QUEST 2.0: Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari

Mittarin lomake ja ohje

• Kyselylomake, pisteytyslomake ja haastattelun tuki on saatavilla Julkarista «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194007»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

QUEST on mittari, jonka avulla arvioidaan henkilön tyytyväisyyttä apuvälineeseensä ja siihen liittyviin palveluihin «Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari. Suomennos Anna-Liisa Salminen. Stakes, Työpapereita 9/2005. Helsinki: Stakes, 2005.»11. Mittaria voidaan käyttää nuorilla, aikuisilla ja vanhuksilla, joilla on käytössään apuväline toimintarajoitteiden takia. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan henkilön kriittistä arviota apuvälineen ja siihen liittyvän palvelun ominaisuuksista. Arvioon vaikuttavat mm. henkilön odotukset, havainnot, asenteet ja henkilökohtaiset arvot. QUEST ei arvioi käyttäjän suoriutumista apuvälineen kanssa.

Kohderyhmä

• Nuoret
• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

PÄÄLUOKKA 1 TUOTTEET JA TEKNOLOGIAT [e1], Terveydenhuollon ammattihenkilöt [e355], Terveydenhuoltopalvelut [e5800]

Mittarin ylläpitotaho

Suomennoksen ylläpito: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Alkuperäisen englanninkielisen version ylläpito: L. Demers,  Centre de recherche de l’Institut universitaire de gériatrie de Montréal, 4565, chemin Reine Marie, Montréal (Québec)  H3W 1W5 T 514 340-2800, poste 3010, louise.demers(a)umontreal.ca, Université de Montréa, Faculté de médicine -verkkosivut «https://readaptation.umontreal.ca/recherche/professeurs-chercheurs/louise-demers-ph-d/»3

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö ei vaadi erityistä koulutusta. Suositellaan tutustumista käsikirjaan.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake
• Pisteytyslomake
• Lomakkeet ja käsikirja ovat ladattavissa Julkarista "QUEST 2.0: Apuvälinetyytyväisyyttä arvioivat mittari" «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194007»2.
• Jos asiakas ei kykene itse täyttämään lomaketta, arviointi voidaan toteuttaa haastatteluna. Silloin tarvitaan lomakkeen lisäksi 12 tyytyväisyyttä mittaavaa kohtaa kortteina sekä suurikokoinen arviointiasteikko. Molemmat ovat tulostettavissa ja saatavilla Julkarista «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194007»2

Aikatarve

10–15 minuuttia

Raja-arvot

Ei ole määritelty.

Viitearvot

Väestöviitearvoja ei ole saatavilla. Tiettyyn osatekijään tyytymättömien raja-arvona pidetään vähintään 24 % vastanneista «Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari. Suomennos Anna-Liisa Salminen. Stakes, Työpapereita 9/2005. Helsinki: Stakes, 2005.»11. Jääskeläinen ja Salminen (2008) «Jääskeläinen M, Salminen A-L. QUEST 2.0. Apuvälinetyytyväisyyttä arvioivan mittarin käyttöönotto ja soveltuvuus Suomessa. Työpapereita 10/2008. Helsinki: Stakes.»14 ovat koonneet suomalaisesta 446 apuvälineen käyttäjän aineistosta (sähkömopedi, sähköpyörätuoli, manuaalipyörätuoli, rollaattori, yksilölliset jalkineet) tyytyväisyys- ja tyytymättömyys-osuuksia prosentteina.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Yksi tutkija teki raakakäännöksen englannista suomeksi ja moniammatillinen työryhmä arvioi käännöksen. Käännöksen toimivuutta (puuttuiko kysymyksiä, kysymysten relevanttius) arvioitiin haastattelemalla 10 asiakasta. Lisäksi haastattelijat (n=6) arvioivat millaisiksi haastateltavat olivat ymmärtäneet ja kokeneet kysymykset, käytetyt asteikot ja lomakkeen ulkoasun ja selvittivät haastateltavien koetut ongelmat. Saatujen kokemusten perusteella lomakkeeseen tehtiin joitain lisäyksiä ja muutoksia: kysymyksen 3 ja vastausvaihtoehtojen sanamuotoa tarkistettiin, lisättiin ohjeet osioiden keskiarvon laskutavasta ja vastausten hylkäämisestä, kun oli puuttuvia havaintoja sekä taustatietoihin lisättiin mahdollisuus merkitä apuvälineen merkki ja malli. Lomake julkaistiin 11/2005 Stakesin seminaarissa, josta rekrytoitiin viisi henkilöä koekäyttämään sitä. He tekivät 4-8 haastattelua. Koekäyttöjen perusteella kysymyksiä voitiin pitää pääosin selvästi muotoiltuna ja helposti ymmärrettävinä sekä apuvälineen käyttäjän että asiantuntijan näkökulmasta. Koekäytön perusteella käännökseen ei tehty muutoksia. «Jääskeläinen M, Salminen A-L. QUEST 2.0. Apuvälinetyytyväisyyttä arvioivan mittarin käyttöönotto ja soveltuvuus Suomessa. Työpapereita 10/2008. Helsinki: Stakes.»14

Mittarin tausta ja kuvaus

QUEST on Louise Demersin väitöskirjatutkimuksen sekä häntä ohjanneiden professoreiden Rhoda Weiss-Lambroun ja Bernadette Skan yli neljä vuotta kestäneen tutkimuksen ja kehittämistyön tulos «Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari. Suomennos Anna-Liisa Salminen. Stakes, Työpapereita 9/2005. Helsinki: Stakes, 2005.»11. QUEST 2.0 on mittarin toinen, uusittu versio.

QUEST on ensimmäinen ja ainoa standardoitu tyytyväisyyttä arvioiva mittari, joka on suunniteltu nimenomaan apuvälineiden arviointia varten «Rehabilitation Engineering and Assistive Technology Society of North America (RESNA) (1998). RESNA Resource Guide for Assistive Technology Outcomes: Assessment Instruments, Tools, & Checklists from th»16. Mittarin tyytyväisyyttä mittaavia osatekijöitä kehitettäessä hyödynnettiin mm. Batavian ja Hammerin (1990) «Batavia AI, Hammer GS. Toward the development of consumer-based criteria for the evaluation of assistive devices. J Rehabil Res Dev 1990;27:425-36 »3 arviointikriteerejä. Schererin (1996) «Scherer, M. J. (1996). Living in the state of stuck - How technologies affect the lives of people with disabilities (2nd ed.). Cambridge, MA: Brookline Books.»17 ihmisen ja teknologian yhteensovittamista koskeva MPT-malli (Matching a Person with Technology) toimi mittarin teoreettisena perustana.

QUEST-mittarin alkuperäistä versiota kehitettiin yhtäaikaisesti ranskaksi ja englanniksi. Lähes samanaikaisesti valmistuneen hollanninkielisen käännöksen (D-QUEST) tarkoituksena oli arvioida mittarin luotettavuutta ja validiteettia. Mittarista on tehty versiot myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja islanniksi.

QUEST on kehitetty apuvälinepalveluissa toimiville työntekijöille sekä tutkijoille (esim. toiminta- ja fysioterapeutit, puheterapeutit, psykologit ja apuvälineteknikot). Suunnittelijat, valmistajat ja apuvälinemyyjät voivat myös käyttää sitä.

QUEST 2.0:n tarkoituksena on arvioida apuvälineen käyttäjän tyytyväisyyttä ja tarjota apuvälinealan ammattilaisille mittari tyytyväisyyden arvioimiseksi. Jokaisesta arvioitavasta apuvälineestä täytetään erikseen lomake. Arvioinnin tavoitteena on

• arvioida apuvälineen käyttäjän tyytyväisyyttä apuvälineeseen ja apuvälinepalveluun liittyviin tyytyväisyyden osatekijöihin
• tunnistaa käyttäjän tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden syyt
• selvittää, mitä tyytyväisyyden osatekijöitä käyttäjä pitää tärkeimpinä arvioitavana olevassa apuvälineessä.

QUEST 2.0 -kyselylomake täytetään käsin kynällä. Käyttäjä täyttää sen itsenäisesti tai asiantuntijan avustamana. QUEST-lomakkeessa arvioidaan 12 tyytyväisyyden osatekijää kahdessa eri osiossa: apuvälineosiossa (kahdeksan osatekijää) ja apuvälinepalveluosiossa (neljä osatekijää). Apuvälineeseen liittyvät tyytyväisyyden osatekijät ovat mittasuhteet, paino, säätämisen helppous, turvallisuus ja luotettavuus, kestävyys, käytön helppous, mukavuus ja miellyttävyys sekä tarkoituksenmukaisuus.

Jokaista osatekijää arvioidaan käyttäen 5-portaista asteikkoa, jossa arvosana 1 viittaa arvioon ”en lainkaan tyytyväinen” ja arvosana 5 arvioon ”erittäin tyytyväinen”. Jotta saataisiin tietoa tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden syistä, on lomakkeessa tilaa myös kommenteille. Apuvälinepalveluun liittyvät tyytyväisyyden osatekijät ovat apuvälineen käyttöön saamisen prosessi, huolto- ja korjauspalvelut, käytön ohjaus sekä tuki käyttöönoton jälkeen. Jokaista osatekijää arvioidaan 5-portaisen asteikon avulla. Joka kohdassa on tilaa kommenteille. Lomakkeessa on lisäksi luettelo kahdestatoista tyytyväisyyden osatekijästä, joista käyttäjää pyydetään valitsemaan kolme itselleen tärkeintä.

Pisteytys

Asiantuntija merkitsee tulokset pisteytyssivulle. QUEST tuottaa kolme pistemäärää: apuvälineosion pisteet, apuvälinepalveluosion pisteet ja kokonaispisteet. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että ryhmittely apuväline- ja palveluosioihin on tarkoituksenmukaista ja että käyttäjät pystyvät erottelemaan nämä kaksi tyytyväisyyden osa-aluetta. Kokonaispisteet ovat hyödyllisiä silloin, kun verrataan kokonaistyytyväisyyttä muilla vaikuttavuusmittareilla saatuihin tuloksiin.

Kussakin kohdassa hyväksytty vastaus vaihtelee yhdestä viiteen. Kyselylomakkeen vastaukset saattavat olla puutteellisia, etenkin jos käyttäjä on täyttänyt lomakkeen yksin ilman asiantuntijan paikalla oloa. Asiantuntijan onkin ensin laskettava hylättyjen vastausten lukumäärä saadakseen tietää, voidaanko arviointi hyväksyä. Vastaus hylätään, jos arvioitava tyytyväisyyden osatekijä on jätetty väliin tai merkitty virheellisesti. Hylättyjä vastauksia käsiteltäessä käytetään mukailtua pisteytystapaa «King, S., Rosenbaum, P. L. & King, G. (1995). The measure of processes of care (MPOC): A means to assess family-centered behaviours of health care providers. Unpublished manuscript. McMaster Universit»15, jossa koko arviointi hylätään, jos kuusi tai sitä useampia tyytyväisyyden osatekijöistä (yhteensä 12) on jäänyt arvioimatta. Jos lomakkeessa on riittävä määrä täytettyjä ja hyväksyttyjä vastauksia, lasketaan osioiden pisteet. Osiopisteet lasketaan apuvälineosiossa vain, jos siinä on ainakin kuusi hyväksyttyä vastausta, ja palveluosiossa, jos siinä on kolme hyväksyttyä vastausta.

Apuvälineosion pistemäärä saadaan laskemalla kysymysten 1–8 keskiarvo (laske yhteen hyväksyttyjen vastausten pisteet ja jaa summa hyväksyttyjen vastausten lukumäärällä). Apuvälinepalveluosion pistemäärä saadaan samalla tavalla laskemalla yhteen kysymysten 9–12 hyväksyttyjen vastausten keskiarvo. QUESTin kokonaispisteet saadaan laskemalla yhteen kysymysten 1–12 keskiarvo. Pisteet voivat siten vaihdella välillä 1,00–5,00 kahden desimaalin tarkkuudella.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Asiakkaiden kommentit QUEST:stä ovat yleisesti positiivisia, turhautumista tai epäilyä ei ole havaittu lainkaan. Asiakkaat pystyvät keskittymään apuvälineeseen ilman sekoittavia ajatuksia sairaudesta tai toimintarajoitteista. Sanamuodot eivät herätä erityisiä kommentteja. Palautteiden mukaan asiakkaat ymmärtävät kysymykset selvästi ja heistä on kiinnostavaa kertoa parannusehdotuksia apuvälineeseensä. Apuvälinepalvelun kysymyksiin on vaikeampi vastata. Moni jättää vastaamatta, koska eivät ole koskaan kokeneet kysyttyjä tilanteita, esim. seurantaa tai huoltoa. Kyselyn täyttöaika vaihtelee 5-25 minuutin välillä. Vaihtelu johtuu kirjoittamiskyvystä ja kommenttien määrästä. «Demers L, Monette M, Lapierre Y ym. Reliability, validity, and applicability of the Quebec User Evaluation of Satisfaction with assistive Technology (QUEST 2.0) for adults with multiple sclerosis. Dis»6

Suomalaisesta QUEST-lomakkeesta koekäyttäjät ovat todenneet, että pääosin kysymykset ovat selkeästi muotoiltuja ja lomakkeen kohdat ymmärrettäviä. Lomakkeen täyttäminen on helppoa. Joitakin puutteita myös havaittiin. Yhden mielestä kysymys apuvälineen mukavuudesta oli huonosti muotoiltu, kahden mielestä yleisesti kysymysten sisältö on vaikea ymmärtää. Kaikkien mielestä kysymyksiä 3 (osien kiinnittäminen) ja 6 (käytön helppous) oli vaikea erottaa toisistaan. Kysymykset 5 (kestävyys), 9 (apuvälineen käyttöön saamisen prosessi) ja 12 (tuki käyttöönoton jälkeen) koettiin vaikeiksi. Käyttäjien mielestä vastauksiin vaikutti se, kuinka kauan sitten apuväline oli saatu käyttöön, esim. lyhyen käytön jälkeen ei vielä ollut käyttökokemuksia tai seurantaa ei ollut. Näistä syistä lomakkeeseen lisättiin taustieto-kohtia. Mittaria työssään tai opinnäytetöissään käyttäneet eivät ole raportoineet ongelmista. «Jääskeläinen M, Salminen A-L. QUEST 2.0. Apuvälinetyytyväisyyttä arvioivan mittarin käyttöönotto ja soveltuvuus Suomessa. Työpapereita 10/2008. Helsinki: Stakes.»14

Tutkimusten tiedot

Demers ym. 1999a «Demers DL, Ska B, Giroux F ym. Stability and reproducibility of the Quebec User Evaluation of Satisfaction with Assistive Technology (QUEST). J Rehabil Outcome Measure 1999a;3(4):42-52.»7: Montrealilaiset liikkumisen apuvälineen käyttäjät (n=139), apuvälineenä alaraajaproteesi.

Demers ym. 1999b «Demers L, Wessels RD, Weiss-Lambrou R ym. An international validation of the Quebec User Evaluation of Satisfaction with Assistive Technology (QUEST). Occup Ther Int 1999b;6(3):159-175.»12: 12 sisällönasiantuntijaa Kanadasta, Yhdysvalloista ja Hollannista, 11 keskuksesta. He testasivat QUEST-lomakkeita 6-8 kk ajan ja arvioivat sillä 578 apuvälinettä, pääasiassa pyörätuoleja, sähkömopoja, mutta myös WC-, ja suihkutuoleja, porrasnostureita, kommunikoinnin apuvälineitä, alaraajaproteeseja ja ympäristönhallintalaitteita.

Demers ym. 2000 «Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. Item analysis of the Quebec User Evaluation of Satisfaction with Assistive Technology (QUEST). Asst Technol 2000;12:96-105.»8: Kaksi aineistoa: 1) Montrealin apuvälinekeskuksien kautta 3 kuntoutuslaitoksesta rekrytoidut henkilöt (n=158), jotka käyttivät istumisen ja liikkumisen apuvälineitä: manuaalipyörätuoli, sähköpyörätuoli, alaraajaproteesit. 2) 12 sisällönasiantuntijaa Kanadasta, Yhdysvalloista ja Hollannista, 11 keskuksesta (ks. Demers 1999b) arvioivat kysymysten relevanssia.

Demers ym. 2001 «Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. QUEST 2.0 - ett utvärderingsinstrument för hjälpmedel [Swedish version] 2001, Hjelpemedelsinstitut, Vällingby, Stockholm, Sweden.»9: Hollantilaisia erilaisten apuvälineiden käyttäjiä (n=375) rekrytoitiin Leidenin soveltavan tutkimuksen keskuksen kautta (82 %) sekä Honsbrokin Kuntoutustutkimusinstituutista (18 %). Arviointi tehtiin käyttäjien kotona 3 kk:n käytön jälkeen ja apuvälineinä oli WC- ja suihkutuolit, pyörätuolit, säädettävät sängyt, porrasnosturit ja kodin muutostyöt. Koulutettuja haastattelijoita oli 31.

Demers ym. 2002 «Demers L, Monette M, Lapierre Y ym. Reliability, validity, and applicability of the Quebec User Evaluation of Satisfaction with assistive Technology (QUEST 2.0) for adults with multiple sclerosis. Dis»6: Kanadalaisia MS-asiakkaita (n=81) rekrytoitiin Montrealin neurologisen instituutin MS-klinikasta (n=74) sekä juutalaisten yleissairaalan neurologiselta osastolta (n=9). Asiakkailla oli käytössä liikkumisen apuväline: kävelyteline, nelipyöräinen rollaattori, manuaalipyörätuoli, sähköpyörätuoli tai -mopo) ja EDSS tulos ≥6,5 (Expanded Disability Status Scale). Naisia oli 56.6 %, ikä 24–62 -vuotta.

Chan & Chan 2006 «Chan SC, Chan AP. The validity and applicability of the Chinese version of the Quebec User Evaluation of Satisfaction With Assistive Technology for people with spinal cord injury. Assist Technol 2006;»4: Kiinankielisen C-QUEST;n sisältövaliditeettia tutkittiin faktorianalyysissä ja konvergentti validiteetti vertaamalla WHOQOL-Bref (HK eli Hong Kong -versio). Retrospektiivinen kohortti selkäydinvammaisia ihmisiä valittiin Hong Kongin alueelta. Analyyseissä oli mukana 31 henkilöä (80.7 % miehiä), ikä ka. 41.7 -vuotta (SD 11.17), 61.3 % liikenneonnettomuus (aika tapaturmasta ka. 3.8 vuotta), 71 % ASIA A-luokka (A, täydellinen; ASIA, American Spinal Injuries Association). Apuvälineinä oli sähköpyörätuoli tai manuaalipyörätuoli.

Chan & Chan 2007 «Chan SC, Chan AP. User satisfaction, community participation and quality of life among Chinese wheelchair users with spinal cord injury: a preliminary study. Occup Ther Int 2007;14:123-43 »5: Tutkimuksessa verrattiin kiinankielistä C-QUEST:ä sekä WHO QOL (HK eli Hong Kong) -versioon että valittuihin kuvauskohteisiin ICF:n suoritukset ja osallistumisen ja ympäristötekijät osa-alueilta. Sama aineisto kuin Chan & Chan (2006). 

Jääskeläinen & Salminen 2008 «Jääskeläinen M, Salminen A-L. QUEST 2.0. Apuvälinetyytyväisyyttä arvioivan mittarin käyttöönotto ja soveltuvuus Suomessa. Työpapereita 10/2008. Helsinki: Stakes.»14: Stakesin työpaperi kuvaa QUEST 2.0 käännösprosessin suomeksi, mittarin internet-sovelluksen kehittämisen ja soveltuvuuden (faktorianalyysi, sisäinen yhtenevyys) Suomessa. Stakesin nettikyselyyn 05/2006–09/2007 kertyneistä, opinnäytetöinä tai seurantatutkimuksina omine tutkimusasetelmineen tehdyistä, QUEST-vastauksista muodostettiin aineisto (n=446). Aineistossa oli naisia 54 %, työssäkäyviä 70 %, apuvälineinä sähkömopedi (24.4 %), sähköpyörätuoli (22.6 %), manuaalipyörätuoli (32.3 %), rollaattori (13.9 %), yksilölliset jalkineet (6.7 %).

Arthanat ym. 2009 «Arthanat S, Wu BY, Bauer SM. Development of the usability scale for assistive technology-wheeled mobility: a preliminary psychometric evaluation. Technol Disabil 2009;21:79-95.»1: Tutkimuksessa testattiin uutta mittaria “Usability Scale for Assistive Technology-Wheeled Mobility module (USAT-WM)” ja verrattiin sitä QUEST 2.0:aan ja PIADS:iin. New Yorkista, Yhdysvalloista rekrytoitiin CP-, MS-, selkäydinvamma-, lihasdystrofia-, nivelrikko-, aivohalvaus- ym. -asiakkaat, jotka käyttivät sähköpyörätuolia (n=70) Itsenäinen elämä-projektista ja Kehitysvammaisten lasten ja aikuisten organisaatiosta.  Analyyseissä oli 65 henkilöä, ikä ka. 48.02 (SD 11.78), naisia 58.5 %.

Auger ym. 2010 «Auger C, Demers L, Gélinas I ym. Reliability and validity of the telephone administration of the wheelchair outcome measure (WhOM) for middle-aged and older users of power mobility devices. J Rehabil »2: Tutkimuksessa arvioitiin Wheelchair Outcome Measure (WhOM) psykometrisiä ominaisuuksia ja verrattiin sitä QUEST 2.0:aan ja PIADS:iin. Koehenkilöinä oli kanadalaiset sähköisten liikkumisen apuvälineiden käyttäjät (n=116), ikä 50–89-vuotta, 59.5 % naisia, diagnoosiryhminä neurologisia, tule- ja monisairaus -asiakkaita. Apuvälineinä oli sähköpyörätuoli tai -mopo.

Linkit

• QUEST 2.0: Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194007»2

Mittarin tiedot koonnut

Heidi Anttila, FT

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Sidonnaisuudet: Heidi Anttila: ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäiset lähteet

Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. The Quebec User Evaluation of Satisfaction with assistive Technology (QUEST 20): An overview of recent progress. (Online, viitattu 24.10.2023) Saatavilla Internetistä «https://www.researchgate.net/publication/228437673_The_Quebec_User_Evaluation_of_Satisfaction_with_Assistive_Technology_QUEST_20_An_overview_of_recent_progress»5.

Demers L, Weiss-Lambrou R, Ska B. QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari. Suomennos Anna-Liisa Salminen. Stakes, Työpapereita 9/2005. Helsinki: Stakes, 2005.