Child Health Questionnaire

TOIMIA-mittarit
20.12.2016 • Viimeisin muutos 17.9.2024
Kaisa Kokko

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: CHQ

Nimi englanniksi: Child Health Questionnaire

Nimi ruotsiksi:

Mittarin versio: Child Health Questionnaire -kyselystä (CHQ) on olemassa kolme eri versiota. Tämä mittariarviointi kattaa ne kaikki: CHQ-Parent Form 50 (CHQ-PF50; 50 kysymyksen lomake), CHQ-Parent Form 28 (CHQ-PF28; 28 kysymyksen lomake) ja CHQ-Child Form 87 (CHQ-CF87; 87 kysymyksen lomake). CHQ-PF50 ja CHQ-PF28 ovat 5–18-vuotiaiden lasten vanhemmille täytettäväksi tarkoitetut kyselyt. CHQ-CF87 on tarkoitettu 10–18-vuotiaiden lasten itse täytettäväksi (www.healthact.com).

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Child Health Questionnaire (CHQ) -mittarin soveltuvuus lasten ja nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun arvioinnissa.

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.
  • CHQ-mittarin käyttö ja lomakkeiden saanti vaatii rekisteröitymisen mittarin ylläpitotaholle sekä lisenssimaksujen maksamisen «»1. Käytön edellytyksenä on perehtyminen mittarin käyttöohjeisiin. Lisenssin mukana tuleva käyttäjän manuaali on CD-versiona. 212-sivuisessa käyttäjän manuaalissa on tietoa CHQ-mittarin kehitysprosessista ja käsitteellisestä viitekehyksestä sekä yksityiskohtainen kuvaus CHQ-kyselyn toteutuksesta, pisteytyksestä sekä pisteiden tulkinnasta. Käyttäjän manuaalista on pääsy linkkien kautta myös viimeisimpiin käännöspäivityksiin sekä HealthActCHQ verkkosivujen viiteluetteloon. Mittariin tutustumista varten kotisivujen kautta ovat saatavilla näytteet kaikista mittarin kolmen version englanninkielisistä kysymyksistä (www.healthact.com).

Alkuperäinen käyttötarkoitus

CHQ on standardoitu yleiseen käyttöön soveltuva (geneerinen) mittari, jonka avulla voidaan arvioida 5–18-vuotiaiden lasten terveyteen liittyvää fyysistä ja psykososiaalista elämänlaatua (www.healthact.com).

Kohderyhmä

  • Lapset
  • Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkinen vakaus [b1263], Myönteisyys [b1265], Mielijohteiden hallinta [b1304], Unitoiminnot [b134], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Tunne-elämän toiminnot [b152], Kehonkuva [b1801], Kipuaistimus [b280], Rasituksen sietotoiminnot [b455], PÄÄLUOKKA 1 OPPIMINEN JA TIEDON SOVELTAMINEN [d1], Oman toimintatason hallitseminen [d2303], Puhuminen [d330], Makuulle meno [d4100], Vartalon taivuttaminen [d4105], Nostaminen [d4300], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500], Pitkien matkojen käveleminen [d4501], Kiipeäminen [d4551], Liikkuminen erilaisissa paikoissa [d460], PÄÄLUOKKA 5 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN [d5], PÄÄLUOKKA 6 KOTIELÄMÄ [d6], PÄÄLUOKKA 7 HENKILÖIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET [d7], Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus [d720], Käyttäytymisen säätely vuorovaikutussuhteessa [d7202], Sosiaalisten sääntöjen mukainen vuorovaikutus [d7203], Vapaamuotoiset ystävyyssuhteet [d7500], Vapaamuotoiset ihmissuhteet ikätovereiden kanssa [d7504], Perhesuhteet [d760], Kouluopetus [d820], Virkistäytyminen ja vapaa-aika [d920]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa

Mittarin ylläpitotaho

HealthActCHQ (HACHQ) «https://www.qualitymetric.com/health-surveys/child-health-questionnaire-chq/»2

healthactchq, Inc. 800 Boylston Street, 16th Floor Boston, MA 02199 Puh: +1 (857) 453-6665

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

CHQ-mittarin kaikki tekijänoikeudet ovat HealthActCHQ:lla (HACHQ). Mittarin käyttöoikeus vaatii rekisteröitymisen mittarin ylläpitotaholle sekä tarvittavien lisenssimaksujen maksamisen. Rekisteröitymisen voi tehdä mittarin kotisivujen kautta, jonka jälkeen HACHQ:n toimistosta otetaan käyttäjään yhteyttä lisenssimaksuihin ja käyttöoikeuksiin liittyen. Rekisteröityminen ei edellytä lisenssin ostamista. Lisenssimaksut määräytyvät mittarin käyttötarkoitukseen liittyvien tietojen perusteella, joita ovat mm. tutkimusprojektin tyyppi ja kesto, rahoitus, tarvittavien käännösten määrä, otoskoko ja käyttöoikeuksien määrä. Lisenssiin ja käyttöoikeuksiin liittyvät tiedot löytyvät tarkemmin HealthActCHQ:n verkkosivuilta «https://www.qualitymetric.com/health-surveys/child-health-questionnaire-chq/»2.

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Lisenssimaksut määräytyvät mittarin käyttötarkoitukseen liittyvien tietojen perusteella, joita ovat mm. tutkimusprojektin tyyppi ja kesto, rahoitus, tarvittavien käännösten määrä, otoskoko ja käyttöoikeuksien määrä. Lisenssiin ja käyttöoikeuksiin liittyvät tiedot löytyvät tarkemmin osoitteesta http://www.healthact.com/registration.php.

Käyttökoulutus

  • Käytön edellytyksenä on perehtyminen mittarin käyttöohjeisiin.

Tarvittavat välineet

  • lomakkeet
  • kynä

Aikatarve

CHQ-PF28: 5–10 minuuttia CHQ-PF50: 10–15 minuuttia CHQ-CF87: 16–25 minuuttia. Keskimääräinen vastausaika on n. 6 kysymystä / minuutti (www.healthact.com)

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Viitearvot yhdysvaltalaiselle terveelle väestölle sekä joillekin kroonisille sairauksille esitetään CHQ-mittarin käyttöoppaassa, jonka käyttäjä saa mittarin lisenssin mukana.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittarin alkuperäinen versio on englanninkielinen. Vanhempien versiot, CHQ-PF50 ja CHQ-PF28, on käännetty 83 eri kielelle sisältäen suomen sekä suomenruotsin. Suomenkielisten lomakkeiden kääntäminen on tehty 32 maan yhteisessä PRINTO –projektissa (v.1998–2000), jossa tavoitteena oli eri kulttuurien välillä yhtenäistää ja validoida kaksi elämänlaatua arvioivaa mittaria reumaa sairastavilla lapsilla. Suomessa tutkimukseen osallistui yhteensä 161 reumaa sairastavaa ja tervettä lasta. «Pelkonen P, Ruperto N, Honkanen V ym. The Finnish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):55–59»48 Projektissa käytetyt mittarit olivat geneerinen Child Health Questionnaire –kyselyn vanhemmille suunnattu versio CHQ-PF50 sekä sairausspesifi Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ). Käännösten teko noudatti CHQ-mittarin kehittäjien hyväksymää prosessia. «Ruperto N, Ravelli A, Pistorio A ym. Cross-cultural adaptation and psychometric evaluation of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ) in 32 countr»58

Suomenkielisessä käännöksessä tehtiin mittarin alkuperäisestä versiosta kolme itsenäistä käännöstä suomeksi. Käännöksen tekijät olivat taustaltaan erilaisia, edustivat molempia sukupuolia sekä hallitsivat sujuvasti amerikanenglannin. Kääntäjiä ohjeistettiin käyttämään sanastoa, jota ymmärtäisi 10–12-vuotias lapsi ja ainakin kaksi heistä oli tietämätön projektin tarkoituksesta. Itsenäisten suomenkielisten käännösten jälkeen käännökset sovitettiin yhteen ja käännettiin takaisin englanniksi muiden henkilöiden toimesta. Yhtenäistetty suomenkielinen versio takaisinkäännettiin kerran englanniksi. Käännöksen tekivät englantia äidinkielenään puhuvat, mutta suomea sujuvasti hallitsevat henkilöt, jotka eivät olleet nähneet mittarin alkuperäistä versiota. CHQ-mittarin kehittäjät arvioivat käännöstä mittarin sisällön ja ymmärrettävyyden kannalta. Suositellut muutokset sanamuotoihin ja kontekstiin tehtiin tarvittaessa. Suomenkieliseen versioon ei kuitenkaan tullut muutoksia ensimmäisen takaisinkäännöksen jälkeen. «Ruperto N, Ravelli A, Pistorio A ym. Cross-cultural adaptation and psychometric evaluation of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ) in 32 countr»58

Lista mittarin eri versioiden käännöksistä on saatavilla HealthActCHQ:n verkkosivuilta «https://www.qualitymetric.com/health-surveys/child-health-questionnaire-chq/»2.

Suomenkielinen ja suomenruotsinkielinen lomake täytyy tilata HealthActCHQ:lta (ks. Käyttöoikeus -kohta).

Mittarin tausta ja kuvaus

Child Health Questionnaire™ (CHQ) on kehitetty mittaamaan 5–18-vuotiaiden lasten terveyteen liittyvää fyysistä ja psykososiaalista elämänlaatua. Mittarin kehitystyö alkoi 1990-luvun alussa Child Health Project -hankkeessa Yhdysvalloissa Jeanne M. Landgrafin ja John E. Waren toimesta. Tutkijat julkaisivat vuonna 1996 käsikirjan mittarin käytöstä. «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26 Huhtikuussa 2008 HealthActCHQ julkaisi ensimmäisen elektronisen CHQ-käyttöoppaan pisteytykseen ja tulkintaan (www.healthact.com).

CHQ-mittarista on kehitetty neljä versiota:

  • CHQ-Child Form87 (CHQ-CF87): lasten itse täyttämä kyselylomake (87 kysymystä)
  • CHQ-Parent Form28 (CHQ-PF28): vanhempien täyttämä kyselylomake (28 kysymystä)
  • CHQ-Parent Form50 (CHQ-PF50): vanhempien täyttämä kyselylomake (50 kysymystä)
  • CHQ-Parent Form98 (CHQ-PF98): vanhempien täyttämä kyselylomake (98 kysymystä)

Vanhempien lomakkeet on suunnattu 5–18-vuotiaiden lasten vanhemmille lasten elämänlaadun arviointiin. Pitkä PF98-versio ei kuitenkaan ole enää käytössä. «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26 «McCullough N, Parkes J. Use of the child health questionnaire in children with cerebral palsy: a systematic review and evaluation of the psychometric properties. J Pediatr Psychol 2008;33(1):80–90.»30

CHQ-mittarissa on kaksi ulottuvuutta (fyysinen ja psykososiaalinen), jotka jakautuvat vanhempien täyttämissä lomakkeissa 13 elämänlaatuun liittyvään osa-alueeseen. Osa-alueiden alaisten kysymysten (osioiden) määrä vaihtelee version pituudesta riippuen. Osa-alueita ovat:

  1. fyysinen toimintakyky (Physical functioning)
  2. näkemys yleisestä terveydentilasta (General health perceptions)
  3. muutokset terveydessä (Change in health)
  4. osallistuminen: tunne-elämä / käyttäytyminen (Role functioning: emotional / behaviour)
  5. osallistuminen: fyysiset tekijät (Role functioning: physical)
  6. kipu (Bodily pain)
  7. itsetunto (Self esteem)
  8. psyykkinen terveys (Mental health)
  9. yleinen käyttäytyminen (General behaviour)
  10. perheen aktiviteetit (Family activities)
  11. vaikutukset vanhempien ajankäyttöön (Parental impact: time)
  12. vaikutukset vanhempien tunne-elämään (Parental impact: emotional)
  13. perheen yhtenäisyys (Family cohesion)

HUOM! Suomenkielisten osa-alueiden nimet ovat vapaasti suomennettuja, eivätkä välttämättä vastaa virallista käännöstä.

Useita kysymyksiä sisältäviä osa-alueita (moniosioiset osa-alueet) on PF50-versossa 11 ja PF28-versiossa 8. CF-87-versiossa osa-alueita on yhteensä 11, joista 10 on moniosioisia. Tästä versiosta on jätetty pois osa-alueet “vaikutukset vanhempien ajankäyttöön” ja “vaikutukset vanhempien tunne-elämään” «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26.

CHQ-mittarin tulokset voidaan laskea ja analysoida erikseen jokaiselta osa-alueelta (profiilipisteytys). Pisteytettäviä osa-alueita on vanhempien versioissa 13, sillä kaksi osallistumisen osa-aluetta (tunne-elämä ja käyttäytyminen) lasketaan yhteen «Norrby U, Nordholm L, Fasth A. Reliability and validity of the swedish version of child health questionnaire. Scand J Rheumatol 2003;32(2):101–107.»40. Jokaiselta osa-alueelta lasketaan pisteet asteikolla 0–100, jossa 0 tarkoittaa alhaisinta mahdollista ja 100 parasta mahdollista tulosta «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26. Mittarista voidaan laskea myös fyysiseen tai psykososiaaliseen ulottuvuuteen kuuluvat kysymykset erikseen. Näin saadaan yhteispisteytys kummastakin ulottuvuudesta erikseen (summatulos). Koko mittarin yhteenlaskettua kokonaispisteytystä ei lasketa. USA:ssa joillekin kohderyhmille on saatavilla viitearvot «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26.

Vastausten aikaviive vaihtelee eri kysymysten välillä. Useilla osa-alueilla kysymyksiin vastataan, ajatellen neljää edellistä viikkoa. Yleiseen terveyteen kohdistuviin kysymyksiin vastataan yleisellä tasolla ja yleistä muutosta kysyviin kysymyksiin vastataan, millainen tilanne on tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen aikaan. Vastausvaihtoehdot vaihtelevat kysymyksissä 4–6 välillä Likert-tyyppisellä asteikolla «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Yhteenveto: Terveyteen liittyvän elämänlaatuun on nähty yleisesti liittyvän sekä fyysisiä että psykososiaalisia ulottuvuuksia, joita CHQ-mittarikin mittaa. Kuitenkin eri sairausryhmissä (esim. CP-vamma) fyysisten toiminnanrajoitteiden ei välttämättä koeta vaikuttavan negatiivisesti elämänlaatuun, jolloin mittarin antamat tulokset ei ehkä kerro todellisesta elämänlaadusta.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Koululaiset / väestötutkimukset:

Usean eri kroonisen sairausryhmän lapset ja terveet lapset:

  • Eksploratiivisessä faktorianalyysissä kroonisille sairausryhmille muodostui 27 kysymystä ja seitsemän faktorin malli. Fyysisesti terveille lapsille muodostui vastaavasti 28 kysymystä ja kahdeksan faktorin malli. Konfirmatorisella faktorianalyysillä arvioitiin EFA:ssa saatujen mallien sopivuutta otoksen ryhmillä. Tulokset vahvistivat kahden terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuuden (fyysinen / psykososiaalinen) osalta alkuperäistä Landgraf ym. (1996) mallia kroonisesti sairailla ja terveillä lapsilla. Kuitenkin ulottuvuudet olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa (r=0.78 kroonisesti sairaiden ryhmässä ja r=0.76 fyysisesti terveiden ryhmässä). Fyysisen ja psykososiaalisen ulottuvuuksien alaiset faktorit vaihtelivat ryhmien välillä. Kroonisesti sairailla kivun kokemus oli yhteydessä fyysiseen ulottuvuuteen, mutta ei fyysisesti terveillä lapsilla. Fyysisesti terveillä lapsilla taas tarkkaavuus ja oppiminen -faktori olivat yhteydessä psykososiaaliseen ulottuvuuteen, mutta ei kroonisesti sairailla lapsilla. Mallien sopivuus todettiin hyväksi: Krooniset sairausryhmät: x2(df = 315) = 584.68, CFI = .944, TLI = .938 and RMSEA = .051 ja fyysisesti terveet x2(df = 288) = 607.61, CFI = .933, TLI = .924 and RMSEA = .058 (Drotar ym. 2006).

Juveniili reuma:

PF50: Kansainvälinen 32 maan PRINTO-projekti (Ruperto ym. 2001):

Rakenteen validiteetin testi Kaikki tutkimukset (n=32) Suomalainen aineisto (Pelkonen ym. 2001)
Kysymysten keskinäinen yhteneväisyys*, r ≥ 0.4, % 75-96% 85%
Kysymysten erotteleva validiteetti**, % 1 SE 81-98%
2 SE 18-81% 		1 SE 92%
2 SE 62%
Osa-alueiden välinen korrelaatio***, n 8-11 11

*Kysymysten keskinäinen yhteneväisyys (items internal consistency): kuinka suuressa osassa kysymyksiä osa-alueen kysymysten keskinäinen Pearsonin korrelaatiokerroin ≥ 0.4. **Osioiden erotteleva validiteetti (items discriminant validity): kuinka suurella osalla kysymyksistä Pearsonin korrelaatiokerroin oli vähintään 1 tai 2 keskivirhettä (SE) suurempi omaan osa-alueeseen kuin muihin osa-alueisiin. ***Osa-alueiden välinen korrelaatio (inter scale correlation): kuinka monen osa-alueen keskinäinen Pearsonin korrelaatiokerroin oli alhaisempi kuin osa-alueen Cronbachin alfa (?/11).

Diabetes:

ADHD:

Astma:

Epilepsia:

CP-vamma

  • Katsausartikkeli «McCullough N, Parkes J. Use of the child health questionnaire in children with cerebral palsy: a systematic review and evaluation of the psychometric properties. J Pediatr Psychol 2008;33(1):80–90.»30: Osa-alueiden keskinäinen korrelaatio ulottuvuuksien sisällä: Vitale ym. (2005) raportoivat osa-alueiden korreloivan voimakkaasti keskenään sekä fyysisen että psykososiaalisen ulottuvuuden alla.  McCarthy ym. (2002) raportoivat psykososiaalisen ulottuvuuden osa-alueet CHQ-mittarissa korreloivan negatiivisesti tai heikosti fyysisen ulottuvuuden osa-alueisiin. Morales ym. (2006) tutkimuksessa korrelaatio fyysisen ja psykososiaalisen ulottuvuuksien osa-alueiden välillä oli heikko. Kysymysten korrelaatio oman osa-alueen kanssa ja verrattuna toisiin osa-alueisiin: Wake ym. (2003): 8/11 osa-alueesta saavutti 100 % osioiden erottelevan validiteetin, muissa osa-alueissa se oli alhaisimmillaan 89.4 %. Kaikki paitsi neljä osa-aluetta korreloi vahvemmin oman osa-alueensa kuin minkään muun osa-alueen kanssa. Morales ym. (2006) tutkimuksessa raportoitiin samansuuntaiset tulokset.
  • PF50: McCullough ym. «McCullough N, Parkes J, White-Koning M ym. Reliability and validity of the Child Health QuestionnairePF-50 for European children with cerebral palsy. J Pediatr Psychol 2009;34(1):41–50.»31 tekemässä tutkimuksessa ekploratiivisen faktorianalyysin tuloksena oli koko aineistossa oli 7 faktorin ja 32 osion rakenne. Konfirmatorisen faktorianalyysin perustella malli sopi hyvin aineistoon: (x2= 705.024, df = 121, p <.0001; CFI = 0.966, TLI = 0.986, RMSEA = 0.077). Käveleville ja ei-käveleville CP-vammaisille lapsille tehtiin eksploratiivinen ja konfirmatorinen faktorianalyysi erikseen. Tulokset osoittivat, että ryhmien välillä faktorirakenteissa oli eroja.   Ryhmissä kuusi faktoria oli samanlaisia, mutta kävelevien ryhmässä seitsemäs faktori oli "käyttäytyminen" ja ei-kävelevien ryhmässä "vaikutus vanhemman ajankäyttöön". Myös osioiden jakautumisessa eri faktoreihin oli hieman vaihtelua ryhmien välillä. 

HIV:

Ylähengitystien krooninen sairaus (adenotonsillar disease):

Yhteenveto: Väestö- ja koululaistutkimuksissa suurin osa tutkimusten tuloksista tuki CHQ:n eri versioiden kaksiulotteisuutta (fyysinen ja psykososiaalinen) lasten terveyteen liittyvän elämänlaadun kuvaamisessa. Kuitenkin ulottuvuuksien alaisten faktorien ja kysymysten sopivin rakenne vaihteli useimmissa tutkimuksista.

Tutkimuksissa, joissa ei tehty faktorianalyysia, rakenteen validiteettia arvioitiin kysymysten ja osa-alueiden välisillä korrelaatioilla sekä osa-alueiden sisäisten kysymysten välisillä korrelaatioilla. Osa-alueiden kysymykset korreloivat keskimäärin korkeammin oman osa-alueensa kanssa kuin muiden osa-alueiden kanssa. Myös osa-alueiden kysymysten välinen korrelaatio oli pääosin hyväksytyllä tasolla (r>0.4).

Myös eri sairausryhmissä tulokset tukevat mittarin kaksiulotteisuutta, mutta ulottuvuuksien alaisten osa-alueiden välillä oli jonkin verran päällekkäisyyksiä. Myöskään kaikkia CHQ:n osa-alueista ei ole nähty relevantteina sairauden kuvan kannalta (esim. CP-vamma). 

Yhtäpitävä validiteetti

Koululaiset / väestötutkimukset:

Juveniili reuma:

Muut reumatutkimukset:

Diabetes:

  • PF50: Verrattiin CHQ:n psykososiaalisen ulottuvuuden osa-alueiden sekä BASC -mittarin tuloksia.  BASC:in ulkoisesti ilmeneviä ongelmia mittaavat kysymykset korreloivat vahvasti CHQ:n käyttäytymistä (r=.-68), yleistä terveyttä (r=-.54), psyykkistä terveyttä (r=-.51). perheaktiviteetteja (r.-59) ja perheen yhtenäisyyttä (r=-.42) mittaavien kysymysten kanssa. BASC:n sisäisesti ilmeneviä ongelmia mittaavat kysymykset korreloivat vahvasti CHQ:n käyttäytymistä (r=-.40), psyykkistä terveyttä (r-.43) ja perheen yhtenäisyyttä (r=.-45) mittaavien kysymysten kanssa. CHQ:n sensitiivisyys ja spesifisyys mitata BASC:n mittaamia ulkoisesti ilmeneviä ongelmia oli korkein CHQ:n yleistä käytöstä mittaavalla osa-alueella (sensitiivisyys 73%, spesifisyys 82%) ja BASC:n sisäisesti ilmeneviä ongelmia psyykkistä terveyttä mittaavalla osa-alueella (sensitiivisyys 87%, spesifisyys 78%). Raja-arvona tutkijat pitivät sensitiivisyydelle ja spesifisyydelle 75 %:n rajaa «Cameron FJ, Smidts D, Hesketh K ym. Early detection of emotional and behavioural problems in children with diabetes: the validity of the Child Health Questionnaire as a screening instrument. Diabet Me»7.

ADHD:

Syöpää sairastavat / syövästä selviytyneet lapset:

CP-vammaiset:

  • McCullough ym. «McCullough N, Parkes J. Use of the child health questionnaire in children with cerebral palsy: a systematic review and evaluation of the psychometric properties. J Pediatr Psychol 2008;33(1):80–90.»30 katsauksessa:
    • GMFM -mittarin ja CHQ:n fyysisen summapisteen ja fyysisen toimintakyvyn osa-alueen välillä oli vahva korrelaatio. Kohtalainen korrelaatio oli GMFM -mittarin ja CHQ:n osallistuminen: fyysiset tekijät -osa-alueen välillä. Psykososiaalisen summapisteen kanssa ei ollut yhteyttä (Morales ym. 2006).
    • Useat CHQ:n osa-alueiden korreloivan negatiivisesti GMFCS -mittarin kanssa (odotukset yleisestä terveydestä, fyysinen toimintakyky, vaikutus vanhemman tunne-elämään, sosiaalinen osallistuminen / fyysiset tekijät ja fyysinen summapiste). Sitä vastoin käyttäytyminen -osa-alue korreloi mittarin kanssa positiivisesti (Vargus-Adams 2005).
    • CHQ:n osa-alueet fyysinen toimintakyky (r=.81) ja sosiaalinen osallistuminen / fyysiset tekijät (r=.76) korreloivat vahvasti ajan kanssa, jonka lapset olivat pystyasennossa (Pipiris & Graham 2004).
    • Kohtalainen positiivinen korrelaatio oli vaikutus vanhemman ajankäyttöön -osa-alueen sekä CQ -mittarin kokonaispisteiden ja fyysisen osa-alueen välillä (r=.43 ja r=.38). Myös kohtalainen korrelaatio CHQ:n perheen yhtenäisyyden sekä CQ:n vuorovaikutus osa-alueen välillä (r=.48) (Schneider ym. 2001).

Skolioosi:

Lasten tulehduksellinen suolistosairaus:

Polvivammat/ -vaivat:

Lattajalka (leikkaukseen menevät lapset):

Palovamman saaneet lapset:

Yhteenveto: Koululais- ja väestötutkimuksissa CHQ – mittarin eri versioiden yhteneväisyys muiden geneeristen mittareiden kanssa vaihtelee.  PF28-versio korreloi heikosti / kohtalaisesti VAS-janalla mitatun lapsen terveyden kanssa. PF50-version summapisteet olivat yhteneväiset HUI-mittarin ennalta oletettujen osa-alueiden kanssa, mutta CF87-versiossa korrelaatiot HUI-mittarin kanssa jäivät oletettua alhaisemmiksi. CHQ:n CF87-version ja TACQOL-elämänlaatumittarin todettiin mittaavan samaa ilmiötä.

Myös eri sairausryhmissä CHQ-mittari mittaa samaa ilmiötä vaihtelevasti muiden elämänlaatua arvioivien geneeristen tai sairauspesifien mittareiden sekä eri sairauksien ulkoisten kriteerien kanssa. 

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Koululaiset / väestötutkimukset:

Juveniili reuma:

Muut reumatutkimukset

Diabetes:

Astma:

CP-vammaiset:

  • McCullough ym. «McCullough N, Parkes J. Use of the child health questionnaire in children with cerebral palsy: a systematic review and evaluation of the psychometric properties. J Pediatr Psychol 2008;33(1):80–90.»30 katsausartikkeli: Yleisesti CP -vammaisilla lapsilla summapisteet sekä fyysisessä että psykososiaalisessa ulottuvuudessa ja pisteet osa-alue tasolla olivat alhaisemmat kuin maan terveellä väestöllä Yhdysvalloissa, Australiassa sekä Brasiliassa. Wake ym.(2003) totesivat, että vaikea-asteisilla CP-lapsilla oli alhaisemmat pisteet useilla osa-alueilla (fyysinen toimintakyky, sosiaalinen osallistuminen/fyysiset tekijät, kivun tuntemus, käyttäytyminen, näkemys yleisestä terveydestä, perheaktiviteetit ja fyysinen summapiste) verrattuna lievempiasteisiin CP-vammaisiin. Vitale ym. (2005) totesivat useilla osa-alueilla pisteiden olevan alhaisemmat neliraajahalvaantuneilla kuin dipleegikoilla. McCarthy ym. (2002) sekä Morales ym. (2006) totesivat CHQ:n kykenevän erottelemaan rajoitetusti neliraaja- ja toispuolihalvaantuneita tai neliraajahalvaantuneita ja diplegia –lapsia riippuen mittarin osa-alueesta.

HIV:

Sirppisoluanemia:

Yhteenveto: CHQ:n eri versioiden kyky erotella kroonisesti sairaiden ja terveiden lasten elämänlaatua on pääosin hyvä. Erottelukyky on korkea etenkin fyysistä toimintaa ja yleistä terveyttä mittaavilla osa-alueilla. Myös eri kroonisissa sairauksissa CHQ:n erottelukyky on kohtalainen / hyvä sairauden aktiivisuuden tai vaikeusasteiden välillä kroonisesta sairaudesta riippuen.

Kulttuurien välinen validiteetti

Mittari on käännetty useille eri kielille. Suomenkielisen CHQ – mittarin rakennetta ja yhteneväisyyttä ei kuitenkaan ole verrattu muihin väestöotoksiin. 

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Koululaiset / väestötutkimukset:

Juveniili reuma:

Astma:

Yhteenveto: Koululais- ja väestötutkimuksissa psykososiaalisen summapisteen toistettavuus on ollut kohtalainen/hyvä, kun taas yhdessä tutkimuksessa fyysisen summapisteen korrelaatio ei ole ollut tilastollisesti merkitsevä. CHQ-mittarin toistettavuus vaihtelee osa-alueittain (ICC 0.10–0.90). Etenkin käyttäytymistä mittaavalla osa-alueella toistettavuus on ollut kohtalainen useissa eri otoksissa (ICC 0.70–0.84). Muutoin osa-alueiden toistettavuus on vaihdellut runsaasti.

Mittaajien välinen toistettavuus

Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Koululaiset / väestötutkimukset:

Juveniili reuma:

Kansainvälinen 32 maan PRINTO –projekti:

Muut reumatutkimukset:

Diabetes:

  • PF50 ja CF87: Cronbachin alfa kaikissa oli osa-alueissa keskimäärin yli 0.7 (0.63.–0.95 vanhempien lomake ja 0.73–0.97 nuorten lomake), paitsi osa-alueella "näkemykset yleisestä terveydestä" vanhempien lomakkeessa (0.63).

ADHD:

  • Cronbachin alfa alkutilanteessa kaikilla osa-alueilla vaihteli 0.53 (näkemykset yleisestä terveydestä) ja 0.91 (osallistuminen: fyysiset tekijät ja kivun tuntemus). 10 viikon toistomittauksessa 0.56 (näkemykset yleisestä terveydestä) ja 0.91 (kivun tuntemus). 

Astma:

CP-vamma:

HIV:

Sirppisoluanemia:

Ylähengitystien krooninen sairaus (adenotonsillar disease):

Cronbachin alfa oli 6/8 moniosioisista osa-alueista oli yli 0.7. Sisäinen yhteneväisyys jäi alhaisemmaksi osa-alueilla Vaikutus vanhemman tunne-elämään ja Käyttäytyminen «Georgalas C, Tolley N, Kanagalingam J. Measuring quality of life in children with adenotonsillar disease with the Child Health Questionnaire: a first U.K. study. Laryngoscope 2004;114(10):1849–1855.»14.

Yhteenveto: Sisäinen yhdenmukaisuus mittarin eri osa-alueilla koululaisilla ja eri sairausryhmillä on pääosin hyvä. Heikoin sisäinen yhdenmukaisuus useassa otoksessa oli osa-alueella Näkemys yleisestä terveydestä.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Juveniili reuma:

Astma:

ADHD:

  • Muutosherkkyyttä mitattiin arvioimalla CHQ:n tulosten yhteyksiä kliinisten mittarien ADHD:n oireiden muutoksiin alkuvaiheessa ja 10 viikon kohdalla neljällä eri menetelmällä (huom. käsikirjan mukaan ei-suositeltavia menetelmiä).
  1. Parittaisten otosten t-testi: Tilastollisesti merkitsevä muutos kaikilla, paitsi kahdella osa-alueella (joilla parannusta muiden mittarien perusteella). Tutkittavilla, joilla muutosta ei havaittu muilla mittareilla, havaittiin myös parannuksia CHQ:n pisteissä viidellä psykososiaalisella osa-alueella sekä psykososiaalisessa summapisteessä.
  2. Efektikoko: psykososiaalinen summapiste 0.48 (psyykkinen terveys) ja 1.10 (vaikutus vanhemman tunne-elämään).
  3. SEM psykososiaalinen summapiste 3.90, vaihteli psykososiaalisen ulottuvuuden osa-alueittain 6.87 (perheaktiviteetit) - 12.62 (vaikutus vanhemman tunne-elämään).
  4. Kahden riippumattoman otoksen t-testi: vastaajat jaoteltiin "hoitovasteen saaneisiin" ja "ei muutosta" -ryhmiin perustuen ADHD-RS ja CGI-ADHD-I - mittauksiin. Psykososiaaliset osa-alueet ja summapiste olivat herkkiä muutokselle lukuun ottamatta itsetunto-osa-aluetta. ADHD-RS -mittariin perustuen "hoitovasteen saaneet" -ryhmässä muutos oli keskimäärin psykososiaalisessa summapisteessä 12 pistettä (osa-alueissa 9.1 psyykkinen terveys - 24.3 osallistuminen: tunne-elämä ja käyttäytyminen), kun taas "ei muutosta" -ryhmässä muutos oli 3.1 (osa-alueittain -3.6 osallistuminen / tunne ja käyttäytyminen - 9.0 perheaktiviteetit).  Samansuuntaiset tulokset olivat verratessa CGI-ADHD-I -mittariin: muutos psykososiaalisessa summapisteessä oli keskimäärin 7.5 ja osa-alueittain 5.5 (psyykkinen terveys) -18.3 (osallistuminen / tunne ja käyttäytyminen). ELI: 6/8 psykososiaalisella osa-alueella havaittiin muutosherkkyys vähintään kolmella eri muutosherkkyyttä mittaavalla menetelmällä: osallistuminen: tunne-elämä/käyttäytyminen, käyttäytyminen, perheaktiviteetit, psyykkinen terveys, vaikutus vanhemman tunne-elämään ja vaikutus vanhemman ajankäyttöön.

CP-vamma:

Krooninen kipu tai väsymys:

Yhteenveto: CHQ – mittarin muutosherkkyyttä on tutkittu vähän etenkin muutosherkkyyden mittaamiseen suositeltavilla tilastollisilla menetelmillä, eikä riittävää tietoa muutosherkkyydestä ole saatavilla.

Lattia- ja kattoefekti

Koululaiset / väestötutkimukset:

Juveniili reuma:

ADHD:

Astma:

CP-vamma:

Ylähengitysteiden krooninen sairaus (adenotonsillar disease):

PF28: Kattoefekti md: 38.3 % ja lattiaefekti md:4.7 %. Kattoefekti oli yli 50 % seuraavissa osa-alueissa: fyysinen toimintakyky, sosiaalinen osallistuminen / psykososiaaliset tekijät, vaikutus vanhemman ajankäyttöön «Georgalas C, Tolley N, Kanagalingam J. Measuring quality of life in children with adenotonsillar disease with the Child Health Questionnaire: a first U.K. study. Laryngoscope 2004;114(10):1849–1855.»14.

Yhteenveto: Lattiaefektiä esiintyi vähän eri väestö- ja sairausryhmillä. Kattoefekti (suurin osa tutkittavien tuloksista sijoittuu mittarin asteikon yläpäähän) oli yleistä eri väestö- ja sairausryhmissä etenkin fyysistä toimintakykyä (10 tutkimusta) ja sosiaalista osallistumista mittaavilla osa-alueilla (11 tutkimusta).

Pienin havaittava muutos

ADHD:

Krooninen kipu tai väsymys:

Yhteenveto: Pienin havaittava muutos raportoitiin vain kahdessa tutkimuksessa, jossa toisessa oli ADHD- ja toisessa kipupotilaita. Tuloksia ei voi yleistää muuhun potilasaineistoon tai terveisiin lapsiin. Lisäksi tutkimuksissa kohderyhmänä olleiden potilasryhmien tuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Pienin merkittävä muutos

ADHD:

Yhteenveto: Pienin merkittävä muutos raportoitiin vain yhdessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin ADHD -potilaita. Tulosta ei voi yleistää muihin potilasryhmiin tai terveisiin lapsiin.

Mittarin käyttökelpoisuus

Koululaiset / väestötutkimukset:

Juveniili reuma:

Muita tietoja:

Tutkimusten tiedot

Normaaliväestö / koululaiset

Drotar ym. «Drotar D, Schwartz L, Palermo TM ym. Factor structure of the child health questionnaire-parent form in pediatric populations. J Pediatr Psychol 2006;31(2):127–138.»10: Yhdysvaltalainen tutkimus, jossa arvioitiin PF50–version rakenteen validiteettia faktorianalyysilla. Tutkimukseen osallistui usean eri kroonisen sairausryhmän lasten huoltajia (n=329) sekä fyysisesti terveiden lasten huoltajia (n=332).

Helseth ym. (2006): Norjalaisessa koululaisotoksessa (n=229) vertailtiin norjaksi käännettyjen CHQ-CF87- ja KINDL -mittareiden psykometrisia ominaisuuksia 14–15-vuotiailla nuorilla.

Hepner ym. «Hepner KA, Sechrest L. Confirmatory factor analysis of the Child Health Questionnaire-Parent Form 50 in a predominantly minority sample. Qual Life Res 2002;11(8):763–773.»19: Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jossa tavoitteena validoida PF50-versio yleisesti terveillä lapsilla (n=151), joista suuri osa kuului johonkin etniseen vähemmistöön. Tavoitteena myös laajentaa alkuperäistä faktorianalyysin tulosta.

Hosli ym. «Hosli E, Detmar S, Raat H ym. Self-report form of the Child Health Questionnaire in a Dutch adolescent population. Expert Rev Pharmacoecon Outcomes Res 2007;7(4):393–401.»21: Hollannissa tehty väestötutkimus. Satunnaisotos 12–15-v. nuorista (n=1696, vastausprosentti 78 %), joista 21 % raportoi jonkin kroonisen sairauden.

Landgraf ym. «Landgraf JM, Maunsell E, Speechley KN ym. Canadian-French, German and UK versions of the Child Health Questionnaire: methodology and preliminary item scaling results. Qual Life Res 1998;7(5):433–445.»27: Pilottitutkimus, jossa raportoitiin CHQ:n psykometrisia ominaisuuksia eri maiden otoksilla ja verrattiin yhdysvaltalaisiin viitearvoihin. Saksa (n=259, 8–12-v.), Englanti (n=91, 5–13-v.), Kanada (englanninkieliset n=54, 6–16-v., ranskankieliset n=168–14-v.), Yhdysvallat (n=398, 4–19-v.).

Landgraf ym. «Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.»26: Mittarin kehittäjien kirjoittaman käyttöoppaan toinen painos, jossa on esitelty mittarin käytön ja pisteytyksen lisäksi mm. kaikkien versioiden validiteetin ja reliabiliteetin testituloksia yhdysvaltalaisella väestöllä (n=379) sekä kuudella kliinisellä alaryhmällä. Käyttöoppaassa on saatavilla myös viitearvot koko väestölle sekä lapsen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan sekä vanhemman sukupuolen, etnisen ryhmän, koulutustason ja työstatuksen mukaan. Lisäksi viitearvot on saatavilla tutkituille kliinisille alaryhmille.

Ng ym. «Ng JY, Landgraf JM, Chiu CS ym. Preliminary evidence on the measurement properties of the Chinese version of the Child Health Questionnaire, parent form (CHQ-pF50) and child form (CHQ-CF87). Qual Life»36: Kiinalainen väestötutkimus, jossa arvioitiin CHQ:n kahden version reliabiliteettia ja rakenteen validiteettia 5–19-vuotiailla lapsilla (PF-50 n=1099, CF-87 n=816).

Raat ym. «Raat H, Landgraf JM, Bonsel GJ ym. Reliability and validity of the child health questionnaire-child form (CHQ-CF87) in a Dutch adolescent population. Qual Life Res 2002;11(6):575–581.»52: Hollantilainen koululaistutkimus, jossa arvioitiin CF87-version psykometrisia ominaisuuksia 9–17-vuotiailla lapsilla (n=466, vastausprosentti 96 %). Toistomittaukset tehtiin 14 pv päästä (n=71).

Raat ym. «Raat H, Bonsel GJ, Essink-Bot ML ym. Reliability and validity of comprehensive health status measures in children: The Child Health Questionnaire in relation to the Health Utilities Index. J Clin Epid»51: Hollantilainen koululaistutkimus, jossa arvioitiin PF50-version psykometrisia ominaisuuksia 5–13-vuotiailla lapsilla (n=467, 78 % vastausprosentti). Toistomittaukset tehtiin kahden viikon kuluttua alkumittauksista (n=79).

Raat ym. «Raat H, Botterweck AM, Landgraf JM ym. Reliability and validity of the short form of the child health questionnaire for parents (CHQ-PF28) in large random school based and general population samples. »53: Hollantilainen koululaistutkimus, jossa arvioitiin PF28-version psykometrisia ominaisuuksia 4–13-vuotiaiden otoksessa yhdeltä alueelta (n=1435).

Raat ym. «»?: Hollantilainen koululaistutkimus, jossa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Toiset täyttivät PF50-paperiversion ja toiset internetpohjaisen version. Osallistujat olivat 13–17-vuotiaita koululaisia (n=1071, osallistumisprosentti 87 %).

Waters ym. «Waters E, Salmon L, Wake M ym. The Child Health Questionnaire in Australia: reliability, validity and population means. Aust N Z J Public Health 2000;24(2):207–210.»70, Waters ym. «Waters E, Salmon L, Wake M. The parent-form Child Health Questionnaire in Australia: comparison of reliability, validity, structure, and norms. J Pediatr Psychol 2000;25(6):381–391.»71: Tutkimuksissa arvioitiin PF50-version psykometrisia ominaisuuksia australialaisella väestöllä. Tutkimukseen osallistui 5–18-vuotiaita lapsia (n=5414).

Waters ym. «Waters EB, Salmon LA, Wake M ym. The health and well-being of adolescents: a school-based population study of the self-report Child Health Questionnaire. J Adolesc Health 2001;29(2):140–149.»72: Australialaisessa koululaisten tutkimuksessa arvioitiin CF87-version psykometrisia ominaisuuksia 12–18-vuotiailla nuorilla (n=2361, vastausprosentti 70 %).

Juveniili reuma

Norrby ym. «Norrby U, Nordholm L, Fasth A. Reliability and validity of the swedish version of child health questionnaire. Scand J Rheumatol 2003;32(2):101–107.»40: Ruotsalaisessa tutkimuksessa arvioitiin PF50- ja CF87 -versioiden psykometrisia ominaisuuksia 9–16-vuotiailla juveniilia reumaa sairastavilla lapsilla (n=45).

Pelkonen ym. «Pelkonen P, Ruperto N, Honkanen V ym. The Finnish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):55–59»48: Suomalainen PRINTO-projektin tutkimus, jonka yhteydessä suomennettiin PF50-versio. Tavoitteena oli ottaa käyttöön ja arvioida mittarin psykometrisia ominaisuuksia juveniilia reumaa sairastavilla 6–18-vuotiailla lapsilla (n=89 reumaa sairastavat lapset, n=72 terveet lapset).

Ruperto ym.: «Ruperto N, Ravelli A, Pistorio A ym. Cross-cultural adaptation and psychometric evaluation of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ) in 32 countr»58: Kansainvälisessä 32 maan PRINTO-projektissa oli tavoitteena adaptoida eri kulttuureissa geneerinen CHQ ja reumaspesifi CHAQ – elämänlaatumittarit sekä arvioida mittarien psyykometrisia ominaisuuksia juveniilia reumaa sairastavilla 6–18-vuotiailla lapsilla (yleisoireinen reuma, polyartriitti, pysyvä oligoartriitti ja laajentunut oligoartriitti). Artikkelissa kuvataan kaikissa tutkimuksissa käytetty metodologia. Kaikkien maiden artikkelit on vapaasti saatavilla internetissä «https://www.clinexprheumatol.org/a.asp?IDArchivio=22»3.

Selvaag ym. «Selvaag AM, Flatø B, Lien G ym. Measuring health status in early juvenile idiopathic arthritis: determinants and responsiveness of the child health questionnaire. J Rheumatol 2003;30(7):1602–1610.»61: Norjalaisessa tutkimuksessa arvioitiin PF50- ja CF87 -versioiden psykometrisia ominaisuuksia 4–17-vuotiailla, juveniilia reumaa sairastavilla lapsilla (n=116) ja terveillä kontrolleilla (n=116).

Astma

Asmussen ym. «Asmussen L, Olson LM, Grant EN ym. Use of the child health questionnaire in a sample of moderate and low-income inner-city children with asthma. Am J Respir Crit Care Med 2000;162(4 Pt 1):1215–1221.»2: Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitiin PF50-version psykometrisia ominaisuuksia astmaa sairastavilla lapsilla 5–12-vuotiailla, jotka kuuluivat keski- ja matalatuloisiin kaupunkilaisiin (n=74 huoltajaa). Tutkimuksessa tehtiin kahden vuorokauden jälkeen toistomittaus toistettavuuden arvioimiseksi.

Gorelick ym «Gorelick MH, Scribano PV, Stevens MW ym. Construct validity and responsiveness of the Child Health Questionnaire in children with acute asthma. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;90(6):622–628.»16: Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitin PF28-version psykometrisia ominaisuuksia yli 5-vuotiailla astmaa sairastavilla lapsilla (n=732). Kahden viikon jälkeen tehtiin toistomittaukset pienemmällä otoksella (n=622).

Diabetes

Cameron ym. «Cameron FJ, Smidts D, Hesketh K ym. Early detection of emotional and behavioural problems in children with diabetes: the validity of the Child Health Questionnaire as a screening instrument. Diabet Me»7: Tutkimuksessa arvioitiin PF50-versiota emotionaaliseen ja käyttäytymiseen liittyvien sopeutumisvaikeuksien riskien tunnistamisessa australialaisilla diabetesta sairastavilla lapsilla (7–12v, n=103). Behaviour Assessment System for Children (BASC) -mittaria käytettiin kultaisena standardina, joka mittaa lasten emotionaalisia ja käyttäytymisongelmia. Fyysistä toimintakykyä mittaavat osa-alueet jätettiin pois tutkimuksesta ja potilaiden vanhemmat vastasivat vain mittarin 30 kysymykseen, jotka mittaavat psykososiaalista ulottuvuutta.

Wake ym. «Wake M, Hesketh K, Cameron F. The Child Health Questionnaire in children with diabetes: cross-sectional survey of parent and adolescent-reported functional health status. Diabet Med 2000;17(10):700–70»69: Australialaisessa tutkimuksessa arvioitiin PF50- ja CF87 -versioiden psykometrisia ominaisuuksia diabetesta sairastavilla 5–18-vuotiailla lapsilla (n=128 vanhempaa, n= 71 nuorta, vastausprosentti 90 % ja 92 %).

CP-vamma

McCullough & Parkes «McCullough N, Parkes J. Use of the child health questionnaire in children with cerebral palsy: a systematic review and evaluation of the psychometric properties. J Pediatr Psychol 2008;33(1):80–90.»30: Katsaus CHQ:n psykometrisista ominaisuuksista CP-vammaisilla lapsilla (n=13 artikkelia, joista viidessä arvioitu CHQ-mittaria).

McCullough & Parkes «McCullough N, Parkes J, White-Koning M ym. Reliability and validity of the Child Health QuestionnairePF-50 for European children with cerebral palsy. J Pediatr Psychol 2009;34(1):41–50.»31: Tutkimuksessa arvioitu PF50-version reliabiliteettia ja validiteettia 8–12-vuotiailla CP-vammaisilla lapsilla (n=818) Euroopan eri maissa (Englanti, Ruotsi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Ranska, Tanska, Italia).

Vargus-Adams «Vargus-Adams JN. Inconsistencies with physical functioning and the child health questionnaire in children with cerebral palsy. J Pediatr 2008;153(2):199–202.»67: Arvioitu PF50-version soveltuvuutta CP-vammaisten lasten elämänlaadun arviointiin (3–18-vuotiaat, n=177).

ADHD

Rentz ym. «Rentz AM, Matza LS, Secnik K ym. Psychometric validation of the child health questionnaire (CHQ) in a sample of children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. Qual Life Res 20»55: Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitiin PF50-version psykometrisia ominaisuuksia 6–18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD (n=921, osallistumisprosentti 78 %).

Syöpä

Bhatia ym. «Bhatia S, Jenney ME, Wu E ym. The Minneapolis-Manchester Quality of Life instrument: Reliability and validity of the Youth Form. J Pediatr 2004;145(1):39–46.»5: Arvioitiin Minneapolis-Manchester Quality of Life -mittarin rinnakkaisvaliditeettia verraten ennalta oletettuja osa-alueita CHQ-CF87-versioon. Tutkimukseen osallistui 8–12-vuotiaita syövästä selviytyneitä lapsia (n=71).

Speechley ym. (1999): Kanadalaisessa tutkimuksessa arvioitiin PF50-version ja Health Utilities Index (HUI2 ja HUI3) -mittarien rinnakkaisaikaista validiteettia lapsuusajan syövästä selviytyneillä, 7–16-vuotiailla lapsilla (n= 244, ranskankielisen version täyttäneitä n=166).

Sung ym. «Sung L, Greenberg ML, Doyle JJ ym. Construct validation of the Health Utilities Index and the Child Health Questionnaire in children undergoing cancer chemotherapy. Br J Cancer 2003;88(8):1185–1190.»64: Kanadalaisessa tutkimuksessa arvioitiin CHQ-PF50- sekä HUI2- ja HUI3 -mittarien rinnakkaista validiteettia. Tutkimukseen osallistui 1–18-vuotiaita syöpää sairastavia, kemoterapiassa käyviä lapsia (n=36).

HIV-positiiviset lapset

Byrne ym. «Byrne MW, Honig J. Psychometrics of Child Health Questionnaire parent short form (CHQ-28) used to measure quality of life in HIV-infected children on complex anti-retroviral therapy. Qual Life Res 200»6: Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitiin HIV-positiivisilla, antiretroviraalihoidossa käyvillä potilailla (5–18-v, n=33) PF28-version rakenteen validiteettia sekä sisäistä yhdenmukaisuutta. Ryhmien erotteluvaliditeettia arvioitiin vertaamalla otosta mittarin kehittäjien julkaisemiin terveiden lasten vertailuarvoihin.

Epilepsia

Ferro ym. «Ferro MA, Landgraf JM, Speechley KN. Factor structure of the Child Health Questionnaire Parent Form-50 and predictors of health-related quality of life in children with epilepsy. Qual Life Res 2013;22»12: PF50-version psykometrisia ominaisuuksia arvioitiin epilepsiaa sairastavilla 4–12-vuotiailla lapsilla (n=374). Seurantamittaukset tehtiin 24 kk kuluttua alkumittauksista. 

Krooninen kipu ja väsymys

Westendorp ym. «Westendorp T, Verbunt JA, Remerie SC ym. Responsiveness of the Child Health Questionnaire-Parent Form in adolescents with non-specific chronic pain or fatigue. Eur J Pain 2014;18(4):540–547.»73: Tutkimuksessa arvioitiin PF50-version muutosherkkyyttä lapsilla ja nuorilla, joilla on krooninen kipu tai väsymys (n=92, keskiarvo-ikä 16.2 vuotta).

Ylähengitystien krooninen sairaus (adenotonsillar disease)

Georgalas ym. «Georgalas C, Tolley N, Kanagalingam J. Measuring quality of life in children with adenotonsillar disease with the Child Health Questionnaire: a first U.K. study. Laryngoscope 2004;114(10):1849–1855.»14: PF28-version psykometristen ominaisuuksien arviointi 1–14-vuotiailla lapsilla, joilla on ylähengitystien krooninen sairaus (adenotonsillar disease) (n=43).

Stewart ym. «Stewart MG, Friedman EM, Sulek M ym. Validation of an outcomes instrument for tonsil and adenoid disease. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2001;127(1):29–35.»63: Arvioitu sairauspesifin ”Tonsil and Adenoid Health Status Instrument” -mittarin rinnakkaisvaliditeettia verraten CHQ-mittariin 2–15-vuotiailla lapsilla, joilla ylähengitystien krooninen sairaus (adenotonsillar disease) (n=244).

Skopioosi

Glattes ym. «Glattes RC, Burton DC, Lai SM ym. The reliability and concurrent validity of the Scoliosis Research Society-22r patient questionnaire compared with the Child Health Questionnaire-CF87 patient question»15: Arvioitu ”Scoliosis Research Society-22r (SRS-22r) questionnaire” -mittarin rinnakkaisvaliditeettia CHQ-CF87 -version kanssa 8–18-vuotiailla lapsilla, joilla on skolioosi (n=54).

Polven vammat ja vaivat

Kocher ym. «Kocher MS, Smith JT, Iversen MD ym. Reliability, validity, and responsiveness of a modified International Knee Documentation Committee Subjective Knee Form (Pedi-IKDC) in children with knee disorders.»25: ”Modified International Knee Documentation Committee Subjective Knee Form (Pedi-IKDC)” -mittarin rinnakkaisvaliditeetin arviointi CHQ:n kanssa 10–18-vuotiailla lapsilla, joilla on polvivamma/-vaiva (n=589).

Lattajalka (leikkaukseen menevät lapset)

Martinelli ym. «Martinelli N, Romeo G, Bonifacini C ym. Validation of the Italian version of the Oxford Ankle Foot Questionnaire for children. Qual Life Res 2016;25(1):117–123.»29: Arvioitu Oxford Ankle Foot Questionnaire (OAFQ) -mittarin rinnakkaisvaliditeettia CHQ:n kanssa leikkaukseen menevillä 8–13-vuotiailla lapsilla, joilla on lattajalka (n=61).

Tulehduksellinen suolistosairaus

Ogden ym. «Ogden CA, Akobeng AK, Abbott J ym. Validation of an instrument to measure quality of life in British children with inflammatory bowel disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2011;53(3):280–286.»42: Tutkimuksessa arvioitiin IMPACT-III (UK), terveyteen liittyvää elämänlaatumittaria lasten tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD) 7–17-vuotiailla lapsilla. Rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin CHQ-CF87-version kanssa (n=97).

Sirppisoluanemia

Panepinto ym. «Panepinto JA, O'Mahar KM, DeBaun MR ym. Validity of the child health questionnaire for use in children with sickle cell disease. J Pediatr Hematol Oncol 2004;26(9):574–578.»47: Tutkimuksessa arvioitiin PF28-version validiteettia 5–18-vuotiailla sirppisoluanemiaa sairastavilla lapsilla (n=95).

Palovamman saaneet lapset

van Baar ym. «van Baar ME, Essink-Bot ML, Oen IM ym. Reliability and validity of the Dutch version of the American Burn Association/Shriners Hospital for Children Burn Outcomes Questionnaire (5-18 years of age). J »66: Tutkimuksessa arvioitiin “American Burn Association/Shriners Hospital for Children Burn Outcomes Questionnaire (BOQ)” –mittarin rinnakkaisvaliditeettia CHQ-PF50- ja CF87 -versioiden kanssa palovamman saaneilla 5–15-vuotiailla lapsilla (n=145 vanhempaa, n=52 nuorta). 

Hyödylliset linkit:

Mittarin tiedot koonnut

Kaisa Kokko, ft, TtM

Hyväksynyt: TOIMIAn lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#lasten-nuorten-toimintakyky»5

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia 

Alkuperäinen lähde

Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.

Kirjallisuutta

  1. Andersson Gäre B, Ruperto N, Berg S ym. The Swedish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):146–150 «PMID: 11510319»PubMed.
  2. Asmussen L, Olson LM, Grant EN ym. Use of the child health questionnaire in a sample of moderate and low-income inner-city children with asthma. Am J Respir Crit Care Med 2000;162(4 Pt 1):1215–1221 «PMID: 11029320»PubMed.
  3. Bae SC, Ruperto N, Lee JH ym. The Korean version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):96–100 «PMID: 11510340»PubMed.
  4. Bhatia S, Jenney ME, Bogue MK ym. The Minneapolis-Manchester Quality of Life instrument: reliability and validity of the Adolescent Form. J Clin Oncol 2002;20(24):4692–4698 «PMID: 12488415»PubMed.
  5. Bhatia S, Jenney ME, Wu E ym. The Minneapolis-Manchester Quality of Life instrument: Reliability and validity of the Youth Form. J Pediatr 2004;145(1):39–46 «PMID: 15238904»PubMed.
  6. Byrne MW, Honig J. Psychometrics of Child Health Questionnaire parent short form (CHQ-28) used to measure quality of life in HIV-infected children on complex anti-retroviral therapy. Qual Life Res 2005;14(7):1769–1774 «PMID: 16119187»PubMed.
  7. Cameron FJ, Smidts D, Hesketh K ym. Early detection of emotional and behavioural problems in children with diabetes: the validity of the Child Health Questionnaire as a screening instrument. Diabet Med 2003;20(8):646–650 «PMID: 12873292»PubMed.
  8. De Inocencio J, García-Consuegra J, Merino R ym. The European Spanish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):141–145 «PMID: 11510318»PubMed.
  9. Dolezalová P, Ruperto N, Nemcová D ym. The Czech version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):45–49 «PMID: 11510330»PubMed.
  10. Drotar D, Schwartz L, Palermo TM ym. Factor structure of the child health questionnaire-parent form in pediatric populations. J Pediatr Psychol 2006;31(2):127–138 «PMID: 16467313»PubMed.
  11. Duarte C, Ruperto N, Goycochea MV ym. The Mexican version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):106–110 «PMID: 11510311»PubMed.
  12. Ferro MA, Landgraf JM, Speechley KN. Factor structure of the Child Health Questionnaire Parent Form-50 and predictors of health-related quality of life in children with epilepsy. Qual Life Res 2013;22(8):2201–2211 «PMID: 23334980»PubMed.
  13. Foeldvari I, Ruperto N, Dressler F ym. The German version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):71–75 «PMID: 11510335»PubMed.
  14. Georgalas C, Tolley N, Kanagalingam J. Measuring quality of life in children with adenotonsillar disease with the Child Health Questionnaire: a first U.K. study. Laryngoscope 2004;114(10):1849–1855 «PMID: 15454784»PubMed.
  15. Glattes RC, Burton DC, Lai SM ym. The reliability and concurrent validity of the Scoliosis Research Society-22r patient questionnaire compared with the Child Health Questionnaire-CF87 patient questionnaire for adolescent spinal deformity. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32(16):1778–1784 «PMID: 17632399»PubMed.
  16. Gorelick MH, Scribano PV, Stevens MW ym. Construct validity and responsiveness of the Child Health Questionnaire in children with acute asthma. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;90(6):622–628 «PMID: 12839320»PubMed.
  17. Harjacek M, Ruperto N, Ostojic J ym. The Croatian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):40–44 «PMID: 11510329»PubMed.
  18. Hashkes P, Uziel Y, Press J ym. The Hebrew version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):86–90 «PMID: 11510338»PubMed.
  19. Hepner KA, Sechrest L. Confirmatory factor analysis of the Child Health Questionnaire-Parent Form 50 in a predominantly minority sample. Qual Life Res 2002;11(8):763–773 «PMID: 12482160»PubMed.
  20. Hofer M, Ruperto N, Saurenmann R ym. The Swiss German and Swiss French versions of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):151–157 «PMID: 11510321»PubMed.
  21. Hosli E, Detmar S, Raat H ym. Self-report form of the Child Health Questionnaire in a Dutch adolescent population. Expert Rev Pharmacoecon Outcomes Res 2007;7(4):393–401 «PMID: 20528422»PubMed.
  22. Huemer C, Ruperto N, Huemer M ym. The Austrian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):15–19 «PMID: 11510320»PubMed.
  23. Hullmann SE, Ryan JL, Ramsey RR ym. Measures of general pediatric quality of life: Child Health Questionnaire (CHQ), DISABKIDS Chronic Generic Measure (DCGM), KINDL-R, Pediatric Quality of Life Inventory (PedsQL) 4.0 Generic Core Scales, and Quality of My Life Questionnaire (QoML). Arthritis Care Res (Hoboken) 2011;63(Suppl 11):420–430 «PMID: 22588762»PubMed.
  24. Joos R, Ruperto N, Wouters C ym. The Belgian-Flemish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):20–24 «PMID: 11510325»PubMed.
  25. Kocher MS, Smith JT, Iversen MD ym. Reliability, validity, and responsiveness of a modified International Knee Documentation Committee Subjective Knee Form (Pedi-IKDC) in children with knee disorders. Am J Sports Med 2011;39(5):933–939 «PMID: 21068443»PubMed.
  26. Landgraf JM, Abetz L, Ware JE. The CHQ: A User's Manual (2. painos). 1999. Boston, MA: HealthAct. Boston, MA: The Health Institute.
  27. Landgraf JM, Maunsell E, Speechley KN ym. Canadian-French, German and UK versions of the Child Health Questionnaire: methodology and preliminary item scaling results. Qual Life Res 1998;7(5):433–445 «PMID: 9691723»PubMed.
  28. Machado CS, Ruperto N, Silva CH ym. The Brazilian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):25–29 «PMID: 11510326»PubMed.
  29. Martinelli N, Romeo G, Bonifacini C ym. Validation of the Italian version of the Oxford Ankle Foot Questionnaire for children. Qual Life Res 2016;25(1):117–123 «PMID: 26169229»PubMed.
  30. McCullough N, Parkes J. Use of the child health questionnaire in children with cerebral palsy: a systematic review and evaluation of the psychometric properties. J Pediatr Psychol 2008;33(1):80–90 «PMID: 17728302»PubMed.
  31. McCullough N, Parkes J, White-Koning M ym. Reliability and validity of the Child Health QuestionnairePF-50 for European children with cerebral palsy. J Pediatr Psychol 2009;34(1):41–50 «PMID: 18499739»PubMed.
  32. Melo-Gomes JA, Ruperto N, Canhao H ym. The Portuguese version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):126–130 «PMID: 11510315»PubMed.
  33. Mihaylova D, Ruperto N, Kibarova V ym. The Bulgarian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):30–34 «PMID: 11510327»PubMed.
  34. Miranda M, Ruperto N, Toso MS ym. The Chilean version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):35–39 «PMID: 11510328»PubMed.
  35. Moroldo MB, Ruperto N, Espada G ym. The Argentinian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):10–14 «PMID: 11510309»PubMed.
  36. Ng JY, Landgraf JM, Chiu CS ym. Preliminary evidence on the measurement properties of the Chinese version of the Child Health Questionnaire, parent form (CHQ-pF50) and child form (CHQ-CF87). Qual Life Res 2005;14(7):1775–1781 «PMID: 16119188»PubMed.
  37. Nielsen S, Ruperto N, Herlin T ym. The Danish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):50–54 «PMID: 11510331»PubMed.
  38. Nikishina I, Ruperto N, Kuzmina N ym. The Russian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):131–135 «PMID: 11510316»PubMed.
  39. Nixon Speechley K, Maunsell E, Desmeules M ym. Mutual concurrent validity of the child health questionnaire and the health utilities index: an exploratory analysis using survivors of childhood cancer. Int J Cancer Suppl 1999;12:95–105 «PMID: 10679879»PubMed.
  40. Norrby U, Nordholm L, Fasth A. Reliability and validity of the swedish version of child health questionnaire. Scand J Rheumatol 2003;32(2):101–107 «PMID: 12737329»PubMed.
  41. Nugent J, Ruperto N, Grainger J ym. The British version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):163–167 «PMID: 11510323»PubMed.
  42. Ogden CA, Akobeng AK, Abbott J ym. Validation of an instrument to measure quality of life in British children with inflammatory bowel disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2011;53(3):280–286 «PMID: 21865975»PubMed.
  43. Orban I, Ruperto N, Balogh Z ym. The Hungarian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):81–85 «PMID: 11510337»PubMed.
  44. Ozdogan H, Ruperto N, Kasapçopur O ym. The Turkish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):158–162 «PMID: 11510322»PubMed.
  45. Pagava K, Ruperto N, Shalamberidze L ym. The Georgian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):66–70 «PMID: 11510334»PubMed.
  46. Panepinto J., O'Mahar K., DeBaun M ym. Validation of the child health questionnaire as a measure of health-related quality of life in children with sickle cell disease. Blood 2003;102(11):204A.
  47. Panepinto JA, O'Mahar KM, DeBaun MR ym. Validity of the child health questionnaire for use in children with sickle cell disease. J Pediatr Hematol Oncol 2004;26(9):574–578 «PMID: 15342984»PubMed.
  48. Pelkonen P, Ruperto N, Honkanen V ym. The Finnish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):55–59 «PMID: 11510332»PubMed.
  49. Pouchot J, Ruperto N, Lemelle I ym. The French version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):60–65 «PMID: 11510333»PubMed.
  50. Pratsidou-Gertsi P, Vougiouka O, Tsitsami E ym. The Greek version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):76–80 «PMID: 11510336»PubMed.
  51. Raat H, Bonsel GJ, Essink-Bot ML ym. Reliability and validity of comprehensive health status measures in children: The Child Health Questionnaire in relation to the Health Utilities Index. J Clin Epidemiol 2002;55(1):67–76 «PMID: 11781124»PubMed.
  52. Raat H, Landgraf JM, Bonsel GJ ym. Reliability and validity of the child health questionnaire-child form (CHQ-CF87) in a Dutch adolescent population. Qual Life Res 2002;11(6):575–581 «PMID: 12206578»PubMed.
  53. Raat H, Botterweck AM, Landgraf JM ym. Reliability and validity of the short form of the child health questionnaire for parents (CHQ-PF28) in large random school based and general population samples. J Epidemiol Community Health 2005;59(1):75–82 «PMID: 15598731»PubMed.
  54. Raat H, Mangunkusumo RT, Landgraf JM ym. Feasibility, reliability, and validity of adolescent health status measurement by the Child Health Questionnaire Child Form (CHQ-CF): internet administration compared with the standard paper version. Qual Life Res 2007;16(4):675–685 «PMID: 17286197»PubMed.
  55. Rentz AM, Matza LS, Secnik K ym. Psychometric validation of the child health questionnaire (CHQ) in a sample of children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. Qual Life Res 2005;14(3):719–734 «PMID: 16022065»PubMed.
  56. Romicka AM, Ruperto N, Gutowska-Grzegorczyk G ym. The Polish version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):121–125 «PMID: 11510314»PubMed.
  57. Rumba I, Ruperto N, Bikis E ym. The Latvian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):101–105 «PMID: 11510310»PubMed.
  58. Ruperto N, Ravelli A, Pistorio A ym. Cross-cultural adaptation and psychometric evaluation of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ) in 32 countries. Review of the general methodology. Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):1–9 «PMID: 11510308»PubMed.
  59. Ruperto N, Ravelli A, Pistorio A ym. The Italian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):91–95 «PMID: 11510339»PubMed.
  60. Selvaag AM, Ruperto N, Asplin L ym. The Norwegian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):116–120 «PMID: 11510313»PubMed.
  61. Selvaag AM, Flatø B, Lien G ym. Measuring health status in early juvenile idiopathic arthritis: determinants and responsiveness of the child health questionnaire. J Rheumatol 2003;30(7):1602–1610 «PMID: 12858465»PubMed.
  62. Squitieri L, Larson BP, Chang KW ym. Understanding quality of life and patient expectations among adolescents with neonatal brachial plexus palsy: a qualitative and quantitative pilot study. J Hand Surg Am 2013;38(12):2387–2397 «PMID: 24416766»PubMed.
  63. Stewart MG, Friedman EM, Sulek M ym. Validation of an outcomes instrument for tonsil and adenoid disease. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2001;127(1):29–35 «PMID: 11177011»PubMed.
  64. Sung L, Greenberg ML, Doyle JJ ym. Construct validation of the Health Utilities Index and the Child Health Questionnaire in children undergoing cancer chemotherapy. Br J Cancer 2003;88(8):1185–1190 «PMID: 12698182»PubMed.
  65. Susic G, Ruperto N, Stojanovic R ym. The Serbian version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):168–172 «PMID: 11510324»PubMed.
  66. van Baar ME, Essink-Bot ML, Oen IM ym. Reliability and validity of the Dutch version of the American Burn Association/Shriners Hospital for Children Burn Outcomes Questionnaire (5-18 years of age). J Burn Care Res 2006;27(6):790–802 «PMID: 17091073»PubMed.
  67. Vargus-Adams JN. Inconsistencies with physical functioning and the child health questionnaire in children with cerebral palsy. J Pediatr 2008;153(2):199–202 «PMID: 18534226»PubMed.
  68. Vesely R, Ruperto N, Vargova V ym. The Slovak version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):136–140 «PMID: 11510317»PubMed.
  69. Wake M, Hesketh K, Cameron F. The Child Health Questionnaire in children with diabetes: cross-sectional survey of parent and adolescent-reported functional health status. Diabet Med 2000;17(10):700–707 «PMID: 11110502»PubMed.
  70. Waters E, Salmon L, Wake M ym. The Child Health Questionnaire in Australia: reliability, validity and population means. Aust N Z J Public Health 2000;24(2):207–210 «PMID: 10790944»PubMed.
  71. Waters E, Salmon L, Wake M. The parent-form Child Health Questionnaire in Australia: comparison of reliability, validity, structure, and norms. J Pediatr Psychol 2000;25(6):381–391 «PMID: 10980043»PubMed.
  72. Waters EB, Salmon LA, Wake M ym. The health and well-being of adolescents: a school-based population study of the self-report Child Health Questionnaire. J Adolesc Health 2001;29(2):140–149 «PMID: 11472873»PubMed.
  73. Westendorp T, Verbunt JA, Remerie SC ym. Responsiveness of the Child Health Questionnaire-Parent Form in adolescents with non-specific chronic pain or fatigue. Eur J Pain 2014;18(4):540–547 «PMID: 24019235»PubMed.
  74. Wulffraat N, van der Net JJ, Ruperto N ym. The Dutch version of the Childhood Health Assessment Questionnaire (CHAQ) and the Child Health Questionnaire (CHQ). Clin Exp Rheumatol 2001;19(4 suppl 23):111–115 «PMID: 11510312»PubMed.