AHA Assisting Hand Assesment – Avustavan käden käytön arviointi
- Mittarin lomake ja ohje
- Alkuperäinen käyttötarkoitus
- Kohderyhmä
- Tiedonkeruumenetelmät
- Toimintakyvyn ulottuvuudet
- Mittarin eri osien ICF-koodit
- Mittarin ylläpitotaho
- Käyttöoikeus
- Maksullisuus
- Käyttökoulutus
- Tarvittavat välineet
- Aikatarve
- Raja-arvot
- Viitearvot
- Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa
- Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa
- Mittarin käännös
- Mittarin tausta ja kuvaus
- Mittarin pätevyys
- Mittarin toistettavuus
- Mittarin muutosherkkyys
- Mittarin käyttökelpoisuus
- Linkit
- Mittarin tiedot koonnut
- Alkuperäiset lähteet
- Kirjallisuutta
TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.
Lyhenne: AHA
Nimi englanniksi: AHA Assisting Hand Assesment
Nimi ruotsiksi: ei erillistä nimeä ruotsiksi, käytetään englantilaista nimeä
Mittarin versio: English research version 4.4
Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:
Toimiametassa: ei
Soveltuvuusarviot
Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1
Mittarin lomake ja ohje
- Lisätietoja kursseista AHA:n kotisivuilta «https://cpteaching.com/?v=f0aa03aaca95»2
Alkuperäinen käyttötarkoitus
AHA:n tarkoituksena on mitata ja kuvailla, kuinka tehokkaasti lapsi, jolla on toispuoleinen yläraajan vamma, käyttää vaurioitunutta kättään (avustavaa kättä) toiminnoissa, joiden suorittamiseen tarvitaan kumpaakin kättä «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Kottorp A ym. The Assisting Hand Assessment: current evidence of validity, reliability, and responsiveness to change. Dev Med Child Neurol 2007a;49(4):259–264.»7.
Kohderyhmä
- Lapset
Tiedonkeruumenetelmät
- Havainnointi
Toimintakyvyn ulottuvuudet
- Fyysinen toimintakyky
Mittarin eri osien ICF-koodit
Yksittäisen nivelen liikkuvuus [b7100], Tahdonalaisten liiketoimintojen hallinta [b760], Käden hienomotorinen käyttäminen [d440], Tarttuminen [d4401], Käsitteleminen [d4402], Irroittaminen [d4403], Käden ja käsivarren käyttäminen [d445], Kurkottaminen [d4452], Käsien tai käsivarsien kääntäminen tai kiertäminen [d4453].
Mittarin ylläpitotaho
Handfast AB
Address: Fogdevreten 2A
SE 171 65 Solna
Sweden
Phone: +46-(0)8-524 82 249
E-mail: handfastab@gmail.com
Käyttöoikeus
- Rajoitettu
Ks. Maksullisuus «»1. AHA-koulutusta järjestetään ympäri maailman HandFast AB:n toimesta. AHA-manuaalin copyright on HandFast AB:lla.
Maksullisuus
- Sisältää maksuja
AHA:ta voi käyttää sertifioitu arvioija, joka on osallistunut maksulliselle opetuskurssille ja suorittanut hyväksytysti ennalta määrätyn määrän itsenäisiä arvioita. Lisäksi arvioijan tulee hankkia maksullinen AHA-testisalkku, joka sisältää tarvittavan testimateriaalin.
Käyttökoulutus
- AHA:n käyttö vaatii osallistumisen erilliseen kolmen päivän pituiseen testikoulutukseen, joka on suunnattu toiminta- ja fysioterapeuteille. Koulutuksen jälkeen tulee hyväksytysti pisteyttää kahdeksan asiakkaan arviointitilanne. Sertifioitu AHA-arvioija saa koulutuksen jälkeen AHA-manuaalin (käyttöohjeet) ja tietokonepohjaisen pisteytysohjelman. Tämän lisäksi täytyy hankkia erillinen testisalkku, joka sisältää arviointiin tarvittavat välineet.
- Koulutusta toteuttaa Handfast AB, joka on Karolinska Institutet Innovation AB:n tukema. Koulutusta järjestetään ympäri maailman «Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Eliasson AC. Interrater and intrarater reliability of the Assisting Hand Assessment. Am J Occup Ther 2007;61(1):79–84.»3, «https://cpteaching.com/?v=f0aa03aaca95»2. Suomessa AHA-koulutusta on järjestetty kolmesti. Koulutuksen järjestämisestä Suomessa ei vastaa mikään tietty taho. Aiemmin koulutuksen on Suomessa järjestänyt Suomen CP-terapiayhdistys ja Suomen käsiterapiayhdistys ry. Edellinen koulutus järjestettiin Suomen CP-terapiayhdistyksen toimesta Oulussa elokuussa 2011. Koulutus on maksullinen.
Tarvittavat välineet
- AHA-manuali (käyttöohje)
- tietokonepohjainen pisteytysohjelma
- AHA-arvioinnin testisalkku
Aikatarve
AHA:n leikki/pelitilanne kestää noin 10–15 minuuttia ja se videoidaan. Videota tutkimalla suoritus pisteytetään ja pisteet viedään tietokoneohjelmaan. Siihen kuluvaa aikaa ei ole määritelty erikseen «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Kottorp A ym. The Assisting Hand Assessment: current evidence of validity, reliability, and responsiveness to change. Dev Med Child Neurol 2007a;49(4):259–264.»7, «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b»8. Suomessa tehdyssä CP-hankkeessa 20 lapsen AHA-testien pisteytykseen kului keskimäärin 40 minuuttia vaihteluvälin ollessa 15–90 min.
Raja-arvot
Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.
Viitearvot
Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.
Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa
TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”
Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa
AHA on mukana Kelan CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittäminen -hankkeessa osana toimintaterapeuttien arviointisuosituksia. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa sellaiset CP-vammaisten lasten toimintakyvyn arviointiin soveltuvat arviointimenetelmät, jotka on osoitettu luotettaviksi ja muutosherkiksi tässä potilasryhmässä. Näistä arviointimenetelmistä tehtiin ammattiryhmäkohtaiset suositukset, joita suositeltiin noudatettavaksi valtakunnallisesti «Hellén P, Kyyrönen P. CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittäminen - toimintaterapeuttien osuus hankkeessa. Toimintaterapeutti 2011;4.»2.
Mittarin käännös
Virallinen suomennos versioista 4.4 on valmis. Suomennoksesta vastaa HUS/HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön lastenneurologisen klinikkaryhmän toimintaterapeutti Sari Marjala. Hän on aluksi kääntänyt AHA-manuaalin suomeksi manuaalin englanninkielisestä versiosta 4.4. Tämän jälkeen suomenkielen tarkistuksen on tehnyt suomen kielen tutkija (FL) Riikka Tervonen. Suomenkielen tarkistuksen jälkeen AHA:n on tarkistanut osaltaan myös kielenkääntäjä Heini Tuominen. AHA-manuaalin alkuosan (teoriatausta) kielenkääntäjä on tarkistanut vertaillen alkuperäistä manuaalia ja suomennosta. AHA:n osa-alueet on suomennoksen jälkeen käännetty uudelleen englanniksi, jotta myös testin kehittäjä Lena Krumlinde-Sundholm on voinut kommentoida tekstiä. Versio 5.0 on englanninkielinen.
Mittarin tausta ja kuvaus
AHA kehitettiin 2000-luvun alussa, koska olemassa olevat käden toimintakykyä mittaavat testit eivät antaneet tietoa lapsen kyvystä käyttää vammautunutta kättä jokapäiväisissä kaksikätisissä toiminnoissa eikä niitä oltu suunnattu henkilöille, joilla on yksi hyvin toimiva käsi ja toinen vammautunut käsi «Krumlinde-Sundholm L., Eliasson A-C. Development of the Assisting Hand Assessment, a Rasch-built measure intended for children with unilateral upper limb impairments. Scandinavian Journal of Occupati»6.
AHA:n tarkoituksena on mitata ja kuvailla, kuinka tehokkaasti lapsi, jolla on toispuoleinen vamma, käyttää vaurioitunutta kättään (avustavaa kättä) toiminnoissa, joiden suorittamiseen tarvitaan kumpaakin kättä. AHA on standardoitu, kriteeristöön perustuva testi, joka on tarkoitettu 1,5–12 vuotta vanhoille lapsille, joilla on synnynnäinen olkahermopunoksen syntymävaurio tai toispuoleinen CP-vamma (hemiplegia). «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Kottorp A ym. The Assisting Hand Assessment: current evidence of validity, reliability, and responsiveness to change. Dev Med Child Neurol 2007a;49(4):259–264.»7
AHA tarjoaa uuden näkökulman käden toiminnan arviointiin, niin käsitteellisesti kuin myös arvosteluasteikon kokoamisen kannalta. Arviointi perustuu yksilölle mielekkään ja motivoivan toiminnan havainnointiin. Tarkoituksena on kuvata, kuinka henkilö tavallisesti toimii ja suoriutuu, ei hänen parasta mahdollista kapasiteettiaan. Koska AHA on kehitetty Rasch-mittausanalyysiä käyttämällä (Rasch measurement analysis) pisteytetty aineisto voidaan muuttaa tasaväliasteikkoaineistoksi. Tämä mahdollistaa aineiston vertailun samasta lapsesta eri kertoina, tai eri lasten välillä, ja lisää mahdollisuuksia valita tilastollisia metodeja aineiston analyysiin. «Krumlinde-Sundholm L., Eliasson A-C. Development of the Assisting Hand Assessment, a Rasch-built measure intended for children with unilateral upper limb impairments. Scandinavian Journal of Occupati»6, «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Kottorp A ym. The Assisting Hand Assessment: current evidence of validity, reliability, and responsiveness to change. Dev Med Child Neurol 2007a;49(4):259–264.»7
AHA suoritetaan tarkkailemalla vaurioituneen käden toimintaa semistrukturoidussa leikki/pelitilanteessa, jossa käytetään AHA-testimateriaalia. Leikki/pelitilanne kestää noin 10–15 minuuttia ja se videoidaan. Semistrukturoitu tilanne tarkoittaa sitä, että vaikka lelut on ennalta määritelty, ei ole tiettyä oikeaa tai väärää tapaa, jolla lapsi käsittelee niitä. Lelujen esittelyssä ei ole myöskään määrättyä järjestystä. On tärkeää, että tilanne on rento ja leikkimielinen ja että lapsi ei koe turhautumista tai epäonnistumista, jos hän ei pysty käsittelemään joitakin leluja. Perimmäisenä tavoitteena on saada esiin lapsen spontaani kyky käsitellä leluja ja havainnoida, kuinka hän käyttää avustavaa kättään esineitä käsitellessään. Testaajan tulisi olla lapsen kanssa vuorovaikutuksessa leikkisällä ja rohkaisevalla tavalla, ja hän voi myös auttaa lasta käsittelemään leluja, jos lapsi ei spontaanisti aloita toimintaa tai ei onnistu toimintayrityksessään. Kouluikäisten (6–12-vuotiaat) lasten arviointi suoritetaan käyttämällä AHA-lautapeliä (Linnoituksen vanki tai Muukalais-peli). Molemmissa peleissä lapselle annetaan suoritettavaksi tehtävä, joka sisältää erilaisista osatehtävistä suoriutumista pelin edetessä. «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b»8
AHA:ssa on 22 osa-aluetta, joita arvioidaan videon perusteella. Nämä osa-alueet ovat: koskettaa esinettä, aloitteellisuus yläraajan käyttöön, valitsee avustavan yläraajan, kun se on esinettä lähempänä, tukee esineen painon tai tuen avulla, kurottaa, liikuttaa olkavartta, liikuttaa kyynärvartta, tarttuu, pitää kiinni, tukee otteella, tarttuu uudelleen, vaihtelee otteita, irrottaa otteen, asettaa esineen pöydälle, liikuttaa sormia, säätää otteen voimaa, manipuloi esinettä, käsien yhteistyö, sijoittaa esineen, toiminnan eteneminen, toimintatavan muuttaminen ja kaksikätisen toiminnan sujuvuus. Jokaisen osa-alueen kohdalla suorituksen laatua arvioidaan 4-portaisella asteikolla, jossa 4 = tehokas, ilman ongelmia, 3 = jokseenkin tehokas, melko hyvä, mutta hieman poikkeava, 2 = tehoton, suorituksessa vaikeuksia, hidas tai viivyttelevä, 1 = ei onnistu/tee, ei ole suoritettu tai on kykenemätön suorittamaan. Jokaisen osa-alueen kohdalla nämä yllä olevat kriteerit on määritelty tarkemmin. Pisteytys tehdään sen mukaan, mikä vastaa lapsen yleistä toimintatapaa, ei parasta mahdollista kapasiteettia. Yhteenlasketut pisteet vaihtelevat 22 ja 88 pisteen välillä (AHAn versio 4.4). Mitä korkeammat pisteet ovat, sitä korkeampi on lapsen kykytaso. Yhteenlasketut pisteet muutetaan prosenttijakaumaksi 0 ja 100 välillä. «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b»8 100 tarkoittaa, että kaikki testin osa-alueet on suoritettu korkeimmalla mahdollisella pistemäärällä ja 0 tarkoittaa, että kaikki testin osa-alueet on suoritettu alhaisimmalla mahdollisella pistemäärällä. Lapsen kyky käyttää vaurioitunutta kättä on myös esitettävissä lomakkeella, johon testin osa-alueet on järjestetty hierarkkisesti. Koska AHA on kehitetty käyttämällä Rasch-analyysia, yksittäistä taitoa mittaavan osa-alueen vaikeustaso on vakio. Täten hierarkiaa voidaan käyttää kuvaamaan lapsen kykyä käyttää avustavaa kättä. Näin luotu profiili voi toimia lähtökohtana hoidon suunnittelulle.
Arviointilomake on saatavana ohjelmistona Microsoft Excel -muodossa. Tällä ohjelmistolla saadaan lasketuksi yhteispistetulokset (sum score), suhteellinen pistemäärä (scaled score) (prosenttiyksiköinä - percent score) ja profiili, joka kuvastaa kyseisen lapsen kykyä käyttää avustavaa kättä kaksikätisissä toiminnoissa. «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b»8
AHA:sta on olemassa aiempia versioita, mutta arvioidessa olisi hyvä käyttää uusimpia versioita 4.4 ja 5.0. TOIMIAn arvioinnissa AHA-mittarin psykometrinen arviointi on tehty version 4.4 mukaan. AHA-tutkimusversioissa 3.1 ja 3.2 käytettiin 24 osa-aluetta, mutta versioon 4 on tehty joitakin muutoksia. Osa-alueet ”Koskettaa” ja ”Osallistuu” poistettiin, koska ne eivät täyttäneet yksiulotteisen mallin vaatimuksia, sillä niillä saatiin korkeita epäsopivuustuloksia Rasch-analyysissä. Testiin on sisällytetty kaksi uutta osa-aluetta jakamalla ”Vaihtelee yläraajan asentoa” seuraaviin: ”Liikuttaa olkavartta” ja ”Liikuttaa kyynärvartta” ”Irrottaa otteen” on sekin jaettu kahteen osaan: ”Irrottaa otteen” ja ”Asettaa esineen pöydälle”. Muita osa-alueita on selkeytetty laajemmilla selityksillä. Uusi aktiviteettitaso 6–12-vuotiaille lapsille on otettu käyttöön AHA:n 4.3 versiosta alkaen. Arviointikriteerit ovat kuitenkin samat «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b»8. Uusin AHA-versio 5.0 sisältää 20 osa-aluetta. Edelliseen versioon verrattuna tilalle on tullut yksi uusi osa-alue, kolme osa-aluetta on poistettu ja neljään osa-alueeseen on tehty muutoksia. ”Säätää voimaa/Calibrates” -osa-alue on uudelleen nimetty ”Grip force regulation”. «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M. Assisting Hand Assesment Kids. β-version 5.0 English/Italian. 2014.»9
Mittarin pätevyys
Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Kottorp A ym. The Assisting Hand Assessment: current evidence of validity, reliability, and responsiveness to change. Dev Med Child Neurol 2007a;49(4):259–264.»7 AHA:n validiteettia tutkittiin arvioimalla 303 lasta ja analysoimalla näiden 409 arviointia. Tutkimus osoitti, että AHA on validi menetelmä arvioimaan 1,5–12 vuoden ikäisiä lapsia, joilla on toispuoleinen CP-vamma tai olkahermopunoksen syntymävaurio. Tutkimuksen mukaan AHA-asteikko osoitti selkeät erot henkilön taitotuloksissa ilmentäen herkkyyttä muutoksille.
Sisältövaliditeetti
AHA:n kehittelyä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 «Krumlinde-Sundholm L., Eliasson A-C. Development of the Assisting Hand Assessment, a Rasch-built measure intended for children with unilateral upper limb impairments. Scandinavian Journal of Occupati»6 ilmestyneessä artikkelissa. Testi kehitettiin kolmessa vaiheessa: ensin määriteltiin erikseen suoritettavat kaksikätisen toiminnot, joissa käytetään vaurioitunutta kättä, sitten koottiin 22 osa-aluetta ja niihin sopiva asteikko ja lopuksi arvioitiin asteikon validiteetti käyttämällä 60 arviosta saadun aineiston Rasch-mittausanalyysiä. Tutkimuksessa todettiin, että osa-alueet edustivat testattuja ilmiöitä hyvin ja yhdessä ne voivat mitata henkilön kykyä käyttää vaurioitunutta kättään kaksikätisistä toiminnoista suoriutumisessa.
AHA on kehitetty käytettäväksi 1,5–12-vuotiaille lapsille, joilla on yksi hyvin toimiva käsi tai yläraaja ja yksi heikosti toimiva käsi tai yläraaja. Asteikon validiteetti perustuu tähän otokseen. AHA:ta ei ole validoitu lapsille, joilla on toimintahäiriö molemmissa käsissä tai yläraajoissa, esimerkiksi spastinen diplegia ja puolieroja käden tai yläraajan taidoissa. Tällä lapsiryhmällä osa-alueiden hierarkkinen järjestys näyttäisi mahdollisesti erilaiselta, koska he eivät käytä heikompaa kättään tai yläraajaansa samalla tavalla kuin lapset, joilla on yksi toimiva ja yksi toimintahäiriöinen käsi tai yläraaja. «Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b»8
Kriteerivaliditeetti
Samanaikainen validiteetti
Tieto puuttuu.
Ennustevaliditeetti
AHA:ta käytettiin tutkimuksessa, jossa haluttiin kuvailla, miten käden käyttö kehittyy 1,5–8 vuoden ikäisillä lapsilla, joilla oli toispuoleinen CP-vamma. Tutkittavien lasten käsien käyttöä arvioitiin AHA-menetelmällä 3–11 kertaa lasta kohden keskimäärin 4,5 vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että lapset, jotka saivat korkeat AHA-pisteet 18 kk:n ikäisenä pystyivät myöhemmin käyttämään vahingoittunutta kättään paremmin kuin lapset, jotka saivat matalat AHA-pisteet 18 kk:n ikäisenä. AHA:n avulla pystytään siis ennustamaan avustavan käden käyttöä. «Holmefur M, Aarts P, Hoare B ym. Test-retest and alternate forms reliability of the assisting hand assessment. J Rehabil Med 2009;41(11):886–891.»4
Rakennevaliditeetti
Rakenteen validiteetti
Tieto puuttuu.
Yhtäpitävä validiteetti
Tieto puuttuu.
Erotteleva validiteetti
Tieto puuttuu.
Ryhmien erotteluvaliditeetti
Tieto puuttuu.
Kulttuurien välinen validiteetti
Tieto puuttuu.
Mittarin toistettavuus
Toistettavuus saman mittaajan mittaamana
AHA:n mittaajien välistä (intrarater) toistettavuutta on arvioinut Holmefur ym. (2007). Intrarater-reliabiliteettia testasi 20 arvioijaa, jotka kaikki arvioivat yhden leikkitilanteen kahdesti kolmen viikon sisällä. Kahdeksan lasta osallistui tähän tutkimukseen. Tässä luotettavuus oli 0,99. «Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Eliasson AC. Interrater and intrarater reliability of the Assisting Hand Assessment. Am J Occup Ther 2007;61(1):79–84.»3
Eri arviointikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability)
Eri arviointikertojen välistä toistettavuutta arvioitiin 18:lla 1,5–5 vuoden ikäisellä lapsella, joilla oli toispuoleinen CP-vamma. Kaikki lapset arvioitiin kahdesti kahden viikon sisällä saman arvioijan toimesta. Reliabiliteettikerroin laskettiin Intraclass Correlation Coefficient -korrelaatiokertoimella (ICC). Reliabiliteettikerroin tässä tutkimuksessa oli 0.99, mikä on erinomainen «Holmefur M, Aarts P, Hoare B ym. Test-retest and alternate forms reliability of the assisting hand assessment. J Rehabil Med 2009;41(11):886–891.»4.
AHAn eri testimuotojen välinen toistettavuus
AHA:n reliabiliteettia arviointiin myös käyttämällä AHA:n kahta eri mallia (pienten lasten AHA, joka on leikkitilanne 1,5–5-vuotiaille ja kouluikäisten lasten AHA, jossa on kaksi eri lautapeliä 6–12-vuotiaille), jotta saatiin tietää, vaikuttaako testin eri muoto testituloksiin. Tätä tutkittiin kahdessa eri ryhmässä. Kaikki lapset arvioitiin kahdesti kahden viikon sisällä saman arvioijan toimesta. Toisessa ryhmässä oli 18 5–6-vuotiasta lasta, joilla on CP hemiplegia. Heillä tutkittiin, pysyvätkö tulokset samoina, kun pienten lasten AHA:sta siirrytään käyttämään kouluikäisten AHA:ta. Tässä reliabiliteettikerroin oli 0.99. Toisessa ryhmässä oli 19 6–12-vuotiasta lasta, joilla tutkittiin, pysyvätkö tulokset samoina, kun käytetään eri lautapeliä eri arviointikerroilla. Tässä reliabiliteettikerroin oli 0.98.
Mittaajien välinen toistettavuus
AHA:n mittaajien välistä (inter-rater) toistettavuutta on arvioinut Holmefur ym. (2007). Sitä tutkittiin 1,5–5 vuoden ja 11 kk:n ikäisillä lapsilla, joilla oli toispuoleinen CP-vamma tai olkahermopunoksen syntymävaurio «Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Eliasson AC. Interrater and intrarater reliability of the Assisting Hand Assessment. Am J Occup Ther 2007;61(1):79–84.»3. Reliabiliteettikerroin laskettiin Intraclass Correlation Coefficient -korrelaatiokertoimella (ICC). Inter-rater-reliabiliteetti testattiin kahdessa eri tutkimuksessa. Ensimmäisessä tutkimuksessa kaksi arvioijaa arvioi 18 lapsen leikkitilanteen ja mittarin luotettavuus oli 0.98. Toisessa 20 arvioijaa arvioi kahdeksan lapsen leikkitilanteen (arvioitsijoista 10 oli ruotsinkielisiä ja 10 englanninkielisiä). Tässä mittarin luotettavuus oli 0.97 «Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Eliasson AC. Interrater and intrarater reliability of the Assisting Hand Assessment. Am J Occup Ther 2007;61(1):79–84.»3.
Sisäinen yhdenmukaisuus
Tieto puuttuu.
Mittarin muutosherkkyys
AHA:ta käytettiin arvioitaessa hoitotuloksia motivoidun käden käytön tutkimuksessa. Tutkimusryhmän (lapsilla oli motivoitu käden käytön jakso) ja kontrolliryhmän välillä saatiin aikaan merkittäviä eroja. Tutkimusryhmään kuuluneiden lasten hemiplegisen käden käyttö kehittyi verrattuna kontrolliryhmään. Muutos havaittiin lähes kaikilla AHA-testin osa-alueilla. Tutkimus osoittaa, että AHA:lla voidaan havaita muutoksia ja sitä voidaan täten käyttää kehityksen seurannassa ja hoidon arvioinnissa. Käyttämällä osa-alueiden keskinäistä hierarkiaa testi on myös osoittautunut käyttökelpoiseksi ohjaamaan hoidon suunnittelua «Eliasson AC, Krumlinde-sundholm L, Shaw K ym. Effects of constraint-induced movement therapy in young children with hemiplegic cerebral palsy: an adapted model. Dev Med Child Neurol 2005;47(4):266–275»1.
Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa
Tieto puuttuu.
Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa
Tieto puuttuu.
Lattia- ja kattoefekti
Tieto puuttuu.
Pienin havaittava muutos
Tieto puuttuu.
Pienin merkittävä muutos
Tieto puuttuu.
Mittarin käyttökelpoisuus
AHA-testin käyttäminen vaatii erilliseen testikoulutukseen osallistumista ja sertifoitumista arvioijaksi, joten testin käyttö on rajoitettua. Lisäksi testikoulutus ja testimateriaali ovat maksullisia. Koulutus on kuitenkin saanut paljon kiitosta ja todettu riittäväksi, jotta testiä voidaan käyttää luotettavasti «Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Eliasson AC. Interrater and intrarater reliability of the Assisting Hand Assessment. Am J Occup Ther 2007;61(1):79–84.»3.
Koulutuksen jälkeen AHA-arvioija saa kaiken tarpeellisen materiaalin koulutuksen järjestäjältä. AHA-manuaalin avulla pisteyttäminen käy helposti ja pisteiden syöttäminen onnistuu tietokoneohjelman avulla.
AHA on kehitetty tietylle potilasryhmälle (toispuoleinen CP-vamma/hemiplegia ja olkahermopunoksen syntymävaurio) ja tietynikäisille lapsille, joten sitä ei voi käyttää laajasti eri potilas- ja ikäryhmille. AHA-koulutettuja arvioijia on ympäri maailman ja manuaalia on käännetty useille kielille «https://cpteaching.com/?v=f0aa03aaca95»2. AHA-testiä kehitetään jatkuvasti ja sitä on laajennettu pienemmille lapsille (6-18 kk) ja aikuisille sekä lapsille ja aikuisille, joilla on aivovamman kautta saatu hemiplegia. «Krumlinde-Sundholm L, Lindkvist B, Plantin J ym. Development of the assisting hand assessment for adults following stroke: a Rasch-built bimanual performance measure. Disabil Rehabil 2019;41(4):472–48»10, «Louwers A, Beelen A, Holmefur M ym. Development of the Assisting Hand Assessment for adolescents (Ad-AHA) and validation of the AHA from 18 months to 18 years. Dev Med Child Neurol 2016;58(11):1303–13»11
AHA on ainutlaatuinen menetelmä arvioimaan, kuinka lapsi käyttää molempia käsiään spontaanisti tilanteessa, joka on hauska ja luonnollinen. Tämän avulla saadaan tärkeää tietoa lapsen tavasta toimia normaalissa arjessa. AHA:n avulla saadaan kuvaileva profiili lapsen kyvystä käyttää molempia käsiään yhdessä. Tämä tieto voi auttaa erilaisten interventioiden suunnittelussa «https://cpteaching.com/?v=f0aa03aaca95»2.
Tutkimuksen mukaan AHA pystyttiin tekemään kaikkien tutkittujen lasten kanssa loppuun, vaikka osalla lapsista oli kehityksen viivettä. Kaikki lapset nauttivat AHA-leikkitilanteesta ja myös vanhemmat ilmaisivat tyytyväisyyttään testiin. «Krumlinde-Sundholm L., Eliasson A-C. Development of the Assisting Hand Assessment, a Rasch-built measure intended for children with unilateral upper limb impairments. Scandinavian Journal of Occupati»6
Suomessa toteutetussa CP-hankkeessa mukana olleet toimintaterapeutit kokivat AHA:n mielekkäänä arviointimenetelmänä, jonka avulla pystytään hyvin arvioimaan lasten spontaania kykyä käyttää avustavaa kättä kaksikätisissä toiminnoissa. Tämä auttoi toimintaterapeutteja kuntoutuksen ja sen tavoitteiden sekä erilaisten hoitomuotojen suunnittelussa. Testin pisteytys videoinnin perusteella koettiin kuitenkin hieman aikaavieväksi. CP-hankkeen aikana AHA-menetelmää käytettiin hyvin säännöllisesti hemiplegialasten arvioinnissa. «Hellén P, Kyyrönen P. CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittäminen - toimintaterapeuttien osuus hankkeessa. Toimintaterapeutti 2011;4.»2
AHA-testiä kehitetään jatkuvasti. Tarkoituksena olisi laajentaa AHA:n käyttöä pienemmille lapsille (6-18 kk) ja aikuisille sekä lapsille ja aikuisille, joilla on aivovamman kautta saatu hemiplegia.
Linkit
- AHAn viralliset internet-sivut «https://cpteaching.com/?v=f0aa03aaca95»2
Mittarin tiedot koonnut
Paula Hellén, toimintaterapeutti (AMK)
Perustiedot tarkistettu ja päivitetty 2017: Sari Korhonen, toimintaterapeutti ja Paula Kyyrönen, toimintaterapeutti
Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»3
Alkuperäiset lähteet
Krumlinde-Sundholm L., Eliasson A-C. Development of the Assisting Hand Assessment, a Rasch-built measure intended for children with unilateral upper limb impairments. Scandinavian Journal of Occupational Therapy. 2003;10:16–26.
Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007.
Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M. Assisting Hand Assesment Kids. β-version 5.0 English/Italian. 2014.
Kirjallisuutta
- Eliasson AC, Krumlinde-sundholm L, Shaw K ym. Effects of constraint-induced movement therapy in young children with hemiplegic cerebral palsy: an adapted model. Dev Med Child Neurol 2005;47(4):266–275 «PMID: 15832550»PubMed.
- Hellén P, Kyyrönen P. CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittäminen - toimintaterapeuttien osuus hankkeessa. Toimintaterapeutti 2011;4.
- Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Eliasson AC. Interrater and intrarater reliability of the Assisting Hand Assessment. Am J Occup Ther 2007;61(1):79–84 «PMID: 17302108»PubMed.
- Holmefur M, Aarts P, Hoare B ym. Test-retest and alternate forms reliability of the assisting hand assessment. J Rehabil Med 2009;41(11):886–891 «PMID: 19841839»PubMed.
- Holmefur M, Krumlinde-Sundholm L, Bergström J ym. Longitudinal development of hand function in children with unilateral cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2010;52(4):352–357 «PMID: 19583744»PubMed.
- Krumlinde-Sundholm L., Eliasson A-C. Development of the Assisting Hand Assessment, a Rasch-built measure intended for children with unilateral upper limb impairments. Scandinavian Journal of Occupational Therapy. 2003;10:16–26.
- Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Kottorp A ym. The Assisting Hand Assessment: current evidence of validity, reliability, and responsiveness to change. Dev Med Child Neurol 2007a;49(4):259–264 «PMID: 17376135»PubMed.
- Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M, Eliasson A-C. Manual Assiting Hand Assesment AHA. English research version 4.4. Tukholma. 2007b
- Krumlinde-Sundholm L, Holmefur M. Assisting Hand Assesment Kids. β-version 5.0 English/Italian. 2014.
- Krumlinde-Sundholm L, Lindkvist B, Plantin J ym. Development of the assisting hand assessment for adults following stroke: a Rasch-built bimanual performance measure. Disabil Rehabil 2019;41(4):472–480 «PMID: 29084457»PubMed.
- Louwers A, Beelen A, Holmefur M ym. Development of the Assisting Hand Assessment for adolescents (Ad-AHA) and validation of the AHA from 18 months to 18 years. Dev Med Child Neurol 2016;58(11):1303–1309 «PMID: 27291981»PubMed.