RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari

TOIMIA-mittarit
31.10.2013 • Viimeisin muutos 3.9.2024
Ulla Korpilahti ja Anna-Mari Aalto

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: The RAND 36-Item Health Survey 1.0

Nimi ruotsiksi: RAND-36 Hälsa och livskvalitet

Mittarin versio: The RAND 36-Item Health Survey 1.0

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa:

Soveltuvuusarviot

RAND-36-mittarin soveltuvuus aikuisten elämänlaadun mittaamiseen terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

RAND-36-mittari (sekä sen kanssa identtinen SF-36-mittari) on tarkoitettu hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan hoitotyössä sekä kliinisessä tutkimuksessa (Horney ym. 1993).

Kohderyhmä

  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkisen energian taso [b1300], Tunne-elämän toiminnot [b152], Kipuaistimus [b280], Rasituksen sietotoiminnot [b455], Asennon vaihtaminen [d410], Nostaminen ja kantaminen [d430], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500], Pitkien matkojen käveleminen [d4501], Kiipeäminen [d4551], Peseytyminen [d510], Pukeutuminen [d540], PÄÄLUOKKA 7 HENKILÖIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET [d7], PÄÄLUOKKA 8 KESKEISET ELÄMÄNALUEET [d8]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Englanninkielisen alkuperäisen version ylläpidosta vastaava organisaatio RAND Health «https://www.rand.org/health-care/surveys_tools/mos/36-item-short-form/survey-instrument.html»3.

Suomennoksen ylläpidosta vastaa THL.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake
  • Käyttöohjeet
  • Pisteytysohje

Aikatarve

RAND-36:n kysymyslomakkeen täyttämiseen kuluu aikaa 5–10 min «Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 »7.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

RAND-36:n suomalaiseen väestöön perustuvat väestöarvot on julkaistu vuonna 1999 «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201211089642»2.

Väestöarvot on esitetty sukupuolen, iän (18–64/65+), koulutuksen ja pitkäaikaissairastavuuden mukaisissa alaryhmissä.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

RAND-36-mittarin suomennos tehtiin vuosina 1994-5 Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä, tutkijoiden muodostamaan työryhmään kuului kolme lääkäriä (Seppo Aro, Juha Teperi ja Markku Mähönen), psykologi (Arja Aro) ja sosiaalipsykologi (Anna-Mari Aalto). Käännöstä tehdessään tutkijaryhmä huomioi suomalaisen kontekstin ja teki joitakin muokkauksia mittarin soveltuvuuden parantamiseksi (esim. fyysisen toimintakyvyn asteikolla ”more than a mile” korvattiin ilmauksella ”noin kahden kilometrin matka”). Kaksikielinen ammattikääntäjä teki suomennetulle versiolle takaisinkäännöksen. Käännösprosessi toteutettiin yhteistyössä mittarin kehittäjien Ron Haysin ja Cathy Sherbournen kanssa (RAND tutkimuslaitos, USA) ja he kommentoivat takaisinkäännöstä. «Aalto, AM, Teperi J  Aro AR. RAND-36 item health survey (RAND-36): Yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. Suomen Lääkärilehti. 1997; 52: 1065.»1 Suomennos on julkaistu Aallon ym. (1999) raportissa «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77 ja se on saatavissa TOIMIA-tietokannasta kohdasta Mittarin lomake ja ohje.

RAND-36-mittari on julkaistu USA:ssa 1990-luvulla myös SF-36-nimisenä. Mittaria on käytetty SF-36-nimellä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa enemmän kuin RAND-36-nimellä. Näiden mittareiden englanninkieliset versiot ovat kysymysmuodoiltaan täsmälleen samanlaiset, mutta pisteytysohjeet poikkeavat hieman kahdella ulottuvuudella (kipu ja yleinen terveys). RAND-36-mittarin suomennoksesta vastannut em. tutkijaryhmä oli yhteistyössä mittarin alkuperäisten kehittäjien kanssa (Hays ja Sherbourne), joten suomennettu mittari julkaistiin RAND-36-nimellä. Samaan aikaan Suomessa Erik Hagman teki toisen suomennoksen SF-36-nimellä «Hagman E. SF-36-terveyskysely koetun terveyden ja toimintakyvyn mittarina. Suomen Lääkärilehti. 1996; 51: 3534–3539.»25. Nämä kaksi suomenkielistä käännöstä eroavat sanamuodoiltaan jonkin verran toisistaan, koska kyseessä oli kaksi erillistä toisistaan tietämättä työskennellyttä tutkijaryhmää. «Aalto, AM, Teperi J  Aro AR. RAND-36 item health survey (RAND-36): Yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. Suomen Lääkärilehti. 1997; 52: 1065.»1

Mittarin tausta ja kuvaus

Medical Outcome Study (MOS) on RAND-tutkimuslaitoksessa 1980-luvulla toteutettu yhdysvaltalainen tutki­mushanke, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää välineitä terveydenhuollon tulosarviointiin (outcome measures). Hankkeen lähtökohdissa korostettiin potilaan näkökulmaa ter­veydentilan arvioinnissa. «Tarlov AR, Ware JE Jr, Greenfield S ym. The Medical Outcomes Study. An application of methods for monitoring the results of medical care. JAMA 1989;262:925-30 »82 Hankkeessa kehitettiin useita eri käyttötarkoituksiin soveltuvia ja eripituisia kyselymittareita kartoittamaan toimintakykyä ja hyvinvointia. 1980-luvun lopussa julkaistu SF-20-mittari «Stewart AL, Hays RD, Ware JE Jr. The MOS short-form general health survey. Reliability and validity in a patient population. Med Care 1988;26:724-35 »76kehitettiin kompromissiratkaisuna pitkien kyselytutkimuksiin huonosti soveltuvien mittarei­den ja toisaalta yhden kysymyksen arviointiasteikkojen välille. SF-20-mittarin pohjalta on kehitetty hieman pidempi, mutta terveyden käsitettä laajemmin kartoittava mittari, jonka kysymyssarja on julkaistu kahdella nimellä: MOS SF-36 Health Survey (SF-36) «Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473-83 »89 sekä RAND-36 Item Health Survey (RAND-36) «Hays RD, Sherbourne CD, Mazel RM. The RAND 36-Item Health Survey 1.0. Health Econ 1993;2:217-27 »28.

Kysymykset RAND-36-mittarin kahdeksalle asteikolle valittiin RAND-tutkimuslaitoksessa aikaisemmin kehitettyjen pitkien MOS-toimintakyky- ja terveysmittareiden kysymysten joukosta «Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473-83 »89. Mittari sisältää 36 kysymystä, joista 35:n perusteella muodostetaan kahdeksan terveyteen liittyvän elämänlaadun asteikkoa «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77:

  • Koettu terveys (5 kysymystä, vastaukset viisiportaiselta Likert-asteikolta): Subjektiivinen käsitys omasta terveydentilasta sen kehittymisestä, alttiudesta sairauksille. parhaimmillaan käsitys erinomaisesta terveydentilasta, heikoimmillaan näkemys huonosta ja heikentyvästä terveydentilasta.
  • Fyysinen toimintakyky (10 kysymystä, kolmiportainen Likert): rajoittaa paljon/ rajoittaa hieman/ ei rajoita): Fyysinen kunto, selviäminen erilaisista fyysisistä ponnistuksista.  Parhaimmillaan terveydentila ei rajoita vaativistakaan ponnistuksista suoriutumista (kuten rasittava urheilu), heikoimmillaan suuria vaikeuksia liikkumisessa ja mm. henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisesta.
  • Psyykkinen  hyvinvointi (5 kysymystä, viisiportainen Likert): Ahdistuneisuus, masentuneisuus, positiivinen mieliala. Parhaimmillaan rauhallinen, onnellinen mieliala, heikoimmillaan hermostunut ja masentunut mieliala koko ajan viimeksi kuluneen neljän viikon aikana.
  • Sosiaalinen toimintakyky (2 kysymystä, viisiportainen Likert): Terveydentilan (fyysisen tai psyykkisen) aiheuttamat rajoitukset tavanomaiselle sosiaaliselle kanssakäymiselle perheen, ystävien, naapureiden ym. kanssa. Parhaimmillaan ei rajoituksia tavanomaisessa sosiaalisessa toiminnassa, heikoimmillaan erittäin paljon rajoituksia.
  • Tarmokkuus (4 kysymystä, viisiportainen Likert): Vireystila, energian taso. Parhaimmillaan ollut energinen ja elinvoimainen viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana, heikoimmillaan ollut jatkuvasti väsynyt.
  • Kivuttomuus (2 kysymystä, viisi- ja kuusiportainen Likert): Kivun voimakkuus ja häiritsevyys.  Parhaimmillaan ei lainkaan kipua, pahimmillaan erittäin voimakasta ja rajoittavaa kipua.
  • Roolitoiminta/ fyysinen (4 kysymystä, dikotominen vastausasteikko kyllä/ei): Fyysisten terveysongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisista rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Parhaimmillaan ei rajoituksia, heikoimmillaan joutunut vähentämään työaikaa, työtehtäviä, saavutukset olleet heikompia kuin tavallisesti.
  • Roolitoiminta/ psyykkinen (3 kysymystä, dikotominen vastausasteikko kyllä/ei): Tunneperäisten ongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisista rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Parhaimmillaan ei rajoituksia, heikoimmillaan tavallisesti.
  • Lisäksi yksi kysymys käsittelee terveydentilassa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tapahtunutta muutosta (viisiportainen Likert).

Asteikkopistemäärän laskemiseksi alkuperäiset kysymykset pisteytetään uudelleen siten, että niiden pistemäärät vaihtelevat välillä 0–100. Tämän jälkeen kunkin osa-asteikon pistemäärä lasketaan ottamalla keskiarvo siihen kuuluvista välille 0-100 koodatuista osiosta. Suomenkielisen mittarin yhteydessä on suositeltu puuttuvien tietojen korvaamista SF-36 mittarille suositellulla menetelmällä, jossa asteikkoarvo lasketaan vain vastatuista kysymyksistä. Jos puuttuvia tietoja on yli 50 %:ssa asteikon kysymyksistä, pistemäärä jätetään laskematta.

Mittarista on olemassa kaksi suomennettua versiota (RAND-36 ja SF-36), jotka poikkeavat toisistaan jonkin verran kysymysten kieliasussa. Myös versioiden mittareiden pisteytys eroaa samalla tavalla kuin alkuperäisten RAND-36 ja SF-36 mittareiden. «Aalto, AM, Teperi J  Aro AR. RAND-36 item health survey (RAND-36): Yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. Suomen Lääkärilehti. 1997; 52: 1065.»1

Suomessa RAND-36-mittaria on yleisimmin käytetty kuntoutuksen arvioinnissa ja sitä koskevassa tutkimuksessa. Tutkimustarkoituksissa SF-36- ja RAND-36-mittareita on käytetty kansainvälisesti erilaisissa kokeellisissa tutkimuksissa sekä erilaisten tiettyyn sairauteen kehitettyjen elämänlaatumittareiden validoinnissa.

Alla on lueteltu tutkimuksia, joissa RAND-36- tai SF-36 -mittareita on käytetty eri sairausryhmissä.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

SF-36-mittarin kolmella asteikolla saadut alkumittauksen arvot ennustivat seuraavan vuoden aikana keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden pahenemisvaiheita (arvioituna oireiden ja lääkkeiden käytön perusteella) «Parshall MB, Mapel DW, Rice L ym. Predictive validity of short-form health survey [36 items] scales for chronic obstructive pulmonary disease exacerbation. Heart Lung 2008;37:356-65 »54:

  • Koettu terveys: oireet (AUC=.67) ja lääkkeet (AUC=.63)
  • Psyykkinen hyvinvointi: oireet (AUC=.65) ja lääkkeet (AUC=.64)
  • Roolitoiminta /Fyysinen: oireet (AUC=.68) ja lääkkeet (AUC=.63)

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Pääkomponettianalyysissä SF-36-mittarin kahdeksan asteikkoa jakaantui selvästi kahdelle ulottuvuudelle: fyysinen ja psyykkinen terveys. Kahden faktorin ratkaisu selitti 76–84 % osa-asteikkojen vaihtelusta yhdeksässä Euroopan maassa. «Ware JE Jr, Kosinski M, Gandek B ym. The factor structure of the SF-36 Health Survey in 10 countries: results from the IQOLA Project. International Quality of Life Assessment. J Clin Epidemiol 1998;51»90

  • Korrelaatio oli vahva (0.64–0.86) fyysiselle ulottuvuudelle seuraavissa osa-alueissa: fyysinen toimintakyky, roolitoiminta/fyysinen
  • Korrelaatio oli vahva (0.62–0.91) psyykkiselle ulottuvuudelle seuraavissa osa-alueissa: psyykkinen hyvinvointi, roolitoiminta/psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
  • Korrelaatio oli kohtalaista molemmille ulottuvuuksille osa-alueissa tarmokkuus: (0,54 fyysinen–0,61 psyykkinen) ja koettu terveys: (0.50 psyykkinen–0,60 fyysinen)

RAND-36-mittarin osa-asteikoille tehdyssä faktorianalyysissä osa-asteikot jakaantuivat kahdelle fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kuvaavalle faktorille. Kahden faktorin ratkaisu (fyysinen ja psyykkinen ulottuvuus) selitti 74 % osa-asteikkojen vaihtelusta. Kaikkiaan 11 latausta 16:sta oli oletusten asettamissa rajoissa koko aineis­tossa. "Tarmokkuus"-asteikko latautui erittäin vahvasti psyykkisen terveyden ulottuvuudelle.  "Roolitoimin­ta/psyykkinen" -asteikko oli jonkin verran heikommin yhteydessä psyykkiseen ter­veyteen sekä jonkin verran vahvemmin yhteydessä fyysiseen terveyteen. "Koettu terveys" -as­teikko latautui vahvemmin fyysiselle ulottuvuudelle. «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77

RAND-36 mittarin tarkastelussa konfirmatorisen faktorianalyysin perusteella pystyttiin muodostamaan kahden faktorin ratkaisu, jonka avulla mittarin informaatio on pelkistettävissä kuvaamaan toisaalta fyysisen toimintakyvyn edellytyksiä (koettu terveys, kivuttomuus, fyysinen toimintakyky, fyysinen roolitoiminta) ja toisaalta psykososiaalisen toimintakyvyn edellytyksiä (psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, psyykkinen roolitoiminta, tarmokkuus). (Pekkonen 2010)

Yhtäpitävä validiteetti

EQ-5D-mittarin kokonaistuloksen ja SF-36-mittarin osa-asteikkojen yhtenevyys oli kohtalainen tai hyvä Spearmanin korrelaatiokertoimen vaihdellessa välillä 0.48–0.60 «Brazier J, Jones N, Kind P. Testing the validity of the Euroqol and comparing it with the SF-36 health survey questionnaire. Qual Life Res 1993;2:169-80 »8.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Eri ryhmien välisiä eroja RAND-36-mittarin perusteella tarkasteltiin «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77 tutkimuksessa pitkäaikaissairastavuuden, terveydentilassa tapahtuneen muutoksen ja lääkärikäyntien mukaan.

  • Kaikki asteikot olivat erittäin merkitsevästi (p<0.001) yhteydessä pitkäaikaissairasta­vuuteen. "Koettu terveys", "kivuttomuus" ja "roolitoiminta/fyysinen" -asteikoilla kaikki vertailu­ryhmät poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi luottamusvälitarkastelussa.  Muilla asteikoilla erot tulivat esille "haittaava sairaus" -ryhmän heikompana hyvinvointina verrattuna ter­veisiin ja "vähän haittaava sairaus" -ryhmään.
  • Pitkäaikaissairauksien lukumäärä oli erittäin merkitsevästi yhteydessä kaikkiin RAND-36:n osa-asteikkoihin (p<0.001).  "Psyykkinen hyvinvointi" ja ”roolitoiminta” -asteikkoja lukuun ottamatta kaikki ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä luottamusvälitarkas­telussa. Lääkärissä käynnit lisääntyvät merkitsevästi pitkäaikaissairauksien määrän kasvaessa. Pitkäaikaissairaiden ryhmässä sairauksien lukumäärä vakioitiin kovarianssianalyysissä iän ja sukupuolen lisäksi.
  • Terveillä lääkärissä käynnit olivat selvimmin yhteydessä "kivuttomuus" ja "roolitoiminta/fyysinen" -ulottuvuuksiin (p<0.001). Näillä asteikoilla kaikki kolme vertailuryh­mää erosivat toisistaan luottamusvälitarkastelussa.
  • "Fyysinen toimintakyky", "psyykkinen hyvinvointi", ja "sosiaalinen toimintakyky" -asteikoilla lääkärissä käyntien luku­määrä erotteli vastaajia erittäin merkitsevästi (p<0.001), mutta erot olivat tilastollisesti merkit­seviä vain palveluja vähintään kolme kertaa puolen vuoden aikana käyttäneiden tai sitä vähem­män käyttäneiden välillä. 
  • ”Koetussa terveydentilassa” ja ”tarmokkuudessa” oli myös tilastollisesti merkitseviä eroja (p<0.01), mutta vain ei-käyttäjien ja palveluja runsaasti käyttäneiden välillä.
  • Pitkäaikaissairailla palvelujen käyttö oli erittäin merkitsevästi yhteydessä terveyteen liitty­vään elämänlaatuun kaikilla RAND-36-asteikoilla (p<0.001). Erot näkyivät vain palveluja vä­hintään kolme kertaa puolen vuoden aikana käyttäneiden huonompana hyvinvointina verrattuna sitä vähemmän käyttäneisiin.

Pekkosen (2010) kuntoutuja-aineistossa tarkasteltiin RAND-36 mittarin kykyä erotella erityyppiseen kuntoutukseen:

  • Aslak-kuntoutus (henkilölle, jolla on lieviä työhön liittyviä fyysisiä ja/tai psyykkisiä kuormitusoireita)
  • Tules-kuntoutus (pitkään tuki- ja liikuntaelinten ongelmista kärsineille henkilöille)
  • TYK-kuntoutus (pitkään fyysisesti tai psyykkisesti kuluttavaa työtä tehneet, joiden työkyky on alentunut
  • Yksilökuntoutus (henkilöt, jolla sairaudet ja niiden jälkitilat aiheuttavat työ- tai toimintakyvyn eri osa-alueiden rajoituksia ja yksilöllisen kuntoutuksen tarpeen)
  • Virveli-kuntoutus (työuupumuksesta kärsiville).

Tulokset erottelivat eri kuntoutusmuotoihin kuuluvia kuntoutujia odotusten mukaisesti:

  • Lievistä fyysistä tai psyykkisistä kuormitusoireista kärsivillä (Aslak-kuntoutujat) elämänlaatu oli kuntoutujaryhmistä paras kaikilla RAND-36:n ulottuvuuksilla (keskiarvot eri asteikoilla vaihtelivat 60.4–86.0)
  • Työuupumuksesta kärsivien kuntoutujien (Virveli-kuntoutus) elämänlaatu oli matala erityisesti psykososiaalisilla ulottuvuuksilla (psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, roolitoiminta/ psyykkinen ja tarmokkuus), Keskiarvot vaihtelivat näillä asteikoilla 17,9–38,51)
  • Tules-, TYK- ja yksilökuntoutujilla heikentynyt elämänlaatu näkyi laajemmin kaikilla ulottuvuuksilla (keskiarvot vaihtelivat 41,9–78,5)

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Brazierin ym. (1992) «Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 »7 tutkimuksessa SF-36-mittarin asteikkojen toistomittausluotettavuutta selvitettiin menetelmässä, joka perustuu kahdessa ajankohdassa mitattujen pistemäärien erotuksen jakaumaan (Bland ja Altman), Oletuksena on, että ennen–jälkeen-mittausten jakaumat ovat samat kun erotusten keskiarvo on nolla ja 95 % erotuspistemääristä on 95 % luottamusvälien sisällä. Asteikkojen maksimierotuspistemäärä oli 0,8 mikä tarkoittaa, että esimerkiksi alkumittauksessa saatu pistemäärä 70 olisi jälkimittauksessa 71. Tutkijoiden mukaan tällä erotuksella ei ole käytännön merkitystä, joten toistomittausluotettavuutta voidaan pitää erinomaisena.

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

RAND-36- ja SF-36 -mittareiden sisäinen yhtenevyys on sekä kansainvälisessä «Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 »7, Jenkinson ym. 1994) että suomalaisessa aineistossa «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77 havaittu hyväksi.

Brazier ym. 1992 «Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 »7:

  • Yleinen terveys Cronbachin alfa=0.95
  • Fyysinen toimintakyky α=0.93
  • Psyykkinen hyvinvointi α=0.95
  • Sosiaalinen toimintakyky α=0.73
  • Tarmokkuus α=0.96
  • Kivuttomuus α=0.85
  • Rooli toiminta/ fyysinen α=0.96
  • Rooli toiminta/ psyykkinen α=0.96

Jenkinson ym. 1994:

  • Fyysinen toimintakyky Cronbachin alfa=0.90
  • Psyykkinen hyvinvointi α=0.83
  • Sosiaalinen toimintakyky α=0.76
  • Tarmokkuus α=0.85
  • Kivuttomuus α=0.82
  • Rooli toiminta/ fyysinen α=0.88
  • Rooli toiminta/ psyykkinen α=0.80

Aalto ym. 1999 «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77:

  • Koettu terveys Cronbachin alfa=0.83
  • Fyysinen toimintakyky α=0.94
  • Psyykkinen hyvinvointi α=0.89
  • Sosiaalinen toimintakyky α=0.87
  • Tarmokkuus α=0.88
  • Kivuttomuus α=0.88
  • Rooli toiminta/ fyysinen α=0.88
  • Rooli toiminta/ psyykkinen α=0.80

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Mittarin muutosherkkyyttä on tutkittu eri sairausryhmissä vaihtelevilla tilastollisilla menetelmillä:

Jalkojen osteartriittia sairastavien sveitsiläisten potilaiden (n = 223) kuntoutustutkimus, verrattiin WOMAC ja SF-36-mittareita, seuranta-aika 3kk (kotiutustilanne kuntoutusjakson jälkeen ja seuranta 3kk kuluttua) «Angst F, Aeschlimann A, Steiner W ym. Responsiveness of the WOMAC osteoarthritis index as compared with the SF-36 in patients with osteoarthritis of the legs undergoing a comprehensive rehabilitation »4:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: standardised response mean (SRM), effect size (ES), Guyatt’s responsiveness statistic
  • arvioitaessa passiivisen ja aktiivisen 3–4 viikkoa kestävän kuntoutuksen vaikuttavuutta molemmat mittarit olivat muutosherkimpiä kipu- ja toimintakyvyn asteikoilla kuin muilla mittareiden osa-alueilla.
  • Kivun arvioinnissa mittareiden muutosherkkyys oli toisiinsa verrattavaa: kuntoutuksen lopussa SRM=0.723 (WOMAC) ja SMR=0.528 (SF-36), kolmen kuukauden seurannassa SRM=0.377 (WOMAC) ja SRM=0.468 (SF-36)
  • toimintakyvyn arvioinnissa WOMAC-mittari osoittautui muutosherkkyyden suhteen paremmaksi: kuntoutusjakson lopussa SRM=0.628 (WOMAC) ja  SMR=0.249 (SF-36), kolmen kuukauden seurannassa SRM=0.235 (WOMAC) ja SRM= −0.001 (SF-36)

Ruotsalaisia lonkan (n = 255) ja polven (n = 103) tekonivelleikkauspotilaita (seuranta-aika 5 vuotta) ja erilaisia ortopedisia tähystysleikkauspotilaita (n = 136) (seuranta-aika 3 kk-2 v) «Busija L, Osborne RH, Nilsdotter A ym. Magnitude and meaningfulness of change in SF-36 scores in four types of orthopedic surgery. Health Qual Life Outcomes 2008;6:55 »10:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect sizes (ES, magnitude of change) and minimal detectable change (MDC) ryhmä- ja yksilötasolla
  • ryhmätasolla SF-36-mittarin fyysisen osa-alueen asteikoilla (fyysiset toiminnot, roolitoiminnot fyysinen, kipu) mittarin muutosherkkyys oli tuloksiltaan hyvä (ES>0.80), mutta pieni tai kohtalainen psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn asteikoilla. Yksilötasolla mittarin muutosherkkyys ortopedisilla potilailla oli heikko.

Vaivaisenluuleikkauspotilaat (n = 91) Isossa- Britanniassa, kysely MOXFQ ja SF-36-mittareilla ennen leikkausta ja 12 kk kuluttua leikkauksen jälkeen «Dawson J, Doll H, Coffey J ym. Responsiveness and minimally important change for the Manchester-Oxford foot questionnaire (MOXFQ) compared with AOFAS and SF-36 assessments following surgery for hallux»17:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: minimally important change (MIC), minimal clinically important difference (MCID), minimal detectable change (MDC), effect sizes (ES), standardised response mean (SRM)
  • tuloksissa MOXFQ-mittari osoittautui vaivaisenluuleikkauspotilailla selvästi muutosherkkyydeltään paremmaksi kuin SF-36

Espanjalaiset lonkan tekonivelpotilaat, tutkimukset ennen leikkausta ja 6 kk leikkauksen jälkeen (n =379), 2 vuotta leikkauksen jälkeen (n = 310). Mittareina WOMAC ja SF-36 «Quintana JM, Escobar A, Bilbao A ym. Responsiveness and clinically important differences for the WOMAC and SF-36 after hip joint replacement. Osteoarthritis Cartilage 2005;13:1076-83 »60:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: minimal clinically important difference (MCID), minimal detectable change (MDC) standardised response mean (SRM), 
  • molempien mittereiden muutosherkkyys todettiin hyväksi 6 kk leikkauksen jälkeen olevassa tutkimuksessa (pisteiden paraneminen WOMAC: 37–39 pistettä, SF-36 29,77–33.71 pistettä). Aikavälin 6 kk –2v seurantatutkimuksen tuloksissa muutos pisteissä oli huomattavasti pienempi (2–5 pistettä) lukuun ottamatta SF-36 mittarin roolitoiminnot (fyysinen) (13,25 pistettä). Tulosten arvioinnissa on kuitenkin huomioitava MCID ja MDC-menetelmiin liittyvät epävarmuustekijät eikä tuloksia voida pitää absoluuttisina raja-arvoina.

Japanilaisia COPD- (n = 152) ja astmapotilaita (n = 174), ennen hoidon aloittamista (aineisto I ).  6 kk hoitoa saaneiden COPD- (n = 123) ja astmapotilaiden (n = 151) ryhmä (aineisto II) «Sato S, Nishimura K, Tsukino M ym. Possible maximal change in the SF-36 of outpatients with chronic obstructive pulmonary disease and asthma. J Asthma 2004;41:355-65 »67:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect size (ES), Spearmanin korrelaatiokerroin
  • SF-36 mittari todettiin olevan muutosherkkä mittari COPD- ja astmapotilailla, mutta tutkimustuloksia arvioitaessa on huomioitava potilaiden lähtötilanteen vaihtelun vaikutus seurantatutkimusten tuloksiin

Taiwanilaiset sappirakonpoistopotilaat (n = 159), tutkimukset ennen leikkausta ja 3 kk leikkauksen jälkeen. Mittareina GIQLI ja SF-36 «Shi HY, Lee HH, Chiu CC ym. Responsiveness and minimal clinically important differences after cholecystectomy: GIQLI versus SF-36. J Gastrointest Surg 2008;12:1275-82 »72:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut:effect size (ES), standardised response mean (SRM), minimal clinically important differences (MCID)
  • muutosherkkyys oli selvästi parempi sairausspesifillä GIQLI-mittarilla kuin geneerisellä SF-36-mittarilla erityisesti tunne-elämän ja fyysisten toimintojen osa-alueilla. Tutkimuksen tekijät suosittelivat ensisijaisesti sairausspesifin mittarin käyttöä hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa sappirakonpoistopotilailla.

Yhdysvaltalaiset lonkkaleikkauspotilaat (n = 87), tutkimukset ennen leikkausta ja 1 v 5kk leikkauksen jälkeen. Mittareina WOMAC ja SF-36 «Soohoo NF, Vyas RM, Samimi DB ym. Comparison of the responsiveness of the SF-36 and WOMAC in patients undergoing total hip arthroplasty. J Arthroplasty 2007;22:1168-73 »75:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect size (ES), standardised response mean (SRM)
  • muutosherkkyydessä mittareilla saadut tulokset olivat verrannolliset, minkä perusteella kumpaakin mittaria voidaan halutessa käyttää erikseen lonkan tekonivelleikkauksen vaikuttavuuden arvioinnissa. WOMAC-mittarin avulla on lisäksi mahdollisuus verrata eri leikkaustekniikoilla tehtyjen leikkausten tuloksia toisiinsa.  

Yhdysvaltalaiset keuhkofibroosipotilaat (n = 158 alkututkimus ja 6 kk seurantatutkimus hoidon jälkeen n = 129), mittareina SF-36 ja SGRQ «Swigris JJ, Brown KK, Behr J ym. The SF-36 and SGRQ: validity and first look at minimum important differences in IPF. Respir Med 2010;104:296-304 »80:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: minimum important difference (MID),effect size (ES), standardised response mean (SRM)
  • muutos pisteissä erosi ​​merkittävästi potilailla, joiden kliininen tila parani tai joiden kliininen tila heikkeni. SF-36-mittarin tulokset (MID) olivat keskimäärin seurantatutkimuksessa 2–4 pistettä paremmat kuin alkututkimuksessa. SF-36 mittarin todettiin erottavan/soveltuvan käytettäväksi pitkittäistutkimuksissa sairaustiloissa (kuten keuhkofibroosi), joissa sairauden aste vaihtelee ajan myötä. 

Ruotsalaiset reisiluunkaulan murtumapotilaat (n = 110), Alkututkimus ja seurantatutkimus 4 kk hoidon jälkeen. Mittareina EuroQol (EQ-5D) ja SF-36 «Tidermark J, Bergström G, Svensson O ym. Responsiveness of the EuroQol (EQ 5-D) and the SF-36 in elderly patients with displaced femoral neck fractures. Qual Life Res 2003;12:1069-79 »84:

  • muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect size (ES), standardised response mean (SRM)
  • molemmat mittarit osoittautuivat hyvin muutosherkiksi ja ovat käyttökelpoisia arvioimaan hoidon vaikuttavuutta reisiluunkaulan murtumapotilailla

Lonkkaproteesipotilaat Isossa-Britanniassa (n =81) Tutkimukset ennen leikkausta, 3 kk ja 6–12kk kuluttua proteesileikkauksesta. Mittareina London Handicap Scale, Nottingham Extended Activities of Daily Living scale ja SF-36 «Harwood RH, Ebrahim S. A comparison of the responsiveness of the Nottingham extended activities of daily living scale, London handicap scale and SF-36. Disabil Rehabil 2000;22:786-93 »27:

  • Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect size (ES)
  • SF-36 asteikoista suurimmat muutokset seurantatuutkimusten tuloksissa (large ES) olivat asteikoilla kipu, fyysiset toiminnot ja roolitoiminnot (fyysinen). Näiden asteikkojen kyky arvioida lonkkaleikkauksen vaikuttavuutta arvioitiin hyväksi

Taiwanilaiset lonkan tekonivelleikkauspotilaat (n = 335), Tutkimukset ennen leikkausta, 6 kk, 12 kk, 2 ja 5 vuotta leikkauksesta. Mittareina sairausspesifi terveyteen liittyvän elämänlaadun (HRQOL) mittari the Harris Hip Score (HHS) ja geneerinen HRQOL-mittari SF-36 «Shi HY, Mau LW, Chang JK ym. Responsiveness of the Harris Hip Score and the SF-36: five years after total hip arthroplasty. Qual Life Res 2009;18:1053-60 »73:

  • Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect size (ES)
  • Lyhyen aikavälin (6–12 kk) tutkimustuloksissa kipu ja fyysiset toiminnot osa-alueilla HHS oli muutosherkempi, mutta kahden ja viiden vuoden seurantatutkimuksissa SF-36-mittarin muutosherkkyys oli suhteessa parempi. Mittarit erosivat seurantajaksojen aikana merkittävästi toisistaan kipu ja fyysinen toimintakyky -asteikkojen osalta erityisesti potilailla, joilla oli yksi liitännäissairaus verrattuna potilaisiin,, joilla oli kaksi tai useampi samanaikainen ​​sairaus.

Sveitsiläisiä kaularankavammapotilaita (whiplash injury) (n = 175 ), alkututkimus ja 1 kk ja 6 kk seurantatutkimukset (interventio 4 vkon kivunhoito-ohjelma).Mittarit the sairauspesifi Northern American Spine Society (NASS) kysely ja SF-36 «Angst F, Verra ML, Lehmann S ym. Responsiveness of the cervical Northern American Spine Society questionnaire (NASS) and the Short Form 36 (SF-36) in chronic whiplash. Clin Rehabil 2012;26:142-51 »5:

  • Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: effect size (ES), standardised response mean (SRM)
  • SF-36-mittari oli herkempi arvioimaan potilaiden toimintakykyisyyden muutosta ja mittarit olivat toisiaan vastaavat arvioitaessa kipua.SF-36-mittaria voidaan suositella soveltuvaksi arvioimaan seurantatutkimuksissa kipu- ja toimintakyky -osa-alueita kroonisen whiplash-vammapotilailla

Yhdysvaltalaiset alaselän kipupotilaat (n = 470, alkututkimus ja 3 kk seurantatutkimus) Interventiot: leikkaus, kipuinjektiot/muu kipulääkitys, manipulaatiohoito, fysioterapia, kotiharjoittelu, lasta tms. apuväline. Pieni osa (7 %) ei mitään toimenpidettä. Mittareina Oswestry Low Back Pain Disability Questionnaire, MODEMS questionnaire ja SF-36 «Walsh TL, Hanscom B, Lurie JD ym. Is a condition-specific instrument for patients with low back pain/leg symptoms really necessary? The responsiveness of the Oswestry Disability Index, MODEMS, and the»88:

  • Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetyt tilastolliset menetelmät ja tunnusluvut: ROC-käyrä ja effect size (ES)
  • Tuloksissa mittarit, jotka arvioivat kipua, olivat ROC-käyrän perusteella muutosherkempiä verrattuna toimintakykyä arvioiviin mittareihin. SF-36- mittarin arvioitiin olevan soveltuva mittari erityisesti kipu-asteikon osalta arvioimaan alaselän kipupotilaiden terveydentilaa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa..

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

RAND-36-mittari sisältää 36 kysymystä, mutta se on melko nopea täyttää (5–10 minuuttia). Pituutensa vuoksi se ei välttämättä sovellu väestötutkimuksiin, joissa tutkimuksen aihepiirien laajuuden vuoksi on kysymysten määrää rajoitettava. Mittarin kysymykset ovat ymmärrettäviä, puuttuvia tietoja on tutkimusten mukaan alle 5 %. Suomalaisessa väestötutkimuksessa puuttuvien tietojen osuus yksittäisissä kysymyksissä vaihteli 0,1–2.9 %. Asteikkotasolla pistemäärä pystyttiin laskemaan (siten, että kaikissa asteikon kysymyksissä oli ei-puuttuva tieto) 97 % (fyysinen toimintakyky) – 99 %:lle (kivuttomuus).

Myös ulkomaisissa tutkimuksissa puuttuvien vastausten osuus on ollut pieni «Gandek B, Sinclair SJ, Kosinski M ym. Psychometric evaluation of the SF-36 health survey in Medicare managed care. Health Care Financ Rev 2004;25:5-25 »24, «Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 »7, «Brazier J, Jones N, Kind P. Testing the validity of the Euroqol and comparing it with the SF-36 health survey questionnaire. Qual Life Res 1993;2:169-80 »8.

Tutkimusten tiedot

Aalto ym. (1999) «Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkim»77 (RAND-36): Suomalainen postikyselynä toteutettu väestötutkimus, jonka otos poimittiin  satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Vastaajat (n = 2 175) 18–79-vuotiaita. Ikääntyneiden (65–79-vuotiaiden) joukosta poimittiin lisäotos (n = 400). RAND-36-mittarin lisäksi tutkimuksessa tiedusteltiin sosiodemografisia taustatekijöitä, pitkäaikaissairastavuutta ja sen haittaavuutta, terveyspalvelujen käyttöä viimeksi kuluneen puolen vuoden ajalta sekä psykosomaattisia rasitusoireita.

Angst ym. 2001 (SF-36) «Angst F, Aeschlimann A, Steiner W ym. Responsiveness of the WOMAC osteoarthritis index as compared with the SF-36 in patients with osteoarthritis of the legs undergoing a comprehensive rehabilitation »4: Alaraajojen osteoartriittia sairastavien sveitsiläisten potilaiden (n = 223, keski-ikä 65,1 vuotta, 71 % naisia) kuntoutustutkimus. Verrattiin WOMAC- ja SF-36 –mittareita, seuranta-aika 3 kk (kotiutustilanne kuntoutusjakson jälkeen ja seuranta 3kk kuluttua)

Angst ym 2011 (SF-36) «Angst F, Verra ML, Lehmann S ym. Responsiveness of the cervical Northern American Spine Society questionnaire (NASS) and the Short Form 36 (SF-36) in chronic whiplash. Clin Rehabil 2012;26:142-51 »5: Sveitsiläisiä kaularankavammapotilaita (whiplash injury) (n = 175, keski-ikä 37,9 vuotta (SD 11.9v), naisia 80 %) Baseline-tutkimus, seurantatutkimukset 1 kk ja 6 kk kuluttua vammautumisesta neljän viikon kivunhoito-ohjelman jälkeen. SF-36 verrattiin sairauspesifiin (the cervical Northern American Spine Society questionnaire (NASS)) mittariin.

Brazier ym.1992 «Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 »7 ja 1993 «Brazier J, Jones N, Kind P. Testing the validity of the Euroqol and comparing it with the SF-36 health survey questionnaire. Qual Life Res 1993;2:169-80 »8 (SF-36): Postikysely Isossa-Britanniassa kahden klinikan satunnaisesti valituille potilaille (n = 1980, vastauksia 83 % = 1582, ikäryhmä 16–74-vuotiaat). SF-36-mittaira verrattiin EQ-5D- ja Nottingham Health Profile (NPH) -mittareihin. 

Busija ym. 2008 (SF-36) «Busija L, Osborne RH, Nilsdotter A ym. Magnitude and meaningfulness of change in SF-36 scores in four types of orthopedic surgery. Health Qual Life Outcomes 2008;6:55 »10: Ruotsalaisia lonkan (n = 255, kontrolliryhmä n = 110) ja polven (n = 103) tekonivelleikkauspotilaita (seuranta-aika 5 vuotta, vastausprosentti seurantatutkimuksessa 65–76 %). Keski-ikä 70,6–71,3 vuotta. Aineistossa lisäksi erilaisia ortopedisia tähystysleikkauspotilaita (n = 136) (seuranta-aika 3 kk–2 v, vastausprosentti seurantatutk. 74–85 %). Keski-ikä 25,9–44,8 vuotta.

Dawson ym. 2007 (SF-36) «Dawson J, Doll H, Coffey J ym. Responsiveness and minimally important change for the Manchester-Oxford foot questionnaire (MOXFQ) compared with AOFAS and SF-36 assessments following surgery for hallux»17: Vaivaisenluuleikkauspotilaat (n = 91, keski-ikä 50.03 v (SD 12,9), 95 % naisia) Isossa- Britanniassa, kysely Manchester-Oxford foot questionnaire (MOXFQ) ja SF-36-mittareilla ennen leikkausta ja 12 kk kuluttua leikkauksen jälkeen. Leikkaavat ortopedit täyttivät American Orthopaedic Foot & Ankle Society (AOFAS) -mittarin kysymykset, joiden vastauksia verrattiin potilaiden vastauksiin em. mittareilla.

Escobar ym.2007 (SF-36) «Escobar A, Quintana JM, Bilbao A ym. Responsiveness and clinically important differences for the WOMAC and SF-36 after total knee replacement. Osteoarthritis Cartilage 2007;15:273-80 »21: Espanjalaisia polven tekonivelleikkauspotilaita (sairaalaan tullessa n = 526, vastaajia 96,5 %; 6kk leikkauksen jälkeen n = 423, vastaajia 82 %; 2 vuotta leikkauksen jälkeen n = 364, vastaajia 70,5 %).

Gandek ym. 2004 (SF-36) «Gandek B, Sinclair SJ, Kosinski M ym. Psychometric evaluation of the SF-36 health survey in Medicare managed care. Health Care Financ Rev 2004;25:5-25 »24: Medicare HOS baseline I väestötutkimusaineisto sairausvakuutusrekisteristä satunnaisesti poimitun iäkkäiden ja vajaakuntoisten aineisto (n = 177 714) , vastaajien keski-ikä 73,1 vuotta, naisia 56,9 %. Pitkittäistutkimus.

Harwood & Ebrahim 2000 (SF-36 «Harwood RH, Ebrahim S. A comparison of the responsiveness of the Nottingham extended activities of daily living scale, London handicap scale and SF-36. Disabil Rehabil 2000;22:786-93 »27): Lonkkaproteesipotilaita (vastaajia n = 81), naisia 68 %, keski-ikä  72 vuotta (SD 10) Isossa Britanniassa. Seurantatutkimukset 3  6 ja 12 kk leikkauksen jälkeen. Mittareina London Handicap Scale, Nottingham Extended Activities of Daily Living scale ja SF-36.

Jenkinson ym. 1994 (SF-36): väestötutkimus USA:ssa, postikyselyyn vastaajia n = 9 332 (ikäryhmä 18–64v) otoksen poiminta perheiden terveyspalvelurekisteristä.

Parshall ym. 2008 (SF-36) «Parshall MB, Mapel DW, Rice L ym. Predictive validity of short-form health survey [36 items] scales for chronic obstructive pulmonary disease exacerbation. Heart Lung 2008;37:356-65 »54: Prospektiivinen tutkimus keuhkoahtaumatautipotilailla (n=117). Seuranta-aika yksi vuosi.

Pekkonen (2010) (RAND-36): Tutkimus RAND-36 mittarista varhaiskuntoutujista (Aslak, Tules,TYK, yksilö, Virveli-kuntoutujat) koostuvilla, kahtena eri ajanjaksona kootuilla aineistoilla (vuosina 2000-2001 n = 794; vuosina 2007-2008 (n = 990)).

Quintana ym 2005 (SF-36) «Quintana JM, Escobar A, Bilbao A ym. Responsiveness and clinically important differences for the WOMAC and SF-36 after hip joint replacement. Osteoarthritis Cartilage 2005;13:1076-83 »60: Espanjalaisia lonkan tekonivelpotilaita (ennen leikkausta n = 469, 6 kk leikkauksen jälkeen, vastausprosentti 80, 8 %, 2 vuotta leikkauksen jälkeen vastausprosentti 66, 1 %). Mittareina SF-36 ja the Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index (WOMAC).

Sato ym. 2004 (SF-36) «Sato S, Nishimura K, Tsukino M ym. Possible maximal change in the SF-36 of outpatients with chronic obstructive pulmonary disease and asthma. J Asthma 2004;41:355-65 »67: Japanilaisia Kioton yliopistosairaalan COPD- (n = 152) ja astmapotilaita (n = 174), alkututkimus ennen hoidon aloittamista (aineisto I ). Toisena aineistona 6 kk hoitoa saaneiden COPD- (n = 123) ja astmapotilaiden (n = 151) ryhmä. Mittarina SF-36.

Shi ym. 2008 (SF-36) «Shi HY, Lee HH, Chiu CC ym. Responsiveness and minimal clinically important differences after cholecystectomy: GIQLI versus SF-36. J Gastrointest Surg 2008;12:1275-82 »72: Taiwanilaisia sappirakonpoistopotilaita (n = 159, miehiä 45, 28 %, keski-ikä 56,1vuotta (SD 15.06), alkututkimus ennen leikkausta ja seurantatutkimus 3 kk leikkauksen jälkeen. Mittareina Gastrointestinal Quality of Life (GIQLI) ja SF-36.

Shi ym.2009 (SF-36) «Shi HY, Mau LW, Chang JK ym. Responsiveness of the Harris Hip Score and the SF-36: five years after total hip arthroplasty. Qual Life Res 2009;18:1053-60 »73: Taiwanilaiset lonkan tekonivelleikkauspotilaat (n = 335, miehiä 56,7 %, keski-ikä 59,8 vuotta.(SD 14.7v)), alkututkimus ennen leikkausta, seurantatutkimukset 6 kk (vastaajia 90 %), 12 kk (vastaajia 80 %), 2 vuotta (vastaajia 62 %) ja 5 vuotta (vastaajia 55 %) leikkauksesta. Mittareina sairausspesifi The Harris Hip Score (HHS) ja SF-36.

Soohoo ym. 2007 (SF-36) «Soohoo NF, Vyas RM, Samimi DB ym. Comparison of the responsiveness of the SF-36 and WOMAC in patients undergoing total hip arthroplasty. J Arthroplasty 2007;22:1168-73 »75: Yhdysvaltalaisia lonkkaleikkauspotilaita (n = 87, naisia 54 %, miehiä 46 %, keski-ikä 60 vuotta, vaihteluväli 20–91 vuotta), alkututkimus ennen leikkausta ja seurantatutkimus 1 v 5 kk leikkauksen jälkeen. Mittareina the Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index (WOMAC) ja SF-36.

Swigris ym 2010 (SF-36) «Swigris JJ, Brown KK, Behr J ym. The SF-36 and SGRQ: validity and first look at minimum important differences in IPF. Respir Med 2010;104:296-304 »80: Yhdysvaltalaiset keuhkofibroosipotilaat (n = 158 alkututkimuksessa, seurantatutkimus 6 kk hoidon jälkeen n = 129), keski-ikä 65,12 vuotta (SD 8.93), miehiä 73 %. Mittareina SF-36 ja SGRQ.

Tidermark ym.2003 «Tidermark J, Bergström G, Svensson O ym. Responsiveness of the EuroQol (EQ 5-D) and the SF-36 in elderly patients with displaced femoral neck fractures. Qual Life Res 2003;12:1069-79 »84: Ruotsalaiset reisiluunkaulan murtumapotilaat (n = 110), naisia 79 %, keski-ikä 80 vuotta (vaihteluväli 70–96 vuotta. Alkututkimus ja seurantatutkimus 4 kk hoidon jälkeen. Mittareina EuroQol (EQ-5D) ja SF-36.

Walsh ym 2003 (SF-36) «Walsh TL, Hanscom B, Lurie JD ym. Is a condition-specific instrument for patients with low back pain/leg symptoms really necessary? The responsiveness of the Oswestry Disability Index, MODEMS, and the»88: Yhdysvaltalaiset alaselän kipupotilaat (n = 470, alkututkimus ja 3 kk kuluttua oleva seurantatutkimus). Interventioina leikkaus (27 %), kipuinjektiot, (31 %), muu kipulääkitys (61 %), manipulaatiohoito esim. kiropraktiikka (18 %), fysioterapia (53 %), kotiharjoittelu (52 %), lasta tms. apuväline (10 %) tai ei mitään toimenpidettä/hoitoa (7 %). Mittareina Oswestry Low Back Pain Disability Questionnaire, MODEMS questionnaire ja SF-36.

Ware ym 1998 (SF-36) «Ware JE Jr, Kosinski M, Gandek B ym. The factor structure of the SF-36 Health Survey in 10 countries: results from the IQOLA Project. International Quality of Life Assessment. J Clin Epidemiol 1998;51»90: Väestötutkimusaineisto (n = 1 483–9 151, vastausprosentti 61–81 %) 10:stä maasta (USA, Tanska, Ranska, Ruotsi, Norja, Saksa, Italia, Hollanti, Iso-Britannia, Espanja). Vastaajat jaettiin sukupuolen perusteella kahteen ryhmään ja niissä molemmissa kolmeen ikäryhmään 18–44-vuotiaat, 45–64-vuotiaat ja 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida SF-36 mittarin rakennevaliditeettia. Tutkimus oli osa International Quality of Life Assessment (IQOLA)-hanketta. Lomakkeiden täyttäminen tehtiin itsearviointina muissa maissa, paitsi Italiassa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja USA.ssa, joissa käytettiin itsearvioinnin lisäksi osittain haastattelua.

Mittarin tiedot koonnut

Ulla Korpilahti, Th, TtM ja Anna-Mari Aalto, VTT

Hyväksynyt: TOIMIA/Elämänlaatutyöryhmä: Anna-Mari Aalto, Seppo Koskinen, Minna-Liisa Luoma, Antti Malmivaara, Samuli Saarni, Päivi Sainio, Heli Valkeinen

Alkuperäiset lähteet

Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Tutkimuksia 101. 1999. Saatavilla internetistä «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201211089642»2

Hays RD, Sherbourne CD, Mazel RM. The RAND 36-Item Health Survey 1.0. Health Econ 1993;2:217-27 «PMID: 8275167»PubMed

Kirjallisuutta

  1. Aalto, AM, Teperi J  Aro AR. RAND-36 item health survey (RAND-36): Yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. Suomen Lääkärilehti. 1997; 52: 1065.
  2. Ahroni JH, Boyko EJ. Responsiveness of the SF-36 among veterans with diabetes mellitus. J Diabetes Complications 2000;14:31-9 «PMID: 10925064»PubMed
  3. Anderson JP, Kaplan RM, Coons SJ ym. Comparison of the Quality of Well-being Scale and the SF-36 results among two samples of ill adults: AIDS and other illnesses. J Clin Epidemiol 1998;51:755-62 «PMID: 9731924»PubMed
  4. Angst F, Aeschlimann A, Steiner W ym. Responsiveness of the WOMAC osteoarthritis index as compared with the SF-36 in patients with osteoarthritis of the legs undergoing a comprehensive rehabilitation intervention. Ann Rheum Dis 2001;60:834-40 «PMID: 11502609»PubMed
  5. Angst F, Verra ML, Lehmann S ym. Responsiveness of the cervical Northern American Spine Society questionnaire (NASS) and the Short Form 36 (SF-36) in chronic whiplash. Clin Rehabil 2012;26:142-51 «PMID: 21856722»PubMed
  6. Botha-Scheepers S, Watt I, Rosendaal FR ym. Changes in outcome measures for impairment, activity limitation, and participation restriction over two years in osteoarthritis of the lower extremities. Arthritis Rheum 2008;59:1750-5 «PMID: 19035428»PubMed.
  7. Brazier JE, Harper R, Jones NM ym. Validating the SF-36 health survey questionnaire: new outcome measure for primary care. BMJ 1992;305:160-4 «PMID: 1285753»PubMed
  8. Brazier J, Jones N, Kind P. Testing the validity of the Euroqol and comparing it with the SF-36 health survey questionnaire. Qual Life Res 1993;2:169-80 «PMID: 8401453»PubMed
  9. Bronfort G, Bouter LM. Responsiveness of general health status in chronic low back pain: a comparison of the COOP charts and the SF-36. Pain 1999;83:201-9 «PMID: 10534591»PubMed
  10. Busija L, Osborne RH, Nilsdotter A ym. Magnitude and meaningfulness of change in SF-36 scores in four types of orthopedic surgery. Health Qual Life Outcomes 2008;6:55 «PMID: 18667085»PubMed
  11. Calsyn DA, Saxon AJ, Bush KR ym. The Addiction Severity Index medical and psychiatric composite scores measure similar domains as the SF-36 in substance-dependent veterans: concurrent and discriminant validity. Drug Alcohol Depend 2004;76:165-71 «PMID: 15488340»PubMed
  12. Carreon LY, Berven SH, Djurasovic M ym. The discriminative properties of the SF-6D compared with the SF-36 and ODI. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:60-4 «PMID: 22648033»PubMed
  13. Chang CH, Wright BD, Cella D ym. The SF-36 physical and mental health factors were confirmed in cancer and HIV/AIDS patients. J Clin Epidemiol 2007;60:68-72 «PMID: 17161756»PubMed
  14. Chia EM, Chia EM, Rochtchina E ym. Utility and validity of the self-administered SF-36: findings from an older population. Ann Acad Med Singap 2006;35:461-7 «PMID: 16902721»PubMed
  15. Côté I, Grégoire JP, Moisan J ym. Quality of life in hypertension: the SF-12 compared to the SF-36. Can J Clin Pharmacol 2004;11:e232-8 «PMID: 15557672»PubMed
  16. Danieli E, Airò P, Bettoni L ym. Health-related quality of life measured by the Short Form 36 (SF-36) in systemic sclerosis: correlations with indexes of disease activity and severity, disability, and depressive symptoms. Clin Rheumatol 2005;24:48-54 «PMID: 15300468»PubMed
  17. Dawson J, Doll H, Coffey J ym. Responsiveness and minimally important change for the Manchester-Oxford foot questionnaire (MOXFQ) compared with AOFAS and SF-36 assessments following surgery for hallux valgus. Osteoarthritis Cartilage 2007;15:918-31 «PMID: 17383907»PubMed
  18. Dorman P, Slattery J, Farrell B ym. Qualitative comparison of the reliability of health status assessments with the EuroQol and SF-36 questionnaires after stroke. United Kingdom Collaborators in the International Stroke Trial. Stroke 1998;29:63-8 «PMID: 9445330»PubMed
  19. Dougherty CM, Dewhurst T, Nichol WP ym. Comparison of three quality of life instruments in stable angina pectoris: Seattle Angina Questionnaire, Short Form Health Survey (SF-36), and Quality of Life Index-Cardiac Version III. J Clin Epidemiol 1998;51:569-75 «PMID: 9674663»PubMed
  20. Edgar D, Dawson A, Hankey G ym. Demonstration of the validity of the SF-36 for measurement of the temporal recovery of quality of life outcomes in burns survivors. Burns 2010;36:1013-20 «PMID: 20395052»PubMed
  21. Escobar A, Quintana JM, Bilbao A ym. Responsiveness and clinically important differences for the WOMAC and SF-36 after total knee replacement. Osteoarthritis Cartilage 2007;15:273-80 «PMID: 17052924»PubMed
  22. Failde I, Ramos I. Validity and reliability of the SF-36 Health Survey Questionnaire in patients with coronary artery disease. J Clin Epidemiol 2000;53:359-65 «PMID: 10785566»PubMed
  23. Fujisawa M, Ichikawa Y, Yoshiya K ym. Assessment of health-related quality of life in renal transplant and hemodialysis patients using the SF-36 health survey. Urology 2000;56:201-6 «PMID: 10925078»PubMed
  24. Gandek B, Sinclair SJ, Kosinski M ym. Psychometric evaluation of the SF-36 health survey in Medicare managed care. Health Care Financ Rev 2004;25:5-25 «PMID: 15493441»PubMed
  25. Hagman E. SF-36-terveyskysely koetun terveyden ja toimintakyvyn mittarina. Suomen Lääkärilehti. 1996; 51: 3534–3539.
  26. Hart HE, Redekop WK, Bilo HJ ym. Health related quality of life in patients with type I diabetes mellitus: generic & disease-specific measurement. Indian J Med Res 2007;125:203-16 «PMID: 17496351»PubMed
  27. Harwood RH, Ebrahim S. A comparison of the responsiveness of the Nottingham extended activities of daily living scale, London handicap scale and SF-36. Disabil Rehabil 2000;22:786-93 «PMID: 11194619»PubMed
  28. Hays RD, Sherbourne CD, Mazel RM. The RAND 36-Item Health Survey 1.0. Health Econ 1993;2:217-27 «PMID: 8275167»PubMed
  29. Ho AK, Robbins AO, Walters SJ ym. Health-related quality of life in Huntington's disease: a comparison of two generic instruments, SF-36 and SIP. Mov Disord 2004;19:1341-8 «PMID: 15389986»PubMed
  30. Hollingworth W, Deyo RA, Sullivan SD ym. The practicality and validity of directly elicited and SF-36 derived health state preferences in patients with low back pain. Health Econ 2002;11:71-85 «PMID: 11788983»PubMed
  31. Huang IC, Hwang CC, Wu MY ym. Diabetes-specific or generic measures for health-related quality of life? Evidence from psychometric validation of the D-39 and SF-36. Value Health 2008;11:450-61 «PMID: 18489668»PubMed
  32. Hurskainen R, Teperi J, Rissanen P ym. Clinical outcomes and costs with the levonorgestrel-releasing intrauterine system or hysterectomy for treatment of menorrhagia: randomized trial 5-year follow-up. JAMA 2004;291:1456-63 «PMID: 15039412»PubMed
  33. Jacoby A, Baker GA, Steen N ym. The SF-36 as a health status measure for epilepsy: a psychometric assessment. Qual Life Res 1999;8:351-64 «PMID: 10472168»PubMed
  34. Jenkinson C, Peto V, Coulter A. Making sense of ambiguity: evaluation in internal reliability and face validity of the SF 36 questionnaire in women presenting with menorrhagia. Qual Health Care 1996;5:9-12 «PMID: 10157276»PubMed
  35. Jenkinson C, Layte R, Jenkinson D ym. A shorter form health survey: can the SF-12 replicate results from the SF-36 in longitudinal studies? J Public Health Med 1997;19:179-86 «PMID: 9243433»PubMed
  36. Jenkinson C, Hobart J, Chandola T ym. Use of the short form health survey (SF-36) in patients with amyotrophic lateral sclerosis: tests of data quality, score reliability, response rate and scaling assumptions. J Neurol 2002;249:178-83 «PMID: 11985383»PubMed
  37. Julkunen J, Ahlström R. Hostility, anger, and sense of coherence as predictors of health-related quality of life. Results of an ASCOT substudy. J Psychosom Res 2006;61:33-9 «PMID: 16813843»PubMed
  38. Julkunen J, Gustavsson-Lilius M, Hietanen P. Anger expression, partner support, and quality of life in cancer patients. J Psychosom Res 2009;66:235-44 «PMID: 19232236»PubMed
  39. Juniper EF, Norman GR, Cox FM ym. Comparison of the standard gamble, rating scale, AQLQ and SF-36 for measuring quality of life in asthma. Eur Respir J 2001;18:38-44 «PMID: 11510803»PubMed
  40. Juniper EF, Thompson AK, Roberts JN. Can the standard gamble and rating scale be used to measure quality of life in rhinoconjunctivitis? Comparison with the RQLQ and SF-36. Allergy 2002;57:201-6 «PMID: 11906333»PubMed
  41. Järvinen O, Saarinen T, Julkunen J ym. Improved health-related quality of life after coronary artery bypass grafting is unrelated to use of cardiopulmonary bypass. World J Surg 2004;28:1030-5 «PMID: 15573260»PubMed
  42. Keller SD, Bayliss MS, Ware JE Jr ym. Comparison of responses to SF-36 Health Survey questions with one-week and four-week recall periods. Health Serv Res 1997;32:367-84 «PMID: 9240286»PubMed
  43. Kiely JM, Brasel KJ, Guse CE ym. Correlation of SF-12 and SF-36 in a trauma population. J Surg Res 2006;132:214-8 «PMID: 16566939»PubMed
  44. Kluivers KB, Hendriks JC, Mol BW ym. Clinimetric properties of 3 instruments measuring postoperative recovery in a gynecologic surgical population. Surgery 2008;144:12-21 «PMID: 18571580»PubMed
  45. Kuenstner S, Langelotz C, Budach V ym. The comparability of quality of life scores. a multitrait multimethod analysis of the EORTC QLQ-C30, SF-36 and FLIC questionnaires. Eur J Cancer 2002;38:339-48 «PMID: 11818198»PubMed
  46. Leese M, Schene A, Koeter M ym. SF-36 scales, and simple sums of scales, were reliable quality-of-life summaries for patients with schizophrenia. J Clin Epidemiol 2008;61:588-96 «PMID: 18471663»PubMed
  47. Lingard EA, Katz JN, Wright RJ ym. Validity and responsiveness of the Knee Society Clinical Rating System in comparison with the SF-36 and WOMAC. J Bone Joint Surg Am 2001;83:1856-64 «PMID: 11741066»PubMed
  48. Litwin MS, Hays RD, Fink A ym. The UCLA Prostate Cancer Index: development, reliability, and validity of a health-related quality of life measure. Med Care 1998;36:1002-12 «PMID: 9674618»PubMed
  49. Moorer P, Suurmeije ThP, Foets M ym. Psychometric properties of the RAND-36 among three chronic diseases (multiple sclerosis, rheumatic diseases and COPD) in The Netherlands. Qual Life Res 2001;10:637-45 «PMID: 11822796»PubMed
  50. Mosconi P, Cifani S, Crispino S ym. The performance of SF-36 health survey in patients with laryngeal cancer. Head and Neck Cancer Italian Working Group. Head Neck 2000;22:175-82 «PMID: 10679906»PubMed
  51. Neudert C, Wasner M, Borasio GD. Patients' assessment of quality of life instruments: a randomised study of SIP, SF-36 and SEIQoL-DW in patients with amyotrophic lateral sclerosis. J Neurol Sci 2001;191:103-9 «PMID: 11676999»PubMed
  52. Nowels D, McGloin J, Westfall JM ym. Validation of the EQ-5D quality of life instrument in patients after myocardial infarction. Qual Life Res 2005;14:95-105 «PMID: 15789944»PubMed
  53. Papaioannou D, Brazier J, Parry G. How valid and responsive are generic health status measures, such as EQ-5D and SF-36, in schizophrenia? A systematic review. Value Health 2011;14:907-20 «PMID: 21914513»PubMed «PMID: 21914513»PubMed
  54. Parshall MB, Mapel DW, Rice L ym. Predictive validity of short-form health survey [36 items] scales for chronic obstructive pulmonary disease exacerbation. Heart Lung 2008;37:356-65 «PMID: 18790336»PubMed
  55. Perret-Guillaume C, Briancon S, Guillemin F ym. Which generic health related Quality of Life questionnaire should be used in older inpatients: comparison of the Duke Health Profile and the MOS Short-Form SF-36? J Nutr Health Aging 2010;14:325-31 «PMID: 20306007»PubMed
  56. Persson LO, Karlsson J, Bengtsson C ym. The Swedish SF-36 Health Survey II. Evaluation of clinical validity: results from population studies of elderly and women in Gothenborg. J Clin Epidemiol 1998;51:1095-103 «PMID: 9817127»PubMed
  57. Pezzilli R, Morselli-Labate AM, Frulloni L ym. The quality of life in patients with chronic pancreatitis evaluated using the SF-12 questionnaire: a comparative study with the SF-36 questionnaire. Dig Liver Dis 2006;38:109-15 «PMID: 16243011»PubMed
  58. Pietiläinen O, Laaksonen M, Pitkäniemi J ym. Changes of occupational class differences in physical functioning: a panel study among employees (2000-2007). J Epidemiol Community Health 2012;66:265-70 «PMID: 20924055»PubMed
  59. Prieto L, Alonso J, Ferrer M ym. Are results of the SF-36 health survey and the Nottingham Health Profile similar? A comparison in COPD patients. Quality of Life in COPD Study Group. J Clin Epidemiol 1997;50:463-73 «PMID: 9179105»PubMed
  60. Quintana JM, Escobar A, Bilbao A ym. Responsiveness and clinically important differences for the WOMAC and SF-36 after hip joint replacement. Osteoarthritis Cartilage 2005;13:1076-83 «PMID: 16154777»PubMed
  61. Reulen RC, Zeegers MP, Jenkinson C ym. The use of the SF-36 questionnaire in adult survivors of childhood cancer: evaluation of data quality, score reliability, and scaling assumptions. Health Qual Life Outcomes 2006;4:77 «PMID: 17022814»PubMed
  62. Riley ED, Bangsberg DR, Perry S ym. Reliability and validity of the SF-36 in HIV-infected homeless and marginally housed individuals. Qual Life Res 2003;12:1051-8 «PMID: 14651422»PubMed
  63. Ruta DA, Abdalla MI, Garratt AM ym. SF 36 health survey questionnaire: I. Reliability in two patient based studies. Qual Health Care 1994;3:180-5 «PMID: 10140231»PubMed
  64. Ruta DA, Hurst NP, Kind P ym. Measuring health status in British patients with rheumatoid arthritis: reliability, validity and responsiveness of the short form 36-item health survey (SF-36). Br J Rheumatol 1998;37:425-36 «PMID: 9619895»PubMed
  65. Saarijärvi S, Salminen JK, Toikka T ym. Health-related quality of life among patients with major depression. Nord J Psychiatry 2002;56:261-4 «PMID: 12470316»PubMed
  66. Sampogna F, Tabolli S, Söderfeldt B ym. Measuring quality of life of patients with different clinical types of psoriasis using the SF-36. Br J Dermatol 2006;154:844-9 «PMID: 16634884»PubMed
  67. Sato S, Nishimura K, Tsukino M ym. Possible maximal change in the SF-36 of outpatients with chronic obstructive pulmonary disease and asthma. J Asthma 2004;41:355-65 «PMID: 15260470»PubMed
  68. Schroter S, Lamping DL. Responsiveness of the coronary revascularisation outcome questionnaire compared with the SF-36 and Seattle Angina Questionnaire. Qual Life Res 2006;15:1069-78 «PMID: 16900287»PubMed
  69. Schröder A, Oernboel E, Licht RW ym. Outcome measurement in functional somatic syndromes: SF-36 summary scores and some scales were not valid. J Clin Epidemiol 2012;65:30-41 «PMID: 21764558»PubMed
  70. Seymour DG, Ball AE, Russell EM ym. Problems in using health survey questionnaires in older patients with physical disabilities. The reliability and validity of the SF-36 and the effect of cognitive impairment. J Eval Clin Pract 2001;7:411-8 «PMID: 11737532»PubMed
  71. Shahriar J, Delate T, Hays RD ym. Commentary on using the SF-36 or MOS-HIV in studies of persons with HIV disease. Health Qual Life Outcomes 2003;1:25 «PMID: 12914664»PubMed
  72. Shi HY, Lee HH, Chiu CC ym. Responsiveness and minimal clinically important differences after cholecystectomy: GIQLI versus SF-36. J Gastrointest Surg 2008;12:1275-82 «PMID: 18454301»PubMed
  73. Shi HY, Mau LW, Chang JK ym. Responsiveness of the Harris Hip Score and the SF-36: five years after total hip arthroplasty. Qual Life Res 2009;18:1053-60 «PMID: 19609722»PubMed
  74. Smith HJ, Taylor R, Mitchell A. A comparison of four quality of life instruments in cardiac patients: SF-36, QLI, QLMI, and SEIQoL. Heart 2000;84:390-4 «PMID: 10995407»PubMed
  75. Soohoo NF, Vyas RM, Samimi DB ym. Comparison of the responsiveness of the SF-36 and WOMAC in patients undergoing total hip arthroplasty. J Arthroplasty 2007;22:1168-73 «PMID: 18078886»PubMed
  76. Stewart AL, Hays RD, Ware JE Jr. The MOS short-form general health survey. Reliability and validity in a patient population. Med Care 1988;26:724-35 «PMID: 3393032»PubMed
  77. Suomenkielisen version lähde: Aalto AM, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Tutkimuksia 101. 1999. Saatavilla internetistä «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201211089642»2
  78. Supina AL, Feeny DH, Carroll LJ ym. Misinterpretation with norm-based scoring of health status in adults with type 1 diabetes. Health Qual Life Outcomes 2006;4:15 «PMID: 16542446»PubMed
  79. Syddall HE, Martin HJ, Harwood RH ym. The SF-36: a simple, effective measure of mobility-disability for epidemiological studies. J Nutr Health Aging 2009;13:57-62 «PMID: 19151909»PubMed
  80. Swigris JJ, Brown KK, Behr J ym. The SF-36 and SGRQ: validity and first look at minimum important differences in IPF. Respir Med 2010;104:296-304 «PMID: 19815403»PubMed
  81. Söderman P, Malchau H. Validity and reliability of Swedish WOMAC osteoarthritis index: a self-administered disease-specific questionnaire (WOMAC) versus generic instruments (SF-36 and NHP). Acta Orthop Scand 2000;71:39-46 «PMID: 10743991»PubMed
  82. Tarlov AR, Ware JE Jr, Greenfield S ym. The Medical Outcomes Study. An application of methods for monitoring the results of medical care. JAMA 1989;262:925-30 «PMID: 2754793»PubMed
  83. Terreehorst I, Duivenvoorden HJ, Tempels-Pavlica Z ym. Comparison of a generic and a rhinitis-specific quality-of-life (QOL) instrument in patients with house dust mite allergy: relationship between the SF-36 and Rhinitis QOL Questionnaire. Clin Exp Allergy 2004;34:1673-7 «PMID: 15544589»PubMed
  84. Tidermark J, Bergström G, Svensson O ym. Responsiveness of the EuroQol (EQ 5-D) and the SF-36 in elderly patients with displaced femoral neck fractures. Qual Life Res 2003;12:1069-79 «PMID: 14651424»PubMed
  85. Tijhuis GJ, Jansen SJ, Stiggelbout AM ym. Value of the time trade off method for measuring utilities in patients with rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2000;59:892-7 «PMID: 11053068»PubMed
  86. Tunis SL, Croghan TW, Heilman DK ym. Reliability, validity, and application of the medical outcomes study 36-item short-form health survey (SF-36) in schizophrenic patients treated with olanzapine versus haloperidol. Med Care 1999;37:678-91 «PMID: 10424639»PubMed
  87. Velanovich V. Comparison of generic (SF-36) vs. disease-specific (GERD-HRQL) quality-of-life scales for gastroesophageal reflux disease. J Gastrointest Surg 1998;2:141-5 «PMID: 9834409»PubMed
  88. Walsh TL, Hanscom B, Lurie JD ym. Is a condition-specific instrument for patients with low back pain/leg symptoms really necessary? The responsiveness of the Oswestry Disability Index, MODEMS, and the SF-36. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:607-15 «PMID: 12642770»PubMed
  89. Ware JE Jr, Sherbourne CD. The MOS 36-item short-form health survey (SF-36). I. Conceptual framework and item selection. Med Care 1992;30:473-83 «PMID: 1593914»PubMed
  90. Ware JE Jr, Kosinski M, Gandek B ym. The factor structure of the SF-36 Health Survey in 10 countries: results from the IQOLA Project. International Quality of Life Assessment. J Clin Epidemiol 1998;51:1159-65 «PMID: 9817133»PubMed
  91. Wittink H, Turk DC, Carr DB ym. Comparison of the redundancy, reliability, and responsiveness to change among SF-36, Oswestry Disability Index, and Multidimensional Pain Inventory. Clin J Pain 2004;20:133-42 «PMID: 15100588»PubMed
  92. Woodcock AJ, Julious SA, Kinmonth AL ym. Problems with the performance of the SF-36 among people with type 2 diabetes in general practice. Qual Life Res 2001;10:661-70 «PMID: 11871587»PubMed