GAS-menetelmä

TOIMIA-mittarit
21.6.2023 • Viimeisin muutos 17.9.2024
Jenni Tuomi

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: GAS

Nimi englanniksi: Goal Attainment Scaling

Nimi ruotsiksi: GAS-metoden

Mittarin versio: GAS

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi, ruotsi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

GAS-menetelmän soveltuvuus kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

GAS-menetelmä on alun perin USA:ssa 1960-luvulla kehitetty menetelmä mielenterveyspotilaiden kuntoutuksen tavoitteen laatimiseen ja arviointiin «Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE. Goal Attainment Scaling: Applications, Theory and Measurement. Hillsdale, N.J.: L. Erlbaum Associates. 1994»19.

Kohderyhmä

  • Lapset
  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Työkyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei sillattavia kysymyksiä ICF-luokitukseen

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei sillattavia kysymyksiä ICF-luokitukseen.

Mittarin ylläpitotaho

Kela verkkosivuilta on ladattavissa suomen- ja ruotsinkieliset GAS-lomakkeet «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-palveluntuottajille-kuntoutuksen-mittaaminen-ja-arviointi-kuntoutuksen-hyodyn-arvioiminen»2, «https://www.kela.fi/matning-och-utvardering-inom-rehabiliteringen-utvardering-av-rehabiliteringens-effekter»3

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • GAS-lomake
  • Kynä

Aikatarve

Tavoitteiden laatimiseen kuluva aika on noin 15 minuuttia-1 tunti «Joyce BM, Rockwood KJ, Mate-Kole CC. Use of goal attainment scaling in brain injury in a rehabilitation hospital. Am J Phys Med Rehabil 1994;73(1):10–4.»14, «Rushton PW, Miller WC. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):771–775.»31, «Cusick A, McIntyre S, Novak I ym. A comparison of goal attainment scaling and the Canadian Occupational Performance Measure for paediatric rehabilitation research. Pediatr Rehabil 2006;9(2):149–157.»5, «Steenbeek D, Ketelaar M, Galama K ym. Goal Attainment Scaling in paediatric rehabilitation: a report on the clinical training of an interdisciplinary team. Child Care Health Dev 2008;34(4):521–529.»36, «Stolee P, Awad M, Byrne K ym. A multi-site study of the feasibility and clinical utility of Goal Attainment Scaling in geriatric day hospitals. Disabil Rehabil 2012;34(20):1716–1726.»38 riippuen mm. kuntoutuksen ammattilaisten kokemuksesta GASin käytössä, asiakkaan kyvystä tunnistaa itselleen tärkeitä tavoitteita, tavoitteiden määrästä sekä yksittäisen tavoitteen asteikon laadinnan haasteellisuudesta. Arviointiin ja pisteytykseen kuluva aika riippuu mm. tavoitteiden määrästä. Cusick ym. (2006) «Cusick A, McIntyre S, Novak I ym. A comparison of goal attainment scaling and the Canadian Occupational Performance Measure for paediatric rehabilitation research. Pediatr Rehabil 2006;9(2):149–157.»5 raportoivat tutkimuksessaan arvioinnin ja pisteytyksen vieneen aikaa noin 7-12 minuuttia, kun tavoitteita oli 3-5. Kelassa palveluntuottajat arvioivat vuonna 2011 tavoitteiden laatimiseen kuluvan tunnin ja arviointiin noin 45 minuuttia asiakasta kohden.

Raja-arvot

Asteikon laadinnassa tavoitetaso on 0. Tämän jälkeen määritetään asteikot jonkin verran korkeampi (GAS asteikko +1; realistinen ja myönteinen muutos verrattuna lähtötilanteeseen) ja vastaavasti jonkin verran matalampi (GAS asteikko -1; lopputulos odotettua vähäisempi, mutta muutos on oikeansuuntainen ja osoittaa tavoitteen saavuttamisen olevan mahdollinen) kuin tavoitetaso. Lopuksi määritetään vielä asteikot selvästi korkeampi (GAS asteikko +2; saavutettavissa optimaalisissa olosuhteissa) ja selvästi matalampi (GAS asteikko -2; muutos ei ole merkityksellinen, tilanne ennallaan tai huonontunut) kuin tavoitetaso «Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE. Goal Attainment Scaling: Applications, Theory and Measurement. Hillsdale, N.J.: L. Erlbaum Associates. 1994»19

Tavoitteita arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa ennalta sovittuna ajankohtana. Tällöin kunkin tavoitteen asteikosta katsotaan toteutuneet lukuarvot. Nämä toteutuneet lukuarvot lasketaan yhteen ja katsotaan T-lukuarvotaulukosta tavoitteiden määrän mukainen T-lukuarvo. Taulukko mahdollistaa enintään kahdeksan tavoitteen lukuarvon katsomisen.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

GAS-menetelmän mukainen tavoitteen asettaminen on käytössä Kelan laitoskuntoutuksen standardeissa.

Mittarin käännös

Kelan GAS-lomake on suomennettu Kiresukin ym. (1994) «Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE. Goal Attainment Scaling: Applications, Theory and Measurement. Hillsdale, N.J.: L. Erlbaum Associates. 1994»19 alkuperäisen menetelmän pohjalta. Lomakkeessa käytetyt käsitteet on kaksoiskäännetty alkuperäislähteestä. Tämän jälkeen käännökset on arvioitu ja laadittu suositukset Kelan vetämässä monitieteisessä työryhmässä. Lopulliset käsitteet on valittu sen mukaan, miten ne kuvaavat parhaiten suomen kielessä käytettyjä ammattikäsitteitä ja GAS-menetelmän ideologiaa.  

Mittarin tausta ja kuvaus

Goal Attainment Scaling (GAS)-menetelmä on USA:ssa 1960-luvulla kehitetty menetelmä kuntoutuksen tavoitteen laatimiseen ja arviointiin. Menetelmän kehittivät psykologi Thomas Kiresuk ja tilastotieteilijä Robert Sherman. Alun perin menetelmää käytettiin mielenterveyspotilaiden kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja saavuttamisen arviointiin, mutta sittemmin GASia on käytetty hyvin erilaisten potilasryhmien kuten amputaatio-, aivovamma-, dementia-, fibromyalgia-, artriitti- ja MS-tautipotilaiden tavoitteiden arvioinnissa. GASia on käytetty sekä lasten että työikäisten ja ikääntyneiden kuntoutuksessa «Malec JF. Goal attainment scaling in rehabilitation. Neuropsychol Rehabil 1999;9(3/4):253–275.»24, «Kamioka Y, Yoshino T, Sugaya K ym. Goal-setting method and goal attainment measures in physical therapy for stroke patients: a systematic review. J Phys Ther Sci 2009;21:399–415.»15. Lasten kuntoutuksessa GASia on käytetty muun muassa CP-vammaisten lasten (mm. «Russo RN, Crotty M, Miller MD ym. Upper-limb botulinum toxin A injection and occupational therapy in children with hemiplegic cerebral palsy identified from a population register: a single-blind, rand»32, «Wallen M, O'Flaherty SJ, Waugh MC. Functional outcomes of intramuscular botulinum toxin type a and occupational therapy in the upper limbs of children with cerebral palsy: a randomized controlled tria»43, «Olesch CA, Greaves S, Imms C ym. Repeat botulinum toxin-A injections in the upper limb of children with hemiplegia: a randomized controlled trial. Dev Med Child Neurol 2010;52(1):79–86.»26, «Sorsdahl AB, Moe-Nilssen R, Kaale HK ym. Change in basic motor abilities, quality of movement and everyday activities following intensive, goal-directed, activity-focused physiotherapy in a group sett»34, «Hoare B, Imms C, Villanueva E ym. Intensive therapy following upper limb botulinum toxin A injection in young children with unilateral cerebral palsy: a randomized trial. Dev Med Child Neurol 2013;55(»12, «Williams SA, Elliott C, Valentine J ym. Combining strength training and botulinum neurotoxin intervention in children with cerebral palsy: the impact on muscle morphology and strength. Disabil Rehabil»44) sekä Downin syndroomaa «LaForme Fiss AC, Effgen SK, Page J ym. Effect of sensorimotor groups on gross motor acquisition for young children with Down syndrome. Pediatr Phys Ther 2009;21(2):158–166.»21 ja autismia sairastavien «Dunn W, Cox J, Foster L ym. Impact of a contextual intervention on child participation and parent competence among children with autism spectrum disorders: a pretest-posttest repeated-measures design.»7 lasten kuntoutuksessa.

GASin avulla määritetään asiakkaan tavoitteet ja sen avulla voidaan tarkastella tavoitteiden toteutumista yksilö- tai ryhmätasolla tilastollisia menetelmiä hyväksi käyttäen. GAS-menetelmä perustuu yksilölähtöiseen tavoitteen asettamiseen ja sen mukaisten suunnitelmien asettamiseen siten, että asetetut tavoitteet toteutuvat «Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. GAS- menetelmä. Käsikirja, versio 2. 2010.»1. Tavoitteet laaditaan yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työntekijä on GAS-menetelmän osaaja ja hän osaa motivoinnin keinoin kysyä asiakkaalta hänelle merkityksellisiä tavoitteita. Asiakas ei voi laatia tavoitteita yksin, mutta valmiit tavoitteet voi kuitenkin kirjata joko asiakas itse tai työntekijä.

Tavoitteen asettamisen apuvälineenä voidaan käyttää ns. SMART-ideaa eli tavoitteen tulee olla spesifinen (spesific), mitattavissa (measurable), saavutettavissa (achievable), realistinen (realistic) ja mahdollinen aikatauluttaa (timed) «Bovend'Eerdt TJ, Botell RE, Wade DT. Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling: a practical guide. Clin Rehabil 2009;23(4):352–361.»3. Tavoite voi sijoittua eri toimintakyvyn osa-alueille ja sen pitää linkittyä kyseiseen kuntoutusmalliin. Tavoitteita kuvaamaan valitaan indikaattori, joka on sovittuna hetkenä arvioitavissa. Indikaattori on käyttäytyminen, tunnetila, taito tai prosessi, joka selkeimmin edustaa valittua tavoitetta ja edistymistä tavoitteen suuntaan. Indikaattori tehdään mitattavaksi asteikon avulla.

GASista on kehitelty erilaisia sovellutuksia, mutta sen perusidea on säilynyt samana. GAS ei sovellu asiakkaan ominaisuuksien kuvaajaksi vaan siihen tarvitaan edelleen diagnoosispesifisiä arviointimenetelmiä. GAS on väline, jolla määritetään tavoite tai tavoitteet, ja se kertoo, mitä erilaisilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan «Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. GAS- menetelmä. Käsikirja, versio 2. 2010.»1.

Mittarin pätevyys

GASin pätevyyttä tavoitteen laatimisen ja arvioinnin menetelmänä on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa. Hurn ym. (2006) kirjallisuuskatsauksessa «Hurn J, Kneebone I, Cropley M. Goal setting as an outcome measure: A systematic review. Clin Rehabil 2006;20(9):756–72.»13 oli mukana alkuperäistutkimuksia eri kuntoutuksen aloilta mukaan lukien avo- ja laitoskuntoutus. Katsauksessa GASilla todettiin olevan vahva näytönaste pätevyydestä työikäisten ja ikääntyneiden kuntoutuksessa. Myös Vun ja Lawn (2012) «Vu M, Law AV. Goal-attainment scaling: a review and applications to pharmacy practice. Res Social Adm Pharm 2012;8(2):102–121.»42 katsauksessa GASin osoitettiin olevan pätevä menetelmä tavoitteen laatimiseen ja arviointiin useissa eri ikäryhmissä ja eri kuntoutusmuodoissa. 

Sisältövaliditeetti

GASin sisältövaliditeettia tutkittiin neljässä tutkimuksessa «Palisano RJ. Validity of goal attainment scaling in infants with motor delays. Phys Ther 1993;73(10):651–658.»27, «Shefler G, Canetti L, Wiseman H. Psychometric properties of goal-attainment scaling in the assessment of mann's time-limited psychotherapy. J Clin Psychol 2001;57(7):971–979.»33, «Law LSH, Oi-Sheung Dai M, Siu A. Applicability of goal attainment scaling in the evaluation of gross motor changes in children with cerebral palsy. Hong Kong Physiother J 2004;22:22–28.»22, «Mannion AF, Caporaso F, Pulkovski N ym. Goal attainment scaling as a measure of treatment success after physiotherapy for chronic low back pain. Rheumatology (Oxford) 2010;49(9):1734–1738.»25. GASin todettiin olevan pätevä menetelmä arvioimaan kuntoutuksen tavoitteen toteutumista lapsilla, joilla on motorisen kehityksen viivästymä, mielenterveyspotilailla, CP-vammaisilla lapsilla sekä kroonista alaselkäkipua (cLBP) sairastavilla aikuisilla.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Tutkimustietoa GASin ennustevaliditeetista on toistaiseksi saatavilla niukasti. Hurn ym. (2006) katsauksen «Hurn J, Kneebone I, Cropley M. Goal setting as an outcome measure: A systematic review. Clin Rehabil 2006;20(9):756–72.»13 mukaan kaksi tutkimusta «Goodyear DL, Bitter JA. Goal attainment scaling as a program evaluation measure in rehabilitation. J Appl Rehabil Counsel 1974;5(1):19–26.»9, «Malec JF, Smigielski JS, DePompolo RW. Goal attainment scaling and outcome measurement in postacute brain injury rehabilitation. Arch Phys Med Rehabil 1991;72(2):138–143.»23antavat myönteisiä tuloksia GASin ennustevaliditeetista aikuisilla kuntoutuspotilailla. Goodyear ja Bitter (1974) «Goodyear DL, Bitter JA. Goal attainment scaling as a program evaluation measure in rehabilitation. J Appl Rehabil Counsel 1974;5(1):19–26.»9 vertailivat kuntoutusohjaajien (n=5) asettamia odotuksia tavoitteiden toteutumisesta kuntoutusjakson jälkeen toteutuneisiin tavoitteisiin. Ohjaajien välillä ei havaittu merkitseviä eroja, mikä tutkimuksen mukaan viittaa GASin ennustevaliditeetin olevan tässä yhteydessä hyvä. Malec ym. (1991) «Malec JF, Smigielski JS, DePompolo RW. Goal attainment scaling and outcome measurement in postacute brain injury rehabilitation. Arch Phys Med Rehabil 1991;72(2):138–143.»23 tutkivat ennustevaliditeettia vertailemalla niiden henkilöiden t-lukuarvoja, jotka olivat saavuttaneet parhaimmat työtulokset kuntoutusjakson jälkeen. T-lukuarvot olivat suuremmat niillä, jotka olivat saavuttaneet parhaimmat työtulokset, mikä viittaa GASin ennustevaliditeetin olevan hyvä.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Tieto puuttuu.

Yhtäpitävä validiteetti

Useat tutkimukset ovat osoittaneet GASin korreloivan muiden mittareiden kanssa. Kuudessa tutkimuksessa korrelaatio oli vahva/keskinkertainen, kahdessa tutkimuksessa korrelaatiota ei havaittu ja yhdessä tutkimuksessa korrelaatio oli heikko.

Vahva/keskinkertainen korrelaatio

GASin on todettu korreloivan vahvasti (r=0.54: 95 % CI 0.42–0.67) OARS IADL:n (OARS Index of Instrumental Activities of Daily Living) kanssa geriatristen potilaiden kuntoutuksessa «Stolee P, Stadnyk K, Myers AM ym. An individualized approach to outcome measurement in geriatric rehabilitation. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54(12):641–647.»39. Aikuisten itsenäistä toimintakykyä päivittäisissä perustoimissa mittaavan Barthelin indeksin kanssa GAS korreloi vahvasti (r=0.66: 95 % CI 0.54–0.77) Stoleen ym. (1999) tutkimuksessa «Stolee P, Stadnyk K, Myers AM ym. An individualized approach to outcome measurement in geriatric rehabilitation. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54(12):641–647.»39. Vahva korrelaatio (r=0.80) havaittiin myös Joycen ym. (1994) «Joyce BM, Rockwood KJ, Mate-Kole CC. Use of goal attainment scaling in brain injury in a rehabilitation hospital. Am J Phys Med Rehabil 1994;73(1):10–4.»14 aivovammakuntoutuksen tutkimuksessa, jossa verrattiin GASin ja GCI:n (Global Clinical Impression) tulosten yhtäpitävyyttä. Tavoitteet liittyivät päivittäisistä toimista selviytymiseen.

GAS korreloi keskinkertaisesti PEDI:n (Pediatric Evaluation of Disability Inventory) kanssa Steenbeekin ym. (2011) «Steenbeek D, Gorter JW, Ketelaar M ym. Responsiveness of Goal Attainment Scaling in comparison to two standardized measures in outcome evaluation of children with cerebral palsy. Clin Rehabil 2011;25(»35 tutkimuksessa. Tavoitteet liittyivät toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen lasten ja nuorten version (ICF-CY) suoritukset ja osallistuminen osa-alueeseen. Keskinkertaisesti GAS korreloi myös LCI:n (Locomotor Capabilities Index) ja Barthelin indeksin (r=0.44) kanssa Rushtonin ja Millerin (2002) tutkimuksessa «Rushton PW, Miller WC. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):771–775.»31, jossa tutkittiin tavoitteiden toteutumista alaraaja-amputoitujen 4-6 viikkoa kestäneellä kuntoutusjaksolla. Tavoitteet liittyivät proteesin käyttöön, kävelyyn ja pyörätuolilla liikkumiseen. Keskinkertainen korrelaatio (r=0.44) havaittiin Palisanon ym. (1992) «Palisano RJ, Haley SM, Brown DA. Goal attainment scaling as a measure of change in infants with motor delays. Phys Ther 1992;72(6):432–437.»28 tutkimuksessa kun verrattiin GASin karkeamotoriikkaan liittyvien tavoitteiden toteutumista PDMS-GM (Peabody Developmental Motor Scale- Gross Motor Scale)- mittariin. Keskinkertainen - vahva korrelaatio löydettiin Health-Sickness Rating Scale:n (r=0.70, p=<0.001), Brief Symptom Inventory:n (r=0.38, p=<0.05) ja Target Complaints Scale:n kanssa (r=0.50, p<0.01) Sheflerin ym. (2001) «Shefler G, Canetti L, Wiseman H. Psychometric properties of goal-attainment scaling in the assessment of mann's time-limited psychotherapy. J Clin Psychol 2001;57(7):971–979.»33 tutkimuksessa, jossa tutkittiin mielenterveyspotilaiden tavoitteiden toteutumista psykoterapiajakson jälkeen.

Ei havaittua korrelaatiota/heikko korrelaatio

Gordon ym. (1999) «Gordon JE, Powell C, Rockwood K. Goal attainment scaling as a measure of clinically important change in nursing-home patients. Age Ageing 1999;28(3):275–281.»10 ja Cusick ym. (2006) «Cusick A, McIntyre S, Novak I ym. A comparison of goal attainment scaling and the Canadian Occupational Performance Measure for paediatric rehabilitation research. Pediatr Rehabil 2006;9(2):149–157.»5 tutkimuksissa ei havaittu korrelaatiota GASin ja standardoitujen mittareiden välillä. Heikko korrelaatio (r=0.18) havaittiin GASn hienomotoriikkaan liittyvien tavoitteiden ja PDMS-FM:n (Peabody Developmental Motor Scale- Fine Motor Scale) välillä «Palisano RJ, Haley SM, Brown DA. Goal attainment scaling as a measure of change in infants with motor delays. Phys Ther 1992;72(6):432–437.»28. 

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulosten yhtäpitävyyttä saman arvioitsijan toteuttamana (test-retest) on tutkittu vain yhdessä tutkimuksessa ja se puoltaa GAS-menetelmän toistettavuutta saman arvioitsijan toteuttamana. Arvioitsijoiden välistä toistettavuutta on tutkittu selvästi enemmän ja tulokset osoittavat GAS-menetelmän toistettavuuden olevan hyvä/erinomainen.

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Law ym. (2004) «Law LSH, Oi-Sheung Dai M, Siu A. Applicability of goal attainment scaling in the evaluation of gross motor changes in children with cerebral palsy. Hong Kong Physiother J 2004;22:22–28.»22 tutkivat tulosten yhtäpitävyyttä saman arvioitsijan toteuttamana. Kokenut fysioterapeutti arvioi jokaisen lapsen (n=24) tavoitteiden toteutumista neljän kuukauden kuntoutusjakson jälkeen ja arviointi videoitiin. Sama fysioterapeutti teki arvioinnit uudestaan videon perusteella kahden viikon kuluttua ensimmäisen arvion tekemisestä. Tulosten yhtäpitävyys oli erinomainen (ICC 0.96: 95 % CI 0.93–0.97).

Mittaajien välinen toistettavuus

Arvioitsijoiden välistä toistettavuutta tutkittiin 11 tutkimuksessa. Goodyear ja Bitter (1974) «Goodyear DL, Bitter JA. Goal attainment scaling as a program evaluation measure in rehabilitation. J Appl Rehabil Counsel 1974;5(1):19–26.»9 olivat ensimmäisiä, jotka tutkivat GASin ominaisuuksia kuntoutuksessa tutkiessaan potilaita, joilla oli eriasteisia keskushermoston vaurioita. Kuntoutuksen ammattilaiset arvioivat tavoitteiden saavuttamista 6-12 viikon seurannassa siten, että yhdellä potilaalla oli kolme arvioitsijaa. Tutkimuksessa todettiin arvioitsijoiden välisen toistettavuuden olevan erinomainen (p<0.05). Woodward ym. (1978) «Woodward CA, Santa-Barbara J, Levin S ym. The role of goal attainment scaling in evaluating family therapy outcome. Am J Orthopsychiatry 1978;48(3):464–476.»45 perheterapia tutkimuksessa kahden arvioitsijan välinen korrelaatio oli hyvä (r=0.84, p<0.001). He pisteyttivät 107 tavoitetta, joista 33 % pisteytettiin täysin samalla tavalla, 78 % pisteytettiin yhden tason sisällä ja 95 % maksimissaan kahden tason sisällä. Palisano ym. (1992) «Palisano RJ, Haley SM, Brown DA. Goal attainment scaling as a measure of change in infants with motor delays. Phys Ther 1992;72(6):432–437.»28 tutkivat tulosten yhtäpitävyyttä puolueettoman (ei kuntoutukseen osallistuvan) fysioterapeutin ja toimintaterapeutin välillä. Molemmat terapeutit arvioivat itsenäisesti yhteensä 10 tavoitteen toteutumista. Tulosten välillä oli erinomainen yhtäpitävyys (k=1.00). Steenbeek ym. (2010) tutkimuksessa arvioitsijoiden välinen toistettavuus tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa oli erittäin hyvä (k=0.82: 95 % CI 0.73–0.91), kun tavoitteiden laatijana oli terapeutti, ja hyvä (k= 0.64: 95 % CI 0.49–0.79) kun tavoitteen laatijana oli puolueeton henkilö. He käyttivät tutkimuksessaan sovellettua 6-portaista GASia, jossa -2 tarkoitti ”ei muutosta lähtötilanteesta” ja tämän lisäksi käytettiin astetta -3, joka tarkoitti ”tilanteen selkeää heikentymistä/pahentumista lähtötasoon nähden”.

Law ym. (2004) «Law LSH, Oi-Sheung Dai M, Siu A. Applicability of goal attainment scaling in the evaluation of gross motor changes in children with cerebral palsy. Hong Kong Physiother J 2004;22:22–28.»22 tutkimuksessa toistettavuus oli erinomainen kun arvioitsijoina olivat tutkija ja fysioterapeutti (ICC 0.96; 95 % CI 0.94–0.98) ja hyvä kun arvioitsijoina olivat tutkija ja lastenhoitaja (ICC 0.79; 95 % ICC 0.67–0.87). Palisano (1993) «Palisano RJ. Validity of goal attainment scaling in infants with motor delays. Phys Ther 1993;73(10):651–658.»27, Joyce ym. (1994) «Joyce BM, Rockwood KJ, Mate-Kole CC. Use of goal attainment scaling in brain injury in a rehabilitation hospital. Am J Phys Med Rehabil 1994;73(1):10–4.»14 ja Stolee ym. (1999) «Stolee P, Awad M, Byrne K ym. A multi-site study of the feasibility and clinical utility of Goal Attainment Scaling in geriatric day hospitals. Disabil Rehabil 2012;34(20):1716–1726.»38 saivat myös samansuuntaisia tuloksia (k=0.75, r=0.94, ICC 0.93). Kaplan ja Smith (1977) «Kaplan JM, Smith WG. The use of attainment scaling in the evaluation of a regional mental health program. Community Ment Health J 1977;13(2):188–193.»16 saivat hyvän yhtäpitävyys tuloksen arvioitsijoiden välille mielenterveyspotilaiden kuntoutuksessa (ICC 0.87). Keskinkertaisen tuloksen (ICC 0.67, ICC 0.72; 95 % CI 0.39–0.88) arvioitsijoiden välisessä toistettavuudessa saivat Rushton ja Miller (2002) «Rushton PW, Miller WC. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):771–775.»31 ja Ruble ym. (2012) «Ruble L, McGrew JH, Toland MD. Goal attainment scaling as an outcome measure in randomized controlled trials of psychosocial interventions in autism. J Autism Dev Disord 2012;42(9):1974–1983.»30. Ruble ym. (2012) «Ruble L, McGrew JH, Toland MD. Goal attainment scaling as an outcome measure in randomized controlled trials of psychosocial interventions in autism. J Autism Dev Disord 2012;42(9):1974–1983.»30 käyttivät tutkimuksessaan sovellettua GASia, jossa -2 tarkoitti ”lapsen nykyistä suorituskyvyn tasoa” ja -1 ”edistystä”.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Tieto puuttuu.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Muutosherkkyyttä on tutkittu kahdeksassa tutkimuksessa pääasiassa SRM (Standardized response mean) ja ES (effect size) menetelmiä käyttäen. Kyseiset menetelmät mittaavat lähinnä muutoksen suuruutta ja antavat rajoittuneen todisteen muutosherkkyydestä, joten tutkimustuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Seitsemässä tutkimuksessa «Gordon JE, Powell C, Rockwood K. Goal attainment scaling as a measure of clinically important change in nursing-home patients. Age Ageing 1999;28(3):275–281.»10, «Stolee P, Stadnyk K, Myers AM ym. An individualized approach to outcome measurement in geriatric rehabilitation. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54(12):641–647.»39, «Rushton PW, Miller WC. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):771–775.»31, «Rockwood K, Howlett S, Stadnyk K ym. Responsiveness of goal attainment scaling in a randomized controlled trial of comprehensive geriatric assessment. J Clin Epidemiol 2003;56(8):736–743.»29, «Khan F, Pallant JF, Turner-Stokes L. Use of goal attainment scaling in inpatient rehabilitation for persons with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2008;89(4):652–659.»17, «Mannion AF, Caporaso F, Pulkovski N ym. Goal attainment scaling as a measure of treatment success after physiotherapy for chronic low back pain. Rheumatology (Oxford) 2010;49(9):1734–1738.»25, «Stolee P, Awad M, Byrne K ym. A multi-site study of the feasibility and clinical utility of Goal Attainment Scaling in geriatric day hospitals. Disabil Rehabil 2012;34(20):1716–1726.»38 GASilla todettiin olevan hyvä/erinomainen kyky havaita ajassa tapahtuva muutos tarkasteltavassa ominaisuudessa. GAS sopii muutoksen mittaamiseen eri potilasryhmillä (mm. alaraaja-amputoidut sairaalapotilaat, aikuiset kroonista alaselkäkipua sairastavat henkilöt, MS-tautia sairastavat henkilöt). Aikaväli tavoitteen asettamisen ja seurannan välissä vaihteli tutkimuksittain 28 päivästä 103 päivään. Muutosherkkyyden vaihtelu tutkimuksissa oli 0.78–2.4 (SRM) ja 1.29–9.0 (ES).

Cusick ym. (2006) «Cusick A, McIntyre S, Novak I ym. A comparison of goal attainment scaling and the Canadian Occupational Performance Measure for paediatric rehabilitation research. Pediatr Rehabil 2006;9(2):149–157.»5 tutkivat COPM:n ja GASin muutosherkkyyttä CP-vammaisilla lapsilla kolme kuukautta kestävässä kuntoutusohjelmassa. He jakoivat lapset kahteen ryhmään (koeryhmä n=20, kontrolliryhmä n=21). Koeryhmä sai tavanomaisen hoidon, osallistui toimintaterapiaan ja sai lisäksi botuliinitoksiinipistoksen/pistoksia. Kontrolliryhmä sai tavanomaisen hoidon ja osallistui toimintaterapiaan. Muutosherkkyyden todettiin olevan hyvä sekä koeryhmällä (r=17.66: 95 % CI 11.37–23.94, p<0.0001, ES 1.82) että kontrolliryhmällä (r=11.59: 95 % CI 6.82–16.36, p<0.0001, ES 1.44). Ryhmien välinen muutosherkkyys oli keskinkertainen (r=6.48: 95 % CI 0.44–12.51, ES 0.55).

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

GAS-menetelmä on geneerinen menetelmä ja sen on todettu olevan käyttökelpoinen ja pätevä tavoitteen arvioimiseen useilla asiakasryhmillä ja eri ikäluokissa «Malec JF. Goal attainment scaling in rehabilitation. Neuropsychol Rehabil 1999;9(3/4):253–275.»24. GASin käyttökelpoisuutta on tutkittu sekä sairaala että avokuntoutuspotilailla. GASin yksi suurimmista hyödyistä on se, että se on lähtökohdaltaan yksilöllinen ja asiakaslähtöinen menetelmä «Woodward CA, Santa-Barbara J, Levin S ym. The role of goal attainment scaling in evaluating family therapy outcome. Am J Orthopsychiatry 1978;48(3):464–476.»45. Asiakkaan ollessa itse asettamassa tavoitteitaan, hänen motivaatio on yleensä korkealla ja mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseen kasvavat «Hale LA. Using goal attainment scaling in physiotherapeutic home-based stroke rehabilitation. Adv Physiother 2010;12:142–149.»11, «Krasny-Pacini A, Hiebel J, Pauly F ym. Goal attainment scaling in rehabilitation: a literature-based update. Ann Phys Rehabil Med 2013;56(3):212–230.»20. Doig ym. (2010) «Doig E, Fleming J, Kuipers P ym. Clinical utility of the combined use of the Canadian Occupational Performance Measure and Goal Attainment Scaling. Am J Occup Ther 2010;64(6):904–914.»6 tutkimuksessa todettiin, että ne asiakkaat, jotka itse asettavat tavoitteensa, tekevät enemmän töitä niiden eteen ja myös saavuttavat ne todennäköisemmin kuin asiakkaat, jotka eivät itse aseta tavoitteitaan. Brock ym. (2009) «Brock K, Black S, Cotton S ym. Goal achievement in the six months after inpatient rehabilitation for stroke. Disabil Rehabil 2009;31(11):880–886.»4 havaitsivat tutkimuksessaan tavoitteiden saavuttamisen olevan yhteydessä pienempään masennusriskiin sekä parantuneeseen itseluottamukseen aivohalvauspotilailla. Kingin ym. (1999) «King GA, McDougall J, Palisano RJ ym. Goal attainment scaling: Its use in evaluating pediatric therapy programs. Phys Occup Ther Pediatr 1999;19(2):31–52.»18 ja Ekström-Ahlin ym. (2005) «Ahl LE, Johansson E, Granat T ym. Functional therapy for children with cerebral palsy: an ecological approach. Dev Med Child Neurol 2005;47(9):613–619.»8 mukaan tarkkojen tavoitteiden määrittely saattaa parantaa lasten motivaatiota ja kehittää heidän kapasiteettiaan oppia uutta.

GASin käyttöönotto edellyttää koulutusta ja käytännön harjoittelua ennen kuin menetelmää suositellaan käytettäväksi «King GA, McDougall J, Palisano RJ ym. Goal attainment scaling: Its use in evaluating pediatric therapy programs. Phys Occup Ther Pediatr 1999;19(2):31–52.»18, «Steenbeek D, Ketelaar M, Galama K ym. Goal Attainment Scaling in paediatric rehabilitation: a report on the clinical training of an interdisciplinary team. Child Care Health Dev 2008;34(4):521–529.»36, «Turner-Stokes L, Fheodoroff K, Jacinto J ym. Upper limb international spasticity study: rationale and protocol for a large, international, multicentre prospective cohort study investigating management»41. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon asiakkaan kyvystä asettaa tavoitteita sekä kuntoutuksen ammattilaisen kyvystä ja osaamisesta ennustaa tuloksia «Steenbeek D, Gorter JW, Ketelaar M ym. Responsiveness of Goal Attainment Scaling in comparison to two standardized measures in outcome evaluation of children with cerebral palsy. Clin Rehabil 2011;25(»35. Tavoitteiden asettaminen edellyttää, että kuntoutuksen ammattilainen on työskennellyt kyseisellä toiminta-alalla riittävän pitkään, jotta hän kykenee tunnistamaan potilaan muutosmahdollisuudet ja laatimaan SMART- tavoitteen «Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. GAS- menetelmä. Käsikirja, versio 2. 2010.»1. Tavoitteiden asettamisen haasteita ovat muun muassa seuraavat «King GA, McDougall J, Palisano RJ ym. Goal attainment scaling: Its use in evaluating pediatric therapy programs. Phys Occup Ther Pediatr 1999;19(2):31–52.»18, «Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. GAS- menetelmä. Käsikirja, versio 2. 2010.»1, «Sukula S. Hyvin laaditut tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka. Kuntoutus 2013;2:41–47.»40:

  • Indikaattori ei kuvaa asetettua tavoitealuetta
  • Asteikko ei ole yksiselitteinen tai sitä ei ole määritelty riittävän selkeästi
  • Asteikon laadinnassa käytetään sellaista kieltä tai menetelmiä, joita kaikki kuntoutuksen toteuttajat tai asiakas eivät tunne
  • Indikaattorin asteikossa määritetään myös kolmannen osapuolen toimintaa, joka on asiakkaan tai kuntoutuksen ammattilaisen toiminnasta riippumatonta
  • Tavoitteita laaditaan kapeasti eri toimintakyvyn osa-alueille
  • Ei tunnisteta asiakkaalle merkityksellisiä tavoitteita ja asiakas ei sitoudu tavoitteisiin

GAS-asteikon laatiminen kuvataan usein työlääksi ja eniten aikaa vieväksi vaiheeksi. Vaikka menetelmän käyttäminen vaatii alkuun perehtymistä ja aikaa, kokemuksen myötä tavoitteiden asettamisen prosessi kuitenkin nopeutuu «Bouwens SF, van Heugten CM, Verhey FR. The practical use of goal attainment scaling for people with acquired brain injury who receive cognitive rehabilitation. Clin Rehabil 2009;23(4):310–320.»2, «Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. GAS- menetelmä. Käsikirja, versio 2. 2010.»1.

Tutkimusten tiedot

Taulukko 1. Yhteenveto GASin psykometrisiä ominaisuuksia tutkineista artikkeleista, joissa tutkittavat ovat olleet lapsia/perheitä.
TutkimusTutkimusasetelmaOtosjoukko
Cusick ym. 2006 «Cusick A, McIntyre S, Novak I ym. A comparison of goal attainment scaling and the Canadian Occupational Performance Measure for paediatric rehabilitation research. Pediatr Rehabil 2006;9(2):149–157.»5 RCT Koeryhmä (n=20, keski-ikä 4.0 v (sd 1.5), poikia 14), kontrolliryhmä (n=21, keski-ikä 3.7 v (sd 1.6), poikia 17), spastinen hemipleginen CP-vamma (sairauden vaikeusaste GMFCS 1)
Law ym. 2004 «Law LSH, Oi-Sheung Dai M, Siu A. Applicability of goal attainment scaling in the evaluation of gross motor changes in children with cerebral palsy. Hong Kong Physiother J 2004;22:22–28.»22Pitkittäistutkimus n=24, keski-ikä 3.6 v (sd 1.25, vaihteluväli 1.75-6.2),CP-vamma
Palisano ym. 1992 «Palisano RJ, Haley SM, Brown DA. Goal attainment scaling as a measure of change in infants with motor delays. Phys Ther 1992;72(6):432–437.»28Prospektiivinen, kuvaileva tutkimus n=65, keski-ikä 19.4 kk (sd 7.1, vaihteluväli 3-30), poikia 43, motorisen kehityksen viivästymä (mitattu Peabody Developmental Motor Scales:lla (PDMS))
Palisano 1993 «Palisano RJ. Validity of goal attainment scaling in infants with motor delays. Phys Ther 1993;73(10):651–658.»27Prospektiivinen, kuvaileva tutkimus n=21, keski-ikä 14.5 kk (sd 5.6, vaihteluväli 4-24), poikia 13, motorisen kehityksen viivästymä
Ruble ym. 2012 «Ruble L, McGrew JH, Toland MD. Goal attainment scaling as an outcome measure in randomized controlled trials of psychosocial interventions in autism. J Autism Dev Disord 2012;42(9):1974–1983.»30 RCT, sovellettu GAS Otos 1: n=35 (kontrolliryhmä n=17, koeryhmä n=18), Otos 2: n=44 (kontrolliryhmä n=15, koeryhmä 1 n=15, koeryhmä 2 n=14) 3-8-vuotiaat lapset, joilla autismi
Steenbeek ym. 2010 «Steenbeek D, Ketelaar M, Lindeman E ym. Interrater reliability of goal attainment scaling in rehabilitation of children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2010;91(3):429–435.»37 Havainnointitutkimus (pre-post- asetelma), sovellettu GAS (6-tasoinen asteikko) n=23, ikä 4-13 v, poikia 15, CP-vamma, sairauden vaikeusaste vaihteli tasosta 1 tasoon 5 (The Gross Motor Function Classification System (GMFCS) for cerebral palsy ja Manual Ability Classification System (MACS))
Steenbeek ym. 2011 «Steenbeek D, Gorter JW, Ketelaar M ym. Responsiveness of Goal Attainment Scaling in comparison to two standardized measures in outcome evaluation of children with cerebral palsy. Clin Rehabil 2011;25(»35Havainnointitutkimus (pre-post- asetelma), sovellettu GAS (6-tasoinen asteikko) n=23, keski-ikä 7.6 v (sd 3.1, vaihteluväli 2-13), poikia 15, CP-vamma (GMFCS, MACS 1-5)
Woodward ym. 1978 «Woodward CA, Santa-Barbara J, Levin S ym. The role of goal attainment scaling in evaluating family therapy outcome. Am J Orthopsychiatry 1978;48(3):464–476.»45Pitkittäistutkimus n=279 perhettä (arvioitsijoiden välisen toistettavuuden mittaamiseen n=35), perheissä 6-16-vuotias lapsi, jolla oppimisen tai käyttäytymisen ongelmia koulussa
Taulukko 2. Yhteenveto GASin psykometrisiä ominaisuuksia tutkineista artikkeleista, joissa tutkittavat ovat olleet aikuisia.
TutkimusTutkimusasetelmaOtosjoukko
Goodyear & Bitter 1974 «Goodyear DL, Bitter JA. Goal attainment scaling as a program evaluation measure in rehabilitation. J Appl Rehabil Counsel 1974;5(1):19–26.»9Prospektiivinen kuvaileva tutkimus n=41, Craig:n kuntoutussairaalan potilaat, (keskushermostovaurio), ka. aika sairaalassa 7,4 viikkoa (vaihteluväli 6-12 viikkoa) (ikä ei ilmoitettu)
Gordon ym. 1999 «Gordon JE, Powell C, Rockwood K. Goal attainment scaling as a measure of clinically important change in nursing-home patients. Age Ageing 1999;28(3):275–281.»10Prospektiivinen, kuvaileva tutkimus n=53, ikä 73-90 v, miehiä 20 (9 potilasta kuoli seurannan aikana), pitkäaikaishoidon potilaat
Joyce ym. 1994 «Joyce BM, Rockwood KJ, Mate-Kole CC. Use of goal attainment scaling in brain injury in a rehabilitation hospital. Am J Phys Med Rehabil 1994;73(1):10–4.»14Pitkittäistutkimus n=16, keski-ikä 27 v (vaihteluväli 17-49), miehiä 9, sairaalapotilaat, joilla aivovamma, ka. aika vammasta 3 kk (vaihteluväli 2-5 kk), ka. aika sairaalassa 84 päivää (vaihteluväli 36-227 päivää)
Kaplan & Smith 1977 «Kaplan JM, Smith WG. The use of attainment scaling in the evaluation of a regional mental health program. Community Ment Health J 1977;13(2):188–193.»16Pitkittäistutkimus n=96, mielenterveyspotilaat (ikä ja sukupuolijakauma ei ilmoitettu)
Khan ym. 2008 «Khan F, Pallant JF, Turner-Stokes L. Use of goal attainment scaling in inpatient rehabilitation for persons with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2008;89(4):652–659.»17Prospektiivinen, kuvaileva, kohorttitutkimus n=24, keski-ikä 52.0 v (sd 8.3, vaihteluväli 37-62), miehiä 10, MS-tauti, 58% toissijaisesti etenevä, 21% relapsoiva-remittoiva ja 21% ensisijaisesti etenevä tautimuoto, ka. aika diagnoosista 11.1 v (sd 5.0, vaihteluväli 2-23), ka. aika sairaalassa 18 päivää (sd 14.6, vaihteluväli 6-64)
Mannion ym. 2010 «Mannion AF, Caporaso F, Pulkovski N ym. Goal attainment scaling as a measure of treatment success after physiotherapy for chronic low back pain. Rheumatology (Oxford) 2010;49(9):1734–1738.»25Pilottitutkimus n=32, keski-ikä 44 v (sd 12.3), miehiä 11, ei-spesifi krooninen alaselkäkipu (cLBP)
Rockwood ym. 2003 «Rockwood K, Howlett S, Stadnyk K ym. Responsiveness of goal attainment scaling in a randomized controlled trial of comprehensive geriatric assessment. J Clin Epidemiol 2003;56(8):736–743.»29 RCT n=165 (koeryhmä n=85, kontrolliryhmä n=80), keski-ikä 81.8 v (sd 7.2), miehiä 43 %, geriatriset potilaat
Rushton & Miller 2002 «Rushton PW, Miller WC. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):771–775.»31Pilottitutkimus n=10, keski-ikä 72.3 v (sd 10.7), miehiä 4, sairaalapotilaat, joilla toispuoleinen alaraaja-amputaatio
Shefler ym. 2001 «Shefler G, Canetti L, Wiseman H. Psychometric properties of goal-attainment scaling in the assessment of mann's time-limited psychotherapy. J Clin Psychol 2001;57(7):971–979.»33RCT n=33 (koeryhmä n=16, kontrolliryhmä n=17), ikä 24-45 v, miehiä 9, mielenterveyspotilaat
Stolee ym. 1999 «Stolee P, Stadnyk K, Myers AM ym. An individualized approach to outcome measurement in geriatric rehabilitation. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54(12):641–647.»39Prospektiivinen, kuvaileva tutkimus n=173, keski-ikä 81 v (sd 7, vaihteluväli 61-96), miehiä 23%, geriatrisen kuntoutusyksikön potilaat, ka. aika hoitoyksikössä 33 päivää
Stolee ym. 2012 «Stolee P, Awad M, Byrne K ym. A multi-site study of the feasibility and clinical utility of Goal Attainment Scaling in geriatric day hospitals. Disabil Rehabil 2012;34(20):1716–1726.»38 Pitkittäistutkimus n=90, keski-ikä 76.2 v (sd 8.3), miehiä 41, geriatrisen päiväsairaalan potilaat, keskiarvoaika sairaalassa 103.8 ± 46.8 päivää
Turner-Stokes ym. 2013 «Turner-Stokes L, Fheodoroff K, Jacinto J ym. Upper limb international spasticity study: rationale and protocol for a large, international, multicentre prospective cohort study investigating management»41Prospektiivinen, kuvaileva kohorttitutkimus (kansainvälinen monikeskustutkimus) n=456, keski-ikä 56.7 v (sd 13.5, vaihteluväli 18-88), miehiä 266, halvauksen jälkeinen yläraajan spastisiteetti

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Jenni Tuomi, TtM-opiskelija, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»6

Alkuperäinen lähde

Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE. Goal Attainment Scaling: Applications, Theory and Measurement. Hillsdale, N.J.: L. Erlbaum Associates. 1994

Kirjallisuutta

  1. Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. GAS- menetelmä. Käsikirja, versio 2. 2010.
  2. Bouwens SF, van Heugten CM, Verhey FR. The practical use of goal attainment scaling for people with acquired brain injury who receive cognitive rehabilitation. Clin Rehabil 2009;23(4):310–320 «PMID: 19179354»PubMed.
  3. Bovend'Eerdt TJ, Botell RE, Wade DT. Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling: a practical guide. Clin Rehabil 2009;23(4):352–361 «PMID: 19237435»PubMed.
  4. Brock K, Black S, Cotton S ym. Goal achievement in the six months after inpatient rehabilitation for stroke. Disabil Rehabil 2009;31(11):880–886 «PMID: 19037772»PubMed.
  5. Cusick A, McIntyre S, Novak I ym. A comparison of goal attainment scaling and the Canadian Occupational Performance Measure for paediatric rehabilitation research. Pediatr Rehabil 2006;9(2):149–157 «PMID: 16449074»PubMed.
  6. Doig E, Fleming J, Kuipers P ym. Clinical utility of the combined use of the Canadian Occupational Performance Measure and Goal Attainment Scaling. Am J Occup Ther 2010;64(6):904–914 «PMID: 21218681»PubMed.
  7. Dunn W, Cox J, Foster L ym. Impact of a contextual intervention on child participation and parent competence among children with autism spectrum disorders: a pretest-posttest repeated-measures design. Am J Occup Ther 2012;66(5):520–528 «PMID: 22917118»PubMed.
  8. Ahl LE, Johansson E, Granat T ym. Functional therapy for children with cerebral palsy: an ecological approach. Dev Med Child Neurol 2005;47(9):613–619 «PMID: 16138669»PubMed.
  9. Goodyear DL, Bitter JA. Goal attainment scaling as a program evaluation measure in rehabilitation. J Appl Rehabil Counsel 1974;5(1):19–26.
  10. Gordon JE, Powell C, Rockwood K. Goal attainment scaling as a measure of clinically important change in nursing-home patients. Age Ageing 1999;28(3):275–281 «PMID: 10475864»PubMed.
  11. Hale LA. Using goal attainment scaling in physiotherapeutic home-based stroke rehabilitation. Adv Physiother 2010;12:142–149.
  12. Hoare B, Imms C, Villanueva E ym. Intensive therapy following upper limb botulinum toxin A injection in young children with unilateral cerebral palsy: a randomized trial. Dev Med Child Neurol 2013;55(3):238–247 «PMID: 23236956»PubMed.
  13. Hurn J, Kneebone I, Cropley M. Goal setting as an outcome measure: A systematic review. Clin Rehabil 2006;20(9):756–72 «PMID: 17005500»PubMed.
  14. Joyce BM, Rockwood KJ, Mate-Kole CC. Use of goal attainment scaling in brain injury in a rehabilitation hospital. Am J Phys Med Rehabil 1994;73(1):10–4 «PMID: 8305175»PubMed.
  15. Kamioka Y, Yoshino T, Sugaya K ym. Goal-setting method and goal attainment measures in physical therapy for stroke patients: a systematic review. J Phys Ther Sci 2009;21:399–415.
  16. Kaplan JM, Smith WG. The use of attainment scaling in the evaluation of a regional mental health program. Community Ment Health J 1977;13(2):188–193 «PMID: 891139»PubMed.
  17. Khan F, Pallant JF, Turner-Stokes L. Use of goal attainment scaling in inpatient rehabilitation for persons with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2008;89(4):652–659 «PMID: 18373995»PubMed.
  18. King GA, McDougall J, Palisano RJ ym. Goal attainment scaling: Its use in evaluating pediatric therapy programs. Phys Occup Ther Pediatr 1999;19(2):31–52.
  19. Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE. Goal Attainment Scaling: Applications, Theory and Measurement. Hillsdale, N.J.: L. Erlbaum Associates. 1994
  20. Krasny-Pacini A, Hiebel J, Pauly F ym. Goal attainment scaling in rehabilitation: a literature-based update. Ann Phys Rehabil Med 2013;56(3):212–230 «PMID: 23562111»PubMed.
  21. LaForme Fiss AC, Effgen SK, Page J ym. Effect of sensorimotor groups on gross motor acquisition for young children with Down syndrome. Pediatr Phys Ther 2009;21(2):158–166 «PMID: 19440125»PubMed.
  22. Law LSH, Oi-Sheung Dai M, Siu A. Applicability of goal attainment scaling in the evaluation of gross motor changes in children with cerebral palsy. Hong Kong Physiother J 2004;22:22–28.
  23. Malec JF, Smigielski JS, DePompolo RW. Goal attainment scaling and outcome measurement in postacute brain injury rehabilitation. Arch Phys Med Rehabil 1991;72(2):138–143 «PMID: 1991015»PubMed.
  24. Malec JF. Goal attainment scaling in rehabilitation. Neuropsychol Rehabil 1999;9(3/4):253–275.
  25. Mannion AF, Caporaso F, Pulkovski N ym. Goal attainment scaling as a measure of treatment success after physiotherapy for chronic low back pain. Rheumatology (Oxford) 2010;49(9):1734–1738 «PMID: 20511346»PubMed.
  26. Olesch CA, Greaves S, Imms C ym. Repeat botulinum toxin-A injections in the upper limb of children with hemiplegia: a randomized controlled trial. Dev Med Child Neurol 2010;52(1):79–86 «PMID: 19583742»PubMed.
  27. Palisano RJ. Validity of goal attainment scaling in infants with motor delays. Phys Ther 1993;73(10):651–658 «PMID: 7690976»PubMed.
  28. Palisano RJ, Haley SM, Brown DA. Goal attainment scaling as a measure of change in infants with motor delays. Phys Ther 1992;72(6):432–437 «PMID: 1589463»PubMed.
  29. Rockwood K, Howlett S, Stadnyk K ym. Responsiveness of goal attainment scaling in a randomized controlled trial of comprehensive geriatric assessment. J Clin Epidemiol 2003;56(8):736–743 «PMID: 12954465»PubMed.
  30. Ruble L, McGrew JH, Toland MD. Goal attainment scaling as an outcome measure in randomized controlled trials of psychosocial interventions in autism. J Autism Dev Disord 2012;42(9):1974–1983 «PMID: 22271197»PubMed.
  31. Rushton PW, Miller WC. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):771–775 «PMID: 12048654»PubMed.
  32. Russo RN, Crotty M, Miller MD ym. Upper-limb botulinum toxin A injection and occupational therapy in children with hemiplegic cerebral palsy identified from a population register: a single-blind, randomized, controlled trial. Pediatrics 2007;119(5):e1149–1158 «PMID: 17452491»PubMed.
  33. Shefler G, Canetti L, Wiseman H. Psychometric properties of goal-attainment scaling in the assessment of mann's time-limited psychotherapy. J Clin Psychol 2001;57(7):971–979 «PMID: 11406808»PubMed.
  34. Sorsdahl AB, Moe-Nilssen R, Kaale HK ym. Change in basic motor abilities, quality of movement and everyday activities following intensive, goal-directed, activity-focused physiotherapy in a group setting for children with cerebral palsy. BMC Pediatr 2010;10:26(26):1–11 «PMID: 20423507»PubMed.
  35. Steenbeek D, Gorter JW, Ketelaar M ym. Responsiveness of Goal Attainment Scaling in comparison to two standardized measures in outcome evaluation of children with cerebral palsy. Clin Rehabil 2011;25(12):1128–1139 «PMID: 21795404»PubMed.
  36. Steenbeek D, Ketelaar M, Galama K ym. Goal Attainment Scaling in paediatric rehabilitation: a report on the clinical training of an interdisciplinary team. Child Care Health Dev 2008;34(4):521–529 «PMID: 19154553»PubMed.
  37. Steenbeek D, Ketelaar M, Lindeman E ym. Interrater reliability of goal attainment scaling in rehabilitation of children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2010;91(3):429–435 «PMID: 20298835»PubMed.
  38. Stolee P, Awad M, Byrne K ym. A multi-site study of the feasibility and clinical utility of Goal Attainment Scaling in geriatric day hospitals. Disabil Rehabil 2012;34(20):1716–1726 «PMID: 22397694»PubMed.
  39. Stolee P, Stadnyk K, Myers AM ym. An individualized approach to outcome measurement in geriatric rehabilitation. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54(12):641–647 «PMID: 10647971»PubMed.
  40. Sukula S. Hyvin laaditut tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka. Kuntoutus 2013;2:41–47.
  41. Turner-Stokes L, Fheodoroff K, Jacinto J ym. Upper limb international spasticity study: rationale and protocol for a large, international, multicentre prospective cohort study investigating management and goal attainment following treatment with botulinum toxin A in real-life clinical practice. BMJ Open 2013;3(3):e002230 «PMID: 23512837»PubMed.
  42. Vu M, Law AV. Goal-attainment scaling: a review and applications to pharmacy practice. Res Social Adm Pharm 2012;8(2):102–121 «PMID: 21454137»PubMed.
  43. Wallen M, O'Flaherty SJ, Waugh MC. Functional outcomes of intramuscular botulinum toxin type a and occupational therapy in the upper limbs of children with cerebral palsy: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2007;88(1):1–10 «PMID: 17207668»PubMed.
  44. Williams SA, Elliott C, Valentine J ym. Combining strength training and botulinum neurotoxin intervention in children with cerebral palsy: the impact on muscle morphology and strength. Disabil Rehabil 2013;35(7):596–605 «PMID: 22928803»PubMed.
  45. Woodward CA, Santa-Barbara J, Levin S ym. The role of goal attainment scaling in evaluating family therapy outcome. Am J Orthopsychiatry 1978;48(3):464–476 «PMID: 677280»PubMed.