Sheehanin toimintakykyvajeasteikko

TOIMIA-mittarit
4.4.2017 • Viimeisin muutos 5.9.2024
Tanja Rentto, Aki Vuokko ja Katinka Tuisku

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: SDS

Nimi englanniksi: The Sheehan Disability Scale

Nimi ruotsiksi: Sheehans disabilitetsskala, Sheehans självutvärderingsformulär för nedsatt funktion

Mittarin versio: TOIMIA-tietokantaan arvioitu suomenkielinen SDS pohjautuu alkuperäisen (vuodelta 1983) englanninkielisen SDS-mittarin uusimpaan, vuonna 2011, päivitettyyn versioon «Sheehan DV. The Anxiety Disease. New York, Scribner’s 1983: 151.»8. Arvioidussa suomennoksessa ei ole mukana vuoden 2011 englanninkielisen mittariversion lisäkysymyksiä menetetyistä työpäivistä ja vähentyneestä tuottavuudesta, koska näitä kysymyksiä ei ole ollut pääsääntöisesti mukana englanninkielisen SDS-mittarin uusissa validaatiotutkimuksissa.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Sheehanin toimintakykyvajeasteikon soveltuvuus terveydenhuollon käyttöön arvioitaessa sairauden aiheuttamaa toimintakykyvajetta erityisesti mielenterveyshäiriöissä ja myös somaattisissa sairauksissa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Mittari on kehitetty käytettäväksi toimintakykyvajeen ja -haitan arvioimiseen psykiatrisissa tutkimuksissa alun perin ahdistushäiriöpotilaille «Sheehan DV. The Anxiety Disease. New York, Scribner’s 1983: 151.»8.

Kohderyhmä

  • Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Työkyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

SUORITUKSET JA OSALLISTUMINEN [d], PÄÄLUOKKA 6 KOTIELÄMÄ [d6], Perhesuhteet [d760], Ammatillinen koulutus [d825], Korkea-asteen koulutus [d830], Vastikkeellinen työ [d850], Vastikkeeton työ [d855], Virkistäytyminen ja vapaa-aika [d920]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Englanninkielinen versio: David V. Sheehan/MAPI in Lyon, France, SDS:sta on yhteensä 60 erikielistä versiota. «https://fi.harmresearch.org/about-us/david-v-sheehan-md-mba/sheehan-scales-and-structured-diagnostic-interviews/sheehan-disability-scale-sds/»3

Suomenkielinen versio: TOIMIA, HYKS Psykiatrian työkykystrategia ja Mielenterveystalo. 

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Mittarin käyttö edellyttää aina luvan pyytämistä mittarin omistajalta, professori David Sheehanilta «https://fi.harmresearch.org/about-us/david-v-sheehan-md-mba/sheehan-scales-and-structured-diagnostic-interviews/sheehan-disability-scale-sds/»3.

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Mittarin käyttö on maksullista. Mittarin käyttäminen kliinisessä työssä ja tutkimuksessa edellyttää luvan pyytämistä mittarin omistajalta, professori David Sheehanilta. Lisätietoa käyttöluvasta ja maksuista on mittarin verkkosivuilla «https://fi.harmresearch.org/about-us/david-v-sheehan-md-mba/sheehan-scales-and-structured-diagnostic-interviews/sheehan-disability-scale-sds/»3

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö edellyttää terveydenhuoltoalan koulutuksen.
  • Mittarin käyttö ei edellytä muuta erillistä lisäkoulutusta.

Tarvittavat välineet

  • kyselylomake

Aikatarve

5 minuuttia

Raja-arvot

Mittarilla ei ole yleisiä raja-arvoja. 

Mittaria ylläpitävällä Mapi-sivustolla määritellään kuitenkin arvoilla ≥ 5/ osa-alue toimintakykyhaitan olevan huomattavan suuri. Tutkimuksen mukaan kolmen osa-alueen yhteispistemäärä ≥ 21 viittaa merkittävään toimintakyvyn alenemiseen ahdistushäiriöpotilailla «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 »4.  

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

TOIMIA-tietokannassa julkaistava versio on päivitetty käännös vuodelta 2016 HUS:n, Työterveyslaitoksen ja TOIMIA-hankkeen yhteistyönä. Käännösversio on testattu myös takaisinkäännöksenä suomesta englantiin.

Mittarin tausta ja kuvaus

SDS-mittarin kehittäminen

Mielenterveyshäiriöiden ja somaattisten pitkäaikaissairauksien on todettu huonontavan toimintakykyä.  SDS-mittaria kehitettäessä vuonna 1981 vastaavia toimintakykyä kuvaavia mittareita olivat Social Adjustment Scale (SAS), Medical Outcome Study (MOS) SF-36 ja Global Assessment Scale, jotka sisälsivät paljon kysymyksiä (50, 36 ja 21 kysymystä). Oli tarvetta kehittää nopeampi ja lyhyempi kysely. SDS-mittarin asteikoksi valittiin mahdollisimman monipuolinen, mutta yksinkertainen VAS-asteikko, jossa yhdistettiin Likertin asteikon luotettavuus ja VAS-asteikon erottelukyky. Kysymyksiä kehitettiin potilas- ja asiantuntijapaneelin palautteen avulla.

SDS-mittari on kehitetty vuonna 1981 ja se on julkaistu ensimmäisen kerran David V. Sheehanin kirjoittamassa kirjassa ”The Anxiety Disease” (1983) «Sheehan DV. The Anxiety Disease. New York, Scribner’s 1983: 151.»8. Mittari kehitettiin ahdistuksen aiheuttaman toimintakykyhaitan määrittämiseen kolmella toimintakyvyn alueella: 1) työ/koulu, 2) sosiaalinen elämä ja vapaa-ajan toiminta ja 3) perhe-elämä ja kotityöt. Mittarissa on pyritty kattamaan kolme eri hahmottamisen tapaa: VAS-asteikko (0-10) numeerisena ulottuvuutena, sanalliset ilmaisut, sekä kädellä osoittamisen mahdollisuus.

Alkuperäistä SDS-mittarin versiota vuodelta 1983 on validoitu useissa artikkeleissa eri näkökulmista. Keskeisin validaatioartikkeli on julkaistu 2008 kliinisten tutkimusten käyttöön «Sheehan KH, Sheehan DV. Assessing treatment effects in clinical trials with the discan metric of the Sheehan Disability Scale. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:70-83 »10 ja lisäksi 1990-luvulla on julkaistu useita validaatioartikkeleita «Sheehan DV, Harnett-Sheehan K, Raj BA. The measurement of disability. Int Clin Psychopharmacol 1996;11 Suppl 3:89-95 »9, «Leon AC, Shear MK, Portera L ym. Assessing impairment in patients with panic disorder: the Sheehan Disability Scale. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1992;27:78-82 »6, «Leon AC, Olfson M, Portera L ym. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med 1997;27:93-105 »5, «Olfson M, Fireman B, Weissman MM ym. Mental disorders and disability among patients in a primary care group practice. Am J Psychiatry 1997;154:1734-40 »7.

David V. Sheehan kehitti SDS-mittaria ja vuoden 2011 versioon hän lisäsi terveystaloustieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin kaksi lisäkysymystä (menetetyt työpäivät ja vähentynyt tuottavuus). Nämä lisäkysymykset eivät olleet mukana mittarin validaatiotutkimuksessa käytetyssä versiossa, jonka vuoksi niitä ei ole sisällytetty SDS-mittarin suomennokseen.

Mittaria on käytetty lukuisissa lääketutkimuksissa (mm. masennus-, uni-, antimikrobi- ja diabeteslääke), joissa vaikuttavuuden tulosmuuttujina oli toimintakyky osana elämänlaatua. Mittaria on käytetty tavallisten mielenterveyshäiriöiden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, käyttäytymis- ja impulssikontrollihäiriöiden hoidossa toimintakyvyn määrittämiseen ja seurantaan. Mittari on ollut käyttökelpoinen somaattisten sairauksien tutkimuksissa (mm. sydäninfarktipotilailla). 

Mittarin käyttöohje

  • Asiakasta pyydetään arvioimaan toimintakykynsä puutteita kolmella eri alueella (työ/opiskelu, sosiaalinen elämä ja koti) ja merkitsemään se numero tai kohta janalla, joka parhaiten kuvaa hänen itse kokemaansa ajankohtaista toimintakykyvajetta kuluneen viikon aikana.
  • Asiakasta pyydetään huomioimaan mittarin käänteinen asteikko (10= suurin mahdollinen toimintakykyvaje (eli huonoin toimintakyky); 0= ei toimintakykyvajetta).
  • Mikäli SDS:n kanssa käytetään samanaikaisesti mittareita, joiden asteikko on 0-10, tulee varmistaa, että vastaaja ymmärtää kaikkien näiden asteikkojen oikean suunnan.

Jos toimintakyky eroaa suuresti eri osa-alueilla, on syytä keskustella asiakkaan kanssa asioista, jotka siihen vaikuttavat. Jos subjektiivisesti arvioitu toimintakyky eroaa suuresti terveydenhuollon ammattilaisen näkemyksestä tai lähiympäristön havaintotiedoista, on syytä pohtia asiakkaan kanssa syitä, miksi hänen toimintakyvystään syntyy erilaisia näkemyksiä. Lisäksi yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat hänen toimintakykyynsä ja tapaansa kokea se.

Yksittäisarviota tärkeämpää on saada seurantatietoa koetun toimintakykyvajeen muutoksista hoidon, kuntoutuksen tai toimintaympäristön muutosten aikana.

Mitattava asia (toimintakyky eri elämänalueilla) sopii eri kulttuureihin sellaisenaan, koska tärkein merkitys on numeerisella asteikolla ja sanallisen selityksen osuus on suhteessa vähäisempi.

Työtä koskevan osion ymmärtäminen voi vaatia lisäohjeiden antamista, jos vastaaja ei ole työssä tutkimushetkellä. Tällöin vastaajaa voidaan pyytää arvioimaan työn sijasta opiskelua, työnhakukykyä tai muuta ammatillista toimintaa.

Tarkastelujakso

Mittaria käytettäessä toimintakyvyn haittaa on arvioitu käytännössä edeltävän viikon ajalta, vaikka lomakkeessa on mainittu arvioitavaksi haittaa ”tällä hetkellä”. Kliinisessä käytössä on myös neuvottu arvioimaan työn sijasta opiskelua, työnhakukykyä tai muuta ammatillista toimintaa, jos tutkittava ei ole tutkimushetkellä työssä. 

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

SDS-mittarin sisältö on suora, mutta subjektiivinen vastine mitattavalle ilmiölle, eli toimintakykyvajeelle. SDS-mittarin kehittäminen on tehty asianmukaisesti sisällön osalta. Mittaria ei ole sidottu ainoastaan kielelliseen sisältöön vaan myös visuaalinen ja kinesteettinen ulottuvuus on huomioitu, mikä mahdollistaa erilaisten hahmotustapojen käytön ja testin sisällön paremman ymmärtämisen.

SDS-mittari kuvaa monipuolisesti ja havainnollisesti tutkittavien toimintakykyvajetta, mutta ongelmana on käänteinen asteikko. Luokiteltu jana-asteikko tuntuu tarjoavan eri tavoin asiaa hahmottaville tutkittaville mahdollisuuden ilmaista toimintakykyään tarkasti. SDS-mittari on sisällön puolesta hyvä, mutta numeerinen asteikko voi aiheuttaa väärän tulkinnan, jos vastaaja ei lue huolellisesti kysymyksiä.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

SDS-mittari tunnistaa mielenterveyshäiriöihin liittyvää toimintakykyvajetta: yli 80 %:lla potilaista (joilla ainakin yksi näistä: alkoholiriippuvuus, lääkeriippuvuus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, vakava masennus, pakko-oireinen häiriö tai paniikkihäiriö) oli kohonnut SDS-arvo. Lisäksi lähes 50 %:lla potilaista, joilla oli kohonnut SDS-arvo, täyttyi vähintään yhden psykiatrisen sairauden kriteerit. Mittarin kysymysten välinen korrelaatio on korkea (p < 0,001) «Leon AC, Olfson M, Portera L ym. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med 1997;27:93-105 »5:

  • r=0,70 työ vs. perhe
  • r=0,72 työ vs. sosiaalinen elämä
  • r=0,79 perhe vs. sosiaalinen elämä

Leonin ym. (1992) «Leon AC, Shear MK, Portera L ym. Assessing impairment in patients with panic disorder: the Sheehan Disability Scale. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1992;27:78-82 »6 tutkimuksessa arvioitiin kysymysten välistä korrelaatiota ennen ja jälkeen hoidon eri osakysymysten osalta, mittarin luotettavuus Spearman-Brownin alfa-vakion määrityksellä eri hoitoryhmissä arvot CNCPS:ssä (the Cross National Collaborative Panic Study) ennen hoitoa 0,74, hoidon jälkeen 0,85 ja plasebolla 0,86 sekä vastaavasti PDS:ssä (Panic-Depression Study) ennen hoitoa 0,56, hoitojen jälkeen kahdella eri ryhmällä 0,77 ja 0,83 sekä plasebolla 0,64. CNCPS-tutkimuksessa faktorianalyysillä kysymykset latautuvat välille 0,680-0,799. «Leon AC, Shear MK, Portera L ym. Assessing impairment in patients with panic disorder: the Sheehan Disability Scale. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1992;27:78-82 »6

Yhteenveto: Mittarin eri osiot korreloivat hyvin keskenään. Mittarilla pystytään tunnistamaan mitattava toimintakykyvaje ja toisaalta kohonnut pistemäärä viittaa kliinisesti merkittävään oireiluun.

Yhtäpitävä validiteetti

Coles’n ym. (2014) «Coles T, Coon C, DeMuro C ym. Psychometric evaluation of the Sheehan Disability Scale in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:887-95 »2 tutkimuksessa ADHD-potilailla todettiin merkitsevä korrelaatio SDS-mittarilla kokonaispisteiden ja kaikkien kolmen osa-alueen sekä DSM-IV ADHD Rating Scale’n välillä (p<0,001):

  • SDS-työ r=0,69
  • SDS-sosiaalinen elämä r=0,64
  • SDS-koti r=0,63
  • SDS-kokonaispisteet r=0,71

Samassa tutkimuksessa «Coles T, Coon C, DeMuro C ym. Psychometric evaluation of the Sheehan Disability Scale in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:887-95 »2 todettiin lisäksi merkitsevä korrelaatio SDS-mittarin kokonaispisteiden ja kaikkien kolmen osa-alueen sekä ASRS-mittarin (Adult Self-Report Scale) välillä (p<0,001):

  • SDS-työ r=0,73
  • SDS-sosiaalinen elämä r=0,70
  • SDS-koti r=0,69
  • SDS kokonaispisteet r=0,77

Edelleen samassa tutkimuksessa «Coles T, Coon C, DeMuro C ym. Psychometric evaluation of the Sheehan Disability Scale in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:887-95 »2 SDS-mittarin kokonaispisteet ja kaikki kolme osa-aluetta korreloivat myös CGI-S-mittarin (Clinical Global Impressions Scale for Severity of Illness) kanssa (p<0.001):

  • SDS-työ r=0,67
  • SDS-sosiaalinen elämä r=0,59
  • SDS-koti r=0,60
  • SDS kokonaispisteet r=0,67

Tuiskun ym. (2016) tutkimuksessa «Tuisku K, Holi M, Heikinheimo S ym. Subjective and objective measures of function as predictors of return to work. Työsuojelurahaston hanke.  22nd World Congress of Social Psychiatry 30.11‒4.12.2016 N»11 SDS-mittarin kolmen osa-alueen pisteet ja SOFAS (Social and Occupational Functioning Scale) -arviointiasteikon pisteet korreloivat keskenään (p<0,0005):

  • SDS-työ r= -0,374
  • SDS-sosiaalinen elämä r= -0,411
  • SDS-koti r= - 0,404

Yhteenveto: SDS-mittari korreloi kohtuullisesti eräiden objektiivisen toimintakykymittareiden kanssa (DSM-IV ADHD Rating Scale, ASRS, CGI-S, SOFAS).

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

SDS erottelee psykiatrisen diagnoosin omaavat niistä, joilla ei ole psykiatrista diagnoosia. Vertailuryhmässä ilman psykiatrista diagnoosia SDS oli 3,7. Vastaavasti psykiatrisissa häiriöissä SDS oli: alkoholiriippuvuudessa 11,6, lääkeriippuvuudessa 12,3, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä 14,0, vakavassa masennustilassa 16,2, pakko-oireisessa häiriössä 14,6 ja paniikkihäiriössä 16,5. Mittari erottelee siten terveet ja psykiatrista sairautta sairastavat toisistaan. «Leon AC, Olfson M, Portera L ym. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med 1997;27:93-105 »5

SDS erottelee kahden viikon tarkastelujaksolla vähintään yhden paniikkikohtauksen saaneet potilaat niistä, jotka eivät saaneet paniikkikohtauksia. Paniikkikohtauksia saaneilla oli korkeammat SDS-arvot: ensimmäisessä tutkimuksessa paniikkikohtauksia saaneilla potilailla ka 11,4 vs paniikkikohtauksettomilla 5,8. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p< 0,001). «Leon AC, Shear MK, Portera L ym. Assessing impairment in patients with panic disorder: the Sheehan Disability Scale. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1992;27:78-82 »6

Useammasta mielenterveyshäiriöstä kärsivillä oli korkeammat SDS-arvot kuin potilailla, joilla oli todettu vain yksi häiriö: 16,2, SD=8,4 vs 9,5, SD=7,5 (t=5,5, df 188, p<0,001). Lisäksi he raportoivat enemmän työstä poissaoloja kuin jälkimmäiset 50,6 % vs 33,9 % (p<0,02). Erikseen tutkittuna kaikissa eri diagnoosiryhmissä pystyttiin toteamaan itsenäinen ja merkitsevä yhtenevyys toimintakyvyn laskulle. «Olfson M, Fireman B, Weissman MM ym. Mental disorders and disability among patients in a primary care group practice. Am J Psychiatry 1997;154:1734-40 »7

Bipolaarihäiriötä sairastavilla potilailla SDS erotteli masennusvaiheessa olevat potilaat niistä, jotka ovat elpymävaiheessa (ryhmien välisen eron ka 11,05 (SD 8,04), p<0,0001, Kruskall-Wallis) «Arbuckle R, Frye MA, Brecher M ym. The psychometric validation of the Sheehan Disability Scale (SDS) in patients with bipolar disorder. Psychiatry Res 2009;165:163-74 »1. SDS erotteli myös maniavaiheessa olevat potilaat elpymävaiheessa olevista (ryhmien välisen eron ka 18,71 (SD 8,48), p=0,0656, Kruskall-Wallis). Samassa tutkimuksessa SDS-mittari erotteli vakava oireiset lievästi/kohtalaisesti oireisista ja oireettomista (23,23 (SD 6,66, p<0,0001, Kruskall-Wallis). Samassa tutkimuksessa elpymävaiheessa olevat potilaat arvioivat toimintakykynsä seuraavasti:

  • SDS-työ (ka (SD)) = 5,42 (3,38)
  • SDS-sosiaalinen elämä = 4,99 (3,25)
  • SDS-koti = 5,35 (3,10)
  • SDS-kokonaispisteet = 15,79 (2,35)

Depressiovaiheessa olevat potilaat arvioivat vastaavasti:

  • SDS-työ (ka (SD)) = 7,29 (2,73)
  • SDS-sosiaalinen elämä = 7,31 (2,47)
  • SDS-koti = 7,65 (2,29)
  • SDS-kokonaispisteet = 22,21 (6,58)

Sekamuotoisessa vaiheessa olevilla potilailla:

  • SDS-työ (ka (SD)) = 7,20 (2,76)
  • SDS-sosiaalinen elämä = 7,61 (2,35)
  • SDS-koti = 7,45 (2,36)
  • SDS-kokonaispisteet = 22,35 (6,35)

Maniapotilailla:

  • SDS-työ (ka (SD)) = 6,92 (3,15)
  • SDS-sosiaalinen elämä = 6,00 (2,89)
  • SDS-koti = 6,69 (2,56)
  • SDS-kokonaispisteet = 19,62 (5,49)

SDS-työ erotteli työhön palaavat potilaat niistä, jotka eivät palanneet työhön vuoden seurannassa. Lähtötason SDS-työ ka 6,33 työhön palanneilla ja niillä, jotka eivät palanneet työhön ka 8,20 (ero merkitsevä, p=0,002) «Tuisku K, Holi M, Heikinheimo S ym. Subjective and objective measures of function as predictors of return to work. Työsuojelurahaston hanke.  22nd World Congress of Social Psychiatry 30.11‒4.12.2016 N»11.

Yhteenveto: Mittari erottelee huonomman toimintakyvyn perusteella henkilöt, joilla on mielenterveyshäiriö niistä, joilla ei sitä ajankohtaisesti ole. Eri diagnoosien välillä selkeitä eroja ei ole voitu osoittaa. Mittari erotteli bipolaaripotilaista vakava oireiset oireettomista tai lievästi/kohtalaisesti oireilevista. Psykiatrisista työkykyarviopotilaista se erotteli työhönpalaavat niistä, jotka eivät palanneet vuoden sisällä työhön.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Bipolaariset mielenterveyshäiriöpotilaat täyttivät SDS-mittarin kaksi kertaa 1-2 viikon välein «Arbuckle R, Frye MA, Brecher M ym. The psychometric validation of the Sheehan Disability Scale (SDS) in patients with bipolar disorder. Psychiatry Res 2009;165:163-74 »1. Potilailla, joilla kliinikon arvion mukaan ei ollut muutosta voinnissa perustuen CGI-BP-mittarilla (Clinical Global Impression-Bipolar Disorder) tehtyyn arvioon:

  • kokonaispisteiden toistettavuus ICC = 0,73
  • sosiaalielämän alueella toistettavuus ICC = 0,70
  • työn-osa-alueella toistettavuus oli ICC = 0,63
  • kodin osa-alueella toistettavuus oli ICC = 0,61

ADHD-potilailla toistettavuus (test-retest) kahden mittauspisteen (9 viikkoa) välillä kokonaispisteiden osalta toistettavuus on keskinkertainen (ICC 0,72), samoin kuin kolmella osa-alueella erikseen katsottunakin (SDS-työ ICC 0,59, SDS-sosiaalinen elämä ICC 0,69 ja SDS-koti ICC 0,69). «Coles T, Coon C, DeMuro C ym. Psychometric evaluation of the Sheehan Disability Scale in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:887-95 »2

Yhteenveto: SDS-mittarin kokonaispisteiden osalta on todettu keskinkertainen toistettavuus ADHD- ja bipolaaripotilasryhmässä.

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei ole arvioitavissa, koska kyseessä on itsearviointimittari.

Sisäinen yhdenmukaisuus

SDS-mittarin sisäinen yhdenmukaisuus on todettu korkeaksi Leon ym. (1997) «Leon AC, Olfson M, Portera L ym. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med 1997;27:93-105 »5 tutkimuksessa, joka on tehty perusterveydenhuollon potilailla (n=1001): Cronbachin alfa 0,89 oli määritetty ryhmältä, joka oli vastannut kaikkiin kolmeen kysymykseen (n=809).

Tutkimuksessa bipolaaripotilailla SDS:n sisäinen yhtäpitävyys on hyvä (Cronbachin alfa 0,89) «Arbuckle R, Frye MA, Brecher M ym. The psychometric validation of the Sheehan Disability Scale (SDS) in patients with bipolar disorder. Psychiatry Res 2009;165:163-74 »1. 

Yhteenveto: Mittarin sisäinen yhdenmukaisuus on todettu hyväksi.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Sheehanin & Sheehanin (2008) «Sheehan KH, Sheehan DV. Assessing treatment effects in clinical trials with the discan metric of the Sheehan Disability Scale. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:70-83 »10 meta-analyysissa lääke- ja plaseboryhmien välillä todettiin 1–2 pisteen ero SDS-mittarin eri osakysymyksissä. Tutkimuksissa havaittiin muutoksen keskiarvo aktiiviselle hoidolle olevan 6,2 pistettä (vaihteluväli 5,3–7,8) ja plasebolle 4,2 pistettä (2,8–5,8). Vain neljässä osatutkimuksessa oli laskettu muutoksen keskihajonta, minkä perusteella pystyttiin laskemaan vaikutuksen suuruus (effect size) ja sen perusteella NNT (=number needed to treat). Vaikutuksen suuruus oli aktiivisen hoidon osalta 0,90, mikä osoitti merkittävää vaikutusta. Meta-analyysissä kuitenkin todetaan, että yhdessäkään analyysiin hyväksytyistä 37 tutkimuksesta ei ollut raportoitu pienintä merkittävää muutosta.

Bipolaarihäiriötä sairastavilla potilailla näkyi kohtalainen tai suuri SDS pisteiden muutos potilailla, jotka kliinikko arvioi parantuneiksi effect size -0,68 - -0,9 ja muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,05, Anova). Parantumisen mittarina käytettiin CGI-BP-mittaria. «Arbuckle R, Frye MA, Brecher M ym. The psychometric validation of the Sheehan Disability Scale (SDS) in patients with bipolar disorder. Psychiatry Res 2009;165:163-74 »1

Yhteenveto: SDS-mittarin pienintä merkittävää muutosta ei ole raportoitu. Tutkimuksissa on lähinnä laskettu lääke- ja placeboryhmien välistä vaikutusten suuruutta (effect size), joka kertoo muutoksen määrästä. 

Mittarin käyttökelpoisuus

SDS-mittari on itsearviointilomake sairaudesta johtuvan toimintakykyvajeen arvioimiseksi kolmella eri osa-alueella: 1) työ/opiskelu, 2) sosiaalinen elämä ja vapaa-aika sekä 3) perhe-elämä ja kodin asioista huolehtiminen.

SDS-mittaria on käytetty lukuisissa psykiatristen sairauksien hoitojen vaikuttavuustutkimuksissa toimintakyvyn mittarina ja seurannan välineenä. Mittari on osoittautunut yleispäteväksi erityisesti mielenterveyshäiriöistä liittyvän toimintakykyvajeen arvioimiseksi ja hoitovasteen seurannassa. Sitä on käytetty myös somaattisten sairauksien aiheuttaman toimintakykyvajeen arviointiin ja seurantaan.

Mittarin käyttäminen on helppoa ja nopeaa ja pisteiden laskeminen yksinkertaista.

Mitattava asia (toimintakyky eri elämänalueilla) sopii eri kulttuureihin sellaisenaan, koska tärkein merkitys on numeerisella asteikolla ja sanallisen selityksen osuus on suhteessa vähäisempi.

Työtä koskevan osion ymmärtäminen voi vaatia lisäohjeiden antamista, jos vastaaja ei ole työssä tutkimushetkellä. Tällöin vastaajaa voidaan pyytää arvioimaan työn sijasta opiskelua, työnhakukykyä tai muuta ammatillista toimintaa.

Mikäli SDS:n kanssa käytetään samanaikaisesti mittareita, joiden asteikko on 0–10, tulee varmistaa, että vastaaja ymmärtää kaikkien näiden asteikkojen oikean suunnan. 

Tutkimusten tiedot

Leon ym. 1992 «Leon AC, Shear MK, Portera L ym. Assessing impairment in patients with panic disorder: the Sheehan Disability Scale. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1992;27:78-82 »6: Tässä ensimmäisessä SDS-mittarin validaatioartikkelissa arvioitiin lääketutkimuksissa mukana olleiden potilaiden (paniikkihäiriö ja masennuspotilaita yhteensä 598) oireiden ja toimintakyvyn vajeen välistä yhteyttä. Tilastollisesti merkitsevä korrelaatio todettiin oireiden ja toimintakykyvajeen välillä, mutta oireiden määrä selitti vain 25% ja 38% toimintakyvyn vaihtelusta.

Sheehan ym. (2008) «Sheehan KH, Sheehan DV. Assessing treatment effects in clinical trials with the discan metric of the Sheehan Disability Scale. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:70-83 »10: Meta-analyysi 37:sta tutkimuksesta ja potilaita yhteensä 1609. Evaluoitiin SDS:n muutosherkkyyttä hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa. SDS:n perustason pisteet ennen hoitoa olivat: paniikkihäiriössä 15,5-16,8, sosiaalisessa ahdistushäiriössä 17,1-19,2, yleistyneessä ahdistushäiriössä 13,9-15,1 ja posttraumaattisessa stressihäiriössä 16,7-17,3. Meta-analyysi osoitti SDS:n olevan muutosherkkä ja erottelukykyinen mittari hoitovasteiden välisten erojen arvioinnissa.

Perusterveydenhuollon potilasaineistossa (n=1001) tutkittiin mittarin sisäistä validiteettia «Leon AC, Olfson M, Portera L ym. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med 1997;27:93-105 »5 ja erotteluvaliditeettia «Olfson M, Fireman B, Weissman MM ym. Mental disorders and disability among patients in a primary care group practice. Am J Psychiatry 1997;154:1734-40 »7.

Suomalaisessa psykiatrisessa työkyvyn arviointiaineistossa (n=69) todettiin merkitsevä muutos vuoden seurannassa hoidon ja kuntoutuksen aikana «Heikinheimo S, Tuisku K. Kuntoutustulokset ja työhön paluu psykiatrisen työkykyarvion jälkeen. Duodecim 2014 ;130(3):258-264.»3. Perustason arvot työkykyongelmista kärsivillä potilailla olivat: työssä 7,9, sosiaalisessa elämässä 6,7 ja kotona 6,4. Kaikkien pisteiden summat vastaavasti 21,1. Samassa asetelmassa laajemmalla aineistolla (n=132) tutkittiin SDS:n kykyä ennustaa työhönpaluun todennäköisyyttä «Tuisku K, Holi M, Heikinheimo S ym. Subjective and objective measures of function as predictors of return to work. Työsuojelurahaston hanke.  22nd World Congress of Social Psychiatry 30.11‒4.12.2016 N»11. Tässä tutkimuksessa selvitettiin potilaiden odotuksia ja heidän omia tulkintojaan työ- ja toimintakyvystään ja sen merkityksestä työhön paluun onnistumiseen.

Arbuckle ym (2009) «Arbuckle R, Frye MA, Brecher M ym. The psychometric validation of the Sheehan Disability Scale (SDS) in patients with bipolar disorder. Psychiatry Res 2009;165:163-74 »1: Bipolaarihäiriötä sairastavat avohoidon potilaat (n=225) 21:stä eri klinikasta vastasivat kyselyyn kolmella tutkimuskäynnillä 8-12 viikon aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin SDS-mittarin erottelukykyä bipolaarihäiriön eri sairausvaiheessa (elpymävaihe, depressiovaihe, sekamuotoinen vaihe ja maniavaihe) sekä mittarin toistettavuutta että muutosherkkyyttä.

Coles ym. (2014) «Coles T, Coon C, DeMuro C ym. Psychometric evaluation of the Sheehan Disability Scale in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:887-95 »2: Tutkimuksessa tarkasteltiin SDS-mittarin validiteettia aikuisilla ADHD-potilailla (n=462). Tutkimuksessa tarkasteltiin SDS-mittarin yhtäpitävyyttä muiden toimintakykymittareiden kanssa.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

  • Tanja Rentto, LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
  • Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
  • Katinka Tuisku, psykiatrian dosentti

Hyväksynyt:

TOIMIAn Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»5

Sidonnaisuudet:

Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde

Sheehan DV. The Anxiety Disease. New York, Scribner’s 1983: 151.

Kirjallisuutta

  1. Arbuckle R, Frye MA, Brecher M ym. The psychometric validation of the Sheehan Disability Scale (SDS) in patients with bipolar disorder. Psychiatry Res 2009;165:163-74 «PMID: 19042030»PubMed
  2. Coles T, Coon C, DeMuro C ym. Psychometric evaluation of the Sheehan Disability Scale in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:887-95 «PMID: 24899807»PubMed
  3. Heikinheimo S, Tuisku K. Kuntoutustulokset ja työhön paluu psykiatrisen työkykyarvion jälkeen. Duodecim 2014 ;130(3):258-264.
  4. Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 «PMID: 16585471»PubMed
  5. Leon AC, Olfson M, Portera L ym. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med 1997;27:93-105 «PMID: 9565717»PubMed
  6. Leon AC, Shear MK, Portera L ym. Assessing impairment in patients with panic disorder: the Sheehan Disability Scale. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1992;27:78-82 «PMID: 1594977»PubMed
  7. Olfson M, Fireman B, Weissman MM ym. Mental disorders and disability among patients in a primary care group practice. Am J Psychiatry 1997;154:1734-40 «PMID: 9396954»PubMed
  8. Sheehan DV. The Anxiety Disease. New York, Scribner’s 1983: 151.
  9. Sheehan DV, Harnett-Sheehan K, Raj BA. The measurement of disability. Int Clin Psychopharmacol 1996;11 Suppl 3:89-95 «PMID: 8923116»PubMed
  10. Sheehan KH, Sheehan DV. Assessing treatment effects in clinical trials with the discan metric of the Sheehan Disability Scale. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:70-83 «PMID: 18301121»PubMed
  11. Tuisku K, Holi M, Heikinheimo S ym. Subjective and objective measures of function as predictors of return to work. Työsuojelurahaston hanke.  22nd World Congress of Social Psychiatry 30.11‒4.12.2016 New Delhi.