GMFM-88 ja GMFM-66 karkeamotoriikan mittari

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa. Käsikirjan ja lomakkeet voi tilata mittarin ylläpitäjän sivuilta. Lisätietoa kohdassa Mittarin ylläpitotaho.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

GMFM-88 ja GMFM-66 on kehitetty mittaamaan 5 kk - 16 v. CP-vammaisten lasten karkeamotoriikassa tapahtuvaa toiminnan muutosta ajan kuluessa. Mittari ei arvioi suorituksen laatua. «Russell DJ, Rosenbaum PL, Cadman DT ym. The gross motor function measure: a means to evaluate the effects of physical therapy. Dev Med Child Neurol 1989;31(2):341–352.»41

Kohderyhmä

• Lapset
• Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

• Havainnointi
• Kliininen tutkimus
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

PÄÄLUOKKA 4 LIIKKUMINEN d410 [Asennon vaihtaminen], d415 [Asennon ylläpitäminen], d420 [Itsensä siirtäminen], d429 [Asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen, muu määritelty ja määrittelemätön], d445 [Käden ja käsivarren käyttäminen], d451 [Portaissa kulkeminen], d469 [Käveleminen ja liikkuminen, muu määritelty ja määrittelemätön], d4150 [Makuuasennon ylläpitäminen], d4152 [Polvinseisonnan ylläpitäminen], d4153 [Istuma-asennon ylläpitäminen], d4154 [Seisoma-asennon ylläpitäminen], d4100 [Makuulle meno], d4101 [Kyykistyminen], d4103 [Istuminen], d4104 [Seisominen], d4107 [Kierähtäminen], d4108 [Asennon vaihtaminen, muu määritelty], d4351 [Potkiminen], d4452 [Kurkottaminen], d4500 [Lyhyiden matkojen käveleminen], d4550 [Ryömiminen ja konttaaminen], d4552 [Juokseminen], d4553 [Hyppääminen] PÄÄLUOKKA 7 TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖÖN JA LIIKKEISIIN LIITTYVÄT TOIMINNOT b760 [Tahdonalaisten liiketoimintojen hallinta], b7101 [Usean nivelen liikkuvuus]

Mittarin ylläpitotaho

Copyrightin omistaa Peter Rosenbaum ja hänen työryhmänsä.

Itseopiskelumateriaalin, joka sisältää käsikirjan ja cd-levyn, voi maksua vastaan tilata CanChild-tutkimuskeskuksen sivustolta «https://www.canchild.ca/en/resources/44-gross-motor-function-measure-gmfm»2

CanChild on Kanadassa Hamiltonissa McMaster-yliopistossa toimiva vuonna 1989 perustettu tutkimuskeskus, jonka tavoitteena on tutkimustietoon perustuen helpottaa liikuntavammaisten lasten ja nuorten elämää. «https://www.canchild.ca/»3

GMFM-66 versio vaatii tietokoneohjelman (GMFM-66 Ability Estimator, (GMAE) Software) indeksin laskemiseen. Ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi CanChild-sivuilta. «https://www.canchild.ca/»3

Kaikki uudet lomakkeet ja materiaalit on tilattava CanChildilta. «https://www.canchild.ca/»3

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttöön suositellaan terveydenhuoltoalan koulutus, sillä mittari on tarkoitettu lasten terapiaan perehtyneiden terapeuttien käyttöön.
• Erillisen koulutuksen tai kurssin tarvetta ei ole, mutta mittarin käytön oppiminen vaatii harjoittelua sekä käsikirjan huolellista opiskelua. Mittarin käyttöä on mahdollista opiskella englanninkielisen cd-itseopiskelupaketin avulla.

Tarvittavat välineet

• lattia (sileä ja kiinteä pinta)
• terapiamatto (minimikoko 1,2 x 2,4 m ja maksimipaksuus 2,5 cm)
• pieni penkki (<1 m, istuessaan lapsen jalat yltävät lattiaan)
• iso penkki (reuna lapsen vyötärön ja olkapään välisellä korkeudella)
• kaide tai nojapuut
• kello (sekuntiviisarilla varustettu)
• keppi (30 - 60 cm pitkä)
• pieni lelu (kiinnostava, lyhyempi kuin 10 cm, 1 tai 2 kädellä kosketeltava)
• isompi esine tai lelu (2 kädellä kannettava esim. jalkapallon kokoinen pallo)
• pyörillä kulkeva jakkara (jos lapsi liikkuu eteenpäin kiinni pitäen)
• 5-askelmaiset portaat (standardoitu nousu, kaide)
• lattiassa kaksi yhdensuuntaista viivaa, jotka ovat 2 cm leveitä, 6 metriä pitkiä ja 20 cm etäisyydellä toisistaan
• 60 cm läpimittainen ympyräviiva
• GMFM-66 vaatii tietokoneohjelman (GMFM-66 Ability Estimator, (GMAE-2) Software) indeksin laskemiseen. Tämä on ladattavissa ilmaiseksi CanChild-sivuilta.

Aikatarve

Keskimääräinen arviointiaika on 45–60 minuuttia riippuen testaajan taidoista, testattavan lapsen liikkumisen taidoista, lapsen yhteistyökyvystä sekä kognitiivisesta tasosta. GMFM-66:n tekemiseen kuluu hieman vähemmän aikaa. Pistelaskuun menee aikaa noin 10 minuuttia ja tuloksen analysointiin vaihtelevasti aikaa. «Russell DJ, Rosenbaum PL, Avery L, Lane M. Gross motor function measure (GMFM-66 and GMFM-88) user’s manual: clinics in developmental medicine. London, England: Mac Keith Press; 2002.»42

Raja-arvot

Wang & Yang (2006) «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51 tutkivat 0.5-9.4-vuotiaita (keski-ikä 3.7±1.9-vuotiaita) CP-vammaisia lapsia kahdesti keskimäärin 3.5±0.5 kuukauden välein (vaihtelu 3-5 kk). Samalla tutkittiin GMFM-88 ja GMFM-66 –mittareiden kykyä erotella eri tavalla toimintakyvyssään edistyneet CP-vammaiset lapset. Mittareiden kykyä havaita muutos verrattiin ns. ulkoiseen standardiin eli terapeuttien arvioon siitä oliko lapsen toimintakyky kehittynyt paljon, hieman tai ei lainkaan. Analyysit toteutettiin kahdella tavalla: A) toimintakyvyssään paljon kehittyneitä verrattiin hieman tai ei lainkaan kehittyneisiin lapsiin; ja B) toimintakyvyssään paljon tai hieman kehittyneitä lapsia verrattiin ei lainkaan kehittyneisiin.

GMFM-88:

• Analyysi A: ROC käyrä; raja-arvo=3,99 (AUC=.83; sensitiivisyys .80, spesifisyys .73) erottaa toimintakyvyssään paljon kehittyneet CP-lapset niistä CP-lapsista, jotka ovat kehittyneet hieman tai eivät lainkaan toimintakyvyssään «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51.
• Analyysi B: ROC käyrä; raja-arvo=1,29 (AUC=.76; sensitiivisyys .85, spesifisyys .64) erottaa toimintakyvyssään paljon tai hieman kehittyneet CP-lapset niistä CP-lapsista, jotka eivät ole lainkaan kehittyneet toimintakyvyssään «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51.

GMFM-66:

• Analyysi A: ROC käyrä; raja-arvo=3,71 (AUC=.90; sensitiivisyys .72, spesifisyys .93) erottaa toimintakyvyssään paljon kehittyneet CP-lapset niistä CP-lapsista, jotka ovat kehittyneet hieman tai eivät lainkaan toimintakyvyssään «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51.
• Analyysi B: ROC käyrä; raja-arvo=1,58 (AUC=.79; sensitiivisyys .72, spesifisyys .82) erottaa toimintakyvyssään paljon tai hieman kehittyneet CP-lapset niistä CP-lapsista, jotka eivät ole lainkaan kehittyneet toimintakyvyssään «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51.

Verrattaessa GMFM-88:n ja GMFM-66:n kykyä erotella ryhmät toisistaan yllä mainituilla kahdella eri tavalla, tulokset osoittivat, että AUC-arvot erosivat merkitsevästi toisistaan analyysitavalla A (p=0.044), mutta eivät analyysitavalla B (p=0.455). Tämä tarkoittaa, että GMFM-66:lla saaduilla tuloksilla on merkitsevästi suurempi yhteys terapeuttien arvioon eroteltaessa toimintakyvyltään paljon kehittyneet CP-lapset hieman tai ei lainkaan kehittyneistä.  

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Kansallisen CP-hankkeen 2008–2010 tuloksen perusteella GMFM-mittaria suositellaan Suomen yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin sekä liikuntavammaisten lasten erityiskouluihin fysioterapeuttien työkaluksi «Mäenpää H, Varho T, Forstén W ym. Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa. Suomen lääkärilehti 2012;34(67):2304-2310a.»31. Mittari on ollut jo kauan yksi HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan fysioterapeuttien säännöllisesti käyttämistä arviointimenetelmistä.

Mittarin käännös

Käsikirjan 2. painoksen englanninkielisestä versiosta Gross Motor Function Measure (GMFM-66 and GMFM-88) User's Manual, 2nd Edition, ja niihin liittyvistä lomakkeista ei ole tehty suomen kielistä käännöstä. Aiempaan käsikirjaan liittyvästä vanhasta lomakkeesta on tehty 20 vuotta sitten käännös, mutta sitä ei suositella enää käytettäväksi. 

Mittarin tausta ja kuvaus

GMFM-mittari on kehitetty Kanadassa vuonna 1990 mittaamaan CP-lasten karkeamotoriikassa tapahtuvaa toiminnan muutosta ajan kuluessa «Rosenbaum PL, Russell DJ, Cadman DT ym. Issues in measuring change in motor function in children with cerebral palsy: a special communication. Phys Ther 1990;70(2):125–131.»38. Alun perin GMFM-mittarissa oli 85 karkeamotoriikan tehtävää «Russell DJ, Rosenbaum PL, Cadman DT ym. The gross motor function measure: a means to evaluate the effects of physical therapy. Dev Med Child Neurol 1989;31(2):341–352.»41. Kolme tehtävää lisättiin pian ja lopullinen GMFM-88 mittari oli valmis vuonna 1990 «Rosenbaum PL, Russell DJ, Cadman DT ym. Issues in measuring change in motor function in children with cerebral palsy: a special communication. Phys Ther 1990;70(2):125–131.»38. 

GMFM-88 mittarista kehitettiin lyhyempi versio GMFM-66 käyttäen Rasch-analyysiä vuonna 2002 «Russell DJ, Rosenbaum PL, Avery L, Lane M. Gross motor function measure (GMFM-66 and GMFM-88) user’s manual: clinics in developmental medicine. London, England: Mac Keith Press; 2002.»42. GMFM-mittarista on Kiinassa kehitetty myös versio GMFM-73 vuonna 2006 «Wei S, Su-Juan W, Yuan-Gui L ym. Reliability and validity of the GMFM-66 in 0- to 3-year-old children with cerebral palsy. Am J Phys Med Rehabil 2006;85(2):141–147.»47, joka ei ole laajasti käytössä. 

Toisin kuin GMFM-66, GMFM-88 on pätevä myös lapsille, joilla on Downin syndrooma «Russell D, Palisano R, Walter S ym. Evaluating motor function in children with Down syndrome: validity of the GMFM. Dev Med Child Neurol 1998;40(10):693–701.»44, «Gémus M, Palisano R, Russell D ym. Using the gross motor function measure to evaluate motor development in children with Down syndrome. Phys Occup Ther Pediatr 2001;21(2–3):69–79.»16, traumaattinen aivovamma «Linder-Lucht M, Othmer V, Walther M ym. Validation of the Gross Motor Function Measure for use in children and adolescents with traumatic brain injuries. Pediatrics 2007;120(4):e880–886.»27 ja perinnöllinen luuston hauraussairaus (osteogenesis imperfecta) «Ruck-Gibis J, Plotkin H, Hanley J ym. Reliability of the gross motor function measure for children with osteogenesis imperfecta. Pediatr Phys Ther 2001;13(1):10–17.»40. GMFM-mittari on suunniteltu ja validoitu käytettäväksi arviointitarkoitukseen sekä kliiniseen että tutkimustyöhön «Harvey A, Robin J, Morris ME ym. A systematic review of measures of activity limitation for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2008;50(3):190–198.»19, «Russell DJ, Rosenbaum PL, Avery L, Lane M. Gross motor function measure (GMFM-66 and GMFM-88) user’s manual: clinics in developmental medicine. London, England: Mac Keith Press; 2002.»42. Lundkvist Josenby ym. (2009) «Lundkvist Josenby A, Jarnlo GB, Gummesson C ym. Longitudinal construct validity of the GMFM-88 total score and goal total score and the GMFM-66 score in a 5-year follow-up study. Phys Ther 2009;89(4):»28 raportoi, että GMFM-88 mittarin totaaliarvoja pidetään kultaisena standardina mitattaessa CP-lasten karkeamotoriikkaa.

GMFM on kriteeriperustainen arviointimenetelmä, joka perustuu havainnointiin. Se on määrällinen mittari, jonka tulos ilmaisee, kuinka paljon kustakin vaaditusta karkeamotoriikan tehtävästä lapsi kykenee suorittamaan. GMFM sisältää tehtäviä viidestä motoriikan osa-alueesta:

• A: makuuasento ja kääntyminen 
• B: istuminen 
• C: ryömiminen ja polvin seisonta 
• D: seisominen 
• E: kävely, juoksu ja hypyt 

Kukin tehtävä pisteytetään käyttäen 4-portaista arviointia: 

• 0 = ”ei aloita tehtävää” (0 % tehtävästä on saatettu loppuun) 
• 1 = ”aloittaa tehtävän” (<10 % tehtävästä on saatettu loppuun) 
• 2 = ”suorittaa osittain tehtävän” (10 % - <100 % tehtävästä on saatettu loppuun) 
• 3 = ”suorittaa tehtävän täysin” (100 % tehtävästä on saatettu loppuun) 

Lapsi saa kokeilla kolme kertaa kutakin tehtävää. Käsikirja sisältää pisteytys- ja suoritusohjeet jokaiseen tehtävään. Noin viisivuotias normaalisti motorisesti kehittynyt lapsi selviää tavallisesti kaikista GMFM:n sisältämästä tehtävistä «Russell DJ, Rosenbaum PL, Avery L, Lane M. Gross motor function measure (GMFM-66 and GMFM-88) user’s manual: clinics in developmental medicine. London, England: Mac Keith Press; 2002.»42.

GMFM-88 sisältää 88 karkeamotorista tehtävää. GMFM-88:ssa kaikki viiden osa-alueen tehtävät pisteytetään; A 17 tehtävää, B 20, C 14, D 13 ja E 24. Jos lapsi ei tee jotain tehtävää, hän saa siitä arvioksi 0. GMFM-66:een on valittu 66 tehtävää alkuperäisestä GMFM-88:sta. Poisjätetyistä tehtävistä 13 oli osiosta A, 5 osiosta B, 4 osiosta C. GMFM-66.ssa ei tarvitse testata/pisteyttää kaikki 66 tehtävää. Jos jotain tehtävää ei testata, kirjataan GMAE -tietokoneohjelmaan arvoksi 9 (tai jätetään tyhjäksi) = Ei Testattu (ET) «Russell DJ, Rosenbaum PL, Avery L, Lane M. Gross motor function measure (GMFM-66 and GMFM-88) user’s manual: clinics in developmental medicine. London, England: Mac Keith Press; 2002.»42. 

GMFM-88 version käyttö on haasteellista nuoremmilla CP-lapsilla, sillä huolimatta siitä, minkälaiset ovat lapsen motoriset kyvyt (jos motoriikka ei ole vielä kehittynyt esim. pystyasentoon), lapsen on suoritettava koko GMFM-88, jotta pisteytys olisi validi. Toisaalta vanhemmilla CP-lapsilla, jotka jo toimivat enemmän pystyasennossa voi olla vaikeaa puolestaan motivoitua makuulla tehtäviin osioihin (pyöriminen ja ryömiminen). Käytettäessä GMFM-66 versiota lapsen karkeamotoriikasta voidaan antaa arvio, vaikka lapsi ei tekisi kaikkia tehtäviä. Silloin käytetään vaihtoehtoa ”Ei Testattu” nollan sijaan. GMFM-66:n intervalliskaalaus parantaa tulkintaa, sillä samansuuruinen nousu pisteissä vastaa samansuuruista nousua kyvyssä. Jokainen tehtävä on järjestetty nousevasti vaikeuden mukaan. Näiden syiden vuoksi terapeutti pystyy ennustamaan seuraavan terapeuttisesti sopivan tavoitetehtävän. GMFM-66:lla on nopeampaa arvioida toimintakykyä, sillä siinä on 22 tehtävää vähemmän kuin GMFM-88 versiossa. GMFM-66 on käyttökelpoisempi kuin GMFM-88 silloin, jos CP-lapsen on oletettavasti mahdollista saavuttaa suuri parannus karkeamotorisessa toimintakyvyssään «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51.

Havainnointi perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin. Suurempi arvo tarkoittaa parempaa suorituskykyä. GMFM-88: totaalipisteet 0 – 264 pistettä ja/ tai 0 – 100 %. Osa-alueet voidaan laskea erikseen, 

• osa-alue A (makuuasento ja kääntyminen): 0 – 51 pistettä, 
• osa-alue B (istuminen): 0 – 60 pistettä, 
• osa-alue C (ryömiminen ja polvin seisonta): 0 – 42 pistettä, 
• osa-alue D (seisominen): 0 – 39 pistettä ja 
• osa-alue E (kävely, juoksu ja hypyt): 0 – 72 pistettä ja niistä voidaan laskea prosenttiosuudet. 

Kokonaispistearvo saadaan laskemalla näiden viiden osa-alueen pisteiden keskiarvo (jokaisessa GMFM:n osiossa on eri määrä tehtäviä ja jos osa-alueet lasketaan vain yhteen, tulisi niille osa-alueille, joissa on enemmän tehtäviä, myös enemmän painoarvoa). 

GMFM-66 on kehitetty Rasch-analyysiä hyödyntäen: raakapisteet muutetaan suoraan indeksiksi (0-100%) tietokoneohjelmalla (GMFM-66 Ability Estimator, (GMAE-2) Software), joka antaa samalla tulokselle myös 95 %:n luottamusvälin ja keskihajonnan.

Joskus on merkityksellisempää laskea tavoitepisteet. Tuolloin mukaan otetaan vain ne osa-alueet, joissa oletetaan tapahtuvan muutosta, ja jotka lapsen terapeutti on määritellyt tavoitealueiksi. Tavoitekokonaispisteet ovat mukaan otettujen osa-alueiden pisteiden keskiarvo.

GMFM-66 tuloksen perusteella lapsi voidaan sijoittaa 5-tasoisellle nk. motoriselle kehityskäyrälle, Gross Motor Function Classification System (GMFCS), joka kuvaa lapsen todennäköistä liikkumisen kehitystä ja karkeamotoristen taitojen saavuttamista. 

• Taso I: lapsi kävelee ilman rajoitteita. 
• Taso II: lapsi kävelee ilman kävelyn apuvälinettä, mutta kävely rajoittunutta. 
• Taso III: lapsi kävelee apuvälineen avulla. 
• Taso IV: lapsen itsenäinen liikkuminen rajoittunutta; lapsi saattaa käyttää sähköpyörätuolia. 
• Taso V: lapsi kuljetetaan manuaalipyörätuolilla «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34, «Rosenbaum PL, Walter SD, Hanna SE ym. Prognosis for gross motor function in cerebral palsy: creation of motor development curves. JAMA 2002;288(11):1357–1363.»39. 

GMFCS kehityskäyrän kehittämisessä Palisano ym. (1997) «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34 käyttivät dataa, jossa oli tutkittu 275 CP-lasta. Palisano ym. (1997) artikkelissa «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34 on lisäksi kerrottu tarkemmin ikäryhmittäin (<2v, 2-4v, 4-6v, ja 6-12v) liikkumisen kehitystä ja karkeamotoristen taitojen saavuttamista eri tasoilla.

Karkeamotoriikan ennustettu keskimääräinen kehitys GMFCS-tasoilla kuvattu myös kuviolla, joka löytyy Rosenbaum ym. (2002) «Rosenbaum PL, Walter SD, Hanna SE ym. Prognosis for gross motor function in cerebral palsy: creation of motor development curves. JAMA 2002;288(11):1357–1363.»39 artikkelista Kuvio 3. 

Vertikaaliakselilla olevat timanttikuviot identifioivat GMFM-66:n neljää osiota, jotka ennakoivat, koska lasten voidaan odottaa saavuttavan 50 %:n mahdollisuus suorittaa kyseinen osio onnistuneesti. 

• GMFM-66 osio 21 (timantti A) arvioi lapsen kykyä nostaa ja pitää päätään vertikaaliasennossa istuessaan, kun samanaikaisesti terapeutti tukee vartalosta; 
• osio 24 (timantti B) arvioi lapsen istuessa matolla, pystyykö lapsi säilyttämään istuma-asennon 3 sekunnin ajan ilman yläraajojen tukea; 
• osio 69 (timantti C) arvioi lapsen kykyä kävellä 10 askelta eteenpäin ilman tukea; ja 
• osio 87 (timantti D) arvioi tehtävää, jossa kävellään 4 askelta alaspäin vuorotahtiin kädet vapaina «Rosenbaum PL, Walter SD, Hanna SE ym. Prognosis for gross motor function in cerebral palsy: creation of motor development curves. JAMA 2002;288(11):1357–1363.»39.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

GMFM on todettu useissa tutkimuksissa käyttökelpoiseksi mittariksi arvioidessa CP-lapsen, etenkin ikäryhmässä 2-6 -vuotiaat, karkeamotoriikkaa. Sen avulla toimintakyvyn arviointi on käytännöllistä ja helppoa, eikä se vaadi kalliita välineitä «Alotaibi M, Long T, Kennedy E ym. The efficacy of GMFM-88 and GMFM-66 to detect changes in gross motor function in children with cerebral palsy (CP): a literature review. Disabil Rehabil 2014;36(8):61»2, Brunton & Bartlett 2011, Wei ym. 2006, «Vos-Vromans DC, Ketelaar M, Gorter JW. Responsiveness of evaluative measures for children with cerebral palsy: the Gross Motor Function Measure and the Pediatric Evaluation of Disability Inventory. Di»55, «Finch E, Brooks D, Stratford P, Mayo N. Physical rehabilitation outcome measures: a guide to enhanced clinical decision making. 2nd ed. Hamilton, Ontario: BC Decker Inc; 2002.»14, «Russell DJ, Rosenbaum PL, Avery L, Lane M. Gross motor function measure (GMFM-66 and GMFM-88) user’s manual: clinics in developmental medicine. London, England: Mac Keith Press; 2002.»42, «Russell DJ, Avery LM, Rosenbaum PL ym. Improved scaling of the gross motor function measure for children with cerebral palsy: evidence of reliability and validity. Phys Ther 2000;80(9):873–885.»43, «Russell DJ, Rosenbaum P, Gowland C, et al. Gross Motor Function Measure Manual. 2nd ed. Hamilton, Canada: McMaster University; 1993.»45.

Tutkimusten tiedot

Abel ym. 2003 (USA) «Abel MF, Damiano DL, Blanco JS ym. Relationships among musculoskeletal impairments and functional health status in ambulatory cerebral palsy. J Pediatr Orthop 2003;23(4):535–541.»1:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan kuinka se korreloi Pediatric Outcomes Data Collection Instrument (PODCI) «Daltroy LH, Liang MH, Fossel AH ym. The POSNA pediatric musculoskeletal functional health questionnaire: report on reliability, validity, and sensitivity to change. Pediatric Outcomes Instrument Devel»8 kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 129; ikä ka 10.1 (SD = 3.5, vaihteluväli 3-19) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma. 
  • Mistä tutkittavat saatiin: lasten sairaaloista ja lasten kuntoutuskeskuksista
• Mukaanottokriteerit:
  • diagnoosina spastinen CP-vamma; ikä 3-19 vuotta; kyky kävellä paljain jaloin apuvälineellä tai ilman; ei leikkausta tai muuta hoitotoimenpidettä viimeisen vuoden aikana, mikä voisi vaikuttaa haitallisesti motoriseen suoritukseen; ei botuliinipistoksia alaraajaan viimeisten 6 kuukauden aikana; lapsen ja perheen vapaaehtoisuus osallistua mittaustoimintaan
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: ei käy ilmi

Bagley ym. 2007 (USA) «Bagley AM, Gorton G, Oeffinger D ym. Outcome assessments in children with cerebral palsy, part II: discriminatory ability of outcome tools. Dev Med Child Neurol 2007;49(3):181–186.»3:

• Poikittaistutkimus
• GMFM-88 -mittarin osioista D (seisominen) ja E (käveleminen, juokseminen ja hyppiminen) sekä GMFM-66 -mittarista tutkitaan kuinka herkkiä ja tarkkoja on niiden erotuskyky erottamaan CP-lapsi GMFCS tasoilta I, II ja III. 
• Tutkittavat:
  • N = 562; ikä ka 11.1 (SD = 3.7, vaihteluväli 4-18) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: lasten sairaaloista ja lasten kuntoutuskeskuksista (Shriners Hospitals Lexington, Springfield, Intermountain ja Pohjois-California, Kluge Lasten Kuntoutuslaitoksesta Vorgianiassa ja Washingtonin Yliopisto St. Louisissa)
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma; vammataso GMFCS I, II tai III 
• Poissulkukriteerit
  • joku muu neuromotorinen sairaus kuten spina bifida tai hermolihassairaus; selektiivinen dorsaalinen ritsotomia; baclofenpumppuhoito
• Ketkä tekivät mittaukset: ei käy ilmi

Bania ym. 2014 (Australia) «Bania TA, Taylor NF, Baker RJ ym. Gross motor function is an important predictor of daily physical activity in young people with bilateral spastic cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2014;56(12):1163»4:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan ovatko sen ulottuvuudet D (seisominen) ja E (käveleminen, juokseminen ja hyppiminen) ennustekijöitä arvioitaessa päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tasoja (muuttujat olivat energian kulutus, askelten määrä, kulunut aika istuessa ja makuulla, joka sisälsi myös nukkumisen).
• Tutkittavat:
  • N = 45; ikä ka 18.6 (SD = 2.5, vaihteluväli 16-20) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) II - III välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34 ja <20° lonkka ja polvi kontraktuura. Mitä suurempi GMFCS–numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: lasten sairaaloista ja tietokannasta, joka saatiin Victorian Cerebral Palsy rekisteristä.
• Mukaanottokriteerito diagnoosina bilateraalinen spastinen CP-vamma; ikä 14 – 22 vuotta; GMFCS- toimintakykytaso II - III
• Poissulkukriteerit
  • voimaharjoitteluun osallistuminen viimeisten 6 kk aikana; ortopedinen operaatio viimeisten 2 vuoden aikana; >20° lonkan tai polven kontraktuura
• Ketkä tekivät mittaukset: ei käy ilmi

Besios ym. 2013 (Kreikka) «Besios T, Nikolaos A, Vassilios G ym. Comparative Reliability of the PEDI, GMFM and TUG Tests for Children with Cerebral Palsy. J Phys Ther Sci 2013;25:73–76.»5:

• Pitkittäistutkimus: kaksi mittauskertaa yhden päivän välein
• Tutkitaan GMFM-88 -mittarin reliabiliteettia.
• Tutkittavat: 
  • N = 20; ikä ka 4.9 (SD = 2.5) vuotta 
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vammao Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 4 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma
  • Mistä tutkittavat saatiin: ei ole kerrottu muuta kuin, että satunnaisotoksella saatu
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma neurologin tai lastenneurologin määrittelemänä
• Poissulkukriteerit
  • toimintahäiriö, kuten esim. tuntopuutos, jonkun toisen sairauden aiheuttama tulehdus; ortopedinen operaatio tai lääkehoito 6kk ennen tutkimusta; ei ollut osallistunut mihinkään muuhun terapeuttiseen ohjelmaan kuin fysioterapiaan
• Ketkä tekivät mittaukset: ei ole kerrottu.

Bjornson ym. 1998 (USA) «Bjornson KF, Graubert CS, McLaughlin JFym. Test-Retest Reliability of the Gross Motor Function Measure in Children with Cerebral Palsy. Phys Occup Ther Pediatr 1998;18(2):51–61.»6: 

• Pitkittäistutkimus; kaksi mittausta yhden viikon intervallilla
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan erottelevia ominaisuuksia: kuinka hyvin reagoi toimintakyvyn muutoksiin. 
• Tutkittavat:
  • N = 21; ikä ka 8.3 (vaihteluväli 4-17) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: spastisiteetin hoitoon erikoistuneista avoklinikoista ja lasten sairaalasta
• Mukaanotto- tai poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi fysioterapeuttia, joilla toisella oli pediatrista kokemusta neljä ja toisella kymmenen vuotta.

Chrysagis ym. 2013 (Kreikka) «Chrysagis N, Skordilis EK, Tsiganos G ym. Validity evidence of the Lateral Step Up (LSU) test for adolescents with spastic cerebral palsy. Disabil Rehabil 2013;35(11):875–880.»7:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan korrelaatiota Lateral Step Up (LSU) –testin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 35; ikä ka 15 (SD = 2.0, vaihteluväli 12-18) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste GMFCS-luokka I-III.
  • Mistä tutkittavat saatiin: Ateenan 4 koulusta, jotka oli tarkoitettu fyysisesti rajoittuneille opiskelijoille
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina spastinen tetraplegia tai diplegia; kyky kävellä joko ilman tai apuvälineen kanssa (GMFCS I-III); kyky seurata yksinkertaisia ohjeita• Poissulkukriteerito leikkaus tai botuliinihoito viimeisten 6 kk aikana; sydän ja verisuonisairaus; kontrolloimaton epilepsia• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi koulutettua fysioterapeuttia

Damiano & Abel 1996 (USA) «Damiano DL, Abel MF. Relation of gait analysis to gross motor function in cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1996;38:389-396.»9:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan korrelaatiota kävelyn temporaali-spatiaaliparametrien kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 32; ikä ka 8.9 (vaihteluväli 3-18) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusasteesta ei ole mainintaa.
  • Mistä tutkittavat saatiin: Helpoiten saatavilla oleva otos CP-lapsista, joiden kävelyä analysoitiin laboratorio-olosuhteissa, jotta voitiin arvioida leikkauksen tai kuntoutusintervention tarve.
• Mukaanottokriteereitä ei ole kerrottu
• Poissulkukriteerit
  • extrapyramidaaliset merkit (atetoosi tai ataksia); merkitsevä henkinen jälkeenjääneisyys; lääketieteellinen tila, joka vaikuttaa ’laboratoriossa’ oloaikaan
• Ketkä tekivät mittaukset: fysioterapeutti

Debuse & Brace 2011 (Iso-Britannia) «Debuse D, Brace H. Outcome measures of activity for children with cerebral palsy: a systematic review. Pediatr Phys Ther 2011;23(3):221–231.»10:

• tutkii GMFM-88 ja GMFM-66 mittarin siltautumista ICF-koodeihin.

Drouin ym. 1996 (Kanada) «Drouin LM, Malouin F, Richards CL ym. Correlation between the gross motor function measure scores and gait spatiotemporal measures in children with neurological impairments. Dev Med Child Neurol 1996;»11:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan korrelaatiota kävelyn temporaali-spatiaaliparametrien kanssa ja ennustetta kävelysuorituksesta
• Tutkittavat:
  • N = 30; ikä ka 4.2 (SD = 2.2, vaihteluväli 1-8) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma (N=26) ja pään vammat (N=4) 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: CP-vammaisilla lapsilla sairaus syntymästä asti, vaikeusasteesta ei ole mainintaa.
  • Mistä tutkittavat saatiin: kuntoutuslaitoksesta
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma; kyky kävellä itsenäisesti tai terapeutin antaman manuaalisen avustuksen avulla yli 4 metriä; yhteistyökykyinen
• Poissulkukriteerit 
  • ortoosien tarve
• Ketkä tekivät mittaukset: fysioterapeutti

Engelen ym. 2007 (Alankomaat) «Engelen V, Ketelaar M, Gorter JW. Selecting the appropriate outcome in paediatric physical therapy: how individual treatment goals of children with cerebral palsy are reflected in GMFM-88 and PEDI. J »12

• tutkii GMFM-88 mittarin siltautumista ICF-koodeihin.

Han ym. 2011 (USA/Kiina) «Han T, Gray N, Vasquez MM ym. Comparison of the GMFM-66 and the PEDI Functional Skills Mobility domain in a group of Chinese children with cerebral palsy. Child Care Health Dev 2011;37(3):398–403.»18:

• Pitkittäistutkimus. Sekundaarinen analyysi aineistosta, joka kerätty USA:ssa (University of Arizona) ja Kiinassa (Pekingin lastensairaala). Aineisto kerättiin 6 kertaa 28 viikon aikana: alkutilanne, 4, 8 12, 16 ja 28 viikon kohdilla.
• Mittarista (GMFM-66) tutkitaan korrelaatiota Pediatric Evaluation of Disability Inventory (PEDI «Feldman AB, Haley SM, Coryell J. Concurrent and construct validity of the Pediatric Evaluation of Disability Inventory. Phys Ther 1990;70(19):602–610.»13) -testin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 115 PEDI ja N = 106 GMFM; ikä ka 28 (SD = 14.3, vaihteluväli 12-70) kuukautta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: Pekingin lasten sairaalasta (BCH)
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina spastinen CP-vamma kahden lastenneurologin varmistamana; kiinalainen; GMFCS I-III
• Poissulkukriteerit
  • sellainen akuutti tai krooninen kunto, joka voisi olla kontraindikaationa akupunktuurille; sokeus tai kuurous; lihasten relaksanttien tai yrttihoitojen käyttö viimeisten 6 kk aikana
• Ketkä tekivät mittaukset: GMFM testaus videoitiin (ei kerrottu kuka testasi) ja lähetettiin koulutetuille fysioterapeuteille arvioitavaksi. PEDI testauksen teki kunkin osallistujan äiti yhdessä BCH:n neurologian osaston henkilökunnan kanssa. Arvioijat olivat sokkoutettu ryhmiin nähden ja kuuteen mittausarvioon nähden.

Heyrman ym. 2011 (Belgia) «Heyrman L, Molenaers G, Desloovere K ym. A clinical tool to measure trunk control in children with cerebral palsy: the Trunk Control Measurement Scale. Res Dev Disabil 2011;32(6):2624–2635.»20:

• Pitkittäistutkimus. Kaksi mittauskertaa, joiden intervalli oli keskimäärin 10 päivää (vaihteluväli 3-21 päivää).
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan korrelaatiota The Trunk Control Measurement Scale (TCMS «Heyrman L, Molenaers G, Desloovere K ym. A clinical tool to measure trunk control in children with cerebral palsy: the Trunk Control Measurement Scale. Res Dev Disabil 2011;32(6):2624–2635.»20) -testin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 26; ikä ka 11.3 (SD = 2, vaihteluväli 8-15) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: kahdesta erikoisopetusta antavasta koulusta ja kolmesta yksityisestä yrityksestä
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina spastinen CP-vamma; ikä 8-15 vuotta; kyky istua ilman vartalon ja jalkojen tukemista vähintään 30 min; kyky ymmärtää testin ohjeet
• Poissulkukriteerit
  • muu kuin spastinen CP-vamma; ortopedinen interventio; lihasrelaksanttien käyttö viimeisten 6 kk aikana; baclofenpumppuhoito
• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi koulutettua fysioterapeuttia. Arvioijat olivat sokkoutettu ryhmiin nähden.

Jeon & Shin 2014 (Korea) «Jeon JY, Shin WS. Reliability and validity of the Korean version of the trunk control measurement scale (TCMS-K) for children with cerebral palsy. Res Dev Disabil 2014;35(3):581–590.»22:

• Pitkittäistutkimus. Kaksi mittauskertaa, joiden intervalli oli keskimäärin 7 päivää.
• Mittarista GMFM-88 osio B (istuminen) tutkitaan korrelaatiota the Korean version of the Trunk Control Measurement Scale (TCMS-K «Jeon JY, Shin WS. Reliability and validity of the Korean version of the trunk control measurement scale (TCMS-K) for children with cerebral palsy. Res Dev Disabil 2014;35(3):581–590.»22) -mittarin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 50; ikä ka 9.08 (SD = 3.8) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 4 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: kahdesta kuntoutusklinikasta Daejeon kaupungista.
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina spastinen CP-vamma; kyky istua itsenäisesti tai tarvitsi tukemista vain käsistä ja jaloista vähintään 30 min; kyky kommunikoida ja ymmärtää testin ohjeet
• Poissulkukriteerit
  • muu kuin spastinen CP-vamma; ortopedinen operaatio viimeisten 6 kk aikana; lihasrelaksanttien käyttö viimeisten 6 kk aikana; selektiivinen posteriorinen ritsotomia viimeisten 6 kk aikana; ongelmia näössä tai tasapainosysteemissä
• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi koulutettua fysioterapeuttia. Arvioijat olivat sokkoutettu ryhmiin nähden.

Ko & Kim 2013 (Korea) «Ko J, Kim M. Reliability and responsiveness of the gross motor function measure-88 in children with cerebral palsy. Phys Ther 2013;93(3):393–400.»24:

• Pitkittäistutkimus. Neljä mittauskertaa: alkutilanne, 1 kk, 3 kk ja 6 kk alkutilanteen jälkeen.
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan relatiivinen ja absoluuttinen reliabiliteetti ja muutosherkkyys.
• Tutkittavat:
  • N = 84; ikä ka 3.7 (SD = 1.9, vaihteluväli 10 kk – 9 vuotta) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) I - V välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: intensiivistä fysio- ja toimintaterapiaa saavat lapset CHA Bundangin Lääkärikeskuksesta Etelä-Koreasta.
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma, varmistajana lasten kuntoutuslääkäri; ei leikkausoperaatioita viimeisten 6 kk aikana; botuliinipistoksia ei ole annettu viimeisten 6 kk aikana
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: kymmenen koulutettua fysioterapeuttia teki arvioita videolta, mutta ei ole kerrottu kuka varsinaisesti teki mittaukset.

Kolobe ym. 1998 (USA) «Kolobe TH, Palisano RJ, Stratford PW. Comparison of two outcome measures for infants with cerebral palsy and infants with motor delays. Phys Ther 1998;78(10):1062–1072.»25: 

• Pitkittäistutkimus; kolme mittauskertaa: alkumittaus, 3 kk ja 6 kk alkumittauksesta.
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan yhtäpitävyysvaliditeettia: korreloiko GMFM–mittarilla mitatut muutostulokset Peabody Developmental Gross Motor Scale (PDMSGM «Folio MR, Fewell RR. Peabody Developmental Motor Scales and Activity Cards. Allen, Tex: DLM Teaching Resources, 1983.»15) mittarilla mitattuihin muutoksen tuloksiin. 
• Tutkittavat:
  • N = 42, joista CP-vammaisia lapsia N = 24; CP-vammaisten lasten ikä ka 16.2 (SD = 5.8, vaihteluväli 5-25) kuukautta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma N = 24, motorinen viivästymä N = 18
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusastetta ei ole määriteltyo Mistä tutkittavat saatiin: Convenience otos heistä, jotka saivat avofysioterapiaa.
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma; alkutestauksessa ikä 6-24 kk; fysioterapian saaminen avoklinikalla tai olla mukana aiemmassa interventio-ohjelmassa joka sisälsi fysioterapiaa vähintään kerran kahden viikon aikana; kyky istua itsenäisesti tai tarvitsi tukemista vain käsistä ja jaloista vähintään 30 min; kyky jäljitellä toimintaa tai olla vuorovaikutuksessa lelujen ja hoitajan kanssa; lääketieteellisesti vakiintunut tila (lapsen lääkärin määrittelemänä); lupa vanhemmalta tai huoltajalta
• Poissulkukriteerit
  • kontrolloimattomat kohtaukset; etenevät neurologiset sairaudet; sikiöaikainen alkoholisyndrooma; hankittu immunologinen puutossyndrooma; sokeus tai kuurous
• Ketkä tekivät mittaukset: tekijät, joilla oli kokemusta ko. testien tekemisistä

Lundkvist Josenby ym. 2009 (Ruotsi) «Lundkvist Josenby A, Jarnlo GB, Gummesson C ym. Longitudinal construct validity of the GMFM-88 total score and goal total score and the GMFM-66 score in a 5-year follow-up study. Phys Ther 2009;89(4):»28:

• Pitkittäistutkimus; kuusi mittausta: ennen operaatiota (selektiivinen dorsaalinen ritsotomia, SDR), 6, 12 ja 18 kk sekä 3 ja 5 vuotta operaation jälkeen.
• Mittarista (GMFM-88 ja GMFM-66) tutkitaan erottelevia ominaisuuksia: kuinka hyvin reagoi toimintakyvyn muutoksiin. 
• Tutkittavat:
  • N = 41; ikä ka 4.4 (vaihteluväli 2-6) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 5 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: oletettavasti sairaaloista, sillä tutkimukseen valituille CP-lapsille oli tehty SDR -operaatio
• Mukaanottokriteerito diagnoosina spastinen diplegia, joille on tehty selektiivinen dorsaalinen ritsotomia ja saivat intensiivistä fysioterapiaa
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: terapeutit

McCarthy ym. 2002 (Kanada) «McCarthy ML, Silberstein CE, Atkins EA ym. Comparing reliability and validity of pediatric instruments for measuring health and well-being of children with spastic cerebral palsy. Dev Med Child Neurol»29:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan sen kyky erottaa ryhmät keskenään, jotka eroavat toisistaan toimintakyvyn vaikeusasteen mukaisesti. Tässä tutkimuksessa muodostettiin kuusi ryhmää motorisen ja älyllisen tason mukaan. Lisäksi GMFM-88 mittarista katsottiin korrelaatio The Pediatric Evaluation and Disability Inventory (PEDI «Feldman AB, Haley SM, Coryell J. Concurrent and construct validity of the Pediatric Evaluation of Disability Inventory. Phys Ther 1990;70(19):602–610.»13), the Pediatric Outcomes Data Collection Instrument (PODCI «Daltroy LH, Liang MH, Fossel AH ym. The POSNA pediatric musculoskeletal functional health questionnaire: report on reliability, validity, and sensitivity to change. Pediatric Outcomes Instrument Devel»8) ja the Child Health Questionnaire (CHQ «Landgraf JM, Abetz LA, Ware JE. The CHQ User’s Manual. Boston, MA: The Health Institute, New England Medical Center, 1996.»26) –mittareiden kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 115; ikä ka 5.8 (vaihteluväli 3-10) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusasteesta ei ole mainintaa
  • Mistä tutkittavat saatiin: kuntoutusinstituutista• Mukaanottokriteerito diagnoosina spastinen CP-vamma; iältään 3-10 vuotta• Poissulkukriteerio atetoottinen CP-vamma• Ketkä tekivät mittaukset: fysioterapeutit

Oeffinger ym. 2004 (USA) «Oeffinger DJ, Tylkowski CM, Rayens MK ym. Gross Motor Function Classification System and outcome tools for assessing ambulatory cerebral palsy: a multicenter study. Dev Med Child Neurol 2004;46(5):311»32:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan osioiden D (seisominen) ja E (käveleminen, juokseminen ja hyppiminen) korrelaatiota muihin kävelyä arvioiviin mittareihin sekä ennustevaliditeettia GMFCS toimintatasoon
• Tutkittavat:
  • N = 1047; ikä ka 11.2 (SD = 4, vaihteluväli 4-21) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: sairaalat; lasten ortopediset osastot 
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma; GMFCS taso I - III
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: ei ole mainittu

Oeffinger ym. 2008 (USA) «Oeffinger D, Bagley A, Rogers S ym. Outcome tools used for ambulatory children with cerebral palsy: responsiveness and minimum clinically important differences. Dev Med Child Neurol 2008;50(12):918–92»33:

• Pitkittäistutkimus; kaksi mittauskertaa: alkumittaus ja vähintään yhden vuoden kohdalla seurantamittaus (tutkimus sisälsi myös poikkileikkauskomponentteja)
• Mittarista GMFM-88 osioiden D (seisominen) ja E (käveleminen, juokseminen ja hyppiminen) sekä GMFM-66 versiosta tutkitaan erottelevia ominaisuuksia: kuinka hyvin reagoi toimintakyvyn muutoksiin; sekä kliinisesti pienin merkittävä muutos.
• Tutkittavat:
  • N = 381; ikä ka 11 (SD = 4.4, vaihteluväli 4-18) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: sairaalat; lasten ortopediset osastot 
• Mukaanottokriteerito diagnoosina CP-vamma; GMFCS taso I – III; ikä 4-18 vuotta; kyky kävellä kävelyarviointia varten
• Poissulkukriteerit
  • selektiivinen dorsaalinen ritsotomia; alaraajan ortopedinen leikkaus vuoden sisällä; botuliinihoito 6 kk sisällä; baclofenpumppuhoito
• Ketkä tekivät mittaukset: ei ole mainittu

Park ym. 2011 (Korea) «Park S-Y, Yi C-H, Velozo CA. Development and Validation of the Korean Version of Gross Motor Function Measure. J Phys. Ther Sci 2011;23:327–331.»35:

• Poikittaistutkimus
• Tutkitaan GMFM-88 -mittarin Korealaisen käännöksen osa-alueiden psykometriikkaa.
• Tutkittavat: 
  • N = 206; ikä ka 4.9 (SD = 2.5) vuotta 
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusastetta ei ole kerrottu
  • Mistä tutkittavat saatiin: 11:sta avokuntoutuslaitoksesta
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma lääkärin määrittelemänä
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: fysio- ja toimintaterapeutit tekivät mittaukset.

Parker ym. 1993 (USA) «Parker DF, Carriere L, Hebestreit H ym. Muscle performance and gross motor function of children with spastic cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1993;35(1):17–23.»36:

• Poikittaistutkimus 
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan korrelaatiota Anaerobic Test (WAnT «Tirosh E, Bar-Or O, Rosenbaum P. New muscle power test in neuromuscular disease. Feasibility and reliability. Am J Dis Child 1990;144(10):1083–1087.»50) kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 23; ikä ka 9.3 (SD = 2, vaihteluväli 7-13) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusasteessa laaja skaala
  • Mistä tutkittavat saatiin: ei ole kerrottu 
• Mukaanotto- tai poissulkukriteereitä ei ole kerrottu
• Ketkä tekivät mittaukset: fysioterapeutit

Quinn ym. 2011 (Irlanti) «Quinn A, O'Regan M, Horgan F. Psychometric evaluation of the functional walking test for children with cerebral palsy. Disabil Rehabil 2011;33(25–26):2397–2403.»37:

• Pitkittäistutkimus. Kaksi mittauskertaa, joiden intervalli oli 6 kuukautta.
• Mittarista GMFM-88 osioista D (seisominen) ja E (käveleminen, juokseminen ja hyppiminen) tutkitaan korrelaatiota the functional walking test (FWT «Jenkinson A. A clinical method of assessing functional ability and the gait patterns of children with cerebral palsy. In: School of physiotherapy. Dublin: Trinity College Dublin; 1986. s. 208.»21) kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 56; ikä ka 9.6 (SD = 3.9, vaihteluväli 4-17) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 3 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.  
  • Mistä tutkittavat saatiin: ei ole kerrottu.
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma; ikä 4-18 vuotta; GMFCS taso I - III
• Poissulkukriteerit
  • ortopedinen operaatio viimeisten 6 kk aikana; kykenemätön seuraamaan yksinkertaisia ohjeita
• Ketkä tekivät mittaukset: päätutkija. Lasten FWT ja GMFM testijärjestys satunnaistettiin. Päätutkija sokkoutettiin toisella mittauskerralla aiempaan mittaustulokseen nähden.

Russell ym. 2000 (Kanada) «Russell DJ, Avery LM, Rosenbaum PL ym. Improved scaling of the gross motor function measure for children with cerebral palsy: evidence of reliability and validity. Phys Ther 2000;80(9):873–885.»43:

• Pitkittäistutkimus; kaksi mittauskertaa yhden vuoden intervallilla
• Mittarista (versiosta GMFM-66) tutkitaan erottelevia ominaisuuksia: kuinka hyvin reagoi toimintakyvyn muutoksiin. 
• Tutkittavat:
  • N = 228; ikä ka 6.8 vuotta 
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma 
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 5 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma. 
  • Mistä tutkittavat saatiin: lasten kuntoutuslaitoksesta
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma; lapsi oli yhdessä 18:sta julkisesti rahoitetussa lasten hoitokeskuksessa kuntoutuksessa Ontariossa, Kanadassa 
• Poissulkukriteerit
  • joku muu neuromotorinen sairaus kuten spina bifida tai neuromuskulaarinen sairaus; selektiivinen dorsaalinen ritsotomia; baclofenpumppuhoito
• Ketkä tekivät mittaukset: terapeutit

Saether ym. 2013 (Norja) «Saether R, Helbostad JL, Adde L ym. Reliability and validity of the Trunk Impairment Scale in children and adolescents with cerebral palsy. Res Dev Disabil 2013;34(7):2075–2084.»46:

• Poikittaistutkimus
• Mittarista GMFM-88 tutkitaan osa-alueiden B (istuminen), D (seisominen) ja E (kävely, juoksu ja hyppy) korrelaatiota the Trunk Impairment Scale (TIS «Verheyden G, Nieuwboer A, Mertin J ym. The Trunk Impairment Scale: a new tool to measure motor impairment of the trunk after stroke. Clin Rehabil 2004;18(3):326–334.»54) -mittarin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 46, joista CP-vammaisia lapsia N = 37; ikä ka 11.6 (SD = 3.6 vaihteluväli 5-19) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma tai ei motorista vajavuutta
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: CP-vamma syntymästä asti, vaikeusaste GMFCS tasot I-IV. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: CP-vammaiset lapset rekrytoitiin neuro-ortopediseltä avoklinikalta St.Olavin yliopistollisesta sairaalasta, Trondheimista, Norjasta ja lapset, joilla ei ollut motorista vajautta, useista kouluista.
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina CP-vamma, jonka GMFCS tasot I-IV «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34; lapset, joilla ei ollut motorista vajavuutta; ikä 5-19 vuotta; kyky istua ilman tukea; kyky seurata ohjeita
• Poissulkukriteerit
  • leikkaus tai botuliinihoito viimeisten 6 kk aikana
• Ketkä tekivät mittaukset: kolme fysioterapeuttia, joiden kliininen kokemus vaihteli 0,5 vuodesta 20 vuoteen.

Shi ym. 2006 (Kiina) «Wei S, Su-Juan W, Yuan-Gui L ym. Reliability and validity of the GMFM-66 in 0- to 3-year-old children with cerebral palsy. Am J Phys Med Rehabil 2006;85(2):141–147.»47:

• Osittain poikittaistutkimus ja osittain pitkittäistutkimus (kaksi arviointia viikon välein)
• Mittarista GMFM-66 tutkitaan validiteettia ja reliabiliteettia arvioida karkeamotoriikkaa ≤3 -vuotiailla CP-lapsilla. Tutkittiin korrelaatiota arvojen ja muutosarvojen väillä. Lapset arvioitiin ensin mittarin GMFM-88 versiolla ja sen antamia tuloksia verrattiin GMFM-66 versiolla saatuihin arvoihin. Lisäksi tutkittiin tälle kohderyhmälle Rasch analyysin avulla kehitettyä GMFM-73 versiota ja sitä verrattiin GMFM-66-versioon.
• Tutkittavat:
  • N = 298, joista N = 68 testattiin useamman kerran; ikä ka 19 (vaihteluväli 3 - 36) kuukautta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: ei ole kerrottu
  • Mistä tutkittavat saatiin: Kuntoutuskeskuksesta• Mukaanottokriteerito diagnoosina CP-vamma; ikä ≤3 vuotta
• Poissulkukriteerit
  • aivovamma; leikkaus tai lihasrelaksanttihoito
• Ketkä tekivät mittaukset: kolme lääkäriä ja kolme terapeuttia

Steenbeek ym. 2011 (Alankomaat) «Steenbeek D, Gorter JW, Ketelaar M ym. Responsiveness of Goal Attainment Scaling in comparison to two standardized measures in outcome evaluation of children with cerebral palsy. Clin Rehabil 2011;25(»49:

• Pitkittäistutkimus. Kaksi mittauskertaa, joiden väli 6 kk.
• Mittarista GMFM-66 tutkitaan korrelaatiota Goal Attainment Scaling muokatusta versiosta (GAS) «Kiresuk TJ, Sherman RE. Goal attainment scaling: A general method for evaluating comprehensive community mental health programs. Community Ment Health J 1968;4(6):443–453.»23, muokattu versio: «Steenbeek D, Ketelaar M, Galama K ym. Goal attainment scaling in paediatric rehabilitation: a critical review of the literature. Dev Med Child Neurol 2007;49(7):550–556.»48) –mittarin muutosarvojen ja GMFM-66 muutosarvojen kanssa sekä the Pediatric Evaluation of Disability Index (PEDI) «Feldman AB, Haley SM, Coryell J. Concurrent and construct validity of the Pediatric Evaluation of Disability Inventory. Phys Ther 1990;70(19):602–610.»13 muutosarvojen kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 23; ikä ka 7.6 (SD = 3.1 vaihteluväli 2-13) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste GMFCS tasot I-V «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: kuntoutuskeskuksesta
• Mukaanottokriteerito diagnoosina CP-vamma; ikä 2-14 vuotta; saivat moniammatillista terapiaa vähintään 6 kk
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: fysioterapeutti

Vos-Vromans ym. 2005 (Alankomaat) «Vos-Vromans DC, Ketelaar M, Gorter JW. Responsiveness of evaluative measures for children with cerebral palsy: the Gross Motor Function Measure and the Pediatric Evaluation of Disability Inventory. Di»55:

• Pitkittäistutkimus; neljä mittauskertaa: alkumittaus, 6 kk, 12 kk ja 18 kk alkumittauksesta
• Mittarista (GMFM-88) tutkitaan erottelevia ominaisuuksia: kuinka hyvin reagoi toimintakyvyn muutoksiin.
• Tutkittavat:
  • N = 55; ikä ka 4.6 (vaihteluväli 2 – 7) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, toimintataso (GMFCS) 1 tai 2 (lievä tai kohtalainen CP-vamma) «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. 
  • Mistä tutkittavat saatiin: perusterveydenhuollosta, joita fysioterapeutit kuntouttivat
• Mukaanotto- tai poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: ei ole mainittu

Wang & Yang 2006 (Taiwan) «Wang HY, Yang YH. Evaluating the responsiveness of 2 versions of the gross motor function measure for children with cerebral palsy. Arch Phys Med Rehabil 2006;87(1):51–56.»51:

• Pitkittäistutkimus; 2 mittausta ka 3,5 kk intervallilla
• Vertaillaan GMFM-88 ja GMFM-66 reagointikykyä motoriseen muutokseen ja kykyä huomata ero ryhmien välillä kliinisesti merkitsevässä paranemisessa.
• Tutkittavat: 
  • N = 65; ikä ka 3.7 (SD = 1.9, vaihteluväli 0.5-9.4) vuotta 
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste vaihteli toimintataso (GMFCS) 1 – 5 välillä «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: seitsemästä lasten kuntoutuslaitoksesta
• Mukaanottokriteerit 
  • diagnoosina CP-vamma lastenneurologin määrittelemänä; oli saanut jatkuvaa kuntoutusta; oli saanut kuntoutusta fysioterapeutilta, joka oli riittävän tietoinen henkilön karkeamotoriikkataidoista.
• Poissulkukriteerit
  • ortopedinen tai kirurginen operaatio 3 kk sisällä tutkimukseen ottamisen aikoina
• Ketkä tekivät mittaukset: terapeutit tekivät mittaukset.

Wang ym. 2012 (Taiwan) «Wang TH, Liao HF, Peng YC. Reliability and validity of the five-repetition sit-to-stand test for children with cerebral palsy. Clin Rehabil 2012;26(7):664–671.»52:

• Pitkittäistutkimus. Kaksi mittauskertaa, joiden väli 1 viikko.
• Mittarista GMFM-88 osioista D (seisominen) ja E (käveleminen, juokseminen ja hyppiminen) tutkitaan korrelaatiota the five-repetition sit-to-stand test (5STS) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing hom»17–mittarin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 108; ikä ka 8.1 (SD = 1.8 vaihteluväli 5-12) vuotta
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, vaikeusaste GMFCS tasot I-III «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero on, sitä vaikeampi CP-vamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: sairaaloista, laboratorioista ja kotoa
• Mukaanottokriteerit
  • diagnoosina spastinen diplegia; ikä 5-12 vuotta; GMFCS taso I – III; kyky nousta tuolilta ylös itsenäisesti; kyky seurata ohjeita
• Poissulkukriteerit
  • kipu; vaikea alaraajan epämuodostuma; alaraajan lihasten operaatio tai botuliinipistos viimeisten 6 kk aikana
• Ketkä tekivät mittaukset: viisi tutkijaa

Wright ym. 2005 (Kanada) «Wright FV, Boschen K, Jutai J. Exploring the comparative responsiveness of a core set of outcome measures in a school-based conductive education programme. Child Care Health Dev 2005;31(3):291–302.»53:

• Pitkittäistutkimus, jossa oli pre- ja post-testit 8 kk intervallilla.
• Mittarista GMFM-88 ja GMFM-66 tutkitaan erottelevia ominaisuuksia: kuinka hyvin reagoi toimintakyvyn muutoksiin. 
• Tutkittavat:
  • Vuosikurssi 1: N = 5, Vuosikurssi 2: N = 4; ikä vuosikurssi 1: ka 6.5 (SD = 0.8) vuotta, vuosikurssi 2: ka 4.6 (SD = 1) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: CP-vamma
  • Sairauden kesto ja/tai vaikeusaste: sairaus syntymästä asti, toimintataso (GMFCS) 3, 4 tai 5 «Palisano R, Rosenbaum P, Walter S ym. Development and reliability of a system to classify gross motor function in children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39(4):214–223.»34. Mitä suurempi numero, sitä vaikeampi CP-vamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: Kanadalaisesta lasten kuntoutuskeskuksesta. 
• Mukaanotto- tai poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: fysioterapeutti suoritti GMFM-88 mittaukset, GMFM-66 mittauksista ei ole kerrottu arvioijaa.

Mittarin tiedot koonnut

Auli Karttunen TtM, ft

Hyväksynyt TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia

Kiitokset

TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä kiittää Wivi Forstenia, ft, HUS, hänen avustaan GMFM-mittarin kliiniseen käyttöön liittyvistä tiedoista.

Alkuperäinen lähde

Russell DJ, Rosenbaum PL, Cadman DT ym. The gross motor function measure: a means to evaluate the effects of physical therapy. Dev Med Child Neurol 1989;31(3):341–352 «PMID: 2753238»PubMed.