perustoimista selviytymistä (BADL). Mittarin ylläpitotaho suosittelee, että arvioinnin tukena käytetään ns. MMSE-testiä ja GDS-seulaa, joilla selvitetään tarkemmin muistia ja mielialaa (masennusta). Mittarin tuottama RAVA-indeksi voi toimia viitteellisenä arvona, mutta sen ei koskaan tule olla ainoa kriteeri päätöstä tehtäessä «Valta M. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve Suurten ja keskisuurten kaupunkien RAVA poikkileikkaustutkimus v. 2008, Helsinki: FCG. Efeko Oy. 2009.»7.

Mittari koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan päivittäisen avun tarvetta käyttäen valmiita vastausvaihtoehtoja. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Vastausten pohjalta lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka, joiden avulla arvioidaan avun tarvetta. Indeksin painoarvo kunkin kysymyksen eri vaihtoehdolle on saatu multiregressioanalyysin avulla «Rajala T., Lahtinen Y., Paunio P. Vanhuksien toimintakyky ja avun tarve: suurten kaupunkien 2. Rava-tutkimus. Helsinki : Suomen kuntaliitto. 2001.»4.

RAVA-toimintakykymittaria on käytetty vuodesta 1999 lähtien, ja vuoden 2008 lopussa mittari oli käytössä noin 320 kunnassa ja noin 250 yksityisellä palveluntuottajalla. Mittarin peittävyysalue oli n. 83 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä «Valta M. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve Suurten ja keskisuurten kaupunkien RAVA poikkileikkaustutkimus v. 2008, Helsinki: FCG. Efeko Oy. 2009.»7.

Mittarin pätevyys

Rajalan ym.(2001) «Rajala T., Lahtinen Y., Paunio P. Vanhuksien toimintakyky ja avun tarve: suurten kaupunkien 2. Rava-tutkimus. Helsinki : Suomen kuntaliitto. 2001.»4 tekemässä tutkimuksessa kerättiin vuosina 1990 ja 1991 Turun vanhainkodeissa ja hoivasairaaloissa toimintakykytiedot kaikista asukkaista. Lisäksi henkilökuntaa pyydettiin luokittelemaan asukkaat toimintakyvyn ja avuntarpeen mukaan neljään luokkaan. RAVA-indeksin todettiin korreloivan vahvasti regressioyhtälön perusteella laskettuun hoidon raskausindeksiin (0,89) ja laskennallisiin hoitopäiväkustannuksiin (0,96).

RAVA-indeksin korrelaatio 0,8 Katzin ADL-indeksiin, 137 hoivasairaalapotilaalla; RAVA-indeksin korrelaatio 0,86 Joensuu-indeksiin, 141 kunnallisen kotihoidossa, vanhainkotihoidossa ja  terveyskeskuksen vuodeosastolla olleella vanhuksella «Rajala T., Lahtinen Y., Paunio P. Vanhuksien toimintakyky ja avun tarve: suurten kaupunkien 2. Rava-tutkimus. Helsinki : Suomen kuntaliitto. 2001.»4.

Helsingin kaupungin kotiutumisyksikön toimintaa arvioivan tutkimusjakson aikana 107–120 asiakasta osallistui erilaisiin toimintakykyarviointeihin (mm. Barthel, RAVA). Sekä RAVA- että Barthel-mittausten perusteella asiakkaiden toimintakyky parani tilastollisesti merkitsevästi «Sarvimäki ja Muurinen. Kotiinkuntoutustoiminnan arviointi. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. 2006.»6.

Indeksin karkeutta on kritisoitu tehtäessä arvioita muille kuin laitoshoidossa oleville henkilöille «Laukkanen P. Päivittäisistä toiminnoista selviytymistä arvioivat haastattelu- ja kyselytutkimukset. Teoksessa: Rantanen, T. & Heikkinen, E. (toim.). Gerontologia. 2003.»3. Pelkästään RAVA-indeksiä käytettäessä mm. psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä ympäristötekijät jäävät liian vähälle huomiolle (ks. mm. «Voutilainen P ja Vaarama M. Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa. Helsinki: STAKES; Raportteja 7/2005.»9, «Husso R. Toimintakyky vanhuspalvelujen suunnittelun perusteena. Pro gradu -tutkielma, Kuopion yo, yhteiskuntatieteellinen tdk, sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitos, 2003.»1).

Mittarin toistettavuus

Eri testikertojen ja arvioitsijoiden välisestä toistettavuudesta ei ole vertaisarviointia käyttävissä lehdissä julkaistuja tuloksia, mutta joidenkin itse julkaistujen raporttien lupaavia tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina «Rajala T., Lahtinen Y., Paunio P. Vanhuksien toimintakyky ja avun tarve: suurten kaupunkien 2. Rava-tutkimus. Helsinki : Suomen kuntaliitto. 2001.»4.

Mittarin muutosherkkyys

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

• Indeksiä käytetään asiakkaiden sijoittamisen ja oikean palvelujen tason määrittämiseen.
• Indeksiin vaikuttaa käytännön kokemuksen perusteella hoito- ja organisaatiokulttuuri.
• Mittari on Suomessa hyvin yleisesti käytössä.
• Mittari on lisenssipohjainen ja vaatii koulutuksen. Se on helppokäyttöinen. Koulutus on ollut käytön edellytys vuodesta 2007 alkaen. Koulutus on maksullista.
• Käytäntö on osoittanut, että mittaria voidaan manipuloida ja käyttää väärin resurssien ohjaamiseksi.
• Palvelutarvetta arvioitaessa RAVA-indeksiä ei tule käyttää ainoana mittarina päivittäisistä toiminnoista selviämisen (BADL + IADL) arviointiin.
• RAVA-mittari ei erottele avun ja palvelun tarvetta sellaisilla henkilöillä, jotka selviytyvät päivittäisistä perustoiminnoistaan (BADL) ja joilla on avun ja palveluiden tarvetta välinetoiminnoista suoriutumisen yhteydessä (IADL). Tästä syystä indeksi antaa joidenkin asiakkaiden kohdalla liian hyvän arvion kotona selviytymisestä.
• Arvioi niukasti tai ei lainkaan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä ympäristötekijöitä.
• Puutteellisesti validoitu.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Linkit

• RAVA Finnish Consulting Groupin sivuilla «https://www.fcg.fi/palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sote-menetelmat/rava/»2

Mittarin tiedot koonnut

Tiina Autio, KM, LuK

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»3

Alkuperäinen lähde

Rajala T: ATK-pohjaisen hoitoisuusindeksin hyväksikäyttö vanhustenhuollon suunnittelussa ja kehittämisessä. Poliklinikka, 1997, 18–19.