15D -terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva mittari

TOIMIA-mittarit
31.10.2013 • Viimeisin muutos 19.6.2024
Ulla Korpilahti

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: 15D: a 15-dimensional measure of HRQOL

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: 15D: a 15-dimensional measure of HRQOL

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

15D-mittarin soveltuvuus aikuisten elämänlaadun mittaamiseen terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

15D-elämänlaatumittari on yleiseen käyttöön soveltuva (geneerinen) ja moniulotteinen mittari, jolla terveydenhuollon asiakas voi itse arvioida elämänlaatuaan. Mittaria voidaan käyttää väestön terveystutkimuksissa ja suunniteltaessa terveydenhuollon toimintaa sekä arvioitaessa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi mittari soveltuu terveydenhuollon toiminnan kustannusvaikuttavuuden arviointiin «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluat»1.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkinen energia ja viettitoiminnot [b130], Unitoiminnot [b134], Muistitoiminnot [b144], Tunne-elämän toiminnot [b152], Ajattelutoiminnot [b160], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], PÄÄLUOKKA 2 AISTITOIMINNOT JA KIPU [b2], Näkötoiminnot [b210], Kuulotoiminnot [b230], Hengitystoiminnot [b440], Ulostustoiminnot [b525], Virtsaamistoiminnot [b620], PÄÄLUOKKA 2 YLEISLUONTEISET TEHTÄVÄT JA VAATEET [d2], Puhuminen [d330], PÄÄLUOKKA 4 LIIKKUMINEN [d4], Ruokaileminen [d550], Intiimit ihmissuhteet [d770]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tieta TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Professori Harri Sintonen/Finland «https://www.15d-instrument.net/contact/»3

Mittarin kotisivut «https://www.15d-instrument.net/15d/»2

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Ennen 15D-mittarin käyttöä kaikkien käyttäjien on rekisteröidyttävä mittarin kotisivujen kautta käyttäjiksi «https://www.15d-instrument.net/15d/»2

Tutkimuskäyttö – ei-kaupallinen tutkimus

15D-mittarin käyttö on ilmaista ei-kaupallisessa julkisin varoin esim. säätiöiden apurahoilla rahoitettavassa tutkimuksessa, joka tähtää julkaisuun. Käyttäjän tulee rekisteröityä 15D-mittarin kotisivujen kautta. Tämän jälkeen mittarin lomake, pisteytysohjeet ja tulosten laskemisessa tarvittava algoritmi ovat ilmaiset ja vapaasti käytettävissä.

Tutkimuskäyttö – kaupallinen

Kaupallisen toimijan esim. lääketeollisuuden rahoittamassa tutkimuksessa 15D-mittarin lomake, pisteytysohjeet ja tulosten laskemisessa tarvittava algoritmi ovat maksulliset. Käyttäjän on rekisteröidyttävä käyttäjäksi ja sovittava sen jälkeen mittarin kehittäjän prof. Harri Sintosen kanssa maksuista ja käytöstä tarkemmin.

Terveyspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointi ilman julkaisuun tähtäävää tutkimustarkoitusta on maksullista

  • julkisessa terveydenhuollossa
  • Kelan rahoittamassa kuntoutuksessa, jossa Kela velvoittaa palveluntuottajiaan käyttämään tiettyjä mittareita arvioinnissa/seurannassa
  • kaupallisen toimijan käytössä, esim. yksityisissä hoitolaitoksissa, terveyspalveluyrityksissä

Edellä kuvatuissa tapauksissa 15D-mittarin lomake, pisteytysohjeet ja tulosten laskemisessa tarvittava algoritmi ovat maksulliset. Käyttäjän on rekisteröidyttävä käyttäjäksi ja sovittava sen jälkeen mittarin kehittäjän prof. Harri Sintosen kanssa maksuista ja käytöstä tarkemmin.

Lisätietoja

Mittarin ylläpitäjä lähettää rekisteröityneelle käyttäjälle 15D-lomakkeen ja pisteytysohjeet. Tulosten laskeminen edellyttää painokertoimien (arvostusalgoritmit) käyttämistä, jotka käyttäjä saa lomakkeen ja pisteytysohjeen kanssa tai myöhemmin, kun data on kerätty. Jos käyttäjä haluaa valmiin Exceltallennuspohjan, se sisältää automaattisesti arvotusalgoritmin ja ohjeet sen käyttöön. Käyttäjä voi siis itse laskea tulokset tai myös mittarin kehittäjä voi auttaa tulosten laskennassa, jos käyttäjä lähettää raakadatan hänelle. Kaikki ohjeet mittarin ja arvotusalgoritmin käyttöön löytyvät 15D-mittarin kotisivuilta. «https://www.15d-instrument.net/15d/»2

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

15D-mittarin käyttö on ilmaista ei-kaupallisessa julkisin varoin esim. säätiöiden apurahoilla rahoitettavassa tutkimuksessa, joka tähtää julkaisuun. Kaupallisen toimijan esim. lääketeollisuuden rahoittamassa tutkimuksessa 15D-mittarin lomake, pisteytysohjeet ja tulosten laskemisessa tarvittava algoritmi ovat maksulliset. Käyttäjän on aina rekisteröidyttävä käyttäjäksi. Katso lisätietoja kohdasta Käyttöoikeus. «»1

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei vaadi erillistä koulutusta, mutta riittävän huolellisen perehtymisen mittarin käyttöohjeisiin ja pisteiden laskemisen käytänteisiin painotusarvoineen.

Tarvittavat välineet

  • mittarin lomakkeen
  • käyttöohjeet
  • painotusarvot lähetetään käyttäjälle rekisteröitymisen jälkeen, rekisteröityminen tapahtuu mittarin kotisivujen ohjeiden mukaan «https://www.15d-instrument.net/15d/»2

Aikatarve

Mittarin lomakkeen täyttämiseen kuluu aikaa keskimäärin 5–10 minuuttia «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluat»1, «Elliott D, Mudaliar Y, Kim C. Examining discharge outcomes and health status of critically ill patients: some practical considerations. Intensive Crit Care Nurs 2004;20:366-77 »4.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

15D-mittarin suomalaiset väestöarvot ovat saatavilla Terveys 2011 -tutkimuksen perusraportista. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1»4

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittari on kehitetty Suomessa ja mittarin alkuperäinen versio on suomenkielinen.

Mittarin tausta ja kuvaus

15D-elämänlaatumittarin käsitteellinen tausta perustuu professori Harri Sintosen tutkimustyöhön Suomen terveyspolitiikan linjauksista 1980- ja 1990-luvuilla, Maailman terveysjärjestön (WHO) terveysnäkemyksiin (fyysinen ja kokemuksellinen terveys, sosiaalinen toimintakyky) sekä eri terveydenhuollon asiantuntijoiden näkemyksiin. Mittarin ensimmäinen versio (12D) julkaistiin 1980-luvun alussa ja erityisesti psykiatreilta saadun palautteen perusteella mittariin lisättiin kolme ulottuvuutta: masennus, kipu ja kärsimyksen tunne. Uusi 15D.1 -versio mittarista julkaistiin vuonna 1986 ja sitä testattiin yli 20 tutkimusprojektissa Suomessa. Saatujen kokemusten ja palautteiden sekä tilastollisen testauksen (faktorianalyysi, korrelaatiokertoimet) perusteella mittarin rakenteeseen ja sisältöön tehtiin muutoksia ja seuraava mittarin uudistettu versio (15D.2) julkaistiin vuonna 1993 «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluat»1.

Mittarin avulla vastaaja arvioi elämänlaatuaan ja terveydentilaansa kyselyn vastaamispäivänä 15 ulottuvuudella: liikuntakyky, näkökyky, kuulo, hengitys, nukkuminen/uni, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, henkiset toiminnot/mielenterveys, häiritsevät oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys/elinvoimaisuus ja sukupuolielämä/seksuaalisuus «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluat»1. Jokaisen 15 ulottuvuuden kohdalla vastaaja valitsee omaa tilannettaan parhaiten kuvaavan vaihtoehdon asteikolta 1–5, jossa 5 tarkoittaa huonointa mahdollista tilannetta (esim. en kuule mitään) ja 1 parasta mahdollista tilannetta (esim. kuulen normaalin puheen kuulolaitteella tai ilman) «Sintonen H. The 15D instrument of health-related quality of life: properties and applications. The Finnish Medical Society Duodecim. Ann Med 2001;33:328–336. »28.

Mittarin pisteistä lasketaan indeksiarvo painottamalla kysymyksiä väestön arvotuksia kuvaavilla painokertoimilla. Pisteistä voidaan laskea sekä kokonaisindeksin arvo että osa-alueista profiilipisteytys asteikolla 0–1 (0=kuollut, 1=täydellinen terveys). «Sintonen H. The 15D instrument of health-related quality of life: properties and applications. The Finnish Medical Society Duodecim. Ann Med 2001;33:328–336. »28

Mittaria on käytetty Suomessa mm. Terveys 2000-väestötutkimuksessa ja sen 10 vuoden seurantatutkimuksessa (Terveys 2011). Lisäksi sitä on käytetty eri potilasryhmien elämänlaatua arvioivissa tutkimuksissa, joista on koottu joitakin esimerkkejä alla olevaan luetteloon.

Mittarin psykometrisia ominaisuuksia on arvioitu mm. seuraavien asiakas/potilasryhmien tutkimuksissa:

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla (n=260) tehdyssä tutkimuksessa «Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:»6 tutkittiin 15D-mittarin ja sairausspesifin terveyteen liittyvän elämänlaatumittarin Parkinson Disease Questionnaire (PDQ-39) yhtenevyyttä. Mittareiden yhtenevillä ulottuvuuksilla samankaltaisuus oli merkitsevä (p<0.001).

  • Spearmanin korrelaatiokertoimen tulokset:
    • kokonaispisteet r=-0.825
    • liikuntakyky r=-0.752
    • tavanomaiset toiminnot r=-0.693
    • masentuneisuus r=-0.729
    • ahdistuneisuus r=-0.660
    • elinvoimaisuus r=0.533
    • henkiset toiminnot r=-0.535
    • puhe r=-0.596
    • epämukavat oireet r=-0.553

Samassa Haapaniemen ym. «Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:»6 tutkimuksessa 15D-mittarin kokonaispisteet korreloivat välillä hyvästä kohtalaiseen Unified Parkinson Disease Rating Scale (UPDRS) –mittarin ADL-pisteiden ja motoristen pisteiden kanssa (p<0.001).

  • Spearmanin korrelaatiokerroin:
    • 15D-kokonaispisteet vs. UPDRS motoriset pisteet r=-0.55
    • 15D-kokonaispisteet vs. UPDRS ADL-pisteet r=-0.69
  • Osa-alueittain arvioituna (p<0.001):
    • UPDRS motoriset pisteet olivat yhtenevät (r=0.33–0.55) seuraavien 15D-mittarin ulottuvuuksien kanssa: liikuntakyky, näkökyky, syöminen, puhe, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, masentuneisuus, elinvoima sekä seksuaalisuus.
    • UPDRS ADL-pisteet olivat yhtenevät (r=0.28–0.69) kaikkien muiden 15D-mittarin ulottuvuuksien kanssa, paitsi uni-, kärsimyksen tunne- ja epämukavat oireet -ulottuvuuksien kanssa.

Alaraajojen ateroskleroosia sairastavilla potilailla (n=180) 15D-mittarin ulottuvuudet (häiritsevät oireet, liikuntakyky, nukkuminen, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja elinvoimaisuus) olivat yhteydessä Nottingham Health Profile (NHP) -mittarin vastaaviin ulottuvuuksiin (kipu, fyysinen liikkuvuus, uni, sosiaalinen eristäytyminen, tunnereaktiot ja energisyys). Korrelaatiot vaihtelivat välillä kohtalaisesta hyvään. «Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;»13

  • Spearmanin korrelaatiokertoimen tulokset yhtenevillä osa-alueilla vaihtelivat välillä r=0.41–0.68.

Dementiaa sairastavien ikääntyneiden henkilöiden puolisoiden/omaishoitajien (n=125) tutkimuksessa 15D-mittarin kokonaisindeksi korreloi vahvasti (r=0.71; Spearman) WHOQOL-Bref –mittarin fyysisen ulottuvuuden kanssa ja kohtalaisesti (r=0.41) psyykkisen sekä heikosti (r=0.28) ympäristöulottuvuuden kanssa «Huusko T, Kautiainen H, Pitkälä K. WHOQOL-Bref ja 15D iäkkäiden omaishoitajien elämänlaadun tutkimuksessa. Teoksessa, Huusko T, Strandberg T, Pitkälä K. (toim.). Voiko ikääntyneiden elämänlaatua mitat»8.

Kahden suomalaisen yliopistosairaalan COPD-potilaiden (n=739) tutkimuksessa 15D- ja Airways Questionnaire (AQ20) -mittareiden yhtenevyys kokonaispisteissä oli hyvä. «Mazur W, Kupiainen H, Pitkäniemi J ym. Comparison between the disease-specific Airways Questionnaire 20 and the generic 15D instruments in COPD. Health Qual Life Outcomes 2011;9:4 »20

  • Pearsonin korrelaatiokerroin r=- 0.71; p<0.01.

Tuki- ja liikuntaelinpotilaiden, sydänpotilaiden, mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaidentutkimuksessa (n=329) viiden eri mittarin (15D, SF-6D, EQ-5D,HUI2, HUI3, QWBSA) tulokset jäivät alle 0.70, jota yleisesti pidetään yhtenevyyden raja-arvona. «Moock J, Kohlmann T. Comparing preference-based quality-of-life measures: results from rehabilitation patients with musculoskeletal, cardiovascular, or psychosomatic disorders. Qual Life Res 2008;17:4»21 15D-mittarin yhtenevyys eri mittareiden kanssa alkutilanteessa (Intraclass correlation coeffieffient ICC):

  • Tuki-ja liikuntaelinsairaat (p<0.001):
    • HUI2: 0.55, HUI3: 0.46, SF-6D: 0.68, OWB-SA: 0.48
  • Sydänsairaat (p<0.001):
    • HUI2: 0.52, HUI3: 0.44, SF-6D: 0.51, OWB-SA: 0.53
  • Mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaat (p<0.001):
    • HUI2: 0.60, HUI3: 0.41, SF-6D: 0.65, OWB-SA: 0.61

Erotteleva validiteetti

Eri sairausryhmiä (n=863) koskevassa tutkimuksessa 15D-mittarin kokonaispisteiden ja Time trade-off (TTO) -arvon välillä oli merkitsevä yhtenevyys (asteikko 0–1; p=0.001). «Honkalampi T, Sintonen H. Do the 15D scores and time trade-off (TTO) values of hospital patients' own health agree? Int J Technol Assess Health Care 2010;26:117-23 »7 Pisteytyksissä oli paljon vaihtelua eri sairausryhmien välillä:

  • Kokonaisaineiston pisteet 15D-mittarilla 0.830 (SD=0.119) ja TTO-arvon pisteet 0.805 (SD=0.236).
  • Spearmanin korrelaatiokerroin 15D-mittarin ja TTO-arvon kokonaisaineiston pisteissä oli r=0.311 (p<0.001). Sairausryhmien välinen korrelaatio vaihteli välillä 0.086 (p=0.531) (selkäydinvammapotilaat) – 0.611 (p<0.001) (psykiatriset potilaat).

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Mittarin erottelukyky Parkinsonin tautia sairastavien (n=260) ja terveen verrokkiväestön (n=2729) elämänlaatuarvioiden välillä on hyvä. «Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:»6

  • Parkinsonin tautia sairastavien 15D-mittarilla keskimääräiset pisteet asteikolla 0-1 (yleinen HRQOL, kokonaispisteytys) oli 0.77 (SD 0.13) ja terveellä verrokkiväestöllä 0.86 (SD 0.12). Osa-aluepisteissä Parkinsonin tautia sairastavilla oli merkitsevästi (p<0.001) pienemmät pisteet kuin verrokkiryhmällä 13:lla osa-alueella viidestätoista.

Alaraajojen ateroskleroosipotilaita (n=180) koskevassa tutkimuksessa ennen hoitoa terveydentilansa heikoksi tai hyväksi arvioivien elämänlaatupisteissä oli merkitsevä ero sekä kokonaispisteissä että osa-aluepisteissä (p=0.000). «Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;»13

  • Terveydentilansa heikoksi vs. hyväksi arvioivat
    • 15D kokonaispisteet: 0.69 (95% CI 0.67–0.72) vs. 0.83 (0.80–0.89), ero −0.14
    • Liikuntakyky: 0.61 (0.58–0.66) vs. 0.75 (0.72–0.81), ero −0.14
    • Uni: 0.69 (0.63–0.76) vs. 0.82 (0.77–0.88), ero −0.13
    • Häiritsevät oireet: 0.51 (0.44–0.59) vs. 0.72 (0.67–0.76), ero −0.21
    • Masentuneisuus: 0.74 (0.70–0.82) vs. 0.90 (0.88–0.95), ero −0.16
    • Ahdistuneisuus: 0.75 (0.68–0.82) vs. 0.92 (0.88–0.95), ero −0.17
    • Elinvoimaisuus: 0.62 (0.57–0.68) vs. 0.80 (0.77–0.85), ero −0.18

Mittarin erottelukyky COPD-tautia sairastavien (n=739) ja terveen verrokkiväestön (n=5 604) elämänlaatuarvioiden välillä on hyvä. «Mazur W, Kupiainen H, Pitkäniemi J ym. Comparison between the disease-specific Airways Questionnaire 20 and the generic 15D instruments in COPD. Health Qual Life Outcomes 2011;9:4 »20 

  • 15D-mittarin keskimääräiset kokonaispisteet COPD- tautia sairastavilla potilailla oli 0.79±SD 0.11, joka oli merkitsevästi pienempi kuin verrokkiväestöllä (0.89±SD 0.09) (p<0.001).
  • 15D-mittarin tulokset COPD-potilailla olivat selvästi matalammat erityisesti seuraavissa ulottuvuuksissa: hengitys, liikkumiskyky, nukkuminen/uni, tavanomaiset toiminnot, häiritsevät oireet, elinvoima ja sukupuolielämä.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Nivelreumapotilaiden (n=150) seurantatutkimuksessa 15D-mittarin yleisen terveyden (overall health) tulosten toistettavuus toistomittauksessa (aika 2 viikkoa) oli hyvä. «Linde L, Sørensen J, Ostergaard M ym. Health-related quality of life: validity, reliability, and responsiveness of SF-36, 15D, EQ-5D [corrected] RAQoL, and HAQ in patients with rheumatoid arthritis. J»18

  • ICC 0.93 (95 % CI 0.89–0.96); 95% yhtäpitävyysrajat (limits of agreement) 0.02±0.08.

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Kreikkalaisia sepelvaltimotautipotilaita (n=420) koskevassa tutkimuksessa 15D-mittarin kaikkien ulottuvuuksien keskinäisessä vertailussa korrelaatiot ulottuvuuksien välillä olivat kohtalaisesta hyvään ja sisäinen yhtenevyys oli hyvä. «Aletras VH, Kontodimopoulos N, Niakas DA ym. Valuation and preliminary validation of the Greek 15D in a sample of patients with coronary artery disease. Value Health 2009;12:574-9 »2

  • Yksittäisen ulottuvuuden ja kokonaistuloksen välinen korrelaatio (item-total correlation) vaihteli välillä r = 0.402­–0.620 (raja-arvo r = 0.40), paitsi kärsimys (distress) –ulottuvuuden korrelaatio oli r = 0.228.
  • Cronbachin alfan (item deleted) tulokset vaihtelivat välillä 0.814–0.829 (raja-arvo 0.70).

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Suomalaisia alaraajojen ateroskleroosia sairastavien potilaiden tutkimuksessa tehtiin alkumittaus (n=180) ja seurantatutkimus (12 kk; n=149). «Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;»13 15D-mittarin tuloksissa havaittua muutosta (responsiveness to change) tutkittiin siten, että kuinka monella prosentilla potilaista liikuntakyky- ja häiritsevät oireet –ulottuvuuksien pisteet muuttuivat ≥0.03. Tulokset osoittivat, että 38.9 %:lla muuttui liikuntakyky –pisteet ja 38.0 %:lla häiritsevät oireet –pisteet ≥0.03.

Nivelreumapotilaita koskevassa seurantatutkimuksessa (n=96) kuuden kuukauden kuluttua olevassa uusintakyselyssä mittarin muutosherkkyys arvioitiin standardized response means (SRM) tunnusluvun avulla olevan tyydyttävästä kohtalaiseen (SRM > 0.8 = suuri muutosherkkyys) «Linde L, Sørensen J, Ostergaard M ym. Health-related quality of life: validity, reliability, and responsiveness of SF-36, 15D, EQ-5D [corrected] RAQoL, and HAQ in patients with rheumatoid arthritis. J»18:

  • 15D-mittarin kokonaispisteissä yli neljäsosa (n=26) raportoi elämänlaatunsa parantuneen (SRM 0.54), noin puolet (n=47) kertoi tilanteen säilyneen ennallaan (SRM 0.26) ja lähes neljäsosan (n=24) elämänlaatu oli huonontunut (SRM -0.30).

Saksalaisessa «Moock J, Kohlmann T. Comparing preference-based quality-of-life measures: results from rehabilitation patients with musculoskeletal, cardiovascular, or psychosomatic disorders. Qual Life Res 2008;17:4»21 kolmen eri sairausryhmän (n=264) potilaiden seurantatutkimuksessa kuntoutusjakson (tuki- ja liikuntaelinsairaat ja sydänpotilaat 3 viikkoa, mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaat 6 viikkoa) jälkeen vähintään noin puolet kuntoutujista arvioi kyselyssä terveytensä parantuneen. Potilaiden arviota verrattiin t-testin avulla mm.15D-mittarin antamaan pistemuutokseen ja laskettiin näistä standardized response means (SRM)-tulos. Mittarin muutosherkkyys oli välillä tyydyttävästä kohtalaiseen (SRM>0.8 = suuri muutosherkkyys) 

  • Terveytensä parantuneen arvioi
    • 60.6 % tuki- ja liikuntaelinsairaista: 15D-pistemuutos 0.05, SRM 0.68
    • 76.7 % sydänsairaista: 15D-pistemuutos 0.03, SRM 0.58
    • 47.1 % mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaista: 15D-pistemuutos 0.07, SMR 0.71 
  • Terveytensä ennallaan koki olevan
    • 33.6 % tuki- ja liikuntaelinsairaista: 15D-pistemuutos 0.02, SRM 0.47
    • 21 % sydänsairaista: 15D-pistemuutos 0.00, SRM -0.09
    • 37.2 % mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaista: 15D-pistemuutos 0.00, SRM -0.03 
  • Terveytensä huonommaksi kuin ennen kuntoutusta koki
    • 5.8 % tuki- ja liikuntaelinsairaista: 15D-pistemuutos 0.00, SRM 0.08
    • 2.3 % sydänsairaista: 15D-pistemuutos 0.00, SRM 0.07
    • 15.7 % mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaista: 15D-pistemuutos -0.01, SRM -0.05.

15D-mittarin kattovaikutusta arvioitiin effect size (ES) -menetelmällä alkumittauksen ja 12 kuukauden seurantamittauksen välillä. Kattovaikutus oli liikuntakyky- ja uniulottuvuuksissa kohtalainen ja kokonaispisteissä sekä muissa arvioiduissa ulottuvuuksissa pieni. «Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;»13

Kattovaikutus:

  • kokonaispisteet: alkutilanne 0.7 %, seurantatutkimus 1.6 %, ES -0.40
  • liikuntakyky: alkutilanne 12.6 %, seurantatutkimus 38.1 %, ES 0.70
  • uni: alkutilanne 35.8 %, seurantatutkimus 47.6 %, ES -0.57
  • häiritsevät oireet: alkutilanne 11.3 %, seurantatutkimus 19.8 %, ES -0.28
  • masentuneisuus: alkutilanne 49.1 %, seurantatutkimus 53.2 %, ES -0.16
  • ahdistuneisuus: alkutilanne 50.3 %, seurantatutkimus 61.9 %, ES -0.29
  • elinvoimaisuus: alkutilanne 15.2 %, seurantatutkimus 25.4 %, ES -0.36

Suomalaisessa tehohoitopotilaita (n=929) koskevassa seurantatutkimuksessa (6 kk ja 12 kk hoidon jälkeen) 15D- ja EQ-5D-mittareiden antamat tulokset olivat erilaiset ja muutoksen arvion yhtenevyys oli heikko. «Vainiola T, Pettilä V, Roine RP ym. Comparison of two utility instruments, the EQ-5D and the 15D, in the critical care setting. Intensive Care Med 2010;36:2090-3 »33 Koskien kliinisesti tärkeää muutosta terveyteen liittyvän elämänlaadun pisteissä, mittareiden tulokset olivat samansuuntaisia 53 %:lla potilaista. 15D-mittarin tulosten mukaan 46 % vastaajista ei kokenut muutosta elämänlaadussaan, kun EQ-5D-mittarin tulosten mukaan 61 % potilaista ei ilmoittanut muutosta elämänlaadussaan.

  • Tulosten yhtenevyys mittareiden tulosten välillä oli heikko: Cohenin kappa 0.24, 95 % CI 0.19, 0.29.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Tutkimuksissa on ollut puutteellisesti täytettyjä 15D-lomakkeita 1-15.1 % «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluat»1, «Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:»6, «Mazur W, Kupiainen H, Pitkäniemi J ym. Comparison between the disease-specific Airways Questionnaire 20 and the generic 15D instruments in COPD. Health Qual Life Outcomes 2011;9:4 »20. Sukupuolielämään liittyvän kysymyksen kohdalla puuttuvia vastauksia voi olla enemmän kuin muissa kysymyksissä «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluat»1. Mittarin käyttäjät ovat kuvanneet kokemuksiaan 15D-mittarin käytöstä keskimäärin arvolla 3 (= kohtalaisen helppo), kun asteikko on 1:stä 4:ään (1 = erittäin vaikea, 4 = erittäin helppo) «Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life. II feasibility, reliability and validity of its valuation system. Working paper 42. 1994b. Centre for Health Program Evaluation, Austral»27. Lomake on todettu yksinkertaiseksi ja nopeaksi täyttää, käyttökelpoiseksi kliinisessä työssä sekä omaavan korkean vastausprosentin ja täyttöasteen «Mazur W, Kupiainen H, Pitkäniemi J ym. Comparison between the disease-specific Airways Questionnaire 20 and the generic 15D instruments in COPD. Health Qual Life Outcomes 2011;9:4 »20. Haapaniemen ym. «Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:»6 tutkimuksessa vastausprosentti oli 99.2 %. Koivusen ym. «Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;»13tutkimuksessa alkutilanteen vastausprosentti on 84.1 % ja 12 kuukauden jälkeen 82 %.

Tutkimusten tiedot

Aletras ym. 2009 «Aletras VH, Kontodimopoulos N, Niakas DA ym. Valuation and preliminary validation of the Greek 15D in a sample of patients with coronary artery disease. Value Health 2009;12:574-9 »2: Kreikkalaisia sepelvaltimopotilaita kolmen sairaalan sydäntautiyksiköstä (n=420); miehiä 73.6 % ja naisia 26.4 %; ikä 51–87 vuotta. Potilaat eivät käyttäneet sepelvaltimotautilääkitystä ennen kyselyä.

Elliot ym. 2004 «Elliott D, Mudaliar Y, Kim C. Examining discharge outcomes and health status of critically ill patients: some practical considerations. Intensive Crit Care Nurs 2004;20:366-77 »4: Australialainen tehohoitopotilaiden pilottitutkimus (n=30) ja varsinainen tutkimus (n=189). Varsinaisen tutkimuksen alaotoksessa (n=34) 15D- ja SF-36 mittareilla arvioitiin terveydentilaa ennen tehohoitojaksoa ja 6 kk kotiutumisen jälkeen.

Haapaniemi ym. 2004 «Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:»6: Suomalaisia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita (n=260) ja terveitä yli 15-vuotiaita väestörekisteristä poimittuja kontrollihenkilöitä (n=2 729). 71 %:lla Parkinsonin tautia sairastavista oli liitännäissairauksia, kuten verenpainetauti 17.6 %:lla, sepelvaltimotauti 13.6 %:lla, diabetes 6.1 %:lla ja artroosi 5.8 %:lla.

Honkalampi & Sintonen 2010 «Honkalampi T, Sintonen H. Do the 15D scores and time trade-off (TTO) values of hospital patients' own health agree? Int J Technol Assess Health Care 2010;26:117-23 »7: Suomalaisia 14 eri sairauden vuoksi sairaalahoidossa olevia potilaita (mm. keuhko-, sydän-, urologisia-, ortopedisia- ja neurologisia sairauksia sekä diabetes); n=863; ikä 18–93 vuotta; 15D-mittarin ja TTO-mittarin pisteiden vertailu.

Huusko ym. 2006 «Huusko T, Kautiainen H, Pitkälä K. WHOQOL-Bref ja 15D iäkkäiden omaishoitajien elämänlaadun tutkimuksessa. Teoksessa, Huusko T, Strandberg T, Pitkälä K. (toim.). Voiko ikääntyneiden elämänlaatua mitat»8: Vanhustyön keskusliiton Omaishoidon tukeminen -interventiotutkimus v. 2004–2005, jossa tutkittiin dementiaa sairastavien ikääntyneiden puolisoita/omaishoitajia (n=125); WHOQOL-BREF- ja 15D- mittareiden vertailu.

Koivunen ym. 2007 «Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;»13: Suomalaisia alaraajojen ateroskleroosia sairastavia potilaita (n=180), jotka saivat konservatiivista hoitoa (n=64), endovaskulaarista hoitoa (n=85) tai leikkaushoitoa (n=31). Potilaat täyttivät 15D-mittarin ja Nottingham Health Profile (NHP)-mittarin lomakkeet ennen hoitoa ja 12 kuukauden kuluttua hoidon jälkeen.

Linde ym. 2008 «Linde L, Sørensen J, Ostergaard M ym. Health-related quality of life: validity, reliability, and responsiveness of SF-36, 15D, EQ-5D [corrected] RAQoL, and HAQ in patients with rheumatoid arthritis. J»18: Kaksi ryhmää tanskalaisia nivelreumapotilaita. Ryhmä 1 (n=200): osa-aineisto, poissulkien dementiaa sairastavat, poimittiin laajemman tutkimushankkeen aineistosta (QUEST-RA). Vastaajista 77 % oli naisia; keski-ikä 59 v (vaihteluväli 19–87 v); nivelreuman sairastamisen kesto keskimäärin 6 v (vaihteluväli 0–58 v). Ryhmä 2 (n=150): kysely-/seurantatutkimus, jonka alkutilanteessa vastausprosentti oli 96 %, 2 viikon kohdalla 94 %, 6 kk:n kohdalla 85 %; poissulkukriteereinä dementia, näkö- tai kuulovamma. Vastaajista 80 % oli naisia; keski-ikä 60 v (vaihteluväli 22–82 v). Molempien otosten vastaajat täyttivät 15D-mittarin lomakkeiden lisäksi seuraavien mittareiden lomakkeet: HAQ, VAS, SF-36, EQ-5D, ja RAQoL.

Mazur ym. 2011 «Mazur W, Kupiainen H, Pitkäniemi J ym. Comparison between the disease-specific Airways Questionnaire 20 and the generic 15D instruments in COPD. Health Qual Life Outcomes 2011;9:4 »20: Suomalainen tutkimus Helsingin ja Turun yliopistosairaaloiden 18–75-vuotiaille COPD- potilaille (n=739); mittarina 15D-elämänlaatumittari ja sairausspesifi AQ20-mittari. Vertailuaineistona Terveys 2000-tutkimuksen vastaavan ikäryhmän elämänlaadun väestötulokset (n=5 604).

Moock ja Kohlmann 2008 «Moock J, Kohlmann T. Comparing preference-based quality-of-life measures: results from rehabilitation patients with musculoskeletal, cardiovascular, or psychosomatic disorders. Qual Life Res 2008;17:4»21: Saksalainen kuntoutuspotilaiden tutkimus (tuki- ja liikuntaelinsairaat, sydänpotilaat, psykosomaattiset potilaat), jonka alkutilanteessa vastaajia oli 329. Seurantatutkimus toteutettiin kuntoutusjakson jälkeen (tuki- ja liikuntaelinsairaat ja sydänpotilaat 3 vko, mielenterveys- ja syömishäiriöpotilaat 6 vko; n=264).

Vainiola ym. 2010 «Vainiola T, Pettilä V, Roine RP ym. Comparison of two utility instruments, the EQ-5D and the 15D, in the critical care setting. Intensive Care Med 2010;36:2090-3 »33: Suomalainen tehohoitopotilaiden (n=929) tutkimus Helsingin sairaanhoitopiirin alueella. Potilaille lähetettiin kirjeitse 15D- ja EQ-5D-kyselyt 6 kk ja 12 kk tehohoitojakson jälkeen.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Ulla Korpilahti, Th, TtM

Hyväksynyt: TOIMIAn elämänlaatutyöryhmä: Anna-Mari Aalto, Seppo Koskinen, Minna-Liisa Luoma, Antti Malmivaara, Samuli Saarni, Päivi Sainio, Heli Valkeinen

Alkuperäinen lähde

Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluation, Australia

Kirjallisuutta

  1. Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. Working paper 41. 1994a. Centre for Health Program Evaluation, Australia
  2. Aletras VH, Kontodimopoulos N, Niakas DA ym. Valuation and preliminary validation of the Greek 15D in a sample of patients with coronary artery disease. Value Health 2009;12:574-9 «PMID: 18980637»PubMed
  3. Dahlberg A, Alaranta H, Sintonen H. Health-related quality of life in persons with traumatic spinal cord lesion in Helsinki. J Rehabil Med 2005;37:312-6 «PMID: 16203620»PubMed
  4. Elliott D, Mudaliar Y, Kim C. Examining discharge outcomes and health status of critically ill patients: some practical considerations. Intensive Crit Care Nurs 2004;20:366-77 «PMID: 15567678»PubMed
  5. Haapamäki J, Roine RP, Sintonen H ym. Health-related quality of life in inflammatory bowel disease measured with the generic 15D instrument. Qual Life Res 2010;19:919-28 «PMID: 20361263»PubMed
  6. Haapaniemi TH, Sotaniemi KA, Sintonen H ym. The generic 15D instrument is valid and feasible for measuring health related quality of life in Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:976-83 «PMID: 15201353»PubMed
  7. Honkalampi T, Sintonen H. Do the 15D scores and time trade-off (TTO) values of hospital patients' own health agree? Int J Technol Assess Health Care 2010;26:117-23 «PMID: 20059789»PubMed
  8. Huusko T, Kautiainen H, Pitkälä K. WHOQOL-Bref ja 15D iäkkäiden omaishoitajien elämänlaadun tutkimuksessa. Teoksessa, Huusko T, Strandberg T, Pitkälä K. (toim.). Voiko ikääntyneiden elämänlaatua mitata? Vanhustyön keskusliitto: Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 12, Gummerus Kirjapaino Oy. 2006, 76–90.
  9. Häkkinen A, Kautiainen H, Sintonen H ym. Health related quality of life after lumbar disc surgery: a prospective study of 145 patients. Disabil Rehabil 2005;27:94-100 «PMID: 15823989»PubMed
  10. Kannisto M, Sintonen H. Later health-related quality of life in adults who have sustained spinal cord injury in childhood. Spinal Cord 1997;35:747-51 «PMID: 9392045»PubMed
  11. Kauppila AM, Kyllönen E, Ohtonen P ym. Multidisciplinary rehabilitation after primary total knee arthroplasty: a randomized controlled study of its effects on functional capacity and quality of life. Clin Rehabil 2010;24:398-411 «PMID: 20354057»PubMed
  12. Ritva K, Pekka R, Harri S. Agreement between a generic and disease-specific quality-of-life instrument: the 15D and the SGRQ in asthmatic patients. Qual Life Res 2000;9:997-1003 «PMID: 11332228»PubMed
  13. Koivunen K, Sintonen H, Lukkarinen H. Properties of the 15D and the Nottingham Health Profile questionnaires in patients with lower limb atherosclerotic disease. Int J Technol Assess Health Care 2007;23:385-91 «PMID: 17579943»PubMed
  14. Kontodimopoulos N, Aletras VH, Paliouras D ym. Mapping the cancer-specific EORTC QLQ-C30 to the preference-based EQ-5D, SF-6D, and 15D instruments. Value Health 2009;12:1151-7 «PMID: 19558372»PubMed
  15. Kontodimopoulos N, Pappa E, Chadjiapostolou Z ym. Comparing the sensitivity of EQ-5D, SF-6D and 15D utilities to the specific effect of diabetic complications. Eur J Health Econ 2012;13:111-20 «PMID: 21132558»PubMed
  16. Koskinen S, Talo S, Hokkinen EM ym. Neljän elämänlaatumittarin sisältöanalyysi ICF-luokituksen viitekehyksessä. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti 2009;46:196–207.
  17. Kvam AK, Fayers PM, Wisloff F. Responsiveness and minimal important score differences in quality-of-life questionnaires: a comparison of the EORTC QLQ-C30 cancer-specific questionnaire to the generic utility questionnaires EQ-5D and 15D in patients with multiple myeloma. Eur J Haematol 2011;87:330-7 «PMID: 21668504»PubMed
  18. Linde L, Sørensen J, Ostergaard M ym. Health-related quality of life: validity, reliability, and responsiveness of SF-36, 15D, EQ-5D [corrected] RAQoL, and HAQ in patients with rheumatoid arthritis. J Rheumatol 2008;35:1528-37 «PMID: 18484697»PubMed
  19. Lunde L. Can EQ-5D and 15D be used interchangeably in economic evaluations? Assessing quality of life in post-stroke patients. Eur J Health Econ 2013;14:539-50 «PMID: 22678657»PubMed
  20. Mazur W, Kupiainen H, Pitkäniemi J ym. Comparison between the disease-specific Airways Questionnaire 20 and the generic 15D instruments in COPD. Health Qual Life Outcomes 2011;9:4 «PMID: 21235818»PubMed
  21. Moock J, Kohlmann T. Comparing preference-based quality-of-life measures: results from rehabilitation patients with musculoskeletal, cardiovascular, or psychosomatic disorders. Qual Life Res 2008;17:485-95 «PMID: 18288590»PubMed
  22. Niemistö L, Rissanen P, Sarna S ym. Cost-effectiveness of combined manipulation, stabilizing exercises, and physician consultation compared to physician consultation alone for chronic low back pain: a prospective randomized trial with 2-year follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 2005;30:1109-15 «PMID: 15897822»PubMed
  23. Pohjolainen V, Räsänen P, Roine RP ym. Cost-utility of treatment of bulimia nervosa. Int J Eat Disord 2010;43:596-602 «PMID: 19806609»PubMed
  24. Rissanen P, Søgaard J, Sintonen H. Do QOL instruments agree? A comparison of the 15D (Health-Related Quality of Life) and NHP (Nottingham Health Profile) in hip and knee replacements. Int J Technol Assess Health Care 2000;16:696-705 «PMID: 10932434»PubMed
  25. Räsänen P, Paavolainen P, Sintonen H ym. Effectiveness of hip or knee replacement surgery in terms of quality-adjusted life years and costs. Acta Orthop 2007;78:108-15 «PMID: 17453401»PubMed
  26. Saarni SI, Härkänen T, Sintonen H ym. The impact of 29 chronic conditions on health-related quality of life: a general population survey in Finland using 15D and EQ-5D. Qual Life Res 2006;15:1403-14 «PMID: 16960751»PubMed
  27. Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life. II feasibility, reliability and validity of its valuation system. Working paper 42. 1994b. Centre for Health Program Evaluation, Australia.
  28. Sintonen H. The 15D instrument of health-related quality of life: properties and applications. The Finnish Medical Society Duodecim. Ann Med 2001;33:328–336.
  29. Stach-Lempinen B, Sintonen H, Kujansuu E. The relationship between clinical parameters and health-related quality of life as measured by the 15D in incontinent women before and after treatment. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83:983-8 «PMID: 15453899»PubMed
  30. Stavem K, Bjørnaes H, Lossius MI. Properties of the 15D and EQ-5D utility measures in a community sample of people with epilepsy. Epilepsy Res 2001;44:179-89 «PMID: 11325573»PubMed
  31. Stavem K, Frøland SS, Hellum KB. Comparison of preference-based utilities of the 15D, EQ-5D and SF-6D in patients with HIV/AIDS. Qual Life Res 2005;14:971-80 «PMID: 16041894»PubMed
  32. Vaara P, Sintonen H, Peltonen J ym. Health-related quality of life in patients with diastrophic dysplasia. Scand J Public Health 1999;27:38-42 «PMID: 10847669»PubMed
  33. Vainiola T, Pettilä V, Roine RP ym. Comparison of two utility instruments, the EQ-5D and the 15D, in the critical care setting. Intensive Care Med 2010;36:2090-3 «PMID: 20689933»PubMed