MOQ-T-FI: Motoriikan havainnointilomake

Mittarin lomake ja ohje

• Mittauslomake ja suoritusohje «https://ekapeli.lukimat.fi/?site=q;q=moqt»2
• Viitearvot «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

MOQ-T-lomake on tarkoitettu opettajien täytettäväksi ja sen avulla voidaan tunnistaa 5-11-vuotiaiden lasten kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä «Schoemaker MM. Manual of the motor observation questionnaire for teachers. Groningen: Internal publication, Center for Human Movement Sciences, In Dutch: 2003.»13. Hollannissa mittaria käytetään myös diagnosoinnin tukena (henkilökohtainen tiedonanto, Marina Schoemaker). Lomake toimii parhaiten silloin, kun opettajilla tai muilla lapsen kanssa toimivilla on herännyt huoli lapsen motorisesta oppimisesta.

Kohderyhmä

• Lapset

Tiedonkeruumenetelmät

• Havainnointi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Tasapainoelintoiminnot [b235] Tahdonalaisten liiketoimintojen hallinta [b760] Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio [b7602] Tahattomat liiketoiminnot [b765] Liiketoiminnot, muu määritelty ja määrittelemätön [b789] PÄÄLUOKKA 4 LIIKKUMINEN [d4] Käden hienomotorinen käyttäminen [d440] Käsitteleminen [d4402].

Mittarin ylläpitotaho

Ylläpidosta vastaa University Medical Centre Groningen sekä Centre for Human Movement Sciences Groningen. Yhteystiedot: Marina Schoemaker, m.m.schoemaker(a)med.umcg.nl

MOQ-T-lomakkeen suomalaisen käännetyn version, Motoriikan havainnointilomakkeen, kehittämisestä, ylläpidosta, käytön ohjeistuksesta ja päivityksistä vastaa Suomen CP-liitto ry sekä Niilo Mäki Instituutti. Maksuton sähköinen versio ja lomakkeen manuaali on verkossa saatavilla. «https://ekapeli.lukimat.fi/?site=q;q=moqt»2 «GMO-manuaali. Saatavilla suomeksi: »8

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Lomake on tarkoitettu lastentarhan-, erityis-, luokan- tai liikunnanopettajan täytettäväksi.
• Mittarin täyttäminen ei vaadi erillistä koulutusta, mutta täyttöohjeisiin ja tulosten tulkintaan on hyvä perehtyä mittarin käsikirjan avulla

Tarvittavat välineet

• sähköinen kyselylomake

Aikatarve

Mittarin täyttäminen vie aikaa keskimäärin 3.5 minuuttia «Asunta P, Viholainen H, Ahonen T ym. Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers. Hum Mov Sci 2017;53:63-71 .»3.

Raja-arvot

Tietoja mittarin viite- ja raja-arvoista löytyy erillisestä liitteestä.

Viitearvot

Tietoja mittarin viite- ja raja-arvoista löytyy erillisestä liitteestä.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

MOQ-T-lomakkeen suomalainen versio, Motoriikan havainnointilomake, on käännetty noudattaen Beatonin ym. (2000) «Beaton DE, Bombardier C, Guillemin F ym. Guidelines for the process of cross-cultural adaptation of self-report measures. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:3186-91 .»4 antamia ohjeita lomakkeiden kulttuurien välisestä adaptaatiosta, jossa käännös tehdään kuuden vaiheen kautta (kääntäminen, synteesi, takaisinkäännös, asiantuntijakomitea, esitestaus, raportointi). Mittarin käännöksestä vastaavat Piritta Asunta, Timo Ahonen, Pauli Rintala sekä Helena Viholainen.

Mittarin tausta ja kuvaus

MOQ-T -lomake on suunnattu 5–11-vuotiaiden lasten kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden seulontaan «Schoemaker MM, Flapper BC, Reinders-Messelink HA ym. Validity of the motor observation questionnaire for teachers as a screening instrument for children at risk for developmental coordination disorder»14. Kehityksellinen koordinaatiohäiriö voi ilmetä hyvin monella tavalla, mutta näille lapsille on yhteistä se, että uusien motoristen taitojen oppiminen on vaikeaa. Lomake on tarkoitettu opettajien täytettäväksi. MOQ-T -lomaketta (aikaisemmin GMO) on käytetty 20 vuoden ajan Hollannissa tutkimus- ja kliinisessä käytössä. Sitä käytetään mm. motorisen kehityshäiriön (F82) diagnosoinnin tukena. Siellä lapsi testataan yliopistollisessa sairaalassa standardoidulla testillä (MABC-2, «Henderson SE, Sugden DA, Barnett AL. Movement Assessment Battery for Children-2. Second edition. London: Harcourt Assessment; 2007.»9) ja tämän lisäksi opettajilta pyydetään tietoa MOQ-T-lomakkeella ja vanhemmilta DCDQ-lomakkeella.

Mittarissa on sekä hieno- että karkeamotoriikkaa mittaavia väittämiä. Kehityksellinen koordinaatiohäiriö voi esiintyä joko hieno- tai karkeamotoriikan alueella tai molemmissa. Väittämien kysymykset kattavat hyvin ne motorisen oppimisen alueet, joilla oireyhtymälle tyypillisiä ongelmia voi teoriatiedon ja tutkimusten perusteella ilmetä. Sisältöinä ovat mm. tasapainon vaikeudet, peililiikkeet, rytmin ja ajoituksen ongelmat, käsialan heikkous ja vaihtelevuus, motorisen suunnittelun vaikeudet ja tavaroiden pudottelu ja kaatuilu. MOQ-T:n väittämät mittaavat kattavasti kehityksellisen koordinaatiohäiriöiden koko skaalaa. Mukana on myös sellaisia väittämiä, jotka arvioivat arjessa selviämistä, esimerkiksi pukeutumisen vaikeudet.

Lomakkeessa on 18 väittämää motorisesta käyttäytymisestä ja vastaukset on pisteytetty Likertin asteikolla 1–4 (ei koskaan totta - aina totta). Mitä enemmän lomakkeella saa pisteitä, sitä suurempi on riski, että oppilaalla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö.  Summapisteet jaetaan iän ja sukupuolen mukaan kolmeen luokkaan. Oppilaalla on suurella todennäköisyydellä motoriikan ongelmia, jos pistemäärä on niin korkea, että tulos sijoittuu ylimpään 5 %:iin (persentiiliin). Tuloksen ollessa 6–15 persentiilin sisällä, on oppilaalla mahdollisesti motoriikan ongelmia ja oppilaan motoriseen oppimiseen tulisi kiinnittää huomiota sekä seurata motorista kehittymistä. Jos tulos ylittää 16 persentiiliä (saatu pistemäärä pieni), motorinen suorituskyky on tyypillistä iän ja sukupuolen mukaan. Suomalaisen version viitearvot (n=850) on kerätty 6−9-vuotiaille lapsille Jyväskylän yliopiston, Mukaan-hankkeen, Innostun liikkumaan -hankkeen ja Niilo Mäki Instituutin toimesta. Esitestauksen (n=206) perusteella todettiin, että lomakkeen sensitiivisyys ja spesifisyys ovat parempia nuoremmilla ikäryhmillä (6-9-vuotiailla) «Asunta P, Viholainen H, Ahonen T ym. Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers. Hum Mov Sci 2017;53:63-71 .»3. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Hollannissa «Schoemaker MM, Flapper BC, Reinders-Messelink HA ym. Validity of the motor observation questionnaire for teachers as a screening instrument for children at risk for developmental coordination disorder»14.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Motoriikan havainnointilomake on ilmainen ja sähköisen online-version vuoksi helppo ja nopea täyttää. Ohjelma laskee tuloksen automaattisesti. Opettaja voi iän ja sukupuolen perusteella arvioida, kuinka suurella todennäköisyydellä oppilaalla on motorisen oppimisen ongelmia.

Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T-FI) suomalaisen esitestausaineiston (n=193) perusteella tietokonepohjainen ohjelma laski, että opettajilla kului aikaa keskimäärin 3.5 minuuttia lomakkeen täyttämiseen «Asunta P, Viholainen H, Ahonen T ym. Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers. Hum Mov Sci 2017;53:63-71 .»3.

Lomake toimii motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamisen työkaluna, mutta ei diagnostisiin tutkimuksiin lähetettävien seulana. Jos jollakin lapsen kanssa toimivalla on jo herännyt huoli lapsen motorisesta oppimisesta ja lapsi on jo ohjautunut esimerkiksi neurologisiin arviointeihin, lomakkeella saadaan arvokasta ja luotettavaa tietoa lapsen koulussa ja arjessa pärjäämisestä.

Tutkimusten tiedot

MOQ-T:stä on tehty validiteettiartikkeli, jossa on tutkittu mm. mittarin faktorirakenteita, sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. Lomakkeella on vertailtu kliinisen populaation, eli lasten, jotka ovat ohjautuneet tutkimusklinikalle arviointiin (n=91), ja terveiden lasten otoksia (n=91). «Schoemaker MM, Flapper BC, Reinders-Messelink HA ym. Validity of the motor observation questionnaire for teachers as a screening instrument for children at risk for developmental coordination disorder»14.

Faktorirakennetta on tarkasteltu mm. n=1919 otoksella «Schoemaker MM, Flapper BC, Reinders-Messelink HA ym. Validity of the motor observation questionnaire for teachers as a screening instrument for children at risk for developmental coordination disorder»14 ja n=850 «Asunta P, Viholainen H, Ahonen T ym. Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers. Hum Mov Sci 2017;53:63-71 .»3.

Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T-FI) suomalaiseen kulttuuriin kääntämisen esitestauksessa 11 opettajaa täytti lomakkeen jokainen kolmesta oppilaasta (n=33): yhdestä opettajan mielestä motorisesti taitavasta, yhdestä keskitasoa olevasta ja yhdestä oppilaasta, jolla oli motorisa vaikeuksia. Lasten ikä oli 6-13 vuotta (ka. 9.85, tyttöjä 58 %, poikia 42 %) «Asunta P, Viholainen H, Westerholm J, ym. Motoriikan havainnointilomake suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen. Liikunta & Tiede 2»2.

Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T) validitointiartikkelissa on kaksi aineistoa. Ensimmäinen pilottiaineisto n=193, jossa oppilaista täytettiin sekä MOQ-T-FI -lomake, sekä testattiin motoriikka standardoidulla Movement ABC-2-testillä. Oppilaiden ikä vaihteli 6-13 vuoden välillä. Toinen aineisto oli viitearvoaineisto, n=850. Lasten ikä oli 6-9 vuotta, (tyttöjä 47.5 % ja poikia 52.5 %) «Asunta P, Viholainen H, Ahonen T ym. Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers. Hum Mov Sci 2017;53:63-71 .»3. Molempien validointiartikkelin aineistot on kerätty yleisopetuksen kouluista ja päiväkotien  esiopetusryhmistä. Flapperin ja Schoemakerin (2013) «Flapper BC, Schoemaker MM. Developmental coordination disorder in children with specific language impairment: co-morbidity and impact on quality of life. Res Dev Disabil 2013;34:756-63 »6 tutkimukseen osallistui 137 lasta, joilla on kielellinen erityishäiriö (SLI). Lapset olivat 4-8-vuotiaita. Tutkimus käsitteli kehityksellisen koordinaatiohäiriön päällekkäistymistä. Tutkittaville tehtiin MOQ-T-arviointi.

Peters ym. (2011) «Peters LH, Maathuis CG, Hadders-Algra M. Limited motor performance and minor neurological dysfunction at school age. Acta Paediatr 2011;100:271-8 .»11 tutkimuksessa selvitettiin kouluikäisten motorisen suorituskyvyn ja lievien neurologisten häiriöiden välistä yhteyttä (n=253, 158 poikaa, 95 tyttöä; ka 8.7 vuotta). Tutkittavista 167 lasta oli yleisopetuksesta ja 86 oli erityisopetuksessa ja heille oli tehty neurologiset arvioinnit.

Mittarin tiedot koonnut

Piritta Asunta, LitM

Hyväksynyt: TOIMIAn lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#lasten-nuorten-toimintakyky»3

Sidonnaisuudet: Piritta Asunta: ei sidonnaisuuksia