Työkykypistemäärä

Mittarin lomake ja ohje

• Suomenkielinen kyselylomake «»1
• Kurdinkielinen (sorani) kyselylomake «»2
• Somalinkielinen kyselylomake «»3
• Venäjänkielinen kyselylomake «»4

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Työkykypistemäärä on Työkykyindeksin ensimmäinen osio. Työkykyindeksin osa; Työterveyshuollon apuväline ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn arviointiin, muutosten havaitsemiseen ja työkykyä ylläpitävien toimien käynnistämiseen.

Kohderyhmä

• Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Työkyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Vastikkeellinen työ [d850]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ylläpitotahoa.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö tutkimuksissa ei edellytä erillistä koulutusa.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake

Aikatarve

noin 1 minuutti

Raja-arvot

Työkykypistemäärä on työkykyindeksin ensimmäinen osio. Työkykypistemäärällä työkykyä arvioidaan asteikolla 0‒10. Terveys 2000 -tutkimuksen aineistossa työkykypistemäärän luokittelu seuraavasti, 0–5, 6–7, 8–9 ja 10, vastasi parhaiten koko työkykyindeksin neliluokitusta huono, kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Tällä luokittelulla työssä käyvien miesten ja naisen työkykypistemäärän jakauma on kaikissa ikäryhmissä hyvin samanlainen kuin neljään ryhmään luokitellun työkyky-indeksin jakauma. «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»4

Lisätietoja Työkykyindeksistä «Työkykyindeksi»2

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Käännösprosessi somalin- ja venäjänkielille sekä kurdinkielen soranin murteelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutettua Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimusta «Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokse»2varten työkykypistemäärä käännettiin somalin- ja venäjänkielille sekä kurdinkielen soranin murteelle vuonna 2010. Käännökset tehtiin käännöstoimistoissa, jonka jälkeen tutkimuksen kenttähenkilöstöön kuuluvat koordinaattorit, haastattelijat tai tutkimushoitajat, jotka puhuivat sekä tutkittavien kohderyhmien äidinkieltä että suomea, tarkastivat käännökset. Myöhemmin käännöstoimisto teki niistä takaisinkäännöksen.

Mittarin tausta ja kuvaus

Työkykyindeksi on kehitetty Työterveyslaitoksessa ikääntyvien kuntatyöntekijöiden seurantatutkimuksessa (esim. «Ilmarinen J, toim. Työ, terveys ja eläkeikä kunta-alalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksia 1985; 3(2).»6, «Ilmarinen J, toim. Työ, terveys ja eläkeikä: seurantatutkimus ikääntyvillä kunta-alan työntekijöillä. Työ ja ihminen.1988; 2(4).»7, «Tuomi K, toim. Ikääntyvä työntekijä v. 1981–92. Työn, elämäntyylin, terveyden ja työkyvyn muutokset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 2. Helsinki: Työterveyslaitos, 1995.»10). Tässä kuvattava työkykypistemäärä on indeksin ensimmäinen osio, jota käytetään myös erillisenä mittarina survey-tutkimuksissa.

Kysymyksen sanamuoto vuoden 1997 työkykyindeksissä «Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.»11:

Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne asteikolla 0–10? (0 tarkoittaa sitä, ettei pysty lainkaan työhön.)

0     1     2     3     4     5     6     7     8      9     10

täysin työkyvytön                työkyky parhaimmillaan

Mittari soveltuu työikäisille ja myös jo eläkkeelle siirtyneille, työttömille ja muille ei-työssäkäyville.

Mittarista on tutkimuksissa käytetty sanamuodoltaan hiukan erilaisia versioita.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Ruotsalaisessa tutkimuksessa verrattiin työkykypistemäärän ja koko työkykyindeksin käyttökelpoisuutta, ja tuloksena oli, että työkykypistemäärä on käyttökelpoinen vaihtoehto koko työkykyindeksille «Ahlstrom L, Grimby-Ekman A, Hagberg M ym. The work ability index and single-item question: associations with sick leave, symptoms, and health--a prospective study of women on long-term sick leave. Sca»1.

Yksittäisenä kysymyksenä työkykypistemäärä vie hyvin vähän tilaa lomakkeelta ja hyvin vähän aikaa vastaajalta. Mittaria on käytetty sekä Suomessa että muissa maissa. Vertailuarvoja on saatavissa useista laajoista tutkimusaineistoista (esim. «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»4, «Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo AL ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009. Taulukkoliite. Helsinki: Työterveyslaitos, 2010»8).

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tiedot koonnut

Raija Gould ja Leila Hopsu

Perustiedot tarkistettu ja päivitetty 2017: Mikko Laaksonen, erikoistutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»2

Alkuperäinen lähde

Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.