QUEST, Quality of Upper Extremity Skills Test

Mittarin lomake ja ohje

• Käsikirja sekä pisteytyslomakkeet tilattavissa mittarin kotisivuilta «https://www.canchild.ca/en/resources/49-quality-of-upper-extremity-skills-test-quest»2
• Viitearvot «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Menetelmä on kehitetty arvioimaan CP-vammaisen lapsen yläraajojen laadullista toimintaa.

Kohderyhmä

• Lapset

Tiedonkeruumenetelmät

• Havainnointi
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Yksittäisen nivelen liikkuvuus [b7100], Usean nivelen liikkuvuus [b7101], Tahdosta riippumattomat liikereaktiotoiminnot [b755], Yksinkertaisten tahdonalaisten liikkeiden hallinta [b7600], Monimutkaisten tahdonalaisten liikkeiden hallinta [b7601], Ylä- ja alaraajalla tapahtuva tuen otto [b7603], Istuma-asennon ylläpitäminen [d4153], Poimiminen [d4400], Tarttuminen [d4401], Irrottaminen [d4403], Kurkottaminen [d4452]

Mittarin ylläpitotaho

Canchild Centre for Childhood Disability Research McMaster University 1400 Main Street West Hamilton, Ontario, Canada L8S 1C7

Kotisivut «https://www.canchild.ca/»3

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

CanChildin sivuilta aiemmin vapaasti tulostettavat testit ovat muuttuneet maksullisiksi. Testi oli maksuton vielä silloin, kun mittariarviointi tehtiin TOIMIAan. Canchild on Kanadassa Hamiltonissa McMaster-yliopistossa toimiva vuonna 1989 perustettu tutkimuskeskus, jonka tavoitteena on tuottaa vaikuttavuustutkimukseen perustuvaa tutkimustietoa ja kehittää menetelmiä vammaisten lasten ja nuorten kuntoutukseen ja sen arviointiin.

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Käyttökoulutus

• Menetelmän käyttö ei edellytä erityistä koulutusta.
• Mittarin käyttäjän odotetaan olevan terapeutti, jolla on asiantuntemusta CP-vammaisista lapsista «DeMatteo C, Law M, Russel D ym. QUEST, Quality of Upper Extremity Skills Test. 1992. Internetissä »1. Menetelmä on itse opeteltavissa käsikirjan avulla. Koska käsikirjaa ei ole suomennettu, menetelmän käytön oppiminen edellyttää riittävää englanninkielen taitoa. Arviointitilannetta ei tarvitse videoida, mutta CP-hankkeen (CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittämishanke, ks. Mäenpää ym. 2012 «Mäenpää H, Varho T, Forsten W ym. Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa. SLL. 2012;67:2304-2310.»8) kautta saatu kokemus on osoittanut, että menetelmän ollessa käyttäjälle uusi, videointi helpottaa pisteytystä. Lisäksi useissa QUEST-menetelmää koskevissa tutkimuksissa (mm. Haga ym 2007 «Haga N, van der Heijden-Maessen HC, van Hoorn JF ym. Test-retest and inter- and intrareliability of the quality of the upper-extremity skills test in preschool-age children with cerebral palsy. Arch P»4) todettiin videoinnin tarkentavan pisteytystä, vaikka videon kautta pisteyttäminen on hitaampaa. QUEST:n toteuttaminen ei edellytä tiloilta eikä välineiltä erityisvaatimuksia. Mittausympäristön tulisi olla rauhallinen. Lisäksi tarvitaan pöytä, tuoli, matala istuintaso (varalta), kynä, paperi, palikka sekä helmi. Pienten lasten kohdalla käden liikkeiden houkuttelemisessa voi käyttää erilaisia leluja. Arvioinnissa ei tarvita kulmamittaria (goniometria) vaan liikkeet tulkitaan laajemmin, esimerkiksi olkanivelen liikkeet < 90 tai >90 astetta. Käsikirja sekä pisteytyslomakkeet ovat nykyään maksullisia ja ostettavissa CanChild-keskuksen kotisivuilta.

Tarvittavat välineet

• rauhallinen mittausympäristö
• pöytä
• tuoli
• matala istuintaso (varalta)
• kynä
• paperi
• palikka
• helmi
• pienten lasten kohdalla käden liikkeiden houkuttelemisessa voi käyttää erilaisia leluja

Aikatarve

Testin tekeminen lapsen kanssa sekä tulosten pisteyttäminen vie käsikirjan mukaan 30-45 minuuttia. Sama aikatarve on ilmoitettu myös QUEST:iä koskevissa tutkimuksissa «Gilmore R, Sakzewski L, Boyd R. Upper limb activity measures for 5- to 16-year-old children with congenital hemiplegia: a systematic review. Dev Med Child Neurol 2010;52:14-21 »3. Koska testi on mahdollista tehdä myös osa-alueittain, tarvittava aika voi vaihdella paljon. Pisteyttäminen voi aluksi tuntua työläältä monimutkaisten laskutoimitusten vuoksi, mutta pisteytys on helposti omaksuttavissa.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Viitearvot on esitetty erillisessä liitteessä. «»1

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa Toimian ulkopuolisissa suosituksissa

QUEST on mukana CP-vammaisen lapsen arviointisuosituksissa, jotka on tehty CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallisessa kehittämishankkeessa (toimintaterapiaosuus). Suosituksen tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö CP-vammaisen lapsen toimintakyvyn arviointiin eri puolella Suomea. Yhteenveto hankkeesta ja sen suosituksista on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä «Mäenpää H, Varho T, Forsten W ym. Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa. SLL. 2012;67:2304-2310.»8.

Mittarin käännös

Menetelmästä ei ole suomennosta eikä ole tiedossa, että suomennosta olisi suunnitteilla.

Mittarin tausta ja kuvaus

QUEST on kehitetty Kanadassa, CanChild Center for Childhood Disability Research-keskuksessa ja käsikirja on julkaistu vuonna 1992. QUEST on laadullinen menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida CP-vammaisen lapsen yläraajojen toimintaa ja niihin kohdistuvien kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuutta. Molempien yläraajojen toiminta arvioidaan erikseen. Se on validoitu 1,5–8-vuotiaille lapsilla, joilla on CP-vamma. QUEST antaa laadullista tietoa yläraajan liikkeistä, tarttumisotteista sekä asentovasteesta. Tehtävät sisältävät mm. olkanivelen liikkeitä, kyynärvarren liikkeitä kuten supinaatio ja pronaatio, ranteen liikkeitä sekä erilaisia otteita, tarttumista ja irrottamista. Lisäksi arvioidaan käsiin tukeutumista ja suojareaktioita, joita ei juurikaan muissa yläraajan toimintaa arvioivissa menetelmissä tule esille. Testissä arvioidaan myös istuma-asennon hallintaa lapsen istuessa pöydän ääressä. Eriytyneiden liikkeiden tehtävissä on liikkeitä, joissa tulee hyvin esille spastisen yläraajan toimintamalli.

Rakenne ja pisteytys: Testi koostuu 34:sta tehtävästä. Tehtävät jakautuvat neljään osa-alueeseen: A. Eriytyneet liikkeet, B. Tarttumisotteet, C. Tukeutuminen ja D. Suojareaktiot.

Menetelmän avulla arvioidaan ja pisteytetään molempien yläraajojen suoriutuminen erikseen. Useimmista tehtävistä on mahdollisuus saada kaksi pistettä. Osioiden pisteet viedään erilliselle koontikaavakkeelle. Lopullinen tulos on prosenttiluku 0-100 %:n välillä. Mitä korkeampi luku, sitä parempaa on yläraajan toiminnallinen käyttö.

Testin koontipöytäkirja koostuu pisteiden yhteenvetosivusta, eri osa-alueiden pisteiden koontisivuista sekä itse tehtäväsivuista (12 sivua). Tehtäväsivuilla on lyhyt tehtävänanto-ohje sekä piirroskuva toivotusta liikkeestä / otteesta ja pisteytyssarakkeet.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Tutkimusten välillä tuli esille jonkin verran eroja eri osa-alueiden tulosten toistettavuudessa (sekä inter-rater- että intra-rater-reliabiliteetti). Erojen on arveltu liittyvän tutkimusryhmien pieneen kokoon ja arvioitsijoiden pieneen määrään «Gilmore R, Sakzewski L, Boyd R. Upper limb activity measures for 5- to 16-year-old children with congenital hemiplegia: a systematic review. Dev Med Child Neurol 2010;52:14-21 »3. Arvot vaihtelivat myös testin eri osioiden välillä.

Mittarin muutosherkkyys

Lawn ym. (1991) «Law M, Cadman D, Rosenbaum P ym. Neurodevelopmental therapy and upper-extremity inhibitive casting for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1991;33:379-87 »7 tutkimuksessa pienimmäksi kliinisesti merkittäväksi muutokseksi saatiin 4.89 pistettä (p<0.03). Myös Klingelsin ym. (2008) «Klingels K, De Cock P, Desloovere K ym. Comparison of the Melbourne Assessment of Unilateral Upper Limb Function and the Quality of Upper Extremity Skills Test in hemiplegic CP. Dev Med Child Neurol 2»6 tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisen muutoksen tuloksissa voidaan katsoa olevan kliinisesti merkittävä. Koko testin pisteiden SDD-arvoksi (smallest detectable difference) saatiin 7.1 %, mikä tarkoittaa sitä, että muutoksen tulee olla vähintään tuon prosenttiosuuden suuruinen, jotta se olisi todellinen muutos eikä selittyisi esimerkiksi mittausvirheen pohjalta.

Mittarin käyttökelpoisuus

QUEST-testi on todettu käyttökelpoiseksi menetelmäksi CP-vammaisen lapsen yläraajan laadullisen toiminnan arvioinnissa. CP-vammaisen lapsen kuntoutuksen ja seurannan kansallisen kehittämishankkeen «Hellén P, Kyyrönen P. CP-vammaisten lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittäminen-hanke: toimintaterapiaosuus hankkeessa. Toimintaterapeutti-lehti 2011;4:15-18.»5aikana lapset eivät juurikaan kieltäytyneet annetuista tehtävistä. Vaikea liikuntavamma oli toisinaan rajoitteena joidenkin tehtävien toteuttamisessa. Hankkeen aikana koettiin testitehtävien olevan vaativia kohderyhmän nuorimmille lapsille, sillä käden asentojen hahmottaminen ja tuottaminen oli heille toisinaan vaikeaa.

QUEST-testi on kehitetty terapeuttien käyttöön kliiniseen työhön eikä sen käyttäminen vaadi lisäkoulutusta. Testikäsikirjaa ei ole suomennettu, joten testin opetteluun tarvitaan riittävä englanninkielen taito. Sekä testikäsikirja että tarvittavat tehtävänanto- ja pisteytysmateriaalit ovat vapaasti tulostettavissa internetistä «https://www.canchild.ca/»3. Testin käyttö ei edellytä videointia, mutta siitä on todettu olevan hyötyä pisteytettäessä tehtäviä. Pisteytyslomakkeissa on kerrottu tarkasti millainen liike ja toiminta on hyväksytty.

Tutkimuksessa «Haga N, van der Heijden-Maessen HC, van Hoorn JF ym. Test-retest and inter- and intrareliability of the quality of the upper-extremity skills test in preschool-age children with cerebral palsy. Arch P»4, jossa todettiin hyvä test-retest reliability, löydettiin myös hyvä korrelaatio välittömästi testitilanteessa tehdyn ja videointiin perustuvan arvioinnin välillä. Vaikka molemmat arvioinnit ovat yhtä luotettavia, videointia puoltaa mahdollisuus katsoa arviointi uudelleen, mutta toisaalta lapsi saattaa vierastaa kameraa. Todellisuudessa jälkeenpäin pisteyttäminen vie myös enemmän aikaa.

QUEST on mukana monissa kansainvälisissä tutkimuksissa usein yhtenä arviointimenetelmänä arvioitaessa yläraajan toimintaa. QUEST-testin käsikirjassa ja myös myöhemmissä tutkimuksissa «Klingels K, De Cock P, Desloovere K ym. Comparison of the Melbourne Assessment of Unilateral Upper Limb Function and the Quality of Upper Extremity Skills Test in hemiplegic CP. Dev Med Child Neurol 2»6, «Gilmore R, Sakzewski L, Boyd R. Upper limb activity measures for 5- to 16-year-old children with congenital hemiplegia: a systematic review. Dev Med Child Neurol 2010;52:14-21 »3 on verrattu QUEST-testiä muihin yläraajan toimintaa arvioiviin testeihin. Näiden menetelmien soveltuvuudesta kliiniseen käyttöön hemiplegia-lapsilla on koottu tietoa Gilmoren työryhmän katsausartikkeliin (2012) «Gilmore R, Sakzewski L, Boyd R. Upper limb activity measures for 5- to 16-year-old children with congenital hemiplegia: a systematic review. Dev Med Child Neurol 2010;52:14-21 »3.

Tutkimusten tiedot

Tiedonhaussa on käytetty QUEST-testin manuaalia sekä kansainvälisiä tutkimuksia, joissa käsitellään QUEST:n reliabiliteettia ja validiteettia. Tarkempia vertailutietoja hemiplegia-lasten yläraajojen toiminnan arvioinnissa käytettävistä mittareista on Gilmoren ym. (2012) «Gilmore R, Sakzewski L, Boyd R. Upper limb activity measures for 5- to 16-year-old children with congenital hemiplegia: a systematic review. Dev Med Child Neurol 2010;52:14-21 »3 kokoamassa katsausartikkelissa, johon on koottu tietoja viiden eri mittarin ominaisuuksista. 

QUEST-testiä kehitettäessä ja arvioitaessa mukana oli yhteensä 71 CP-vammaista lasta, iältään 1.5-8-vuotiaita. Poikia oli 28 ja tyttöjä 43. Lapsista 39 %:lla oli toispuoleinen CP-vamma (hemiplegia) ja 61 %:lla molemminpuolinen vamma (DeMatteo ym. 1992) «DeMatteo C, Law M, Russel D ym. QUEST, Quality of Upper Extremity Skills Test. 1992. Internetissä »1. Kaikki tutkimukseen liittyvät arvioinnit tehtiin tutkimuksessa mukana olleiden terapeuttien sekä lasten omien toimintaterapeuttien toimesta. Kaikki arvioinnit videoitiin, jotta ne voitiin myöhemmin pisteyttää sokkoutetusti pisteytykseen pätevöityneiden arvioijien toimesta. Pisteytyksen yhteydessä videot saatiin katsoa vain kerran.

Klingelsin ym. (2008) «Klingels K, De Cock P, Desloovere K ym. Comparison of the Melbourne Assessment of Unilateral Upper Limb Function and the Quality of Upper Extremity Skills Test in hemiplegic CP. Dev Med Child Neurol 2»6 tutkimuksessa verrattiin QUEST-testiä toiseen yläraajojen arvioinnissa käytettävään testiin (Melbourne Assessment of Unilateral Upper Limb Function). Tutkimuksessa oli mukana 21 lasta (15 tyttöä ja 6 poikaa), joilla oli toispuoleinen CP-vamma. Ryhmän keski-ikä oli 6 v 4 kk (vaihteluväli 5-8 v).

Thorleyn ym. (2012a) «Thorley M, Lannin N, Cusick A ym. Construct validity of the Quality of Upper Extremity Skills Test for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2012a;54:1037-43 »10 tutkimuksessa selvitettiin myöhemmin Rasch -analyysin avulla QUEST:n rakennevaliditeettia. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 94 CP-vammaista 2-16-vuotiasta lasta (54 poikaa ja 40 tyttöä). Ryhmän keski-ikä oli 6v 10 kk. Tutkimuksessa oli yhteensä 170 mittaustulosta edellä mainituilta lapsilta, jotka kävivät seurantakäynneillä kolmessa eri seurantatutkimuksessa Australiassa. 

Thorleyn ym. (2012b) «Thorley M, Lannin N, Cusick A ym. Reliability of the quality of upper extremity skills test for children with cerebral palsy aged 2 to 12 years. Phys Occup Ther Pediatr 2012b;32:4-21 »11 toisessa tutkimuksessa on tutkittu QUEST-testin reliabilitettia alkuperäistä ikäsuositusta hieman vanhemmilla lapsilla. Tutkimusryhmässä oli 24 lasta, joiden ikä vaihteli 2-12 vuoden välillä. Testi tehtiin ja videoitiin 31 kertaa; 18 lapselle kerran, viidelle lapselle kaksi kertaa ja yhdelle lapselle kolme kertaa. Kun testauskertoja oli samalla lapsella useampia, testausten väli oli vähintään 8 viikkoa ja enintään 9 kuukautta. Tutkimukseen osallistuneissa sairaaloissa ”Tukeutuminen ja Suojareaktiot”-osa-alueet oli tavallisesti jätetty kliinisessä työssä pois, jos lapsi ei kyennyt toteuttamaan tehtävää karkeamotorisista rajoitteista tai käyttäytymisongelmista johtuen. Siksi kyseisessä tutkimuksessa vain 21 testissä (31:stä tehdystä testistä)  ”Tukeutumisen” -osa-alueen ja vain 20 testissä ”Suojareaktio”-osa-alueen tulokset olivat täydellisesti toteutettuina.

Sorsdalin ym. (2008) «Sorsdahl AB, Moe-Nilssen R, Strand LI. Observer reliability of the Gross Motor Performance Measure and the Quality of Upper Extremity Skills Test, based on video recordings. Dev Med Child Neurol 2008;»9 reliabiliteettitutkimuksessa oli yhteensä 26 CP-vammaista lasta (14 poikaa ja 12 tyttöä), joiden ikä vaihteli 2-13 vuoden välillä (keski-ikä 7v 6kk). Tutkimuksessa kaksi kokenutta terapeuttia teki arvioinnit videoinnin pohjalta.

Hagan ym. (2007) «Haga N, van der Heijden-Maessen HC, van Hoorn JF ym. Test-retest and inter- and intrareliability of the quality of the upper-extremity skills test in preschool-age children with cerebral palsy. Arch P»4 reliabiliteettitutkimuksessa oli 21 CP-vammaista lasta (12 poikaa ja 9 tyttöä). Heidän ikänsä vaihteli 2-4.5 vuoden välillä (keski-ikä 3 v 3 kk). 

Lawn ym. (1991) «Law M, Cadman D, Rosenbaum P ym. Neurodevelopmental therapy and upper-extremity inhibitive casting for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1991;33:379-87 »7 tutkimuksessa oli mukana 73 CP-vammaista lasta, iältään 18 kk – 8 vuotta. Tutkimuksessa selvitettiin QUEST:n muutosherkkyyttä tutkimusasetelmassa, jossa verrattiin toimintaterapian ja yläraajan lastoituksen vaikutusta lasten yläraajan toimintaan.

Linkit

• Lisätietoa mittarista enlanniksi Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/quality-upper-extremity-skills-test»4

Mittarin tiedot koonnut

Paula Kyyrönen, toimintaterapeutti Tuula Kiviranta, LT, lastenneurologian erikoislääkäri

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»5

Alkuperäinen lähde

DeMatteo C, Law M, Russel D ym. QUEST, Quality of Upper Extremity Skills Test. 1992. Internetissä «https://www.canchild.ca/»3