Kävely, puoli kilometriä, itsearvioitu

TOIMIA-mittarit
28.11.2012 • Viimeisin muutos 19.6.2024
Sari Stenholm ja Heli Valkeinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Self-reported 500-meter walk

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: Katso kohta Mittarin lomake ja ohje

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi venäjä somali kurdi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Kävely, puoli kilometriä, ei arvioitu

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Suomenkielinen kyselylomake «»1
  • Venäjänkielinen kyselylomake «»2
  • Somalinkielinen kyselylomake «»3
  • Kurdinkielinen (sorani) kyselylomake 4

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kyseessä on itsearviointiin perustuva mittari, joka mahdollistaa fyysisen toimintakyvyn / liikkumiskyvyn arvioinnin suhteellisen hyväkuntoisessa väestössä. Soveltuu henkilöille, joilla ei ole suuria vaikeuksia päivittäisissä perustoiminnoissa (ADL).

Kohderyhmä

  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500]

Mittarin tuloksen ICF-koodit

Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500]

Mittarin ylläpitotaho

Mittarilla ei ole ylläpitotahoa.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei edellytä erityistä koulutusta

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake

Aikatarve

1 minuutti

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Käännösprosessi somalin- ja venäjänkielille sekä kurdinkielen soranin murteelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutettua Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimusta «Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laito»1 varten puolen kilometrin kävely –kysymys käännettiin somalin- ja venäjänkielille sekä kurdinkielen soranin murteelle vuonna 2010. Käännökset tehtiin käännöstoimistoissa, jonka jälkeen tutkimuksen kenttähenkilöstöön kuuluvat koordinaattorit, haastattelijat tai tutkimushoitajat, jotka puhuivat sekä tutkittavien kohderyhmien äidinkieltä että suomea, tarkastivat käännökset. Myöhemmin käännöstoimisto teki niistä takaisinkäännöksen.

Mittarin tausta ja kuvaus

Rosow & Breslau esittelivät 1960-luvulla ensimmäisen itsearviointiin perustuvan, fyysistä suoriutumista selvittävän kysymyspatterin (puolen mailin kävely ja portaiden nousu toiseen kerrokseen) «Rosow I, Breslau N. A Guttman health scale for the aged. J Gerontol 1966;21:556–9 .»7. Vuonna 1981 McWhinnie esitteli OECD:n työryhmän kokoaman 16-kohtaisen, fyysistä suoriutumista selvittävän kysymyspatterin, joka sisälsi myös kolme liikkumiskykyä selvittävää kysymystä (400 metrin kävely, yhden kerrosvälin nouseminen ja laskeutuminen sekä 100 metrin juoksu) «McWhinnie JR. Disability assessment in population surveys: results of the O.E.C.D. Common Development Effort. Rev Epidemiol Sante Publique 1981;29:413–9 .»4. 1990-luvulla esiteltiin myös patteristoja, kuten Medical Outcome Study Physical Functioning Measures (MOS), joilla pyrittiin arvioimaan suhteellisen hyväkuntoisten henkilöiden liikkumiskykyä (rasittavat ja kohtuurasittavat suoritukset, kuten juokseminen, useamman/yhden kerrosvälin nousu, kävely yli mailin, useamman/yhden korttelivälin kävely) «Stewart, A. L. and Kamberg, C. J. Physical functioning measures. Measuring functioning and well-being: the Medical Outcomes Study approach. A. L. Stewart and J. E. J. Ware. Durham: NC, Duke University»9. Kyseinen patteristo on myös osana Short Form MOS (SF-36)/Rand SF-36 -mittaria «Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473–83 .»10.

Tällä hetkellä väestötutkimuksissa on käytössä monia eri versioita em. kyselypattereista, mutta ne muistuttavat läheisesti toisiaan. Kysymykset on usein esitetty muodossa ”Pystyttekö/kykenettekö suoriutumaan…” eli kysytään henkilön omaa arvioita suoriutumisestaan eikä niinkään sitä, tekeekö henkilö todellisuudessa näitä tehtäviä.

Liikkumiskyvyn kannalta keskeisimmät kysymykset liittyvät lyhyen matkan kävelyyn ja juoksuun sekä portaissa kulkemiseen. Kansainvälisen ikääntyvän väestön väestötutkimuksen pioneerina voidaan pitää Established Populations for Epidemiologic Studies of the Elderly (EPESE) -tutkimusta, jossa päädyttiin kysymään henkilön arviota puolen mailin kävelystä ja yhden kerrosvälin porraskävelystä «Guralnik JM, LaCroix AZ, Abbott RD ym. Maintaining mobility in late life. I. Demographic characteristics and chronic conditions. Am J Epidemiol 1993;137:845–57 .»2, mitkä perustuvat Rosow & Breslaun kysymyksiin «Rosow I, Breslau N. A Guttman health scale for the aged. J Gerontol 1966;21:556–9 .»7. Nämä kysymykset (tai niiden variaatiot) ovat nykyisin olennainen osa ikääntyvien väestötutkimuksia.

Suomessa toteutettujen Mini-Suomi- ja Terveys 2000 -väestötutkimusten itsearviointikysymykset perustuvat OECD:n patteristoon «McWhinnie JR. Disability assessment in population surveys: results of the O.E.C.D. Common Development Effort. Rev Epidemiol Sante Publique 1981;29:413–9 .»4.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Itsearvioitu kävelykyky ennustaa myös laitoshoitoon joutumista «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»3 ja kuolleisuutta «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»3, «Melzer D, Lan TY, Guralnik JM. The predictive validity for mortality of the index of mobility-related limitation--results from the EPESE study. Age Ageing 2003;32:619–25 .»5.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Tieto puuttuu.

Yhtäpitävä validiteetti

Itsearvioidun kävelykyvyn yhtäpitävyysvaliditeettia ei ole varsinaisesti tutkittu, mutta laajojen epidemiologisten tutkimusten mukaan itsearvioitu kävelykyky on yhteydessä mitattuun fyysiseen suorituskykyyn, mm. 400 metrin kävelytesti, SPPB ja kävelynopeus «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»3, «Simonsick EM, Newman AB, Visser M ym. Mobility limitation in self-described well-functioning older adults: importance of endurance walk testing. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:841–7 .»8.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Yksittäisten, itsearviointiin perustuvien kysymysten toistettavuutta ei ole arvioitu. Short Form MOS (SF-36) –kyselylomakkeeseen kuuluu yhteensä 13 kysymystä päivittäisistä toiminnoista ja ne yhdessä  muodostavat päivittäisten toimintojen (ADL) –osion. Tähän kuuluvat yhtenä osana kysymykset kyvystä kävellä yli mailin (yli 1600 metriä) ja useamman/yhden korttelinvälin kävely. Tämän ADL-osion test-retest -toistettavuuden on osoitettu olevan hyvä (ICC = 0.93; CI95% 0.88-0.98) «Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473–83 .»10, «Raina P, Bonnett B, Waltner-Toews D ym. How reliable are selected scales from population-based health surveys? An analysis among seniors. Can J Public Health 1999;90:60–4 .»6.

Mittaajien välinen toistettavuus

Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Short Form MOS (SF-36) -kyselylomakkeeseen kuuluu yhteensä 13 kysymystä päivittäisistä toiminnoista ja ne yhdessä  muodostavat päivittäisten toimintojen (ADL) –osion. Tähän kuuluvat yhtenä osana kysymykset kyvystä kävellä yli mailin (yli 1600 metriä) ja useamman/yhden korttelinvälin kävely. Tämän ADL-osion sisäisen yhdenmukaisuuden on osoitettu olevan hyvä (Cronbachin alpha 0.92) «Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473–83 .»10, «Raina P, Bonnett B, Waltner-Toews D ym. How reliable are selected scales from population-based health surveys? An analysis among seniors. Can J Public Health 1999;90:60–4 .»6.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Tieto puuttuu.

Tutkimusten tiedot

Guralnik JM ym. J Gerontol 1994; 49(2):M85–M94.

Tutkimukseen osallistui 65+ -vuotiaita miehiä ja naisia (n=5174) kolmelta paikkakunnalta Amerikassa. Tutkittaville oli tehty laaja kotihaastattelu vuosien 1981-1983 aikana ja se toistettiin vuosina 1988-1989, jolloin mukaan otettiin myös toimintakykytestejä (Short Physical Performance Battery). 

Simonsick EM ym.  J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008; 63(8):841–847.

Tutkimukseen osallistui iältään 70-79-vuotiaita miehiä (n=1480) ja naisia (n=1576), joilla ei ollut alkutilanteessa itseraportoituja liikkumisvaikeuksia ja pystyivät suorittamaan käytävällä tehdyn 400 m:n kävelytestin. Kahden vuoden päästä tutkittaviin otettiin yhteyttä ja selvitettiin itseraportoitujen liikkumisvaikeuksien ilmaantumista.    

Melzer D ym. Age Ageing 2003; 32(6):619–25.

Tämä tutkimus raportoi tuloksia samasta tutkimuksesta kuin em. Guralnik ym. (1994). Aineistona oli tässä 3040 keski-iältään 78.8 -vuotiaita miehiä ja naisia.

Raina P ym. Can J Public Health 1999; 90(1):60–4.

Tutkimukseen osallistui 1054 iältään 65+ -vuotiaita miehiä ja naisia. Tutkituista 51 % oli naisia ja keski-ikä oli 73±6.3 vuotta. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastattelulla. Haastattelussa tutkittavat vastasivat yksi- tai useampi ulotteisiin terveyskyselyihin, joita oli käytetty neljässä kanadalaisessa väestötutkimuksessa.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Sari Stenholm, TtT, ft ja Heli Valkeinen, TtT, ft

Alkuperäinen lähde

McWhinnie, J. R. Disability assessment in population surveys: results of the O.E.C.D. Common Development Effort. Rev Epidemiol Sante Publique 1981; 29(4):413–9.

Kirjallisuutta

  1. Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja: 61. Helsinki; 2012
  2. Guralnik JM, LaCroix AZ, Abbott RD ym. Maintaining mobility in late life. I. Demographic characteristics and chronic conditions. Am J Epidemiol 1993;137:845–57 «PMID: 8484376»PubMed.
  3. Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. J Gerontol 1994;49:M85–94 «PMID: 8126356»PubMed.
  4. McWhinnie JR. Disability assessment in population surveys: results of the O.E.C.D. Common Development Effort. Rev Epidemiol Sante Publique 1981;29:413–9 «PMID: 6461907»PubMed.
  5. Melzer D, Lan TY, Guralnik JM. The predictive validity for mortality of the index of mobility-related limitation--results from the EPESE study. Age Ageing 2003;32:619–25 «PMID: 14600003»PubMed.
  6. Raina P, Bonnett B, Waltner-Toews D ym. How reliable are selected scales from population-based health surveys? An analysis among seniors. Can J Public Health 1999;90:60–4 «PMID: 10910569»PubMed.
  7. Rosow I, Breslau N. A Guttman health scale for the aged. J Gerontol 1966;21:556–9 «PMID: 5918309»PubMed.
  8. Simonsick EM, Newman AB, Visser M ym. Mobility limitation in self-described well-functioning older adults: importance of endurance walk testing. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:841–7 «PMID: 18772472»PubMed.
  9. Stewart, A. L. and Kamberg, C. J. Physical functioning measures. Measuring functioning and well-being: the Medical Outcomes Study approach. A. L. Stewart and J. E. J. Ware. Durham: NC, Duke University Press. 1992. 86–101.
  10. Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473–83 «PMID: 1593914»PubMed.