Katzin indeksi

TOIMIA-mittarit

26.1.2011 • Viimeisin muutos 17.6.2024

Tiina Autio ja Paula Vesterinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Soveltuvuusarviot

Katz indeksin soveltuvuus iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Indeksi kehitettiin alun perin iäkkäiden ja kroonisesti sairaiden aivohalvaus- ja lonkkamurtumapotilaiden fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi. Sitä on käytetty osoittamaan kroonisen sairauden vakavuuden astetta ja arvioimaan hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi sitä on käytetty ennustamaan potilaiden sairauden muutosta sekä sitä, kuinka paljon he tarvitsevat toisen ihmisen apua. Mittaria on käytetty myös kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin.

Kohderyhmä

Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

Haastattelu
Havainnointi
Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Makuulle meno [d4100], Peseytyminen [d510], WC:ssä käyminen [d530], Virtsaamisen sääteleminen [d5300], Ulostamisen sääteleminen [d5301], Pukeutuminen [d540]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei tiedossa.

Käyttöoikeus

Rajoittamaton

Maksullisuus

Ei sisällä maksuja.

Käyttökoulutus

Suomessa ei järjestetä systemaattista koulutusta mittarin käyttöön. Käyttöohjeet ovat artikkeleissa, ei erikseen julkaistua tulkintaohjetta.

Tarvittavat välineet

Kyselylomake

Aikatarve

2–5 minuuttia lomakkeen täyttöön ja haastatteluun, itse täytettynä n. 10 minuuttia, havainnointiin 25min–1 h.

Raja-arvot

Käännetyn pisteytyksen versiossa, jossa asteikko on 0–6, pistemäärä 6 merkitsee itsenäisyyttä kaikissa asteikon toiminnoissa; pistemäärä 4 merkitsee kohtuullista avuntarvetta ja pistemäärä ≤2 merkitsee vakavaa avuntarvetta. «Wallace M, Shelkey M. Monitoring functional status in hospitalized older adults. Am J Nurs 2008;108(4):64–71.»10 Kattoefektiä esiintyy lievemmin vammaisten kohdalla.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Suomennos on tehty pääosin Wallace & Shelkeyn «Wallace M, Shelkey M. Monitoring functional status in hospitalized older adults. Am J Nurs 2008;108(4):64–71.»10 version pohjalta, jonka sanamuotoja on tarkennettu Katzin «Katz S, Downs TD, Cash HR ym. Progress in development of the index of ADL. Gerontologist 1970;10(1):20–30.»2version mukaisiksi (työryhmä Tiina Autio & Päivi Sainio, 5.1.2012).

Mittarin tausta ja kuvaus

Katzin indeksi on kehitetty alun perin iäkkäiden aivohalvaus- ja lonkkamurtumapotilaiden toimintakyvyn arviointiin. Sitä on käytetty potilaiden sairauden vakavuuden osoittamiseen ja sen kulun ennustamiseen sekä arvioimaan, kuinka paljon potilaat tarvitsevat toisen ihmisen apua. Indeksiä on käytetty laajasti eri-ikäisille, mm. aivohalvaus-, CP-, MS- ja reumapotilaille ja kehitysvammaisille henkilöille, mutta se soveltuu parhaiten pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden arviointiin. «Katz S., Ford A., Moskwitz R., Jackson B. & Jaffe M. Studies of Illness in the Aged. The Index of ADL: A Standard Measure of Biological and Psychological function. JAMA. 1963; 185: 914-919.»1 «McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987. »9

Asteikon pisteytyksessä on ollut käytössä erilaisia versioita, myös käännetty pisteytys. Alkuperäisessä pisteytystavassa kullekin toiminnalle annettiin pistemäärä kolmiluokkaisen, itsenäisyyttä kuvaavan asteikon avulla. Näiden pohjalta päädyttiin hierarkkiseen luokitukseen, jonka kahdeksan eri luokkaa (A, B,…, G) kuvasivat, missä ja miten monessa toiminnassa potilas on itsenäinen tai tarvitsee apua. Yksinkertaistetussa pisteytysjärjestelmässä (modified Katz Index) indeksin arvo kuvasi niiden toimintojen lukumäärää, joissa henkilö tarvitsee apua.

Indeksi koostuu kuudesta fyysisiin toimintoihin liittyvästä kysymyksestä (peseytyminen, pukeutuminen/riisuminen, WC:ssä käynti, liikkuminen, pidätyskyky ja syöminen). Kokonaispistemäärän vaihteluväli 0–6 (0 = riippumaton avusta kuudessa toiminnossa, 1 = riippumaton avusta viidessä toiminnossa ja tarvitsee apua yhdessä toiminnossa,…, 6 = tarvitsee jokaisessa kuudessa toiminnossa apua) «Katz S & Akbom CA. A measure of primary sociobiological functions. Int J Health Serv.1976a; 6:493–507. »8. Dikotominen pisteytys helpotti mittarin käyttöä «Wallace M, Shelkey M. Monitoring functional status in hospitalized older adults. Am J Nurs 2008;108(4):64–71.»10.

Kuten muutkin BADL-asteikot, Katzin indeksi kärsii pisteytyksestä riippuen lattia-/kattoefektistä, joten se on epäsensitiivinen lievemmin vammaisten henkilöiden arvioinnissa «McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987. »9.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Katzin tutkimus «Katz S, Downs TD, Cash HR ym. Progress in development of the index of ADL. Gerontologist 1970;10(1):20–30.»2, jossa 270 kotiutuvaa 50–94-vuotiasta potilasta, kotiutumistilanteen Katz-indeksi korreloi kaksi vuotta kotiutumisen jälkeen arvioituun liikkuvuusasteikkoon (mobility, measured by indepence in walking) (0,50) ja house confinement -asteikkoon (0,39). Indeksi ennusti pitkän ajan sopeutumista (long term adjustment).
Hamrinin ja Lindmarkin tutkimus «Hamrin E & Lindmark B. Evaluation of functional capacity after stroke as a basis for active intervention. Scand J Caring Sci. 1988; 2(3):113–22. »6, jossa indeksin korrelaatio Activity Index ADL:ään 0,95, aivohalvauspotilaiden laitokseen tulotilanne, n=231. Indeksin kuolleisuuden/henkiinjäämisen ennustamiskyky tilastollisesti merkitsevä (indeksi selitti 22–28 % ko. muuttujan varianssista).
Alhaista toimintakykyä osoittavat arviot yhteydessä kuolleisuuteen vuoden päästä «Brorsson B, Asberg KH. Katz index of independence in ADL. Reliability and validity in short-term care. Scand J Rehabil Med 1984;16(3):125–132.»3.
Åsbergin «Hulter Åsberg K. Disability as a predictor of outcome for the elderly in a department of internal medicine. A comparison of predictions based on index of ADL and physician predictions. Scand J Soc Med»7mukaan asteikon sensitiivisyys kuolleisuuden ennustamisessa raja-arvoilla A–E/F–G ja A–F/G oli vastaavasti 73 % ja 67 % ja spesifisyys 80 % ja 89 %. Kotiutumisen ennustamisen sensitiivisyys raja-arvoilla A–E/F–G ja A–F/G oli vastaavasti 90 % ja 96 % ja spesifisyys 63 % ja 48 %, n=129.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Cieslan tutkimus «Ciesla JR, Shi L, Stoskopf CH ym. Reliability of Katz's Activities of Daily Living Scale when used in telephone interviews. Eval Health Prof 1993;16(2):190–203.»4, yli 5000:lle yli 55-vuotiaalle asukkaalle tehty puhelinhaastattelututkimus, faktorianalyysissä yksi pääfaktori, johon kaikkien osioiden korrelaatiot >0,50, selitysosuus 67 % varianssista. Skaalautuvuuskerroin 0,68 (suositus>0,60) eli muodostuu hierarkkinen asteikko.
Brorssonin & Åsbergin tutkimus «Brorsson B, Asberg KH. Katz index of independence in ADL. Reliability and validity in short-term care. Scand J Rehabil Med 1984;16(3):125–132.»3100 ruotsalaiselle yli 55-vuotiaalle potilaalle, tehtyjen arviointien skaalautuvuuskertoimet (coefficient of scalability, C of S) vaihtelivat 0,74–0,88 (suositus >0,60 validille Guttman-asteikolle) eli indeksi muodosti kumulatiivisen asteikon.
Hamrin & Lindmark «Hamrin E & Lindmark B. Evaluation of functional capacity after stroke as a basis for active intervention. Scand J Caring Sci. 1988; 2(3):113–22. »6havaitsivat faktorianalyysissa, että asteikolla on looginen hierarkkinen rakenne, kaksi faktoria selittivät 89,6 % indeksin kuuden osion varianssista, aivohalvauspotilaiden laitokseen tulotilanne, n=231.

Yhtäpitävä validiteetti

Tieto puuttuu.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Tieto puuttuu.

Mittaajien välinen toistettavuus

Havainnoitsijoiden väliset arvioinnit erosivat toisistaan vain joka 20. kerta tai harvemmin «Katz S., Ford A., Moskwitz R., Jackson B. & Jaffe M. Studies of Illness in the Aged. The Index of ADL: A Standard Measure of Biological and Psychological function. JAMA. 1963; 185: 914-919.»1.
Brorssonin & Åsbergin «Brorsson B, Asberg KH. Katz index of independence in ADL. Reliability and validity in short-term care. Scand J Rehabil Med 1984;16(3):125–132.»3 tutkimus, jossa 100 ruotsalaiselle yli 55-vuotiaalle potilaalle tehtyjen arviointien inter-rater -variabiliteetti alhainen. Skaalautuvuuskertoimet välillä 0,74–0,88. Kaikkiaan 27 virhettä neljän arvioijan 100 potilaalle tekemässä 1200 arvioinnissa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Sisäinen konsistenssi (Kuder-Richardson-20) 0,87, puhelinhaastattelu yli 5000:lle yli 55-vuotiaalle Etelä-Karolinan asukkaalle «Ciesla JR, Shi L, Stoskopf CH ym. Reliability of Katz's Activities of Daily Living Scale when used in telephone interviews. Eval Health Prof 1993;16(2):190–203.»4.
Standardoitu osio alfa-kerroin oli 0,94, aivohalvauspotilaiden laitokseen tulotilanne, n=231 «Hamrin E & Lindmark B. Evaluation of functional capacity after stroke as a basis for active intervention. Scand J Caring Sci. 1988; 2(3):113–22. »6.
Tutkimus, jossa 41 polioon sairastunutta henkilöä, joiden keski-ikä 54 vuotta, sisäinen konsistenssi kohtuullinen (Chronbachin alfa -kerroin 0,77) «Einarsson G, Grimby G. Disability and handicap in late poliomyelitis. Scand J Rehabil Med 1990;22(2):113–121.»5.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Asteikko kärsii kattoefektistä, mm. Einarssonin & Grimbyn tutkimus «Einarsson G, Grimby G. Disability and handicap in late poliomyelitis. Scand J Rehabil Med 1990;22(2):113–121.»5, jossa 41 polioon sairastunutta, keski-ikä 54 vuotta, indeksi luokitteli itsenäiseksi mm. henkilöitä, joilla on vaikeuksia liikkua julkisilla kulkuvälineillä tai nousta seisomaan.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Helppokäyttöinen
Ulkomailla käytetään paljon ikääntyvien toimintakyvyn ilmaisijana kliinisissä ja kotiympäristöissä
Suomessa ei järjestetä systemaattista koulutusta
Toimii parhaiten, kun henkilön heikentyneen toimintakyvyn arvoa voidaan verrata normaalia toimintakykyä kuvaavaan arvoon

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

Lisätietoa mittarista englanniksi Rehabilitaton Measures -tietokannasta «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/katz-index-independence-activities-daily-living»2
Lisätietoa mittarista englanniksi PROQOLID-verkkosivuilla «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/katz-s-index-of-independence-in-activities-of-daily-living»3

Mittarin tiedot koonnut

Tiina Autio, KM, LuK ja Paula Vesterinen, FM

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»4

Alkuperäiset lähteet

Katz S., Ford A., Moskwitz R., Jackson B. & Jaffe M. Studies of Illness in the Aged. The Index of ADL: A Standard Measure of Biological and Psychological function. JAMA. 1963; 185: 914-919.

Katz S, Downs TD, Cash HR ym. Progress in development of the index of ADL. Gerontologist 1970;10(1):20–30 «PMID: 5420677»PubMed.

Kirjallisuutta

Katz S., Ford A., Moskwitz R., Jackson B. & Jaffe M. Studies of Illness in the Aged. The Index of ADL: A Standard Measure of Biological and Psychological function. JAMA. 1963; 185: 914-919.
Katz S, Downs TD, Cash HR ym. Progress in development of the index of ADL. Gerontologist 1970;10(1):20–30 «PMID: 5420677»PubMed.
Brorsson B, Asberg KH. Katz index of independence in ADL. Reliability and validity in short-term care. Scand J Rehabil Med 1984;16(3):125–132 «PMID: 6494836»PubMed.
Ciesla JR, Shi L, Stoskopf CH ym. Reliability of Katz's Activities of Daily Living Scale when used in telephone interviews. Eval Health Prof 1993;16(2):190–203 «PMID: 10125776»PubMed.
Einarsson G, Grimby G. Disability and handicap in late poliomyelitis. Scand J Rehabil Med 1990;22(2):113–121 «PMID: 2363025»PubMed.
Hamrin E & Lindmark B. Evaluation of functional capacity after stroke as a basis for active intervention. Scand J Caring Sci. 1988; 2(3):113–22.
Hulter Åsberg K. Disability as a predictor of outcome for the elderly in a department of internal medicine. A comparison of predictions based on index of ADL and physician predictions. Scand J Soc Med 1987;15(4):261–265 «PMID: 3685928»PubMed.
Katz S & Akbom CA. A measure of primary sociobiological functions. Int J Health Serv.1976a; 6:493–507.
McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987.
Wallace M, Shelkey M. Monitoring functional status in hospitalized older adults. Am J Nurs 2008;108(4):64–71 «PMID: 18367933»PubMed.