Bruininks-Oseretsky -mittari, toinen painos

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa. Materiaalin voi maksua vastaan tilata julkaisijalta. «https://www.pearsonclinical.com/therapy/products/100000648/bruininks-oseretsky-test-of-motor-proficiency-second-edition-bot-2.html»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

BOT-2 -mittaria käytetään 4–21-vuotiaiden lasten ja nuorten hieno- ja karkeamotoristen taitojen arvioimiseen tunnistamaan lieviä tai keskivaikeita motorisen koordinaation/kontrollin puutteita ja ongelmia sekä vahvuuksia. BOT-2 -mittarista on kaksi versiota: pitkä ja lyhyt. Lyhyt versio sisältää 14 arvioitavaa tehtävää pitkän version 53 tehtävästä «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8. On olemassa myös muunneltu versio, jota on tutkittu vain yhdessä tutkimuksessa, eikä sitä sen vuoksi suositella käytettäväksi «Wuang YP, Lin YH, Su CY. Rasch analysis of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in intellectual disabilities. Res Dev Disabil 2009;30(6):1132–1144.»27.

Kohderyhmä

• Lapset
• Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

• Havainnointi
• Kliininen tutkimus
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Tasapainoelintoiminnot [b235], PÄÄLUOKKA 4 SYDÄN JA VERENKIERTO-, VERI-, IMMUUNI- JA HENGITYSJÄRJESTELMÄN TOIMINNOT [b4], Lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot [b730], Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio [b7602], Käden hienomotorinen käyttäminen [d440], Käden ja käsivarren käyttäminen [d445], Liikkuminen paikasta toiseen [d455]

Mittarin ylläpitotaho

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

Copyright © 2006, 2012, 2013 NCS Pearson, Inc. Pearsonclinical-kotisivut tarjoavat lisätietoa mittarista «https://www.pearsonassessments.com/professional-assessments.html»3. Mittarin käyttöön tarvitsee maksullisen materiaalin: manuaalin, käyttöoppaan, testaajan kirjasen, kirjauslomakkeet ja testisalkun. Ne voi tilata mittarin ylläpitäjän verkkosivuilta «https://www.pearsonassessments.com/store/usassessments/en/Store/Professional-Assessments/Motor-Sensory/Bruininks-Oseretsky-Test-of-Motor-Proficiency-%7C-Second-Edition/p/100000648.html»4.

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Mittarin käyttöön liittyvät hinnat on kuvattu Pearsonclinical-verkkosivulla. «https://www.pearsonassessments.com/store/usassessments/en/Store/Professional-Assessments/Motor-Sensory/Bruininks-Oseretsky-Test-of-Motor-Proficiency-%7C-Second-Edition/p/100000648.html»4.

Käyttökoulutus

• Ammattikoulutuksen tarve: Mittari on tarkoitettu lasten terapiaan perehtyneiden terapeuttien ja ammattihenkilöiden käyttöön (toimintaterapeutti, fysioterapeutti, erityisliikunnanopettaja, psykologi, hoitaja) «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8.
• Erillisen koulutuksen tai kurssin tarve: Mittarin käytön oppiminen vaatii käsikirjan huolellista opiskelua ja harjoittelua.

Tarvittavat välineet

Arvio tehdään tilassa, jonka tulee olla rauhallinen ja kooltaan vähintään 18 metriä pitkä sekä 4 metriä leveä

• manuaali
• käyttöopas Easel
• testaajan kirjanen
• kirjauslomakkeet
• pisteytysohjeet
• tasapainopuomi (kumipinnalla)
• kuutioita ja naru
• kortit
• taulu, jossa on tappeja esineiden ripustamista varten
• muoviset kolikot ja suojus
• punaisia kyniä (2 kpl)
• sukkulaeste
• maalitaulu
• laatikko
• polvisuojus
• sakset
• tennispallo
• kantolaukku
• sekuntikello
• mittanauha
• pöytä
• kaksi tuolia (tutkittavan jalkojen tulee yltää lattiaan)

Käyttöopas asetetaan pöydälle siten, että testattava näkee oppaan sivulta tehtävästä värikuvan ja testaaja näkee samanaikaisesti oppaan toisen puolen sivulta tehtävän testausohjeet, pisteytyksen ja välineet, joita kyseessä oleva tehtävä vaatii. «Bruininks, R. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency: Examiner’s Manual. Circle Pines, MN: American Guidance Service, 1978.»4.

Aikatarve

Testiin valmistautuminen vie noin 10 minuuttia. Keskimääräinen arviointiaika on 40–60 minuuttia pitkän version arviossa (53 tehtävää) ja 15–20 minuuttia lyhyen version arviossa (14 tehtävää) «Bruininks, R. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency: Examiner’s Manual. Circle Pines, MN: American Guidance Service, 1978.»4. Pistelaskuun menee aikaa minimissään 20 minuuttia ja tuloksen analysointiin vaihtelevasti aikaa «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8.

Raja-arvot

Wuang & Su «Wuang YP, Su CY. Reliability and responsiveness of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2009;30(5):847–855.»28 tutkivat 4–10.3-vuotiaita (keski-ikä 82.9±24.9 kuukautta) kehitysvammaisia lapsia kolmesti: kaksi tutkimusta tehtiin kahden viikon välein ennen interventiota ja kolmas tutkimus heti 4 kuukautta kestäneen intervention jälkeen. Samalla tutkittiin BOT-2 -mittarin pitkän version kykyä erottaa eri tavalla motoriikassaan edistyneet kehitysvammaiset lapset. 

• Hienomotorinen kontrolli ROC käyrä; raja-arvo=1,5 (MDC = sensitiivisyys .47, spesifisyys .63)
• Yläraajojen hallinta ROC käyrä; raja-arvo=0,5 (MDC = sensitiivisyys .55, spesifisyys .71)
• Kehon hallinta ROC käyrä; raja-arvo=0,5 (MDC = sensitiivisyys .33, spesifisyys .84)
• Voima ja ketteryys ROC käyrä; raja-arvo=2,5 (MDC = sensitiivisyys .51, spesifisyys .69)
• Yhteispisteet ROC käyrä; raja-arvo=3,5 (MDC = sensitiivisyys .55, spesifisyys .73)
• Edellä mainitut tulokset erottavat motoriikassaan kehittyneet kehitysvammaiset 4–12-vuotiaat lapset niistä kehitysvammaisista lapsista, joilla motoriikka ei ollut kehittynyt lainkaan «Wuang YP, Su CY. Reliability and responsiveness of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2009;30(5):847–855.»28

Wuang ym. «Wuang YP, Su CY, Huang MH. Psychometric comparisons of three measures for assessing motor functions in preschoolers with intellectual disabilities. J Intellect Disabil Res 2012;56(6):567–578.»29 tutkivat 3–6-vuotiaita (keski-ikä 42.9±14.9 kuukautta) kehitysvammaisia lapsia kolmesti: kaksi tutkimusta tehtiin kahden viikon välein ennen interventiota ja kolmas tutkimus heti 6 kuukautta kestäneen intervention jälkeen. Samalla tutkittiin BOT-2 -mittarin pitkän version kykyä erottaa eri tavalla motoriikassaan edistyneet kehitysvammaiset lapset. 

• ROC käyrä; raja-arvo=0,66 (MDC = sensitiivisyys .43 ja spesifisyys .66) erottaa motoriikassaan kehittyneet kehitysvammaiset 3–6-vuotiaat lapset niistä kehitysvammaisista lapsista, joilla motoriikka ei ollut kehittynyt lainkaan «Wuang YP, Su CY. Reliability and responsiveness of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2009;30(5):847–855.»28.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Manuaalia, käyttöopasta, testaajan kirjasta eikä kirjauslomaketta ole käännetty suomeksi. Taito-osien ja testiosion termien suomennos on tehty HUS-Lastenlinnassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

BOT-2 -mittari on toinen painos alkuperäisestä The Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency (=BOTMP) -mittarista «Bruininks, R. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency: Examiner’s Manual. Circle Pines, MN: American Guidance Service, 1978.»4 ja se julkaistiin vuonna 2005 «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency (2nd ed.). Minneapolis, MN: NCS Pearson, 2005.»3. BOT-2 eroaa BOTMP-versiosta siten, että

a)     BOT-2 versio kohdistuu liikkeeseen osallistuvien lihasryhmien ja raajojen toimintaan, kun taas BOTMP-versiossa testi oli kohdistunut karkea- ja hienomotoriikkaan;

b)    BOTMP-versiossa ollut visuomotoriikan osio jaettiin BOT-2 versiossa kahteen eri testiosioon eli hienomotoriseen tarkkuuden osioon ja hienomotoriseen integraatio-osioon;

c)     BOT-2 versioon lisättiin karkeamotoriikan testiosioita: Juoksunopeus- ja ketteryysosa-alue sekä Voima-osa-alue; ja

d)    kehitettiin 4- ja 5-vuotiaiden arviointia lisäämällä uusia tehtäviä (esim. väritystehtäviä) ja alkuperäisten tehtävien muunnoksilla (esim. laajentamalla kuutioiden kokoa, jotka tuli pujottaa naruun, leventämällä tasapainopuomia). «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8

BOT-2 on standardoitu ja normitettu mittari. Standardointipisteet perustuvat normatiiviseen dataan, jossa tutkittavat, n=1520, olivat iältään 4–21-vuotiaita ja tulivat 38 osavaltion alueelta 239 paikasta Yhdysvalloista «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency (2nd ed.). Minneapolis, MN: NCS Pearson, 2005.»3. Mittaria on käytetty muun muassa seuraavilla lasten ja nuorten ryhmillä: tyypillisesti kehittyneet kouluikäiset «Brown T. Are performance-based and self-report measures of children's motor skill abilities linked? Occup Ther Health Care 2012;26(4):283–305.»2, motorisen kehityksen viivästymä «De Kegel A, Baetens T, Peersman W ym. Ghent developmental balance test: a new tool to evaluate balance performance in toddlers and preschool children. Phys Ther 2012;92(6):841–852.»6, autismin laajakirjoinen häiriö (ASD) «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency (2nd ed.). Minneapolis, MN: NCS Pearson, 2005.»3 «To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. (Viitattu 18.2.2016). Saatavissa: .»23, vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma «Wuang YP, Lin YH, Su CY. Rasch analysis of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in intellectual disabilities. Res Dev Disabil 2009;30(6):1132–1144.»27, kehityksellinen koordinaatiohäiriö «van der Linde BW, van Netten JJ, Otten E ym. A systematic review of instruments for assessment of capacity in activities of daily living in children with developmental co-ordination disorder. Child Ca»24, kehitysvammaisuus «Wuang YP, Su CY. Reliability and responsiveness of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2009;30(5):847–855.»28, lievä traumaattinen aivovamma «DeMatteo C, Greenspoon D, Levac D ym. Evaluating the Nintendo Wii for assessing return to activity readiness in youth with mild traumatic brain injury. Phys Occup Ther Pediatr 2014;34(3):229–244.»9, alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laaja kirjo (FASD) «Lucas BR, Latimer J, Doney R ym. The Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Short Form is reliable in children living in remote Australian Aboriginal communities. BMC Pediatr 2013;13:135.»19 ja Aspergerin syndrooma «To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. (Viitattu 18.2.2016). Saatavissa: .»23. BOT2-mittaria ei ole tutkittu CP-vammaisilla lapsilla, mutta BOTMP-mittaria on.

Mittarista on kaksi versiota: pitkä ja lyhyt. BOT-2 -mittarin pitkää versiota tulisi käyttää silloin, kun arvioidaan lapsen/nuoren oikeutta erityiskoulutuspalveluihin ja kun halutaan tukea kliiniselle diagnoosin teolle «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency (2nd ed.). Minneapolis, MN: NCS Pearson, 2005.»3. BOT-2 lyhyttä versiota tulisi käyttää silloin, kun tarvitaan työväline seulontaan ja määrittäessä tarve jatkoarvioinnille. Yhden tutkimuksen mukaan BOT-2 -mittarin lyhyt versio ei yksinään sovellu luokittelemaan 6–11-vuotiaita lapsia eri luokkiin, joiden motorinen taitavuus on korkea tai matala «Fransen J, D'Hondt E, Bourgois J ym. Motor competence assessment in children: convergent and discriminant validity between the BOT-2 Short Form and KTK testing batteries. Res Dev Disabil 2014;35(6):13»13.

Arvioitavat motoriset neljä taidon osa-aluetta ovat: Hienomotorinen kontrolli (fine manual control), Yläraajojen hallinta (manual coordination), Kehon hallinta (body coordination) sekä Voima ja ketteryys (strenght and agility). Taidon osa-alueet sisältävät kukin kaksi testiosiota eli yhteensä testiosioita on kahdeksan (Taulukko 1).

BOT-2 -mittarin lyhyt versio sisältää 14 arvioitavaa tehtävää pitkän version 53 tehtävästä «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8 (Taulukko 1). 

Taulukko 1. BOT-2 testin sisällön kuvaus kahdessa eri versioissa.

Lähde: yhdistellen ja mukaillen Bruininks & Bruininks «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency (2nd ed.). Minneapolis, MN: NCS Pearson, 2005.»3, Deitz ym. «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8 ja To-Mi «Winnick JP, Short FX. The BROCKPORT Physical Fitness Test Manual. Champaign, IL: Human Kinetics, 1999.»25. Taito-osien ja testiosioiden termien suomennus on HUS–Lastenlinnan sairaalan mukaan.

 BOT-2 -mittarin pisteet voidaan raportoida usealla eri tavalla

• Neljän testiosion pisteet raportoidaan yhteispistemääränä: standardoituina pisteinä (M = 50; SD = 10) tai prosenttiosuuksina.
• Löydökset voidaan raportoida myös kuvailevina luokituksina vaihdellen ”keskiarvon alapuolella” ja ”keskiarvon yläpuolella” välillä.
• Pitkässä versiossa skaalapisteet (M = 15; SD = 5) ja ikään suhteutetut pisteet ovat myös saatavilla. «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8  Testiosioissa keskimääräiset ikään suhteutetut pisteet ovat 15 (SD = 5).
• Mittarin osa-alueiden standardoitu yhteispistemäärä vaihtelee väillä 20–80 «Wuang YP, Su CY, Huang MH. Psychometric comparisons of three measures for assessing motor functions in preschoolers with intellectual disabilities. J Intellect Disabil Res 2012;56(6):567–578.»29.

BOT-2 -mittarilla voidaan arvioida myös yksi tai useampi osa-alue tai testiosio irrallaan toisista «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency (2nd ed.). Minneapolis, MN: NCS Pearson, 2005.»3.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

HUS–Lastenlinnan sairaalassa BOT-2-mittaria on käytetty vuodesta 2005 mm. CP-vammaisten lasten motoriikan arvioinnissa. Muista käyttökokemuksista ei ole tietoa. 

Tutkimusten tiedot

Brown 2012 (Australia) «Brown T. Are performance-based and self-report measures of children's motor skill abilities linked? Occup Ther Health Care 2012;26(4):283–305.»2:

• Pitkittäistutkimus: kaksi mittauskertaa 6–8 päivän välein.
• BOT-2-mittarin pitkästä versiosta tutkittiin korrelaatiota the Physical Self-Description Questionnaire (PSDQ) «Marsh H, Richards G, Johnson S, Roche L, Tiemayne P. Physical Self-Description Questionnaire: Psychometric properties and a multitrait-multimethod analysis of relations to existing instruments. J Spor»20 «Metsämuuronen J. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp, 2003.»21kyselyn kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 93; ikä 10.3 (SD = 1.4) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: valittiin lapsia, joilla oli iälleen tyypillinen kehitys motorisissa taidoissa.
  • Mistä tutkittavat saatiin: neljän Melbournen esikaupungin ala-asteen koulusta, joista kaksi oli keskitason ja kaksi alemman sosioekonomisen väestöryhmän asuinalueelta.
• Mukaanottokriteerit:
  • iältään 8–12-vuotta
  • kirjallinen suostumus vanhemmilta/huoltajilta osallistumiseen.
• Poissulkukriteerit: jos vanhempien raportti sisälsi tiedon fyysisestä, psyykkisestä tai älyllisestä vajavuudesta, jolla voisi olla vaikutusta lapsen kykyyn suoriutua testitilanteesta tai arvioida omaa toimintaansa.
• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi neljännen vuoden toimintaterapeuttiopiskelijaa.

de Kegel ym. 2012 (Belgia) «De Kegel A, Baetens T, Peersman W ym. Ghent developmental balance test: a new tool to evaluate balance performance in toddlers and preschool children. Phys Ther 2012;92(6):841–852.»6:

• Poikittaistutkimus validiteetin osalta.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin tasapaino-osion korrelaatio The Ghent Developmental Balance Test (GDBT) «de Kegel A, Van Waelvelde H. Ghent Developmental Balance Test: Manual. Ghent, Belgium: Academia Press; 2009.»7 menetelmän kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 94 (tyypillinen kehitys n = 74, potilasryhmä n = 20); ikä 39 (SD = 19) kuukautta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: potilasryhmällä motorisen kehityksen viivästymä, johon tarvittiin fysioterapiaa.
  • Mistä tutkittavat saatiin: tyypillisesti kehittyneet lapset: julkisista päivähoitokeskuksista ja lastentarhoista Flanderin alueelta, jossa puhutaan Hollantia ja kliininen ryhmä: erilaisista monialaisista lasten kuntoutuslaitoksista.
• Mukaanottokriteerit:

1. tyypillisesti kehittyneillä lapsilla:

• ei tiedossa olevaa neuromotorista, sensorista tai älyllistä vajavuutta
• ei akuuttia tai kroonista sairautta.

2. potilasryhmän lapsilla:

• ei akuuttia tai kroonista sairautta
• ei vakavaa motoriikkaan vaikuttavaa neurologista sairautta tai vammaa kuten CP.

• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi koulutettua tutkijaa.

Deitz ym. 2007 (USA) «Deitz JC, Kartin D, Kopp K. Review of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2). Phys Occup Ther Pediatr 2007;27(4):87–102.»8:

• Katsausartikkeli, jossa oli pitkittäistutkimuksia. Pitkittäistutkimuksissa oli kaksi mittauskertaa 7–42 päivän intervallilla toteutettuna.
• BOT-2 -mittarin pitkästä ja lyhyestä versiosta kerrotaan sen kehittyminen alkuperäisestä Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-mittarista (BOTMP) «Bruininks, R. Bruininks-Oseretsky test of motor proficiency: Examiner’s Manual. Circle Pines, MN: American Guidance Service, 1978.»4 tähän uusittuun versioon, BOT-2:seen. Katsauksessa kerrotaan, mitä muutoksia mittariin uudistamisessa tehtiin. Lisäksi kuvataan BOT-2:n psykometriset ominaisuudet.
• Tutkittavat:
  • N = 1681; ikä: vaihteluväli 4–21-vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: tyypillisesti kehittyneiden ryhmällä (N = 1 520) oli vaihteleva toimintakyky, sisältäen esim. hyperaktiivisuutta, joka heikensi keskittymiskykyä; emotionaalisia ja käytöshäiriöitä; oppimisen ongelmia; henkistä jälkeenjääneisyyttä; kehityksen viivästymistä; ja puhe-/kielellisiä häiriöitä.
  • Kolme ryhmää, jotka eivät ole tyypillisesti kehittyneiden ryhmädatassa mukana:
    • kehityksellinen koordinaatiohäiriöryhmä (n = 50)
    • korkea-toimintainen autismi (high functiong autism) /Aspergerin syndroomaryhmä (n = 45)
    • kenkinen jälkeenjääneisyys (n = 66).
  • Mistä tutkittavat saatiin: ei käy ilmi.
• Mukaanotto- ja poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: ei käy ilmi.

DeMatteo ym. 2014 (Kanada) «DeMatteo C, Greenspoon D, Levac D ym. Evaluating the Nintendo Wii for assessing return to activity readiness in youth with mild traumatic brain injury. Phys Occup Ther Pediatr 2014;34(3):229–244.»9:

• Poikittaistutkimus.
• BOT-2 mittarista (pitkä versio) tutkittiin sen tasapaino-osion korrelaatiota the Community Balance and Mobility Scale (CBM) «Howe JA, Inness EL, Venturini A ym. The Community Balance and Mobility Scale--a balance measure for individuals with traumatic brain injury. Clin Rehabil 2006;20(10):885–895.»16 testin pisteiden kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 24; ikä: ka 14.9 (vaihteluväli 9–18) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: lievä traumaattinen aivovamma.
  • Mistä tutkittavat saatiin: the Acquired Aivovamma seurantaklinikalta McMaster lastensairaalasta Hamiltonista Ontariosta.
• Mukaanottokriteerit:
  • Diagnosoitu lievä traumaattinen aivovamma viimeisen vuoden aikana, johon on joko liittynyt tajuttomuus tai ei ole liittynyt tajuttomuus.
  • Olivat testauksen aikana kykeneviä kävelemään.
  • Olivat saaneet lääkäriltä luvan osallistua Wii-peleihin ja testeihin.
• Poissulkukriteerit: 
  • vakavan aivovamman saaneet, jotka oli jouduttu elvyttämään.
  • oli otettu sisään lasten tehohoito-osastolle
  • kirurgisia toimenpiteitä tarvinneet
  • joilla esiintyi kohtauksia.
• Ketkä tekivät mittaukset: ei käy ilmi.

Fransen ym. 2014 (Belgia) «Fransen J, D'Hondt E, Bourgois J ym. Motor competence assessment in children: convergent and discriminant validity between the BOT-2 Short Form and KTK testing batteries. Res Dev Disabil 2014;35(6):13»13:

• Poikittaistutkimus.
• BOT-2 -mittarin lyhyestä versiosta tutkittiin yhtäpitävää ja erottelevaa validiteettia ja korrelaatiota the Körperkoordinationstest für Kinder (KTK) «Kiphard EJ, Schilling F. Körperkoordinationstest für Kinder. Überarbeitete und ergänzte Auflage. Beltz Test GmbH: Göttingen. Germany, 2007.»17 mittarin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 2 485, ikä: vaihteluväli 6–11-vuotta. Lapset jaettiin kolmeen ikäryhmään: 6–7-, 8–9- ja 10–11-vuotiaat.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: ei diagnoosia tai ongelmia, yleissivistävää opetusta saavia lapsia.
  • Mistä tutkittavat saatiin: 26 peruskoulusta Belgiassa.
• Mukaanottokriteereitä ei ole kerrottu.
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: mittauksia ohjasivat koulutetut valvojat.

Lane & Brown 2015 (Australia) «Lane H, Brown T. Convergent validity of two motor skill tests used to assess school-age children. Scand J Occup Ther 2015;22(3):161–172.»18:

• Poikittaistutkimus.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin sen korrelaatio the Movement Assessment Battery for Children – Second Edition (MABC-2) «Henderson S, Sugden D, Barnett A. Movement Assessment Battery for Children-2: Checklist instructions. London, UK: Harcourt Assessment, 2007.»15 mittarin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 50:
    • AB2-ryhmässä 7–10-vuotiaat, ka 8.11 (SD=1.1, vaihteluväli 7–10.11) vuotta, n = 25
    • AB3-ryhmässä 11–16-vuotiaat, ka 13.4 (SD=1.8, vaihteluväli 11–16.11) vuotta n = 25
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: ei diagnoosia/ongelmaa toimintakyvyssä.
  • Mistä tutkittavat saatiin: Victorian alueelta Australiasta.
• Mukaanottokriteerit:
  • tyypillisesti kehittyneet 7–16-vuotiaat lapset
  • englanninkielentaito
  • peruskoulun ala-asteen ja yläasteen oppilaat
  • lapset, joilla lupa vanhemmilta/huoltajilta osallistua tutkimukseen.
• Poissulkukriteerit:kehityksellinen, älyllinen, neurologinen, lääketieteellinen tai oppimiseen liittyvä ongelma.
• Ketkä tekivät mittaukset: ensimmäinen tutkija (Lane).

van der Linde ym. 2013 (Alankomaat) «van der Linde BW, van Netten JJ, Otten E ym. A systematic review of instruments for assessment of capacity in activities of daily living in children with developmental co-ordination disorder. Child Ca»24:

• Katsausartikkeli.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin sen psykometriikka.
• Tutkittavat:
  • Tutkittavien määrä ja tarkkaa ikää ei ole kerrottu (kouluikäinen).
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: kehityksellinen koordinaatiohäiriö (developmental co-ordination disorder, DCD).
  • Mistä tutkittavat saatiin: ei ole kerrottu.
• Mukaanottokriteerit:
  • katsaukseen valittiin artikkelit, joissa tutkittiin 1) standardoituja ja objektiivisia mittareita, 2) mittareiden aihealueet kuvastavat ADL-toimintoja ja 3) ne soveltuvat itsenäisesti liikkuville DCD- ja kouluikäisille lapsille
  • mittareista oli tehty psykometriikkatutkimusta DCD-lapsilla
  • rinnakkaisarvioitu englanninkielinen kokotekstiartikkeli.
• Poissulkukriteerit:jos artikkelissa ei ollut kuvattu mm. mittarin testaamisen tavoitteita, kliinistä käyttökelpoisuutta ja psykometrisiä ominaisuuksia.
• Ketkä tekivät mittaukset: ei ole kerrottu.

Lucas ym. 2013 (Australia) «Lucas BR, Latimer J, Doney R ym. The Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Short Form is reliable in children living in remote Australian Aboriginal communities. BMC Pediatr 2013;13:135.»19:

• Pitkittäistutkimus, kaksi mittauskertaa, joiden väli oli mediaani 45.5 (vaihteluväli 11–114) päivää.
• BOT-2 -mittarin lyhyestä versiosta tutkittiin eri mittaajien välinen ja saman mittaajan välinen reliabiliteetti ja pienin havaittava muutos (MDC).
• Tutkittavat:
  • N = 30, ikä: ka 8.8 (vaihteluväli 7–9) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laaja kirjo (FASD).
  • Mistä tutkittavat saatiin: n = 108 lapsen lapsiryhmästä, jotka olivat syntyneet vuosina 2002 tai 2003 ja jotka osallistuneet Liliwan Projektiin, jossa yli 50 % äideistä joi raskauden aikana alkoholia.
• Mukaanottokriteereitä ei ole kerrottu.
• Poissulkukriteereitä ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: kaksi fysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti.

Pan 2014 (Taiwan) «To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. (Viitattu 18.2.2016). Saatavissa: .»23:

• Poikittaistutkimus.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin sen erottelukyky autismiryhmän ja ei-autismiryhmän välillä ja korrelaatio the BROCKPORT Physical Fitness Test (BPFT) «Wong TPS, Leung EYW, Poon CYC, Leung CYF, Lau BPH. Balance performance in children with unilateral and bilateral severe-to-profound-grade hearing impairment. Hong Kong Physiotherapy Journal 2013;31:81»26 mittarin eri osioiden kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 62 (autismiryhmässä, n = 31 ja ei-autismiryhmässä, n = 21); ikä: autismiryhmässä: ka 14.58 (SD = 1.55, vaihteluväli 10–17) vuotta ja ei-autismiryhmässä: ka 14.70 (SD = 1.63, vaihteluväli 10–17) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: kaksi ryhmää: autismi ja ei-autismi.
  • Mistä tutkittavat saatiin: yhdestä suuresta kaupungista, jossa nuoret osallistuivat yliopistoperusteiseen fyysisen aktiivisuuden ohjelmaan, paikallisista autismia tukevista ryhmistä, median kautta, suoralla yhteenotolla ja sähköpostiviesteillä.
• Mukaanottokriteerit:
  • Aspergerin syndrooma
  • lievä autismi.
• Poissulkukriteerit:ei ole kerrottu.
• Ketkä tekivät mittaukset: tutkija ja kaksi koulutettua opiskelijaa.

Wong ym. 2013 (Hong Kong) «Wuang YP, Su CY, Huang MH. Psychometric comparisons of three measures for assessing motor functions in preschoolers with intellectual disabilities. J Intellect Disabil Res 2012;56(6):567–578.»29:

• Poikittaistutkimus.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin tasapaino-testiosion korrelaatio seuraavien testien tasapaino-osioihin: The Pediatric Version of Clinical Test for Sensory Interaction of Balance (P-CTSIB) (Crowe ym.1991), The Pediatric Functional Reach Test (PFRT) «Donahoe B, Turner D, Worrell T. The Use of Functional Reach as a Measurement of Balance in Boys and Girls Without Disabilities Ages 5 to 15 Years. Pediatr Phys Ther 1994;6:189–193.»10 ja postrotary nystagmus (PRN) «Ayres AJ. Sensory integration and praxis tests. Manual; 1989.s. 157.»1.
• Tutkittavat:
  • N = 28; ikä: ka 8.8 (SD = 1.9, vaihteluväli 6.2–12.6) vuotta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma ja 23:lla 28:sta oli tasapaino-ongelma. Molemmat ryhmät ovat samassa analyysissa yhdistettynä.
  • Mistä tutkittavat saatiin: Lasten arviointipalvelun tietokonesysteemistä (the computer system of Child Assessment Service, CAS) Terveysosastolta, Hong Kongista.
• Mukaanottokriteerit:6–11-vuotias, jolla oli todettu toispuoleinen tai molemmin puoleinen vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma.
• Poissulkukriteerit:
  • joilla oli neurologisia, visuaalisia tai fyysisiä vammoja kuulovamman lisäksi
  • älykkyysosamäärä alle 80.
• Ketkä tekivät mittaukset: ei käy ilmi.

Wuang & Su 2009 (Taiwan) «Wuang YP, Su CY. Reliability and responsiveness of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2009;30(5):847–855.»28:

• Pitkittäistutkimus: kolme mittauskertaa, joista kaksi tehtiin kahden viikon intervallivälillä ennen interventiota (interventiota ei ollut niiden väissä) ja kolmas heti 4 kuukautta kestäneen intervention jälkeen.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin reliabiliteetti ja muutosherkkyys.
• Tutkittavat:
  • N = 100; ikä: ka 82.9 (SD = 24.9, vaihteluväli 48–124) kuukautta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: älyllinen kehitysvammaisuus.
  • Mistä tutkittavat saatiin: kolmesta julkisesta erityiskoulusta, kahdesta agentuuritoimistosta, kahdesta lasten kehityskeskuksesta ja neljästä sairaalasta Etelä-Taiwanista.
• Mukaanottokriteerit:
  • iältään 4–12-vuotiaita
  • diagnosoitu kehitysvammaisuus IQ≤70 yhdessä adaptiivisten toimintojen rajoitusten kanssa
  • ei ole vakavia emotionaalisia tai käytöksellisiä häiriöitä
  • tutkimuksen aikana osallistui fysioterapiaan tai toimintaterapiaan.
• Poissulkukriteerit:
  • autismi, CP-vamma, sokeus, kuurous
  • aiempi historia neurologisista häiriöistä kuten traumaattinen aivovamma, lihassurkastuma ja epilepsia.
• Ketkä tekivät mittaukset: päätutkija, joka oli toimintaterapeutti.

Wuang ym. 2012 (Taiwan) «Wuang YP, Lin YH, Su CY. Rasch analysis of the Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-Second Edition in intellectual disabilities. Res Dev Disabil 2009;30(6):1132–1144.»27:

• Pitkittäistutkimus: kolme mittauskertaa, joista kaksi tehtiin kahden viikon intervallivälillä ennen interventiota ja kolmas heti 6 kuukautta kestäneen intervention jälkeen.
• BOT-2 -mittarin pitkästä versiosta tutkittiin psykometriikka ja korrelaatiota the Movement Assessment Battery for Children-Second Edition (MABC-2) (Henderson ym. 2007) mittarin ja the Peabody Developmental Motor Scale-Second Edition (PDMS-2) (Folio & Fewell 2000) mittarin kanssa.
• Tutkittavat:
  • N = 141, ikä: ka 42.9 (SD = 14.9, vaihteluväli 36–72) kuukautta.
  • Diagnoosi/toimintakyvyn ongelmat: lievä (n = 101), keskivaikea ja vaikea (n = 40) kehitysvammaisuus.
  • Mistä tutkittavat saatiin: viidestä julkisesta erityiskoulusta, kahdesta agentuuritoimistosta, kahdesta lasten kehityskeskuksesta ja kolmesta sairaalasta Etelä-Taiwanista.
• Mukaanottokriteerit:
  • iältään 3–6-vuotiaita
  • diagnosoitu kehitysvammaisuus IQ≤70 yhdessä adaptiivisten toimintojen rajoitusten kanssa
  • ei vakavia emotionaalisia tai käytöksellisiä häiriöitä
  • tutkimuksen aikana osallistui fysioterapiaan tai toimintaterapiaan.
• Poissulkukriteerit: 
  • autismi, CP-vamma, sokeus, kuurous tai vakava sensorinen vajavuus
  • aiempi historia neurologisista häiriöistä kuten traumaattinen aivovamma, lihassurkastuma ja epilepsia.
• Ketkä tekivät mittaukset: päätutkija, joka oli toimintaterapeutti ja kaksi muuta toimintaterapeuttia.

Mittarin tiedot koonnut

Auli Karttunen, TtM, ft

Hyväksynyt: 

TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»5

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde