SPPB, Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö

TOIMIA-mittarit
22.4.2014 • Viimeisin muutos 10.9.2024
Heli Valkeinen, Sari Stenholm, Päivi Sainio, Satu Pajala ja Mariitta Vaara

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: SPPB

Nimi englanniksi: Short Physical Performance Battery (SPPB)

Nimi ruotsiksi: ei tietoa TOIMIA-tietokannassa

Mittarin versio: SPPB-testistö koostuu kolmesta osiosta: tasapaino-, kävelynopeus- ja tuoliltanousutestistä. SPPB-testistön kokonaistulos lasketaan näiden erillisten osioiden yhteenlasketuista pisteistä. Tässä yhteydessä arvioidaan SPPB-testistön kokonaistulosta.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

SPPB-testistön soveltuvuus toimintakyvyn arviointiin iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä
SPPB-testistön soveltuvuus fyysisen toimintakyvyn arviointiin väestötutkimuksessa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

SPPB-testistö on kehitetty USA:n National Institute of Aging (NIA):n toteuttamassa Established Populations for Epidemiologic Studies of the Elderly (EPESE) -tutkimuksessa mittaamaan iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»3. Testistö koostuu kolmesta osasta, joiden avulla saadaan tietoa testattavan tasapainon hallinnasta seisten, kävelystä ja alaraajojen lihasvoimasta.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Asennon ylläpitäminen [d415], Rasituksen sietotoiminnot [b455], Alaruumiin lihasten voima ja teho [b7303], Istuminen [d4103], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ylläpitotahoa ei ole.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • sekuntikello
  • mittanauha
  • teippiä kävelyradan merkitsemiseen
  • tukeva selkänojallinen, käsinojaton tuoli, jonka istuinkorkeus on 42–44 cm ja istuimen syvyys 42–45 cm
  • vapaata lattiatilaa noin 6 metriä

Aikatarve

Testistön toteutusaika on 10–15 minuuttia.

Raja-arvot

Alla esitettävät SPPB:n summapisteiden raja-arvot perustuvat amerikkalaiseen EPESE-tutkimuksen aineistoon, jossa tutkittavat olivat yli 71-vuotiaita miehiä ja naisia «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»3, «Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM ym. Lower-extremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med 1995;332:556-61 »4.

Mitä pienempi SPPB:n summapistemäärä (vaihteluväli 0–12 pistettä) on, sitä suurempi riski henkilöllä on tulevaan toimintakyvyn heikkenemiseen «Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM ym. Lower-extremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med 1995;332:556-61 »4. SPPB:n summapistemäärän ollessa 4–6 henkilön liikkumiskyvyn huonontumisen riski kasvaa noin viisinkertaiseksi seuraavan neljän vuoden aikana verrattuna niihin henkilöihin, joilla SPPB:n summapistemäärä on 10–12. Jos SPPB:n summapistemäärä on 7–9, riski on edelleen lähes kaksinkertainen verrattuna niihin, joilla pistemäärä on 10–12. Riski päivittäisten toimintojen rajoituksille kasvaa nelinkertaiseksi seuraavan neljän vuoden aikana, jos SPPB:n summapistemäärä on 4–6 ja 1.6-kertaiseksi, jos pistemäärä on 7–9, verrattuna niihin joilla SPPB:n summapistemäärä on 10­–12.  

Näitä edellä mainittuja raja-arvoja voidaan tulkita siten, että SPPB:n summapisteen ollessa alle 10, henkilön alaraajojen suorituskyky on jo alkanut heikentyä ja siihen on syytä kiinnittää huomiota. Summapisteen tarkastelu ei yksin riitä, vaan on ehdottoman tärkeätä tarkastella kaikkien osatestien tuloksia erikseen, jotta harjoitteluohjelmaa voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti. Riittävän varhaisessa vaiheessa (SPPB:n summapistemäärän ollessa vasta hieman alentunut) aloitettu kuntoutus voi estää tilanteen huonontumisen ja jopa ehkäistä liikkumisen vaikeuksien ilmaantumista.

Myös Vasunilahornin ym. (2009) 65 vuotta täyttäneitä koskeneessa tutkimuksessa on saatu samansuuntaisia tuloksia: riski saada liikkumiskyvyn rajoituksia kasvaa sitä mukaan kuin SPPB:n summapistemäärä pienenee.

Tutkimuksissa ei toistaiseksi ole määritelty SPPB-testistön tuloksille raja-arvoja, joita voisi käyttää kaatumisvaaran määrittämiseksi. 

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Hyvä fysioterapiakäytäntö suositus (2017): Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/sfs/article/sfs00003?toc=900»5 

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy «Pajala S. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 16. Juvenes Print: Tampere, 2012. Saatavilla Internetissä »9 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085108»3.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

SPPB:n eli lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistön kehitystyö tapahtui 1990-luvun alussa USA:ssa (National Institute on Aging / National Institute of Health) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»3. Taustalla oli ajatus siitä, että henkilö, jolla ei ole terveydenhuollon koulutusta ja joka saa opastuksen testistön suorittamiseen, kykenisi toteuttamaan testistön yksin ja se soveltuisi myös kotioloissa käytettäväksi.

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö sisältää kolme osiota, jotka mittaavat seisomatasapainoa, kävelyä ja alaraajojen lihasvoimaa. Seisomatasapainoa testataan kolmessa eri asennossa, joissa jalat ovat rinnakkain, puolittain peräkkäin (puolitandem-asento) ja peräkkäin (tandem-asento). Kussakin asennossa tulisi pysyä 10 sekuntia. Tavanomaista kävelynopeutta on mitattu alun perin 2.4 metrin matkalta, mutta nykyään kävelynopeus suositellaan mitattavaksi neljän metrin matkalta. Alaraajojen lihasvoimaa mitataan tuoliltanousutestillä, jossa ylösnousu toistetaan viisi kertaa mahdollisimman nopeasti. Jokaisen osion tulos pisteytetään asteikolla 0–4 ja kokonaisarvion saamiseksi pisteet lasketaan yhteen. Yhteispistemäärän tulos voi siten olla maksimissaan 12 pistettä. SPPB-osatestien ohjeet löytyvät Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy –oppaasta «Pajala S. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 16. Juvenes Print: Tampere, 2012. Saatavilla Internetissä »9. Katso lisätietoja sivun oikeasta reunasta kohdasta ”Mittarin lomake ja ohje”.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Freibergin ym. (2012) «Freiberger E, de Vreede P, Schoene D ym. Performance-based physical function in older community-dwelling persons: a systematic review of instruments. Age Ageing 2012;41:712-21 »1 systemaattisen katsauksen mukaan SPPB-testistön ennustevaliditeetti on erinomainen. Alentunut SPPB:n summapistemäärä (10 tai alle) ennustaa hyvin mm. kuolleisuutta, laitoshoitoon joutumista, päivittäisten toimintojen (ADL) vaikeuksien ilmaantumista ja liikkumisen vaikeuksia itsenäisesti asuvilla yli 65– tai 70-vuotiailla henkilöillä.   

Huangin ym. (2010) «Wennie Huang WN, Perera S, VanSwearingen J ym. Performance measures predict onset of activity of daily living difficulty in community-dwelling older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:844-52 »5 tutkimuksessa tutkittiin ADL-vaikeuksien ilmaantumista 6, 12 ja 18 kuukauden jälkeen henkilöille, jotka eivät raportoineet alkutilanteessa ADL-vaikeuksia. Alhainen SPPB:n summapistemäärä ennusti hyvin 12 kuukauden kohdalla ADL-vaikeuksien ilmaantumista (AUC = 0.827 (95% CI 0.74-0.92); ei ADL-vaikeuksia: 8.0±1.7 pistettä; ADL-vaikeuksia: 6.8±1.8 pistettä), kuuden ja 18 kuukauden tulosten ollessa myös melko hyviä.

Toistaiseksi ei ole pystytty osoittamaan SPPB:n summapisteen yhteyttä kaatumisiin tai kaatumishistoriaan. SPPB-testistön osatestien yhteyksistä kaatumisiin on sitä vastoin olemassa paljon tietoa (ks. osatestit TOIMIA-tietokannasta). 

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

Freibergerin ym. (2012) «Freiberger E, de Vreede P, Schoene D ym. Performance-based physical function in older community-dwelling persons: a systematic review of instruments. Age Ageing 2012;41:712-21 »1 systemaattisessa katsauksessa SPPB:n summapisteillä todettiin olevan keskinkertainen tai hyvä yhtäpitävyysvaliditeetti useiden muiden mittareiden kanssa, kun tarkastelun kohteena olivat ADL-toimintojen vajavuudet (esim. ADL summary scale, FSQ), liikkumiskyvyn heikentyminen (esim. 6 min kävely, Mobility disability-testi), lihasvoiman ja tehon heikentyminen sekä elämänlaadun heikentyminen (esim. SF-36, EUROQOL). Myös Freiren ym. (2012) «Freire AN, Guerra RO, Alvarado B ym. Validity and reliability of the short physical performance battery in two diverse older adult populations in Quebec and Brazil. J Aging Health 2012;24:863-78 »2 tutkimuksessa SPPB-testistön tulokset osoittivat yhteneväisyyttä itsearvioidun terveydentilan kanssa siten, että alemman SPPB:n summapisteen saaneet henkilöt ilmoittivat myös heikomman terveydentilan ja suuremman SPPB:n summapisteen saaneet vastaavasti paremman terveydentilan.    

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Freibergerin ym. (2012) «Freiberger E, de Vreede P, Schoene D ym. Performance-based physical function in older community-dwelling persons: a systematic review of instruments. Age Ageing 2012;41:712-21 »1 systemaattisessa katsauksessa SPPB:n summapistemäärän todettiin erottelevan hyvin eri ryhmiä toisistaan. SPPB erotteli mm. sukupuolet, ikäryhmät, liikkumiskyvyltään rajoittuneet terveistä ja apuvälinettä käyttävät ei apuvälinettä käyttävistä.  

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Freibergerin ym. (2012, 60 vuotta täyttäneet) «Freiberger E, de Vreede P, Schoene D ym. Performance-based physical function in older community-dwelling persons: a systematic review of instruments. Age Ageing 2012;41:712-21 »1 systemaattisessa katsauksessa SPPB:n summapistemäärän test-retest –reliabiliteetin todettiin olevan hyvä (ICC = 0.72–0.92). Tavallisimmin reliabiliteetti oli mitattu 1–2 viikon välein.

Ostir ym. (2002; keski-ikä 78.3 vuotta) «Ostir GV, Volpato S, Fried LP ym. Reliability and sensitivity to change assessed for a summary measure of lower body function: results from the Women's Health and Aging Study. J Clin Epidemiol 2002;55»8 on tutkinut myös kuuden kuukauden välein toistetun SPPB-testistön tuloksen pysyvyyttä: ICC = 0.77.  

Freire ym. (2012; 65–74-vuotiaita) «Freire AN, Guerra RO, Alvarado B ym. Validity and reliability of the short physical performance battery in two diverse older adult populations in Quebec and Brazil. J Aging Health 2012;24:863-78 »2: SPPB:n summapisteet:

  • kaupunkilaisilla (Santa Cruz) ICC = 0.83 (95 % CI 0.73–0.89);
  • maaseutulähiössä asuvilla (St. Bruno) ICC = 0.89 (0.83–0.93);
  • SPPB kävely: ICC = 0.75 (0.63–0.84); ICC = 0.90 (0.85–0.94);
  • SPPB tuolilta nousu: ICC =0.75 (0.60–0.83); ICC = 0.78 (0.67–0.87);
  • SPPB tasapaino: ICC = 0.55 (0.38–0.71); ICC = 0.75 (0.63–0.85) 

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Muutamat tutkimukset ovat pyrkineet selvittämään SPPB:n summapisteen pienintä havaittavaa muutosta ja sitä, mikä on pienin kliinisesti merkittävä muutos «Perera S, Mody SH, Woodman RC ym. Meaningful change and responsiveness in common physical performance measures in older adults. J Am Geriatr Soc 2006;54:743-9 »10, «Kwon S, Perera S, Pahor M ym. What is a meaningful change in physical performance? Findings from a clinical trial in older adults (the LIFE-P study). J Nutr Health Aging 2009;13:538-44 »6, «Mangione KK, Craik RL, McCormick AA ym. Detectable changes in physical performance measures in elderly African Americans. Phys Ther 2010;90:921-7 »7. Pienin havaittava muutos ja kliinisesti merkittävä muutos ovat riippuvaisia siitä, millainen tutkimukseen valittu tai valikoitunut otos on ollut. Tulokset ovat hyvin erilaiset sen mukaan, onko otos ollut heikkokuntoisia tai hyväkuntoisia tutkittavia, minkä ikäisiä tutkittavat ovat olleet jne. Sen vuoksi pienintä havaittavaa tai kliinisesti merkittävää muutosta on tulkittava erittäin varoen, ja tulokset voidaan yleistää lähinnä vastaavanlaista kohderyhmää koskevaksi.

Perera ym. (2006) «Perera S, Mody SH, Woodman RC ym. Meaningful change and responsiveness in common physical performance measures in older adults. J Am Geriatr Soc 2006;54:743-9 »10 tutki itsenäisesti asuvia keski-iältään noin 74-vuotiaita ikääntyneitä (n=492). Tutkijat totesivat pienen merkittävän muutoksen effect size (ES) -menetelmällä olevan 0.54 pistettä ja keskinkertaisen olevan 1.34 pistettä. SPPB:n summapisteen mittauksen keskivirheeksi (SEM) he saivat 1.42 pistettä. Ankkurimetodissa he käyttivät ankkurina tutkittavien itse raportoimia vastauksia SF-36 –lomakkeen kysymyksiin (portaiden nousu yhden kerrosvälin ja kävely yhden korttelin matkan). Keskimääräinen ero SPPB:n summapisteessä niiden välillä, jotka raportoivat kokeneensa pientä heikkenemistä edellä mainituissa toiminnoissa niihin verrattuna, jotka eivät raportoineet muutosta lainkaan, vaihteli 0.27–0.55 pisteen välillä. Vastaavasti niiden välillä, jotka raportoivat huomattavaa heikkenemistä niihin verrattuna, jotka eivät raportoineet muutosta lainkaan, SPPB:n summapisteet vaihtelivat 0.99–1.88 pisteen välillä. Tutkijat toteavat tuloksissa yhteenvetona, että yleisesti ottaen pienimmän merkityksellisen SPPB:n summapisteen muutoksen tulisi olla 0.5 pistettä ja huomattavan merkityksellisen SPPB:n summapisteen muutoksen tulisi olla 1.0 pistettä, jotta SPPB:n summapisteen voidaan todella sanoa muuttuneen.    

Kwon ym. (2009 «Kwon S, Perera S, Pahor M ym. What is a meaningful change in physical performance? Findings from a clinical trial in older adults (the LIFE-P study). J Nutr Health Aging 2009;13:538-44 »6) tutkimuksessa tutkittavat olivat 70–89-vuotiaita henkilöitä (n=424). Tämän tutkimuksen tuloksena SPPB:n summapisteen pienin merkittävä muutos effect size (ES) –menetelmällä oli 0.28 pistettä ja huomattava muutos vastaavasti 0.71 pistettä. SPPB:n summapisteen mittauksen keskivirheeksi (SEM) tutkijat saivat tässä tutkimuksessa 0.45 pistettä. Ankkurimetodissa tutkijat käyttivät kolmea eri kysymystä Disability Questionnaire –lomakkeelta (kuinka paljon on vaikeuksia on kävellä puoli mailia; useita korttelin välejä; nousta portaita yhden kerrosvälin). Yhteenvetona tutkijat toteavat, että pienimmän merkityksellisen SPPB:n summapisteen muutoksen tulisi olla 0.3–0.8 pisteen välillä ja huomattavan merkityksellisen muutoksen tulisi olla 0.4–1.5 pisteen välillä, jotta SPPB:n summapisteen voidaan todella sanoa muuttuneen.   

Mangione ym. (2010) «Mangione KK, Craik RL, McCormick AA ym. Detectable changes in physical performance measures in elderly African Americans. Phys Ther 2010;90:921-7 »7 tutkivat olivat heikkokuntoisia keski-iältään 78-vuotiaita (n=52) afroamerikkalaisia henkilöitä, joilla oli erilaisia kroonisia sairauksia, keskimääräinen painoindeksi oli 29.4 kg/m2 ja puolet tutkittavista käytti jotain kävelyn apuvälinettä. Tässä tutkimuksessa SPPB:n summapisteen keskivirheeksi (SEM) saatiin 1.2 pistettä ja 90 % todennäköisyydellä pienimmäksi havaittavaksi muutokseksi (minimal detectable change; MDC90) 2.9 pistettä. Siten SPPB:n summapisteen muutoksen tulisi olla yli 2.9 pistettä, jotta muutoksen voidaan sanoa olevan todellinen muutos.

Edellä mainittujen kolmen tutkimuksen mukaan SPPB:n summapisteen merkittävää/havaittavaa muutosta on erittäin vaikea määritellä, koska kaikissa tutkimuksissa ilmoitetut pistemäärät vaihtelevat erittäin paljon (0.3–2.9 pistettä). Yksittäisen tutkittavan kohdalla on siten käytännön työssä varottava tekemästä vahvoja johtopäätöksiä todellisesta muutoksesta, jos summapisteen muutos on kovin pieni. SPPB:n summapisteen pienimmän havaittavan ja merkittävän muutoksen määrittäminen erilaisilla tutkittavilla vaatii vielä runsaasti tutkimuksia.   

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

SPPB on melko yksinkertainen ja helposti myös kotioloissa toteutettava testistö iäkkäiden henkilöiden seisomatasapainon, kävelyn ja alaraajojen lihasvoiman mittaamiseksi. Mittaajalta ei edellytetä erityistä ammattitutkintoa, mutta huolellinen perehtyminen helposti saatavilla oleviin suoritusohjeisiin ja opetusmateriaaliin sekä harjoittelu kokeneen mittaajan ohjauksessa takaavat testistön luotettavan toteuttamisen. SPPB-testistö toimii parhaiten arvioitaessa yli 70-vuotiaiden alaraajojen suorituskykyä, mutta sitä on käytetty myös nuoremmilla iäkkäillä. Testistö on ollut laajassa käytössä USA:ssa ja Euroopassa toteutetuissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Suomessa on useimmin käytetty testistön yksittäisiä osatestejä. Tulkinnan avuksi on saatavilla amerikkalaiseen väestöaineistoon pohjautuva pisteytys SPPB:n osatesteistä sekä raja-arvoja kokonaispistemäärästä, mutta vastaavia suomalaisia ei ole saatavilla. 

Tutkimusten tiedot

Ostir ym. (2002; USA) «Ostir GV, Volpato S, Fried LP ym. Reliability and sensitivity to change assessed for a summary measure of lower body function: results from the Women's Health and Aging Study. J Clin Epidemiol 2002;55»8: Prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa seurattiin kolme vuotta keskinkertaisesti ja vaikeasti vajaakuntoisia naisia (n=1002; keski-ikä 78.3±SE 0.26 v). Osalla tutkittavista oli ollut sydäninfarkti (14.6 %) sydämen vajaatoiminta (10.5 %), halvaus (7.0 %) ja lonkkamurtuma (6.4 %). Tutkimuksessa testattiin SPPB:n summapistemäärän lyhyt- (yksi viikko) ja pitkäaikaista (kuusi kuukautta) reliabiliteettia.

Perera ym. (2006; USA) «Perera S, Mody SH, Woodman RC ym. Meaningful change and responsiveness in common physical performance measures in older adults. J Am Geriatr Soc 2006;54:743-9 »10: Sekundaarinen data-analyysi mm. prospektiivisen kohorttitutkimuksen aineistolle, johon oli osallistunut itsenäisesti asuvia tutkittavia (n=492, keski-ikä 74.1±5.7 v, naisia 43.7 %). Tutkimuksessa selvitettiin jakauma- ja ankkuriperusteisilla menetelmillä mm. SPPB:n summapistemäärän merkittävää muutosta. 

Kwon ym. (2009; USA) «Kwon S, Perera S, Pahor M ym. What is a meaningful change in physical performance? Findings from a clinical trial in older adults (the LIFE-P study). J Nutr Health Aging 2009;13:538-44 »6: Sekundaarinen data-analyysi, jossa käytettiin satunnaistetun kontrolloidun liikuntatutkimuksen aineistoa. Tutkittavat olivat alkutilanteessa liikuntaa harrastamattomia 70–89-vuotiaita henkilöitä (n = 424), joiden SPPB:n summapistemäärä oli alkutilanteessa vähemmän kuin 10 ja he kykenivät kävelemään 400 m. Tutkimuksessa verrattiin suoritustestien ja itseraportoitujen kysymysten tuloksia ja arvioitiin merkittävän muutoksen suuruutta jakauma- ja ankkuriperusteisilla menetelmillä.

Huang ym. (2010; USA) «Wennie Huang WN, Perera S, VanSwearingen J ym. Performance measures predict onset of activity of daily living difficulty in community-dwelling older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:844-52 »5: Prospektiivinen kohorttitutkimus, johon osallistui itsenäisesti asuvia ikääntyneitä (n=110, keski-ikä 80.3±7.0 v, vaihteluväli 67–98 v, naisia 70.9 %), jotka eivät ilmoittaneet alkutilanteessa ADL-toimintojen vaikeuksia, ja joiden Mini-Mental State Examination -pisteet olivat 24 tai yli sekä SPPB:n summapisteet 3–10. Tutkimukset toistettiin 6, 12 ja 18 kuukauden kohdalla.

Mangione ym. (2010;USA) «Mangione KK, Craik RL, McCormick AA ym. Detectable changes in physical performance measures in elderly African Americans. Phys Ther 2010;90:921-7 »7: Tutkimus testi-uusintatesti -asetelmalla, johon osallistui heikkokuntoisia afroamerikkalaisia yli 65-vuotiaita henkilöitä (n=52, keski-ikä 78±8 v, naisia 87 %, Mini-Mental State Examination -testin keskiarvopistemäärä oli 25, kävelykeppiä käytti 18 % ja rollaattoria 21 %). Tutkittavilla oli useita kroonisia sairauksia. Tutkittavat testattiin kaksi kertaa viikon aikana. Tarkoituksena oli arvioida mittausvirhettä ja pienintä havaittavaa muutosta.  

Freiberger ym. (2012; Saksa) «Freiberger E, de Vreede P, Schoene D ym. Performance-based physical function in older community-dwelling persons: a systematic review of instruments. Age Ageing 2012;41:712-21 »1: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli tutkia eri toimintakykytestien psykometrisiä ominaisuuksia. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimuksia, joissa testeillä mitattiin fyysisen toimintakyvyn useampaa ulottuvuutta (overall physical function) ja joiden tuloksista muodostettiin yksi indeksi. Kohderyhmän tuli olla itsenäisesti asuvia 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Hyväksymiskriteerit täyttäneitä artikkeleita löytyi 78.

Freire ym. (2012; Brasilia) «Freire AN, Guerra RO, Alvarado B ym. Validity and reliability of the short physical performance battery in two diverse older adult populations in Quebec and Brazil. J Aging Health 2012;24:863-78 »2: Pilottitutkimus laajempaa pitkittäistutkimusta varten kahdella erilaisella alueella: kaupunkilähiö St. Bruno (Kanada) ja maaseutukeskus Santa Cruz (Brasilia). Tutkimukseen osallistui vapaaehtoisia 65–74-vuotiaita henkilöitä, joilla ei ollut ADL-toimintojen vaikeuksia (St. Bruno: n=60, naisia n=41; Santa Cruz: n=64, naisia n=32).   

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Heli Valkeinen, TtT ja työryhmä: Sari Stenholm, TtT, Päivi Sainio, ThM, Satu Pajala, TtT ja Mariitta Vaara, TtM

Sidonnaisuudet: ei sidonnaisuuksia 

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksessa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»8; TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»9

Alkuperäiset lähteet

Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. J Gerontol 1994;49:M85-94 «PMID: 8126356»PubMed

Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM ym. Lower-extremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med 1995;332:556-61 «PMID: 7838189»PubMed

Kirjallisuutta

  1. Freiberger E, de Vreede P, Schoene D ym. Performance-based physical function in older community-dwelling persons: a systematic review of instruments. Age Ageing 2012;41:712-21 «PMID: 22885845»PubMed
  2. Freire AN, Guerra RO, Alvarado B ym. Validity and reliability of the short physical performance battery in two diverse older adult populations in Quebec and Brazil. J Aging Health 2012;24:863-78 «PMID: 22422762»PubMed
  3. Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. J Gerontol 1994;49:M85-94 «PMID: 8126356»PubMed
  4. Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM ym. Lower-extremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med 1995;332:556-61 «PMID: 7838189»PubMed
  5. Wennie Huang WN, Perera S, VanSwearingen J ym. Performance measures predict onset of activity of daily living difficulty in community-dwelling older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:844-52 «PMID: 20406319»PubMed
  6. Kwon S, Perera S, Pahor M ym. What is a meaningful change in physical performance? Findings from a clinical trial in older adults (the LIFE-P study). J Nutr Health Aging 2009;13:538-44 «PMID: 19536422»PubMed
  7. Mangione KK, Craik RL, McCormick AA ym. Detectable changes in physical performance measures in elderly African Americans. Phys Ther 2010;90:921-7 «PMID: 20395305»PubMed
  8. Ostir GV, Volpato S, Fried LP ym. Reliability and sensitivity to change assessed for a summary measure of lower body function: results from the Women's Health and Aging Study. J Clin Epidemiol 2002;55:916-21 «PMID: 12393080»PubMed
  9. Pajala S. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 16. Juvenes Print: Tampere, 2012. Saatavilla Internetissä «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085108»3
  10. Perera S, Mody SH, Woodman RC ym. Meaningful change and responsiveness in common physical performance measures in older adults. J Am Geriatr Soc 2006;54:743-9 «PMID: 16696738»PubMed