MFIS - Muokattu asteikko uupumuksen vaikutusten arviointiin

Mittarin lomake ja ohje

• Kyselylomake «»1
• Pisteytysohje «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

MFIS on modifioitu muoto “Fatique Impact Scale” (FIS) -kyselystä «Fisk JD, Pontefract A, Ritvo PG ym. The impact of fatigue on patients with multiple sclerosis. Can J Neurol Sci 1994;21:9-14 »4. Se perustuu 21 kysymykseen, joilla MS-tautia sairastava henkilö voi arvioida uupumuksen (fatigue) vaikutusta fyysisen, kognitiiviseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn käyttäen 5-portaista Likert-asteikkoa (0-4). MFIS on osa National Multiple Sclerosis Society’n MS-tautia sairastavan henkilön elämänlaadun arviointimenetelmää (MSQLI). MFIS on helppo toteuttaa ja se keskittyy siihen, miten MS-tautiin liittyvä uupumus (fatigue) vaikuttaa MS-tautia sairastavan jokapäiväiseen elämään. Kyselyssä MS-tautia sairastava henkilö arvioi viimeisen 4 viikon aikana esiintyneen uupumuksen vaikutusta fyysiseen, kognitiiviseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn. Tällöin MFIS-kyselyn yhteispisteiden lisäksi saadaan erikseen pisteet kuhunkin osioon.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

MS-tautia sairastavat ja aivovamman saaneet henkilöt.

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Muu
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

RUUMIIN/KEHON TOIMINNOT [b], Tietoisuustoiminnot [b110], Henkinen energia ja viettitoiminnot [b130], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Tarkkaavuuden ylläpito [b1400], Muistitoiminnot [b144], Psykomotoriset toiminnot [b147], Ajattelun tahti [b1600], Ajattelun hallinta [b1603], Rasituksen sietotoiminnot [b455], Lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot [b730], Päätöksen tekeminen [d177], Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen loppuun [d2302], Omasta terveydestä huolehtiminen [d570], PÄÄLUOKKA 8 KESKEISET ELÄMÄNALUEET [d8], PÄÄLUOKKA 9 YHTEISÖLLINEN, SOSIAALINEN JA KANSALAISELÄMÄ [d9]

Mittarin ylläpitotaho

Kehittäjät: The Consortium of Multiple Sclerosis Centers Health Services Research Subcommittee.

Ylläpito: National Multiple Sclerosis Society osana MS-tautia sairastavan elämänlaadun arviointimenetelmää «https://cdn.sanity.io/files/y936aps5/production/235c5accd1225e85869750bd37458a9aa539d33a.pdf»2 (MSQLI «https://www.nationalmssociety.org/for-professionals/for-researchers/researcher-resources/research-tools/clinical-study-measures»3).

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Ammattikoulutuksen tarve: Kyselylomakkeen käyttö ei edellytä tiettyä ammattikoulutusta eikä erillistä käyttökoulutusta. Käyttäjän / tulosten tulkitsijan on kuitenkin hyvä ymmärtää jollakin tasolla uupumuksen mekanismeja ja ilmentymiä.
• Erillisen koulutuksen tai kurssin tarve: Kyselyyn liittyviin ohjeisiin tulee perehtyä huolella ennen arviointia. MFIS on itsearviointilomake, jonka MS-tautia sairastavat henkilöt pystyvät yleensä täyttämään ilman, että tutkimuksen tekijän täytyy puuttua tilanteeseen. Kuitenkin, jos henkilöllä on näköön tai yläraajan toimintaan liittyviä vaikeuksia, on mahdollista, että kyselylomake täytyy täyttää haastatellen. Tällöin haastattelijalla tulee olla perustiedot haastattelutaidoista ja kyselylomakkeesta. Mittarin käyttöön liittyvien lomakkeiden ja ohjeiden saatavuus: Englanniksi osana National Multiple Sclerosis society’n MS-tautia sairastavan elämänlaadun arviointimenetelmää (MSQLI). Lupa MFIS-kyselyn käyttöön on saatu (1.3.2016): Nicholas G. LaRocca, Ph.D. Vice President, Health Care Delivery and Policy Research National Multiple Sclerosis Society

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake

Aikatarve

5-10 minuuttia.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Viitearvot: Väestötutkimuksiin perustuvia viitearvoja MS-tautia sairastavilla ei ole julkaistu. Laajoissa väestötutkimuksissa on saatu seuraavia tuloksia:

• MFIS-yhteispisteet keskimäärin 44,2 pistettä (SD=18,2) (vaihteluväli 0–82 pistettä) (Amtmann ym. 2012; n=1271). Tässä tutkimuksessa vastanneiden henkilöiden MS-taudin vaikeusaste oli lievä (EDSS≤4.0) 32,4 %:lla, keskivaikea (EDSS 4,5-6,5) 47,9 %:lla ja suuri (EDSS≥7,0) 19,7 %:lla tutkittavista. Sukupuolijakaumaltaan ja MS-taudin tyypiltään tutkittavat vastasivat kirjallisuudessa esiintyvää tietoa.

Tulosten pisteytys- ja tulkintaohje on saatavilla oikeassa laidassa Mittarin lomake ja ohje -kohdassa. 

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta".

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Multiple Sclerosis Council. Fatigue and multiple sclerosis—clinical practice guideline. Paralyzed Veterans of America; 1998. «https://pva.org/wp-content/uploads/2021/09/fatigue1b772.pdf»4

Osana National Multiple Sclerosis society’n MS-elämänlaatu -arviointia (MSQOLI User’s manual; 23-24 «https://cdn.sanity.io/files/y936aps5/production/235c5accd1225e85869750bd37458a9aa539d33a.pdf»2).

Neurology Section of the American Physical Therapy Association’s Multiple Sclerosis Taskforce (MSEDGE) suosittelee MFIS-kyselyn käyttöä (sivut 230–234). Suositus on tehty Delphi-menetelmää käyttäen tutkijoita ja kliinikoita sisältävän paneelin toimesta.   Lisätietoja suosituksesta «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/multiple-sclerosis»5

MSEDGE suosittelee MFIS-kyselyä käytettäväksi MS-tautia sairastavien henkilöiden kohdalla seuraavissa tilanteissa:

• akuutissa sairaalahoidossa, hoitokodeissa, laitos- ja avokuntoutuksessa sekä kotona tapahtuvassa kuntoutuksessa
• taudin vaikeusasteen (EDSS) mukaan oireettomasta/lieväoireisesta apuvälinein liikkuviin ja pyörätuolia käyttäviin (EDSS 0,0–7,5).

Mittarin käännös

Vuonna 2006 Mapi Research Institute suomensi MFIS-kyselyn ja julkaisi sen ei-kaupallista tutkimuskäyttöä varten. Vuonna 2017 Mapi:n julkaisemat ja ylläpitämät arviointimenetelmät löytyvät PROQOLID-tietokannasta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/modified-fatigue-impact-scale»6, jossa on saatavilla myös käännöksen metodologia.

Mapi Institute «https://www.mapi-institute.com/linguistic-validation/»7 tekee kielellisesti validoituja (linguistic validations) potilaille tarkoitettujen itsearviointimenetelmien (Patient-Centered Outcomes) käännöksiä. Vuodesta 2014 lähtien siitä on käytetty nimeä Mapi. Käännettyjen arviointimenetelmien psykometrisia ominaisuuksia ei ole tutkittu, mutta huolellisen kielellisen validaation tarkoituksena on tuottaa alkuperäistä versiota vastaava käännös, jolloin myös psykometriset ominaisuudet ovat yhtäpitävät.  

Ennen Mapin tekemää käännöstä, MFIS-kysely käännettiin suomeksi osana MS-tautia sairastavan henkilön toimintakykyä käsittelevää tutkimusta vuonna 2000 «Paltamaa J. Assesment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Kela, Sosiaali- ja te»13. Siinä kaksi toisistaan riippumatonta kääntäjää (Jaana Paltamaa ja fysioterapian opiskelija) käänsivät lomakkeen suomeksi. Sen jälkeen käännöksiä verrattiin ja luotiin yhteisymmärryksessä käännösversio. Tästä tehtiin takaisinkäännös englantiin englantia äidinkielenään puhuvan henkilön toimesta (Michael Freeman, Jyväskylän yliopisto). Käännöstä verrattiin alkuperäiseen kyselyyn. 

Käännösten vertailu osoitti marginaalisia eroja sanavalinnoissa. Tässä suosituksessa on päädytty käyttämään Mapin tekemää käännöstä.  

• MFIS – Finland/Finnish – Final version – 31 Jul 06 – Mapi Research Institute.
• ID3039
• Mapi Reseach Trust «https://www.mapi-trust.org/»8

Lupa MFIS-kyselyn käännöksen käyttöön on saatu Mapilta (4.3.2016 Laurie Commenge).

Mittarin tausta ja kuvaus

Uupumus (fatigue) on yksi tavallisimmista ja rajoittavimmista oireista useissa neurologisissa sairauksissa. Uupumuksella tarkoitetaan epänormaalia väsymystä fyysisen tai psyykkisen ponnistelun yhteydessä. Jopa 80 % MS-tautia sairastavista ilmoittaa kokevansa poikkeuksellista uupumusta ja puolet MS-tautia sairastavista pitää sitä suurimpana taudin aiheuttamana ongelmana. Lisäksi uupumus jää usein pysyväksi. Uupumisoireen syntymekanismia ei tiedetä, mutta ulkoisten tekijöiden, kuten fyysisen rasituksen, stressin ja/tai lämmön on todettu edesauttavan uupumuksen syntymistä ja uupuminen yleensä lisääntyy päivän aikana «Tur C. Fatigue management in Multiple Sclerosis. Curr Treat Options Neurol 2016;18:26. Published online 2016 Apr 18. doi: 10.1007/s11940-016-0411-8»16.

Uupumus on määritelty subjektiiviseksi fyysisen tai henkisen energian puutteeksi, joka estää henkilöä aloittamasta tai ylläpitämästä tavanomaisia tai toivottuja päivittäisiä toimintoja «Lapierre Y, Hum 2. Treating fatigue. Int MS J 2007;14(2):64-71.»9. Uupumus ei ole riippuvainen tautimuodosta. Uupumus voi olla primaarinen tai sekundaarinen. Primaarinen uupumus ilmenee ilman ilmiselvää syytä. Sen sijaan sekundaarisen upumuksen taustalla voi olla joku muu syy, kuten esimerkiksi kipu, lihasspasmit, masennus, unihäiriöt, rakon toiminnan häiriöt tai lääkityksen sivuvaikutus, jotka tulee huomioida hoitoa suunniteltaessa «Tur C. Fatigue management in Multiple Sclerosis. Curr Treat Options Neurol 2016;18:26. Published online 2016 Apr 18. doi: 10.1007/s11940-016-0411-8»16.

Uupumuksen määrää ja sen jokapäiväiseen elämään aiheuttamia vaikutuksia voidaan arvioida erilaisilla kyselyillä. Näistä useimmin käytetyt ja eniten tutkitut ovat alkuperäinen Fatigue Severity Scale (FSS) ja Modified Fatigue Impact Scale (MFIS) «Tur C. Fatigue management in Multiple Sclerosis. Curr Treat Options Neurol 2016;18:26. Published online 2016 Apr 18. doi: 10.1007/s11940-016-0411-8»16.

Alkuperäistä 40 kysymyksen Fatique Impact Scale (FIS) -kyselyä tutkittiin MS-tautia, kroonista uupumusoireyhtymää ja verenpainetautia sairastavilla. Tutkimukset osoittivat korkeaa sisäistä yhtenevyyttä sekä koko asteikolla että eri osa-asteikoilla. Lisäksi FIS osoittautui sensitiiviseksi erottamaan uupumusta kokevat MS-tautia sairastavat henkilöt kroonista uupumusoireyhtymää ja verenpainetautia sairastavista «Fisk JD, Ritvo PG, Ross L ym. Measuring the functional impact of fatigue: initial validation of the fatigue impact scale. Clin Infect Dis 1994;18 Suppl 1:S79-83 »3. Tätä alkuperäistä FIS-kyselyä lyhennettiin poistaen kysymykset, joiden sisältö koettiin sekä tarpeettomaksi että niillä oli korkea sisäinen korrelaatio muihin kysymyksiin (MSQLI User’s manual). 

MFIS-kyselyn pisteet eivät ole yhteydessä ikään, sukupuoleen, MS-tautimuotoon, MS-taudin vaikeusasteeseen eikä kognitiiviseen suoriutumiseen, mutta sillä oli heikko korrelaatio (Kendall’s) sairauden kestoon (b=0,227, p=0,23) ja masennukseen (Zung-kysely, b=0,290, p=0,006) «Kos D, Kerckhofs E, Nagels G ym. Assessing fatigue in multiple sclerosis: Dutch modified fatigue impact scale. Acta Neurol Belg 2003;103:185-91 .»6. 

Tämä mittariarviointi kohdistuu 21 kysymyksen MFIS-versioon. Kunkin kysymyksen kohdalla vastaaja arvioi oman uupumuksen vaikutusta Likert-asteikolla 0–4 (0 = ei koskaan, 1 = harvoin, 2 = joskus, 3 = usein, 4 = lähes aina). Tulosten pisteytys- ja tulkintaohje on saatavilla oikeassa laidassa Mittarin lomake ja ohje -kohdassa. 

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

MFIS on helppo toteuttaa ja se keskittyy siihen, miten MS-tautiin liittyvä uupumus (fatigue) vaikuttaa MS-tautia sairastavan jokapäiväiseen elämään.

Tutkimusten tiedot

Amtmann ym. 2012 (USA) «Amtmann D, Bamer AM, Noonan V ym. Comparison of the psychometric properties of two fatigue scales in multiple sclerosis. Rehabil Psychol 2012;57:159-66 »1:

• n=1271 kotona asuvaa MS-tautia sairastavaa
• keski-ikä 50,7 vuotta; 80 % naisia; 36,2 % työssäkäyviä (20 tuntia tai enemmän/viikko)
• sairauden kesto keskimäärin 13,2 vuotta, 58,5 %:lla relapsoiva-remittoiva (toistuva – aaltomainen) tautimuoto, MS-taudin vaikeusaste lievä (EDSS≤4,0) 32,4 %:lla, keskivaikea (EDSS 4,5–6,5) 47,9 %:lla ja suuri (EDSS≥7,0) 19,7 %:lla tutkittavista

Flachenecker ym. 2002 (Saksa) «Flachenecker P, Kümpfel T, Kallmann B ym. Fatigue in multiple sclerosis: a comparison of different rating scales and correlation to clinical parameters. Mult Scler 2002;8:523-6 »5:

• n=151 MS-tautia sairastavaa avohoitoklinikalla
• keski-ikä 29,0 +/- 7,3 vuotta
• tautimuodot: relapsoiva-remittoiva n=94, sekundaarisesti progressiivinen n=50, primaaristi progressiivinen n=7
• keskimääräinen taudin kesto 9,9 +/- 6,7 vuotta; taudin vaikeusaste (EDSS): mediaani 3,5 pistettä

Kos ym. 2003 (Belgia) «Kos D, Kerckhofs E, Nagels G ym. Assessing fatigue in multiple sclerosis: Dutch modified fatigue impact scale. Acta Neurol Belg 2003;103:185-91 .»6:

• n=51 MS-tautia sairastavaa ja 21 tervettä kontrollia
• MS-tautia sairastavien keski-ikä 52 +/- 10,5 vuotta; 25 naista
• keskimääräinen MS-taudin kesto 16,6 +/- 8,9 vuotta, taudin vaikeusaste (EDSS) mediaani 6,5 (vaihteluväli 3–8,5) pistettä
• tautimuodot: relapsoiva-remittoiva n=15, kroonisesti progressiivinen n=25, primaaristi progressiivinen n=11

Kos ym. 2005 (usean maan tutkimus) «Kos D, Kerckhofs E, Carrea I ym. Evaluation of the Modified Fatigue Impact Scale in four different European countries. Mult Scler 2005;11:76-80 »7:

• Viiden maan MS-tautia sairastavia hoitavien keskusten tutkimus: Italia (n =50), Espanja (n=30), Slovenia (n=50) and Belgia (n=51)
• tutkittuja oli yhteensä 181, joiden keski-ikä oli 48,6 +/- 11,6 vuotta; 64 % naisia
• keskimääräinen MS-taudin kesto 14,4 +/- 9,3 vuotta, taudin vaikeusaste (EDSS) mediaani 6 (vaihteluväli 3–8,5) pistettä
• tautimuodot: relapsoiva-remittoiva n=16, sekundaarisesti progressiivinen n=20, primaaristi progressiivinen n=14 (12 kohdalla ei tietoa)
• MFIS and Fatigue Severity Scale (FSS) täytettiin kahdesti (mittauskertojen väli ≤3 päivää)

Kos ym.2006 (Belgia) «D'hooghe M, Van Gassen G, Kos D ym. Improving fatigue in multiple sclerosis by smartphone-supported energy management: The MS TeleCoach feasibility study. Mult Scler Relat Disord 2018;22:90-96 »8:

• n=62 MS-tautia sairastavaa ja 24 tervettä kontrollia (Belgia)
• keski-ikä 52 +/- 10,5 vuotta; 29 naista
• taudin vaikeusaste (EDSS) mediaani 6,5 pistettä
• tautimuodot: relapsoiva-remittoiva n=65, sekundaarisesti progressiivinen n=50, kroonisesti progressiivinen n=87, primaaristi progressiivinen n=19 (10 kohdalla ei tietoa)
• testit toistettiin maksimissaan 3 päivän välein

Mills ym. 2010 (Englanti) «Mills RJ, Young CA, Pallant JF ym. Rasch analysis of the Modified Fatigue Impact Scale (MFIS) in multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2010;81:1049-51 »11:

• MFIS-kysely lähetettiin postikyselynä varmaa MS-tautia sairastaville henkilöille, jotka olivat kahden keskuksen hoidossa Englannissa
• 55 % MS-tautia sairastavaa vastasi
• n=415, naisia 70,6 %
• Vastanneiden tautimuotoa tai sairauden vaikeusastetta ei ole raportoitu; on vain mainittu, että tautimuoto noudattaa yleistä MS-taudin jakaumaa ja, että vastanneilla oli laaja vaikeusasteiden kirjo

Rietberg ym. 2010 (Hollanti) «Rietberg MB, Van Wegen EE, Kwakkel G. Measuring fatigue in patients with multiple sclerosis: reproducibility, responsiveness and concurrent validity of three Dutch self-report questionnaires. Disabil »14:

• n=43 kävelevää MS-tautia sairastavaa
• keski-ikä 48,7 +/- 7 vuotta; 30 naista
• keskimääräinen MS-taudin kesto 14,3 +/- 9,2 vuotta, taudin vaikeusaste (EDSS) mediaani 3,5 pistettä
• tautimuodot: relapsoiva-remittoiva n=26, sekundaarisesti progressiivinen n=10, primaaristi progressiivinen n=7
• MFIS-kysely täytetty kahdesti viikon välein

Tellez ym. 2005 (Espanja) «Téllez N, Río J, Tintoré M ym. Does the Modified Fatigue Impact Scale offer a more comprehensive assessment of fatigue in MS? Mult Scler 2005;11:198-202 »15: 

• poikkileikkaustutkimus
• n=231 MS-tautia sairastavaa ja n=123 tervettä kontrollia
• MS-tautia sairastavien keski-ikä 37,1 +/- 10 vuotta; 69 % naisia
• keskimääräinen MS-taudin kesto 6,9 +/- 7,2 vuotta 
• tautimuodot: relapsoiva-remittoiva n=164, sekundaarisesti progressiivinen n=47, primaaristi progressiivinen n=12

Linkit

• Lisätietoa mittarista englanniksi PROQOLID-verkkosivulta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/modified-fatigue-impact-scale»6
• Mapi Research Trust «https://www.mapi-trust.org/»8
• MSEDGE-suositus «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/multiple-sclerosis»5
• Lisätietoa mittarista englanniksi Rehabilitation Measures -tietokannasta «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/modified-fatigue-impact-scale»9
• MS-tautia sairastavan elämänlaadun arviointimenetelmä «https://cdn.sanity.io/files/y936aps5/production/235c5accd1225e85869750bd37458a9aa539d33a.pdf»2
• Mapi Institute «https://www.mapi-institute.com/»10
• Multiple Sclerosis Quality of Life Inventory (MSQLI) «https://www.nationalmssociety.org/for-professionals/for-researchers/researcher-resources/research-tools/clinical-study-measures»3

Mittarin tiedot koonnut

Jaana Paltamaa, TtT, fysioterapeutti

Hyväksynyt:  TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»11

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäiset lähteet