Tuoliltanousutesti, 5 tai 10 kertaa

Mittarin lomake ja ohje

• Kymmenen toiston tuoliltanousutesti: testiohje «»1
• Viiden toiston tuoliltanousutesti: testiohje «»2
• Kymmenen toiston tuoliltanousutesti: viitearvot «»3
• Viiden toiston tuoliltanousutesti: viitearvot «»4

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Tuoliltanousutesti kehitettiin mittaamaan alaraajojen lihasvoimaa ja suorituskykyä «Csuka M, McCarty DJ. Simple method for measurement of lower extremity muscle strength. Am J Med 1985;78:77-81 »8, «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»14.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Rasituksen sietotoiminnot [b455] Lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot [b730]

Mittarin ylläpitotaho

Ylläpitotahoa ei ole.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Testaajalla ei välttämättä tarvitse olla terveydenhuoltoalan koulutusta, mutta testin yhdenmukaisen ja luotettavan toteuttamistavan omaksumiseksi suositellaan, että toimintayksikössä sitä käyttävät henkilöt opettelevat ja harjoittelevat testin yhdessä kokeneen testiin perehtyneen ammattilaisen ohjauksessa. Ohjeet ovat yksinkertaiset ja ne ovat helposti saatavilla TOIMIA-tietokannassa ja Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy -oppaassa «Pajala S. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opas 16. Juvenes Print: Tampere, 2012.»24, «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085108»2.

Tarvittavat välineet

• sekuntikello
• normaali, selkänojallinen, käsinojaton tuoli, jonka istuinkorkeus on 42–44 cm ja istuinsyvyys 42–45 cm

Aikatarve

2 – 5 minuuttia.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Sukupuolen ja iän mukaan muodostetut viitearvot perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimuksen aikuisväestöä edustavalle otokselle (18 vuotta täyttäneet) tehtyihin mittauksiin. «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-finterveys-tutkimus»3 Sekä kymmenen toiston että viiden toiston testien viitearvot ovat saatavilla TOIMIA-tietokannasta kohdasta "Mittarin lomake ja ohje".

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Tuoliltanousutestiä on käytetty erityisesti iäkkäillä, sillä se on toiminnallinen testi ja mittaa alaraajojen lihasvoimaa ja suorituskykyä. Testissä mitataan viiteen tuolilta ylösnousukertaan kuluva aika. Alun perin Csuka ja McCarty (1985) «Csuka M, McCarty DJ. Simple method for measurement of lower extremity muscle strength. Am J Med 1985;78:77-81 »8 kehittivät 10 toiston tuoliltanousutestin, josta Guralnik ym. (1994) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»14 kehittivät viiden toiston tuoliltanousutestin. Viiden toiston tuoliltanousutesti on myös osa lyhyttä suosituskyvyn testistöä (Short Physical Performance Battery) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»14.

Tuoliltanousutesti suoritetaan kahdessa osassa. Ensin tutkittavaa pyydetään nousemaan seisomaan yhden kerran. Yhden kerran tuoliltanousutestin luokitus on seuraava:

1 = seisomaan nousu onnistuu ilman käsien apua

2 = seisomaan nousu onnistuu käsillä avustaen

3 = seisomaan nousu ei onnistu 

Mikäli yhden kerran tuoliltanousutesti onnistuu, testattava nousee tuolilta viisi kertaa mahdollisimman nopeasti, ja testaaja mittaa suoritukseen kuluneen ajan «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»14. Jotta testi erottelisi paremmin toimintakyvyltään hyväkuntoisia, se voidaan tehdä myös 10 toiston testinä «Curb JD, Ceria-Ulep CD, Rodriguez BL ym. Performance-based measures of physical function for high-function populations. J Am Geriatr Soc 2006;54:737-42 »9, «Csuka M, McCarty DJ. Simple method for measurement of lower extremity muscle strength. Am J Med 1985;78:77-81 »8. Sivun oikeasta reunasta kohdasta ”Mittarin lomake ja ohje” löytyvät suoritusohjeet viiden ja kymmenen toiston testeille sekä viitearvot viiden toiston testille.

Tuoliltanousutestiä käytetään siis arvioimaan alaraajojen lihasvoimaa, mutta testin kykyä mitata lihasvoimaa on kritisoitu «Netz Y, Ayalon M, Dunsky A ym. 'The multiple-sit-to-stand' field test for older adults: what does it measure? Gerontology 2004;50:121-6 »22. Useiden tutkimusten mukaan tuoliltanousutestiin kulunut aika kuvaa alaraajojen lihasvoimaa, mutta tulosta ei voi yksin tulkita lihasvoimasta johtuvaksi, vaan siihen vaikuttavat useat muut tekijät, kuten esim. ikä, painoindeksi, kaatumisen pelko, nilkan proprioseptiikka, nilkan liikelaajuus jne. «Alexander NB, Schultz AB, Ashton-Miller JA ym. Muscle strength and rising from a chair in older adults. Muscle Nerve Suppl 1997;5:S56-9 »1, «Corrigan D, Bohannon RW. Relationship between knee extension force and stand-up performance in community-dwelling elderly women. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:1666-72 »7, «Janssen WG, Bussmann HB, Stam HJ. Determinants of the sit-to-stand movement: a review. Phys Ther 2002;82:866-79 »16, «Bohannon RW, Shove ME, Barreca SR ym. Five-repetition sit-to-stand test performance by community-dwelling adults: a preliminary investigation of times, determinants, and relationship with self-reporte»2, «Bohannon RW, Bubela DJ, Magasi SR ym. Sit-to-stand test: Performance and determinants across the age-span. Isokinet Exerc Sci 2010;18:235-240 »3. Lordin ym. (2002) «Lord SR, Murray SM, Chapman K ym. Sit-to-stand performance depends on sensation, speed, balance, and psychological status in addition to strength in older people. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002;57»20 tutkimuksessa polven ojentajalihasten voima oli tärkein muuttuja selitettäessä tuoliltanousutestin aikaa, mutta tulokseen vaikuttivat merkitsevästi myös polven ja nilkan koukistajalihasten voima, kontrastinäön herkkyys, alaraajojen proprioseptiikka, kosketusherkkyys, reaktioaika, huojunta, kehon paino sekä kipu ja ahdistusta arvioivan kyselyn pistemäärä. Lisäksi tuoliltanousutestin tulokseen vaikuttavat tuolin istuimen korkeus sekä suoritustekniikkaan liittyvät tekijät, kuten suoritusnopeus, tasapaino, jalkojen asento, harjoittelu «Janssen WG, Bussmann HB, Stam HJ. Determinants of the sit-to-stand movement: a review. Phys Ther 2002;82:866-79 »16.  

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Yhteenveto: Parkinsonin tauti: Saman mittaajan tekemänä hyvä toistettavuus eri mittauskertojen välillä Parkinsonin tautia sairastavilla.

Mittarin muutosherkkyys

Parkinsonin tauti

Kaikissa Parkinsonin taudin vaikeusasteissa (Hoehn & Yahr 1–4) oli henkilöitä, jotka eivät pystyneet nousemaan tuolista seisomaan ilman käsien apua «Duncan RP, Leddy AL, Earhart GM. Five times sit-to-stand test performance in Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:1431-6 »11.

Mittarin käyttökelpoisuus

Työikäiset ja iäkkäät

Tuoliltanousutestin etuina ovat nopeus ja helppous. Testi ei edellytä erityistä välineistöä; tarvitaan vain normaali selkänojallinen tuoli ja sekuntikello. Testi toimii sekä kliinisessä että tutkimusympäristössä ja soveltuu toteutettavaksi hyvin myös kotioloissa. Testiä suoritettaessa on huomioitava testattavan turvallisuus, jos vaikuttaa siltä, että henkilöllä on heikko seisimatasapaino.

Parkinsonin tauti

Eurooppalainen Parkinson fysioterapia suositus «https://www.parkinsonnet.com/guidelines/»4:

• Arviointi vaatii vain vähän aikaa (2 min)
• Tarvittavat välineet: sekuntikello ja tuoli (korkeus 43–47 cm)
• Testin käytön yleisyyttä Euroopan maissa ei tiedetä
• etuna: nopeasti tehty alarajojen voimien ja tasapainon mittaus
• haittana: huonosti tunnettu / arvioinnissa vähemmän käytetty, lattiaefekti, Parkinsonin tautia sairastavat saattavat tehdä testin käsien apuna käyttäen.

Parkinson Edge Outcome Measures Taskforce «https://www.neuropt.org/docs/default-source/parkinson-edge/pdedge-all-documents-combined.pdf?sfvrsn=2»5

• suosittelee viiden toiston tuoliltanousutestiä (FTSTS) Hoehn & Yahr 1 - 4 (erittäin korkeatasoinen)
• ei soveltune pitkälle edenneessä taudissa (Hoehn & Yahr 5)
• erinomainen kliininen käyttökelpoisuus

Tutkimusten tiedot

Työikäiset ja iäkkäät

Bohannon 2011 (katsausartikkeli) « Bohannon RW. Test-retest reliability of the five-repetition sit-to-stand test: a systematic review of the literature involving adults. J Strength Cond Res 2011;25:3205-7 »4

• Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimukset (10 kpl), joissa oli aikuisilta tutkittavilta ilmoitettu ICC-tulos testi – uusintatesti –asetelmassa viiden toiston tuoliltanousutestistä.
• Valituissa artikkeleissa tutkittavien ikä vaihteli 15–90 vuoden välillä. Viidessä tutkimuksessa tutkittavat olivat yli 55-vuotiaita itsenäisesti asuvia henkilöitä. Kahdessa tutkimuksessa oli työikäisiä alaselkäkipuisia henkilöitä, yhdessä itsenäisesti asuvia 15–85-vuotiaita, yhdessä yli 60-vuotiaita osteoartriittia sairastavia ja yhdessä keskivaikeasti ja vaikeasti toimintarajoitteisia naisia. 

Cesari ym. 2009 (USA) « Cesari M, Kritchevsky SB, Newman AB ym. Added value of physical performance measures in predicting adverse health-related events: results from the Health, Aging And Body Composition Study. J Am Geria»5

• Tutkimuksessa selvitettiin kolmen toimintakykytestin (tasapainotesti, tavallinen kävelynopeus, viiden toiston tuoliltanousutesti) ja niiden yhdistelmän kykyä ennustaa terveyshaittoja.
• Hyvän toimintakyvyn omaavia tutkittavia oli 3024 (keski-ikä 73.6±SD 2.9; vaihteluväli 70–79 vuotta; naisia 51.6 %).
• Tutkimuksessa seurattiin pysyvien alaraajojen toiminnanvajavuuksien, vaikeiden alaraajojen toiminnanajavuuksien, sairaalaan joutumisen ja kuoleman ilmaantumista 6.9 vuotta kestäneen seurannan aikana.
• Viiden toiston tuoliltanousutestin raja-arvoksi määriteltiin 17.1 sekuntia eli sitä hitaammin testin suorittaneilla oli suurentunut riski toiminnanvajauksille.

Corrigan ja Bohannon 2001 (USA) «Corrigan D, Bohannon RW. Relationship between knee extension force and stand-up performance in community-dwelling elderly women. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:1666-72 »7

• Tutkimuksessa selvitettiin polven ojentajalihasten lihasvoiman ja istumasta seisomaan noususuorituksen yhteyttä.
• Tutkimukseen osallistui 55 itsenäisesti asuvaa yli 60-vuotiasta naista (keski-ikä 75.3±8.6; vaihteluväli 60–100 vuotta).
• Polven ojentajalihasten voima mitattiin istuma-asennossa kädessä pidettävällä dynamometrillä. Istumasta seisomaan noususuorituksena tehtiin yhden kerran tuoliltanousutesti.  

Csuka ja McCarty 1985 (USA) «Csuka M, McCarty DJ. Simple method for measurement of lower extremity muscle strength. Am J Med 1985;78:77-81 »8

• Alaraajojen lihasvoimaa tutkittiin 139 terveellä 20–85-vuotiaalla henkilöllä (77 miestä ja 62 naista) sekä kuudella polymyosiittipotilaalla (potilasryhmän tuloksia ei käsitellä tässä yhteydessä).
• Kymmenen toiston tuoliltanousutesti tehtiin niin nopeasti kuin mahdollista.
• Tuolin korkeus oli 44.5 cm ja istumasyvyys 38 cm.
• Terveistä tutkittavista 12 teki testin kolme kertaa toistettavuuden (reproducibility) mittaamiseksi.

Curb ym. 2006 (USA) «Curb JD, Ceria-Ulep CD, Rodriguez BL ym. Performance-based measures of physical function for high-function populations. J Am Geriatr Soc 2006;54:737-42 »9

• Tutkimukseen osallistui japanin amerikkalaisia henkilöitä, joiden toimintakyvyn taso vaihteli.
• Tutkittavat (n=203) valittiin satunnaisesti kahdesta ikäryhmästä: 35–55- ja 56–71-vuotiaat. Tutkittavien iästä, sukupuolijakaumasta yms. ei anneta tarkempia tietoja.
• Tutkittavat testattiin noin viikon välein kaksi kertaa.
• Tutkimuksissa tehtiin useita toimintakyvyn mittauksia, jotka sisälsivät myös viiden ja kymmenen toiston tuoliltanousutestit.

Deshpande ym. 2013 (Italia) «Deshpande N, Metter EJ, Guralnik J ym. Predicting 3-year incident mobility disability in middle-aged and older adults using physical performance tests. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:994-7 »10

• Tutkimuksessa selvitettiin mitkä tavallisimmista toimintakykytesteistä pystyy ennustamaan liikkumiskyvyn rajoitusten ilmaantumista kolmen vuoden seurannan aikana.
• Tutkimus on osa InChianti-tutkimusta ja siihen osallistui 622 50–85-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut alkutilanteessa liikkumisen rajoitteita.
• Liikkumisen rajoituksia arvioitiin itsearvioinneilla, viiden toiston tuoliltanousutestillä sekä kävelytesteillä tutkimuksen alussa ja kolmen vuoden kuluttua.

Goldgerg ym. 2012 (USA) «Goldberg A, Chavis M, Watkins J ym. The five-times-sit-to-stand test: validity, reliability and detectable change in older females. Aging Clin Exp Res 2012;24:339-44 »12

• Tutkimuksessa selvitettiin viiden toiston tuoliltanousutestin validiteettia, suhteellista ja absoluuttista reliabiliteettia sekä pienintä havaittavaa muutosta suhteessa eräisiin muihin toimintakykytesteihin.
• Tutkimukseen osallistuvat 29 naista olivat keski-iältään 73.6±7.4 -vuotiaita; vaihteluväli 60–90 vuotta).
• Tutkittavat rekrytoitiin henkilökohtaisesti ja suurin osa oli liikunnallisesti aktiivisia ja heillä oli hyvä terveydentila.

Guralnik ym. 1995 (USA) «Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM ym. Lower-extremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med 1995;332:556-61 »13

• Tutkimus selvitti ennustavatko toimintakykytestien tulokset iäkkäiden henkilöiden toiminnanvajavuuksien ilmaantumista.
• Alkutilanteessa vuosina 1981–82 tehtiin tutkittaville kotihaastattelu (EPESE-tutkimus). Toimintakykymittaukset tehtiin ensimmäisen kerran vuosina 1988–89. Sen jälkeen tähän tutkimukseen valittiin ne henkilöt, jotka eivät ilmoittaneet toiminnanvajavuuksia ja pystyivät suorittamaan toimintakykytestit ja osallistuivat neljän vuoden seurantaan (n=1122).
• Toimintakykymittauksia olivat tasapainotesti, kävelynopeus ja viiden toiston tuoliltanousutesti (Short Physical Performance Battery; SPPB).

Hoeymans ym. 1997 (Hollanti) «Hoeymans N, Wouters ER, Feskens EJ ym. Reproducibility of performance-based and self-reported measures of functional status. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1997;52:M363-8 »15

• Tutkimuksessa selvitettiin toimintakykytestien ja itseraportoitavien toimintakykytestien toistettavuutta.
• Tutkimuksen alkumittaukset tehtiin vuonna 1985 miehille, jotka olivat syntyneet vuosien 1900–1920 välillä (n=462). Seurantamittaukseen vuonna 1995 osallistui vuoden 1985 tutkimukseen osallistuneista miehistä yhteensä 343 (74 %). Kotikäyntihaastatteluun osallistuneista satunnaistettiin 114 miestä toimintakykytestaukseen. Näistä 109 henkilöä testattiin kahdesti kahden viikon välein (test-retest). Puolet näistä tutkittavista kävi kahdesti saman mittaajan luona ja puolet kävi kahden eri mittaajan luona testaajien välisen vaihtelun selvittämiseksi.
• Toimintakykytesteihin kuuluivat tasapainotesti, kävelynopeus, viiden toiston tuoliltanousutesti ja olkapään ulkorotaatio. Lisäksi laskettiin kaikkien testien summapistemäärä. Tuoliltanousutestin (n=99) testi-uusintatestin toistettavuus analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella.

Kim ym. 2009 (Japani) «Kim MJ, Seino S, Kim MK ym. Validation of lower extremity performance tests for determining the mobility limitation levels in community-dwelling older women. Aging Clin Exp Res 2009;21:437-44 »18

• Tutkimuksessa selvitettiin kahdeksan alaraajojen toimintakykytestin raja-arvoja itsenäisesti asuvilla yli 65-vuotiailla naisilla, joilla ei ollut, oli keskivaikeita tai vaikeita liikkumisen rajoituksia.
• Tutkimukseen osallistui 433 naista, jotka olivat iältään 65–93-vuotiaita (keski-ikä 73.2±5.7 vuotta).
• Liikkumisen rajoitukset arvioitiin haastattelussa kysymällä tutkittavilta itsearviota sitä, kykeneekö hän kävelemään ¼ mailia ja nousemaan portaita 10 askelmaa. Alaraajojen toimintakykytesteihin kuului yhtenä testinä viiden toiston tuoliltanousutesti.   

Kim ym. 2010 (Japani) «Kim MJ, Yabushita N, Kim MK ym. Alternative items for identifying hierarchical levels of physical disability by using physical performance tests in women aged 75 years and older. Geriatr Gerontol Int »19

• Tutkimuksessa selvitettiin toimintakykytestien kynnysarvoja fyysisen toiminnanvajavuuden eri tasoilla olevilla henkilöillä.
• Tutkittavat haettiin ilmoitusten avulla (306 naista; iältään yli 75-vuotiaita, vaihteluväli 75–99). ADL- ja liikkumiskykytestien avulla tutkittavat jaettiin kolmeen toiminnanvajavuudeltaan eritasoiseen ryhmään: ei toiminnanvajavuuksia (n=138; ikä 80.7±2.6 vuotta), liikkumiskyvyn vajavuuksia (n=85: ikä 81.2±4.0 vuotta) ja toiminnanvajavuuksia ADL-toimissa (n=83; ikä 86.1±5.7 vuotta).
• Tutkittaville tehtiin useita fyysisen toimintakyvyn testejä, joista yksi oli viiden toiston tuoliltanousutesti.

Jette ym. 1999 (USA) «Jette AM, Jette DU, Ng J ym. Are performance-based measures sufficiently reliable for use in multicenter trials? Musculoskeletal Impairment (MSI) Study Group. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54:M3-»17

• Tutkimuksessa selvitettiin fyysisten toimintakykytestien toistettavuutta.
• Tutkimukseen osallistui 105 henkilöä (66 % naisia). Tutkittavien keski-ikä oli 78.0±7.0 (vaihteluväli 65–94) vuotta.
• Tutkittavilla tuli olla lihasheikkoutta alaraajoissa sekä toiminnanvajautta (mitattuna SPPB:llä).
• Toimintakykytestit tehtiin kaksi kertaa keskimäärin kahden viikon välein (mediaani 14, vaihteluväli 0–132 päivää).  
• Tuoliltanousutestejä oli kaksi: yhden kerran ja viiden toiston testit. Molemmat testisuoritukset tehtiin niin nopeasti kuin mahdollista.

Mijnarends ym. 2013 (katsausartikkeli) «Mijnarends DM, Meijers JM, Halfens RJ ym. Validity and reliability of tools to measure muscle mass, strength, and physical performance in community-dwelling older people: a systematic review. J Am Med»21

• Katsauksessa selvitettiin lihasten massan, lihasvoiman ja fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen tarkoitettujen mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia itsenäisesti asuvilla yli 60-vuotiailla henkilöillä.
• Katsaukseen hyväksyttiin mukaan 62 tutkimusta.

Ostchega ym. 2000 (USA) «Ostchega Y, Harris TB, Hirsch R ym. Reliability and prevalence of physical performance examination assessing mobility and balance in older persons in the US: data from the Third National Health and Nu»23

• Tutkimuksessa selvitettiin toimintakykytestien toistettavuutta.
• Tutkimuksen 5403 tutkittavasta miehiä oli 2612 ja naisia 2791. Tutkittavista 2229 oli iältään 60–69-vuotiaita, 1774 70–79-vuotiaita ja 1400 oli yli 80-vuotiaita.
• Toimintakykytesteinä olivat tasapainotesti, kävelynopeus ja viiden toiston tuoliltanousutesti.
• Ei-satunnaistetulle otokselle (n=392) tehtiin mittaukset toisen kerran 2–3 viikon kuluttua. Eri mittaaja mittasi 256 tutkittavaa (inter-rater) ja sama mittaaja mittasi 136 tutkittavaa (intra-rater). Tuoliltanousutestin toistettavuus analysoitiin ICC:llä. 

Sainio ym. 2006 (Suomi) «Sainio P, Koskinen S, Heliövaara M ym. Self-reported and test-based mobility limitations in a representative sample of Finns aged 30+. Scand J Public Health 2006;34:378-86 »27

• Terveys 2000 -tutkimuksessa selvitettiin käytettyjen toimintakykytestien toistettavuutta 155 satunnaisesti valitulla tutkimukseen osallistuneella henkilöllä (keski-ikä 66 vuotta, vaihteluväli 55–87 vuotta).
• Eri mittaaja teki viiden toiston tuoliltanousutestin toistomittauksen samana päivänä kuin varsinaisen mittauksen. 

Schaubert ja Bohannon 2005 (USA) «Schaubert KL, Bohannon RW. Reliability and validity of three strength measures obtained from community-dwelling elderly persons. J Strength Cond Res 2005;19:717-20 »28

• Tutkimuksessa selvitettiin kolmen lihasvoimatestin ja kahden liikkumiskyvyn testin reliabiliteettia ja validiteettia.
• Tutkimukseen osallistui 10 itsenäisesti liikkuvaa tutkittavaa (2 miestä ja 8 naista; keski-ikä 75.5±5.8; vaihteluväli 65–85 vuotta).
• Lihasvoimatesteinä olivat polven ojentajien lihasvoima, puristusvoima ja viiden toiston tuoliltanousutesti. Liikkumiskykyä mitattiin Timed Up and Go (TUG) -testillä ja kävelynopeuden mittauksella. Testit tehtiin kolme kertaa (alussa, 6 viikon ja 12 viikon kohdalla; tutkimuksessa ei ollut interventiota). 

Takai ym. 2009 (Japani) «Takai Y, Ohta M, Akagi R ym. Sit-to-stand test to evaluate knee extensor muscle size and strength in the elderly: a novel approach. J Physiol Anthropol 2009;28:123-8 »29

• Tutkimuksessa selvitettiin onko tuoliltanousutestin tuloksella yhteyttä polven ojentajalihasten voimantuottoon.
• Tutkimukseen osallistui 57 yli 50-vuotiasta tutkittavaa (28 miestä ja 29 naista; keski-ikä 64.2±7.5 vuotta).
• Polven ojentajalihasten voima mitattiin erityisellä dynamometrillä tutkittavan istuessa. Testinä oli kymmenen toiston tuoliltanousutesti.  

Whitney ym. 2005 (USA) «Whitney SL, Wrisley DM, Marchetti GF ym. Clinical measurement of sit-to-stand performance in people with balance disorders: validity of data for the Five-Times-Sit-to-Stand Test. Phys Ther 2005;85:103»32

• Tutkimus selvitti viiden toiston tuoliltanousutestin samanaikaista (concurrent) ja erottelevaa (discriminate) validiteettia suhteessa ABC-asteikkoon ja Dynamic Gait Indexiin.
• Tutkittavia oli 81 henkilöä (39 miestä ja 42 naista), joilla ei ollut tasapainohäiriöitä ja 93 henkilöä (33 miestä ja 60 naista), joilla oli diagnosoitu tasapainohäiriöitä. Molemmat ryhmät jaettiin kahteen ryhmään: nuoret kontrollit (n=32; keski-ikä 41±11; vaihteluväli 23–57 vuotta) ja iäkkäät kontrollit (n=49; 73±5; 63–84 vuotta) sekä nuoret tasapainohäiriöiset (n=47; 48±10; 14–59 vuotta) ja iäkkäät tasapainohäiriöiset (n=46; 75±7; 61–90 vuotta). Tutkittavat olivat kärsineet tasapainohäiriöistä keskimäärin 14.3±13.8; 4–30 kk.
• Samanaikaista validiteetti tutkittiin testien välillä Spearmanin korrelaatiolla. 2-suuntaista varianssianalyysiä käytettiin analysoitaessa iän ja tasapainohäiriöiden interaktiota. Erottelevaa validiteettia tutkittiin ROC-käyrällä ja discriminant function -analyysillä. 

Wolinsky ym. 2005 (USA) «Wolinsky FD, Miller DK, Andresen EM ym. Reproducibility of physical performance and physiologic assessments. J Aging Health 2005;17:111-24 »33

• Tutkimuksessa arvioitiin toimintakykytestien ja fysiologisten testien testi-uusintatesti -pysyvyyttä.
• Tutkimukseen osallistui 80 afroamerikkalaista tutkittavaa keski-iältään 56.6-vuotiaita (vaihteluväli 50–64 vuotta; 39 % miehiä).
• Toistotesti tehtiin 5–45 päivää ensimmäisen jälkeen. Tutkimuksessa oli useita mittaajia, mutta kaikki 80 osallistujaa mittasi sama mittaaja kaksi kertaa.
• Testinä oli viiden toiston tuoliltanousutesti. Testi-uusintatesti testattiin ICC:llä.  

Linkit

• Parkinson Edge Outcome Measures Taskforce «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/parkinson-disease»6
• European Physiotherapy Guideline for Parkinson’s disease «https://www.parkinsonnet.com/guidelines/»4

Mittarin tiedot koonnut

Heli Valkeinen, TtT ja työryhmä: Sari Stenholm, TtT, Päivi Sainio, ThM, Satu Pajala, TtT ja Mariitta Vaara, TtM

Parkinsonin tauti: Jaana Paltamaa, dosentti, TtT

Sidonnaisuudet: ei sidonnaisuuksia 

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksessa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»7; TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»8 ; TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»9

Alkuperäinen lähde

Csuka M, McCarty DJ. Simple method for measurement of lower extremity muscle strength. Am J Med 1985;78:77-81 «PMID: 3966492»PubMed