SDQ, Vahvuudet ja vaikeudet - kysely

Mittarin lomake ja ohje

• SDQ, Vahvuudet ja vaikeudet - kysely «https://www.sdqinfo.org/py/sdqinfo/b3.py?language=Finnish»2
• Viitearvot «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn (SDQ) alkuperäinen tarkoitus on auttaa psyykkisesti oireilevien lasten tunnistamista. SDQ on lyhyt lapsen käyttäytymistä kartoittava kysely, jonka avulla kerätään tietoa 4-16-vuotiaan lapsen psyykkisestä voinnista omilla lomakkeillaan vanhemmalta, opettajalta (päivähoito, koulu) ja yli 11-vuotiailta lapsilta itseltään. Kysely kartoittaa lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/tarkkaavaisuuden oireita, kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia (prososiaalisuus) sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 »11.

Kohderyhmä

• Lapset
• Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Itseluottamus [b1266], Mielijohteiden hallinta [b1304], Psykomotoristen toimintojen säätely [b1470], Tunne-elämän toiminnot [b152], Kipuaistimus [b280], Tarkkaavuuden kohdentaminen [d160], Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen loppuun [d2302], Henkilöiden välinen perustava vuorovaikutus [d710], Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus [d720], Käyttäytymisen säätely vuorovaikutussuhteessa [d7202], Sosiaalisten sääntöjen mukainen vuorovaikutus [d7203], Ystävät [e320], Tuttavien, ikätoverien, työtoverien, naapurien ja yhteisön jäsenten asenteet [e425]

Mittarin ylläpitotaho

Mittarin ylläpidosta, käytön ohjeistuksesta ja päivityksistä vastaa Youthinmind Ltd «https://youthinmind.info/py/yiminfo/»3. Yhteydenotot osoitteessa: youthinmind(a)gmail.com. 

SDQ informaatio on koottu omalle sdqinfo-nettisivustolle «https://www.sdqinfo.org/»4.

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

SDQ -mittarin käyttöoikeudet (Copyright omistus) ovat youthinmind -osakeyhtiöllä.

Maksullisuus

• Tarkista maksullisuus

Ilmaiset paperiset versiot ovat ladattavissa mittarin ylläpitäjän verkkosivuilta «https://www.sdqinfo.org/py/sdqinfo/b0.py»5. Tämä on tarkoitettu voittoa tuottamattomien organisaatioiden käyttöön.

Käyttökoulutus

• SDQ:n täyttäminen ei vaadi tiettyä ammattikoulutusta tai erityistä koulutusta. Kyselytiedot on kuitenkin tarkoituksenmukaista koota yhteen terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden suositellaan pisteyttävän kyselyt ja analysoivan sekä tulkitsevan tulokset ottaen huomioon lapsen ja perheen kokonaistilanteen, jotta lapsen mahdollisen tuen tarve tulee asianmukaisesti arvioitua. Tietoa menetelmästä ja sen käytöstä löytyy mittarin verkkosivuilta sivustolta «https://www.sdqinfo.org/»4. Myös THL:n Menetelmäkäsikirjassa: Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa on ohjeistus SDQ -kyselyn käytöstä ja tulosten tulkinnasta «Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T (edit.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Menetelmäkäsikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. »36.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake

SDQ mittaristo koostuu:

• Kysely vanhemmalle, koskee (3)-4-16-vuotiaita lapsia
• Kysely opettajalle päivähoitoon tai kouluun, koskee 4-16-vuotiaita lapsia
• Kysely nuorelle, koskee 11-16 -vuotiaita
• Seurantakyselyt kaikille edellä mainituille vastaajille

Kyselyn voi täyttää paperiversiona «https://www.sdqinfo.org/»4 ja tietokonepohjaisena kyselynä Internetissä «https://www.sdqinfo.org/»4. Mittarin arvioitavat tiedot koskevat mittarin kotisivuilta saatavilla olevaa suomenkielisiä versioita «https://www.sdqinfo.org/»4.

Aikatarve

Kyselylomakkeen täyttöön kuluu keskimäärin 5-10 minuuttia. Kyselylomakkeiden pisteytykseen ja tulkintaan kuluu noin 5-15 minuuttia riippuen kyselyyn vastanneiden lukumäärästä ja pisteytystavasta. Pisteiden laskeminen käsin paperilomakkeelta vie enemmän aikaa kuin se, että kysely on täytetty internetissä ja ohjelma laskee pisteet automaattisesti.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

SDQ-kyselyn kansainväliset, brittiläiset viite-arvot on määritetty laajassa epidemiologisessa tutkimuksessa «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 »11. Nämä Suomessakin käytössä olevat viitearvot löytyvät sdqinfo -sivustolta «https://www.sdqinfo.org/»4 suomennetuista SDQ-kyselyiden pisteytysohjeista ja liitteestä. «»1

Vaikka SDQ:n kokonaispistemääriä voidaan käyttää jatkuvina muuttujina, luokitellaan pistemäärät yleensä kliinisessä käytössä seuraavasti: normaali, raja-arvo ja poikkeava (korkea pistemäärä). Vaikeuksien kokonaispistemäärän ”poikkeava” luokkaa (korkea pistemäärä) voidaan käyttää mielenterveyshäiriön riskin tunnistamiseen. Yhdistämällä usean vastaajan (vanhempi, opettaja, nuori itse) antamaa tietoa oire- ja vaikutuspisteistä päästään parempaan tulokseen.

Keskimäärin 10 % osuus väestöotoksesta asettuu pisteytyksessä luokkaan ”poikkeava” (korkea pistemäärä) ja edelleen 10 % osuus ”raja-arvo” luokkaan «Goodman R. The Strengths and Difficulties Questionnaire: a research note. J Child Psychol Psychiatry 1997;38:581-6 »13. Tarkat osuudet vaihtelevat maan, iän ja sukupuolen mukaan. Menetelmän kehittäjä toteaakin, että voi olla tarpeen säätää luokitusrajoja näiden mainittujen tekijöiden mukaan; asettamalla luokitusrajaa korkeammalle, silloin kun on tärkeintä välttää vääriä positiivisia löydöksiä, ja asettamalla luokitusrajaa matalammalle, kun on tärkeää välttää vääriä negatiivisia löydöksiä. Normatiivista dataa SDQ-kyselyn pisteytysjakaumasta eri kulttuureissa on löydettävissä sdqinfo-sivuilta «https://www.sdqinfo.org/»4 Isosta-Britanniasta, Australiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.

Suomessa SDQ -kyselyä on tutkittu lähinnä yläkouluikäisillä lapsilla «Koskelainen M. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents. Annales Universitatis Turkuensis D 809 2008-09-05, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3623-»23, «Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9:277-84 »24, «Koskelainen M, Sourander A, Vauras M. Self-reported strengths and difficulties in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2001;10:180-5 »25 mutta tutkimusta on tehty myös nuoremmilla 4-9-vuotiailla lapsilla «Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66:403-13 »7. Koskelaisen mukaan nuorten itsensä täyttämissä SDQ -kyselyissä katkaisupisteet ja tulosten keski-arvot olivat samansuuntaisia kuin esimerkiksi norjalaisissa «Van Roy B, Grøholt B, Heyerdahl S ym. Self-reported strengths and difficulties in a large Norwegian population 10-19 years : age and gender specific results of the extended SDQ-questionnaire. Eur Chil»48, «Rønning JA, Handegaard BH, Sourander A ym. The Strengths and Difficulties Self-Report Questionnaire as a screening instrument in Norwegian community samples. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13:73-82»41 ja brittiläisissä (sdqinfo «https://www.sdqinfo.org/»4) tutkimuksissa. Nuoremmilla suomalaisilla lapsilla (4-9-vuotiaat) pisteiden jakaumat jäivät selvästi alhaisemmiksi kuin vastaavat brittiläiset normit «Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66:403-13 »7. Tällä hetkellä Suomessa nojaudutaan kuitenkin brittiläisiin katkaisupistesuosituksiin ennen kuin saadaan koottua lisää tutkimustietoa suomalaisten lasten pisteiden jakaumista (tieto täydennetään TOIMIA tietokantaan heti kun se on saatavilla).

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

• THL Menetelmäkäsikirja: Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa «Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T (edit.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Menetelmäkäsikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. »36 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4»6
• THL NEUKO-tietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko?toc=1112237»7 (aikaisemmin THL Lastenneuvolakäsikirja)
• Käypä hoito suositukset (Duodecim, Terveysportti):
  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) 2017 «https://www.kaypahoito.fi/hoi50061»8
• Hoitoketjut:
  • Lasten mielenterveystyön hoitoketju (Kaukonen ym. 2010) on nyt nimeltään Lasten mielenterveystyön palveluverkko (Pirkanmaan sairaanhoitopiri 2015, Duodecim): Terveysportista (Lääkärin tietokannat > Hoitoketjut > PSHP > Lastenpsykiatria) tai PSHP:n sivuilta hakusanalla ilman Terveysportin tunnuksia. Suora linkki Terveysportin sivuille «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/shp00964»9. 
  • Kouluikäisen lapsen ja nuoren (6-17-v) tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön (ADHD) hoitoketju «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/shp00966»10
• The CAMHS Outcome Research Consortium (CORC) «https://www.corc.uk.net/»11

Mittarin käännös

SDQ -mittariston suomennoksesta vastaavat Seija Sandberg, Andre Sourander ja Merja Koskelainen. Anne-Mari Borg vastaa vastaa SDQ -kyselyiden pisteytysohjeiden suomennoksesta. 

SDQ -kyselyiden suomennoksia on käytetty ensimmäistä kertaa 1998 Koskelaisen tutkimuksessa «Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9:277-84 »24. Pisteytysohjeet on suomennettu 2012. 

SDQ -kyselyt ja pisteytysohjeet on ensin suomennettu ja sitten käännetty takaisin englanniksi. Tässä vaiheessa menetelmän kehittäjä on arvioinut takaisinkäännöksen vastaavuuden verrattuna alkuperäisiin teksteihin. Tämän pohjalta on vielä tehty tarvittavat korjaukset suomennoksiin

Mittarin tausta ja kuvaus

SDQ on lyhyt 4-16-vuotiaan lapsen ja nuoren psykososiaalisia oireita arvioiva kysely, jota voidaan käyttää oireilevien lasten tunnistamiseen sekä kliinisesti että tutkimustyössä. SDQ on kehitetty Rutterin oirekyselyjen pohjalta «Goodman R. The Strengths and Difficulties Questionnaire: a research note. J Child Psychol Psychiatry 1997;38:581-6 »13. Oirekartoituksen lisäksi kysely sisältää lapsen sosiaalista käytöstä eli vahvuuksia kartoittavia väitteitä. Menetelmän psykometriset ominaisuudet on arvioitu ja kuvattu brittiläisessä yli 10 000 lapsen (5-15-vuotiaita) väestöotoksessa «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 »11. SDQ -kysely kokoaa yhteen usean vastaajatahon arviot lapsen psyykkisestä voinnista. Vanhemman, opettajan ja nuoren SDQ -kyselyt ovat samanrakenteisia, mikä helpottaa vastausten rinnakkaisarviointia. Kaksiosainen kysely sisältää oirekartoituksen lisäksi toimintakykyä arvioivan osan. Tämän on arvioitu parantavan SDQ -kyselyn kykyä tunnistaa mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia «Goodman R, Scott S. Comparing the Strengths and Difficulties Questionnaire and the Child Behavior Checklist: is small beautiful? J Abnorm Child Psychol 1999;27:17-24 »18.

Vahvuudet ja vaikeudet -kysely on kaksiosainen lapsen oireita (1. sivu) ja toimintakykyä (2. sivu) viimeisen kuuden kuukauden aikana arvioiva kysely.

Oirekysely koostuu lapsen käytöstä kuvailevasta 25 väitteestä. Nämä väitteet jakautuvat viiden kysymyksen sarjoina viiteen osa-alueeseen, joissa kartoitetaan lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/ tarkkaavuuden oireita, kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksien osalta prososiaalista käytöstä. Vastausvaihtoehdot pisteytetään seuraavasti: pätee jonkin verran=1 ja väittämät "ei päde" ja "pätee varmasti" saavat arvoja 0 tai 2 väittämästä riippuen.

Kunkin osa-alueen pistemäärä voi vaihdella 0 ja 10 pisteen välillä. Osa-alueen pistemäärä voidaan laskea, jos ainakin kolmeen kysymykseen viidestä on vastattu. On huomattavaa, että oireita kartoittavissa kyselyosioissa korkeat pisteet viittaavat kohonneeseen psyykkisten oireiden riskiin kun taas prososiaalisen osion pistemäärä on sitä korkeampi mitä enemmän lapsella on vahvuuksia. Kyselyn kokonaispistemäärä lasketaan muiden osa-alueiden, paitsi prososiaalista käytöstä kuvaavaan osa-alueen, yhteenlasketuista pistemääristä. Kyselyn kokonaispistemäärä voi vaihdella 0 ja 40 välillä (kokonaispistemäärää ei voi laskea, jos yhden osa-alueen pistemäärä puuttuu).

Vaikeuksien vaikutuksia kartoittavassa osiossa, toimintakykyarviossa (kyselyn toisella sivulla) kartoitetaan lapsen oireilun aiheuttamaa huolta ja haittaa. Mikäli vastaaja arvioi lapsella olevan vaikeuksia tunnetiloissa, keskittymisessä, käyttäytymisessä tai muiden kanssa toimeen tulemisessa arvioidaan tarkemmin näiden vaikeuksien kestoa, lapsen omaa huolta vaikeuksistaan, lapsen toimintakykyä eri toimintaympäristöissä (kotielämä, toverisuhteet, kouluoppiminen ja harrastukset) sekä vaikeuksien rasittavaa vaikutusta perheeseen tai päiväkotiryhmään/luokkaan. Vastausvaihtoehdot pisteytetään seuraavasti: 0=eivät ollenkaan, 0=vain vähän, 1=aika paljon, 2=hyvin paljon.

Vaikeuksien vaikutusta kuvaaviin pisteisiin ei lasketa mukaan vaikeuksien kestoa ja rasittavuutta. Mikäli vastaaja ei ilmoita lapsella ylipäätään olevan vaikeuksia, on tämän vaikutusosion pistemäärä 0. Vanhempien ja nuoren kyselyssä vaikutusten kokonaispistemäärä voi vaihdella 0 ja 10 välillä ja opettajien kyselyssä 0 ja 6 välillä. Kliinisessä käytössä pistemäärät luokitellaan yleensä seuraavasti: normaali = 0 pistettä, raja-arvo = 1 ja poikkeava ≥ 2 pistettä.

SDQ -seurantakyselyiden oirekysely ei poikkea alkuperäisestä. Vaikeuksien vaikutuksia kartoittavassa osiossa on mukana kaksi lisäkysymystä hoidon tehosta: “Sitten hoidon aloittamisen, ovatko lapsen/nuoren ongelmat muuttuneet parempaan tai huonompaan suuntaan?” ja ”Onko hoidosta ollut apua muussa mielessä, esim. tiedonsaannin kannalta tai siinä että se olisi auttanut teitä paremmin kestämään lapsen/nuoren ongelmia?”  Kysymys vaikeuksien kestosta on poistettu. Tarkasteluaika tässä kyselyssä on yksi kuukausi. Seurantakyselyiden pisteytys ei eroa edellä kuvatusta SDQ -kyselyiden pisteytyksestä.

Katso tarkempi kuvaus SDQ:n pisteytyksestä sdqinfo-sivuilta «https://www.sdqinfo.org/»4. SDQ -kyselyn voi täyttää paperilomakkeena (tulostettavissa sdqinfo-sivuilla «https://www.sdqinfo.org/»4) tai täyttää ja pisteyttää online-versiona «https://www.sdqinfo.org/»4.

SDQ -mittaristoa käytetään psyykkisistä oireista kärsivien lapsien tunnistamiseen sekä kliinisessä työssä että tutkimustarkoituksissa. SDQ on tällä hetkellä kansainvälisesti yleisimmin käytetty lyhyt oirekysely näissä tarkoituksissa.

Suomessa SDQ:ta käytetään tarvittaessa 4-16-vuotiaiden lasten määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Arvioita lapsen voinnista pyydetään vanhempien lisäksi päivähoidosta ja koulusta. Kyselyä käytetään myös muissa yhteyksissä lasten mielenterveystyössä ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidossa.

Vanhempien, opettajan ja nuoren SDQ -oirekyselyn ja toimintakykyarvion (vaikeuksien vaikutukset) perusteella on lisäksi luotu tietokonealgoritmi, joka arvioi ennustetta lapsen psyykkiselle häiriölle. Käytettäessä SDQ -kyselyä internetissä «https://www.sdqinfo.org/»4 tämä ennuste tarjoutuu osana tulosten automaattista analysointia. Tietokonealgoritmi tuottaa kolme luokitusta diagnoosin todennäköisyydelle: epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen. Diagnoosit on algoritmissa ryhmitelty neljään ryhmään: käytöshäiriöt, emotionaaliset diagnoosit, hyperaktiivisuus ja jokin psykiatrinen diagnoosi. Algoritmia voi käyttää apuna harkittaessa lapsen lähettämistä lastenpsykiatriseen tarkempaan tutkimukseen «Goodman R, Ford T, Simmons H ym. Using the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) to screen for child psychiatric disorders in a community sample. Br J Psychiatry 2000;177:534-9 »15.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

SDQ:n osalta tässä arvioidaan pääasiallisesti mittarin kykyä tunnistaa psyykkisesti oireilevia lapsia terveydenhuollossa. Tutkimuksia, joissa käsitellään hoidon tehon arvioimista SDQ mittarin avulla, ei siksi tässä tarkemmin raportoida. SDQ mittarin muutosherkkyydestä on tehty joitakin tutkimuksia «Mason W, Chmelka M, Thompson R. Responsiveness of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) in a sample of high-risk youth in residential treatment. Child & Youth Care Forum 2012;Oct:479-492.»30.

Mittarin käyttökelpoisuus

SDQ on ilmainen, helposti saatavilla ja otettavissa käyttöön (www.sdqinfo.org ) «https://www.sdqinfo.org/»4. SDQ on käännetty yli 70 kielelle ja suomenkieliset viralliset käännökset ovat saatavilla. Kyselyn täyttö vie noin 5-10 minuuttia. Menetelmän käyttö ja pisteytys ovat helposti opittavia.

Tutkimustuloksia käyttökelpoisuudesta (feasibility):

• Verrattaessa SDQ- ja CBCL -kyselyitä, äidit saivat valita kumman kyselyn täyttäisivät mieluuimmin. Äideistä (64/71) 41 valitsi SDQ -kyselyn ja 23 CBCL -kyselyn (sign test, z = 2.25, p> 0.025) «Goodman R, Scott S. Comparing the Strengths and Difficulties Questionnaire and the Child Behavior Checklist: is small beautiful? J Abnorm Child Psychol 1999;27:17-24 »18.
• Odotettavissa on julkaistua tutkimustietoa suomalaisten vanhempien, päivähoidon, opettajien ja terveydenhoitajien palautteista SDQ -kyselyn käyttökelpoisuudesta neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa.

Tutkimusten tiedot

SDQ -oirekysely on kehitetty Rutterin kyselyiden pohjalta «Goodman R. The Strengths and Difficulties Questionnaire: a research note. J Child Psychol Psychiatry 1997;38:581-6 »13. Alkuperäinen testaus on tehty 4-16-vuotiaiden englantilaisten lasten (n = 403) aineistossa, joka koottiin lastenpsykiatrian yksikössä (n = 244) sekä vertailuaineisto hammasklinikalta (n = 159). Tässä otoksessa vanhemman ja opettajan SDQ- kyselyitä verrattiin Rutterin kyselyihin «Elander J, Rutter M. Use and development of the Rutter Parent's and Teacher's Scales. International journal of methods in psychiatric research 1996;6:63-78.»9.

Nuoren (11-16-vuotiaan) SDQ -kyselyn pilottitutkimuksessa menetelmää on testattu vertaamalla väestöotosta (n = 83) ja mielenterveyspotilaita (n = 116) «Goodman R, Meltzer H, Bailey V. The Strengths and Difficulties Questionnaire: a pilot study on the validity of the self-report version. Eur Child Adolesc Psychiatry 1998;7:125-30 »16. Tutkimuksessa SDQ -kyselyn täyttivät nuoret, vanhemmat ja opettajat.

SDQ -oirekyselyn psykometriset ominaisuudet «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 »11 on testattu laajemmin englantilaisilla 5-15-vuotiailla lapsilla (n = 10 438) väestöotoksessa, joka koottiin lapsilisärekisterin perusteella. Tutkimus toteutui osana epidemiologista väestötutkimusta ”1999 British Child Mental Health Survey”. Testattavana olivat vanhemman, opettajan ja nuoren SDQ -kyselyt. Vertailumenetelmänä ja kultaisena standardina oli lastenpsykiatrinen diagnostinen haastattelu, Development and Well-Being Assessment, DAWBA «Goodman R, Ford T, Simmons H ym. Using the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) to screen for child psychiatric disorders in a community sample. Br J Psychiatry 2000;177:534-9 »15. DAWBA analysoitiin sokkona SDQ -arvioista. Lisäksi koottiin seuranta-aineisto ja tehtiin SDQ -toistomittaukset 4-6-kk kuluttua.

Kaksisivuisen, myös toimintakykyarvion sisältävän, SDQ -kyselyn reliabiliteettia ja validiteettia testattiin 5-15-vuotiailla lapsilla väestöotoksessa (n = 467) ja lastenpsykiatrian klinikalla (n= 232) «Goodman R. The extended version of the Strengths and Difficulties Questionnaire as a guide to child psychiatric caseness and consequent burden. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:791-9 »12. Vanhemmat, opettajat ja nuoret täyttivät SDQ -kyselyn. Satunnaisesti valitulle vanhempien otokselle (n = 34) tehtiin toistomittaus 3-4 viikon kuluttua.

SDQ:n käyttöä mielenterveyshäiriöiden seulana on testattu väestöotoksessa 5-15-vuotiailla englantilaisilla lapsilla (n = 7984). Vertailumenetelmänä ja kultaisena standardina oli lastenpsykiatrinen diagnostinen haastattelu, DAWBA «Goodman R, Ford T, Richards H ym. The Development and Well-Being Assessment: description and initial validation of an integrated assessment of child and adolescent psychopathology. J Child Psychol Psy»14. Vanhemmat, opettajat ja nuoret täyttivät SDQ -kyselyn ja kaikille osallistuneille tehtiin diagnostinen haastattelu. Tutkimuksessa käytettiin SDQ:n oireiden ja toimintakykyhaitan perusteella laskettuja tietokonealgoritmeja ennustamaan psyykkisen häiriön todennäköisyyttä «Goodman R, Ford T, Simmons H ym. Using the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) to screen for child psychiatric disorders in a community sample. Br J Psychiatry 2000;177:534-9 »15.

Vanhempien, opettajan ja nuoren SDQ -oirekyselyn ja toimintakykyarvion (vaikeuksien vaikutukset) perusteella laskettua tietokonealgoritmia voi käyttää apuna lastenpsykiatrisen diagnoosin ennustamisessa «Goodman R, Ford T, Simmons H ym. Using the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) to screen for child psychiatric disorders in a community sample. Br J Psychiatry 2000;177:534-9 »15. Algoritmin toimivuutta testattiin kliinisillä aineistoilla brittiläisellä lapsilla (n = 101) ja bangladeshilaisilla lapsilla (n = 89). Vertailumenetelmänä käytettiin kliinistä, erillistä diagnostista tutkimusta.

SDQ tutkimukset Suomessa

Koululaiskyselyissä 7-15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla (n = 735) on tutkittu suomenkielisen SDQ:n käännöksen pätevyyttä ja luotettavuutta «Koskelainen M. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents. Annales Universitatis Turkuensis D 809 2008-09-05, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3623-»23. Kyselyn reliabiliteettia ja validiteettia tutkittiin otoksessa, jossa 7-12-vuotiaiden vanhemmat (n= 703), opettajat (n= 376) sekä 11-16-vuotiaat nuoret itse (n= 528) täyttivät kyselyt «Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9:277-84 »24. Erillisessä 9. luokkalaisten nuorten otoksessa (n= 137) käytettiin vertailumenetelmänä ASEBA -lomakkeita: Child Behaviour Checklist (CBCL) vanhemman täyttämänä ja Youth Self Report (YSR) nuoren täyttämänä «Achenbach TM RL. Manual for the ASEBA School-Age Forms & Profiles. Burlington, VT: University of Vermont, Research Center for Children, Youth & Families; 2001.»1. Nuoren SDQ -kyselyn psykometrisiä ominaisuuksia tutkittiin 13-17-vuotiaiden nuorten (n = 1458) otoksessa «Koskelainen M, Sourander A, Vauras M. Self-reported strengths and difficulties in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2001;10:180-5 »25.

Suomalaisessa 4-9-vuotiaiden lasten väestöotoksessa on tutkittu vanhemman ja opettajan SDQ -kyselyiden psykometrisiä ominaisuuksia ja kyselyn luotettavuutta «Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66:403-13 »7. Aineisto on kerätty osana Lasten mielenterveystyön kehittämishanketta (2007- 2009). Tutkimukseen osallistui 2682/ 4178 neuvoloiden (n = 1774) ja kouluterveydenhuollon(n = 908) terveystarkastuksissa vuosina 2008-2009 käynyttä lasta vanhempineen sekä heidän opettajansa päivähoidosta tai koulusta. Mittarin validiteettia on tutkittu samalla aineistolla ja siitä on odotettavissa julkaistua tietoa. Validiteettitutkimuksissa vertailumenetelmänä ja kultaisena standardina on ollut lastenpsykiatrinen diagnostinen haastattelu, DAWBA «Goodman R, Ford T, Richards H ym. The Development and Well-Being Assessment: description and initial validation of an integrated assessment of child and adolescent psychopathology. J Child Psychol Psy»14.

Muut mittarin pätevyyttä (validiteetti) arvioivat tutkimukset

SDQ -kyselyä ja Child Behaviour Checklist (CBCL) -kyselyä «Achenbach TM RL. Manual for the ASEBA School-Age Forms & Profiles. Burlington, VT: University of Vermont, Research Center for Children, Youth & Families; 2001.»1on verrattu kliinisessä (lastenpsykiatria) ja vertailuotoksessa (hammasklinikka) 4-7-vuotiailla lapsilla (n = 132), joiden äidit täyttivät molemmat lomakkeet «Goodman R, Scott S. Comparing the Strengths and Difficulties Questionnaire and the Child Behavior Checklist: is small beautiful? J Abnorm Child Psychol 1999;27:17-24 »18. Kliinisen otoksen (korkean riskin otos) äitejä myös haastateltiin lapsen psykopatologiasta Parental Account of Child’s symptoms (PACS) -menetelmällä.

ASEBA- ja SDQ -mittaristojen psykometrisiä ominaisuuksia, validiteettia ja monikulttuurista käyttöä vertaillaan Achenbachin ym. kokoamassa katsauksessa «Achenbach TM, Becker A, Döpfner M ym. Multicultural assessment of child and adolescent psychopathology with ASEBA and SDQ instruments: research findings, applications, and future directions. J Child P»2.

Stonen ym.  (2010) «Stone LL, Otten R, Engels RC ym. Psychometric properties of the parent and teacher versions of the strengths and difficulties questionnaire for 4- to 12-year-olds: a review. Clin Child Fam Psychol Rev»46 katsausartikkelissa arvioidaan vanhemman ja opettajan SDQ -kyselyiden psykometrisiä ominaisuuksia niiden 4-12-vuotiaiden lasten tutkimusaineistoissa, joista on julkaistu englanninkielisiä artikkeleita vuosina 1997- 2010 (PsycINFO, Pubmed, ERIC). Katsaukseen hyväksyttiin mukaan 48 artikkelia, joista soveltuvin osin on tehty meta-analyyseja SDQ -kyselyn reliabiliteetti- ja validiteettiominaisuuksista.

SDQ:n psykometrisiä ominaisuuksia, validiteettia ja reliabiliteettia on tutkittu lisäksi ainakin seuraavissa maissa ja kulttuureissa (tuloksia ei ilmoiteta tarkemmin):

• Ruotsi (Mal «Malmberg M, Rydell AM, Smedje H. Validity of the Swedish version of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Swe). Nord J Psychiatry 2003;57:357-63 »28
• Norja «Heiervang E, Goodman A, Goodman R. The Nordic advantage in child mental health: separating health differences from reporting style in a cross-cultural comparison of psychopathology. J Child Psychol Ps»21
• Tanska «Niclasen J, Teasdale TW, Andersen AM ym. Psychometric properties of the Danish Strength and Difficulties Questionnaire: the SDQ assessed for more than 70,000 raters in four different cohorts. PLoS One»37
• Saksa «Klasen H, Woerner W, Rothenberger A ym. [German version of the Strength and Difficulties Questionnaire (SDQ-German)--overview and evaluation of initial validation and normative results]. Prax Kinderps»22, «Woerner W, Becker A, Friedrich C ym. [Normal values and evaluation of the German parents' version of Strengths and DIfficulties Questionnaire (SDQ): Results of a representative field study]. Z Kinder »50, «Woerner W, Becker A, Rothenberger A. Normative data and scale properties of the German parent SDQ. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 2:II3-10 »51, «Rothenberger A, Becker A, Erhart M ym. Psychometric properties of the parent strengths and difficulties questionnaire in the general population of German children and adolescents: results of the BELLA»42
• Hollanti «Muris P, Meesters C, van den Berg F. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ)--further evidence for its reliability and validity in a community sample of Dutch children and adolescents. Eur »35, «van Widenfelt BM, Goedhart AW, Treffers PD ym. Dutch version of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ). Eur Child Adolesc Psychiatry 2003;12:281-9 »49
• Puola «Mazur J, Tabak I, Kololo H. [Towards a better assessment of child and adolescent mental health status. Polish version of strengths and difficulties questionnaire. Experiences from two population studi»32 - Unkari «Turi E, Tóth I, Gervai J. [Further examination of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Magy) in a community sample of young adolescents]. Psychiatr Hung 2011;26:415-26 »47
• Venäjä «Ruchkin V, Koposov R, Schwab-Stone M. The Strength and Difficulties Questionnaire: scale validation with Russian adolescents. J Clin Psychol 2007;63:861-9 »43, «Ruchkin V, Koposov R, Vermeiren R ym. The Strength and Difficulties Questionnaire: Russian validation of the teacher version and comparison of teacher and student reports. J Adolesc 2012;35:87-96 »44
• USA «Bourdon KH, Goodman R, Rae DS ym. The Strengths and Difficulties Questionnaire: U.S. normative data and psychometric properties. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:557-64 »8, «Palmieri PA, Smith GC. Examining the structural validity of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) in a U.S. sample of custodial grandmothers. Psychol Assess 2007;19:189-98 »39
• Australia «Hawes DJ, Dadds MR. Australian data and psychometric properties of the Strengths and Difficulties Questionnaire. Aust N Z J Psychiatry 2004;38:644-51 »19, «Hayes L. Problem behaviours in early primary school children: Australian normative data using the Strengths and Difficulties Questionnaire. Aust N Z J Psychiatry 2007;41:231-8 »20
• Kiina: Hong Kong «Lai KY, Luk ES, Leung PW ym. Validation of the Chinese version of the strengths and difficulties questionnaire in Hong Kong. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2010;45:1179-86 »26, Kiina «Mellor D, Wong J, Xu X. Interparent agreement on the strengths and difficulties questionnaire: a chinese study. J Clin Child Adolesc Psychol 2011;40:890-6 »33
• Japan «Matsuishi T, Nagano M, Araki Y ym. Scale properties of the Japanese version of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ): a study of infant and school children in community samples. Brain Dev»31
• Saudi-Arabia «Alyahri A, Goodman R. Validation of the Arabic Strengths and Difficulties Questionnaire and the Development and Well-Being Assessment. East Mediterr Health J 2006;12 Suppl 2:S138-46 »5
• Bangladesh «Goodman R, Ford T, Simmons H ym. Using the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) to screen for child psychiatric disorders in a community sample. Br J Psychiatry 2000;177:534-9 »15, «Mullick MS, Goodman R. Questionnaire screening for mental health problems in Bangladeshi children: a preliminary study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2001;36:94-9 »34    
• Intia «Pillai A, Patel V, Cardozo P ym. Non-traditional lifestyles and prevalence of mental disorders in adolescents in Goa, India. Br J Psychiatry 2008;192:45-51 »40

• katsaukset SDQ:n käytöstä:
  • Etelä-Eurooppalaisissa maissa «Marzocchi GM, Capron C, Di Pietro M ym. The use of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) in Southern European countries. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 2:II40-6 »29
  • Pohjoismaissa «Obel C, Heiervang E, Rodriguez A ym. The Strengths and Difficulties Questionnaire in the Nordic countries. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 2:II32-9 »38
  • Euroopan ulkopuolella «Woerner W, Fleitlich-Bilyk B, Martinussen R ym. The Strengths and Difficulties Questionnaire overseas: evaluations and applications of the SDQ beyond Europe. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl»52
• Nuoren täyttämää SDQ -kyselyä koskevia tutkimuksia:
  • Jemen «Almaqrami MH, Shuwail AY. Validity of the self-report version of the strengths and difficulties questionnaire in Yemen. Saudi Med J 2004;25:592-601 »3
  • Itävalta «Altendorfer-Kling U, Ardelt-Gattinger E, Thun-Hohenstein L. [The self-report version of the Strengths and Difficulties Questionnaire in an Austrian field sample]. Z Kinder Jugendpsychiatr Psychother 2»4
  • Saksa «Becker A, Hagenberg N, Roessner V ym. Evaluation of the self-reported SDQ in a clinical setting: do self-reports tell us more than ratings by adult informants? Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Sup»6
  • Tamili «Lukumar P, Wijewardana K, Hermansson J ym. Validity and reliability of Tamil version of Strengths and Difficulties Questionnaire self-report. Ceylon Med J 2008;53:48-52 »27

Mittarin tiedot koonnut

Anne-Mari Borg, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Hyväksynyt: TOIMIAn lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijatyöryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#lasten-nuorten-toimintakyky»12; Lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen -asiantuntijaryhmä

Alkuperäiset lähteet

Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66:403-13 «PMID: 22397524»PubMed

Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 «PMID: 11699809»PubMed

Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9:277-84 «PMID: 11202103»PubMed

Koskelainen M, Sourander A, Vauras M. Self-reported strengths and difficulties in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2001;10:180-5 «PMID: 11596818»PubMed