Lene - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio

TOIMIA-mittarit
5.1.2018 • Viimeisin muutos 6.9.2024
Anni Pakarinen ja Riitta Valtonen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: Lene

Nimi englanniksi: Lene- Neurodevelopmental screening method for toddlers and pre-schoolers

Nimi ruotsiksi: Lene. Neurologiska bedömningen av barn i lekålder

Mittarin versio: Lene, Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei, Koodistopalvelimella

Soveltuvuusarviot

Lene-mittarin soveltuvuus 4−6v lasten neurologisen kehityksen arviointiin ja mahdollisten myöhemmin ilmenevien kehityksen ongelmien ja oppimisvaikeuksien havaitsemiseen lastenneuvolassa.

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Mittarin lomaketta ja ohjetta myy Niilo Mäki instituutti «https://koju.nmi.fi/»2.
  • Lene-lomakkeet löytyvät Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirjasta «»?.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Lene on seulontatyyppinen arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu leikki-ikäisten lasten neurologisen kehityksen arviointiin ja havaitsemaan mahdollisimman varhain myös sellaiset kapea-alaiset ja lievät kehitykselliset ongelmat, joilla on todennäköisesti merkitystä mm. myöhemmin ilmenevinä oppimisvaikeuksina «Valtonen R, Mustonen ja työryhmä. LENE- leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2003.»8.

Kohderyhmä

  • Lapset

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Havainnointi
  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Lene 2,5 - 3-vuotiaiden tutkimus

Kokonaisvaltaiset psykososiaaliset toiminnot [b122], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Kuulohavainnnot [b1560], Puhutun kielen vastaanotto [b16700], Näkötoiminnot [b210], Näkökenttätoiminnot [b2101], Silmänseudun rakenteiden toiminnot [b215], Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio [b7602], Tahattomat liiketoiminnot [b765], Kävelytyylitoiminnot [b770], Oppiminen liittämällä välineisiin symbolista merkitystä [d1313], Yksittäisten sanojen tai merkityksellisten symbolien oppiminen [d1320], Sanojen yhdistäminen lauseiksi [d1321], Käsitteiden omaksuminen [d137], Monimutkaisten käsitteiden omaksuminen [d1371], Yksinkertaisten puhuttujen viestien ymmärtäminen [d3101], Liikkuminen [d4], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d415], Heittäminen [d4454], Käveleminen, varpailla kävely [d4508], Hyppääminen [d4553], Itsestä huolehtiminen [d5].

Lene 4- vuotiaan tutkimus

Kokonaisvaltaiset psykososiaaliset toiminnot [b122], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Kuulohavainnot [b1560], Visuospatiaaliset havainnnot [b1656], Puhutun kielen vastaanotto [b16700], Näkötoiminnot [b210], Näöntarkkuustoiminnot [b2100], Silmänseudun rakenteiden toiminnot [b215], Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio [b7602], Tahattomat liiketoiminnot [b765], Kävelytyylitoiminnot [b770], Monimutkaisten käsitteiden omaksuminen [d1371], Laskeminen [d150], Yksinkertaisten puhuttujen viestien ymmärtäminen [d3101], Puhuminen [d330], Liikkuminen [d4], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d415], Käsitteleminen [d4402], Kiinniottaminen [d4455], Käveleminen, varpailla kävely [d4508], Hyppääminen [4553], Peli ja leikki [d9200], Itsestä huolehtiminen [d5], Silmän ulkoiset lihakset [s2303].

Lene 5- vuotiaan tutkimus

Tarkkaavuustoiminnot [b140], Kuulohavainnot [b1560], Visuospatiaaliset havainnnot [b1565], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], Kieleen liittyvät mielentoiminnot [b167], Näkötoiminnot [b210], Näöntarkkuustoiminnot [b2100], Silmänseudun rakenteiden toiminnot [b215], Tahdonalaisten liiketoimintojen hallinta [b760], Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio [b7602], Tahattomat liiketoiminnot [b765], Liikkuminen [d4], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d415], Käsitteleminen [d4402], Kiinniottaminen [d4455], Käveleminen, varpailla kävely [d4508], Hyppääminen [d4553], Silmän ulkoiset lihakset [s2303].

Lene 6- vuotiaan tutkimus

Tarkkaavuustoiminnot [b140], Muistitoiminnot [b144], Kuulohavainnot [b1560], Visuospatiaaliset havainnnot [b1565], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], Puhutun kielen vastaanotto [b16700], Puhutun kielen ilmaisu [b16710], Kielen integroidut toiminnot [b1672], Näkötoiminnot [b210], Näöntarkkuustoiminnot [b2100], Silmänseudun rakenteiden toiminnot [b215], Ääni- ja puhetoiminnot [b3], Tahdonalaisten liiketoimintojen hallinta [b760], Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio [b7602], Tahattomat liiketoiminnot [b765], Kävelytyylitoiminnot [b770], Käsitteiden omaksuminen [d137], Monimutkaisten käsitteiden omaksuminen [d1371], Laskeminen [d150], Yksinkertaisten puhuttujen viestien ymmärtäminen [d3101], Monimutkaisten puhuttujen viestin ymmärtäminen [d3102], Liikkuminen [d4], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d415], Käsitteleminen [d4402], Hyppääminen [d4553].

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Leneä ylläpitää Niilo Mäki Instituutti (NMI) yhdessä Pst Riitta Valtosen kanssa.

Niilo Mäki Instituutti:Niilo Mäki -säätiö, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. puh. 050 368 5741.

Niilo Mäki Instituutin verkkosivu «https://www.nmi.fi/»3

PsT Riitta Valtonen: e-mail: riitta.valtonen(a)pp.inet.fi, puh. 041 4442629)

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Lenen käyttöoikeudet omistaa Niilo Mäki instituutti.

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Lene on maksullinen ja sitä myy Niilo Mäki instituutti. Mittaria voivat käyttää terveydenhuollon henkilöt, jotka työssään arvioivat lapsen kehitystä: terveydenhoitajat, lääkärit, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, psykologit, neuropsykologit, terveydenhuollon opettajat. Lene-mittarin voi tilata Niilo Mäki instituutista «https://koju.nmi.fi/»2.

Käyttökoulutus

  • Ammattikoulutuksen tarve: Lene on tarkoitettu neuvolan henkilökunnan, terveydenhoitajien, neuvolalääkäreiden, fysioterapeuttien, puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja psykologien käyttöön.
  • Erillisen koulutuksen tai kurssin tarve: Lene-arvioinnissa tarvitaan perustietoa lapsen normaalista kehityksestä alle kouluiässä sekä kehityksen ongelmien seulontaan liittyvistä kysymyksistä ja oppimisen erityisvaikeuksista. Lene-koulutus on suositeltava terveydenhoitajille ja useat terveydenhoitajat ovat koulutuksen saaneet. Lene-koulutuksen käyneen ja Lenen käyttöön hyvin perehtyneen kollegan perehdytys riittää, mikäli koulutusta ei ole saatavilla. Lene-opetus-DVD:n katsominen on myös suositeltavaa (DVD:tä myy Niilo Mäki Instituutti). Terapeutit ja psykologit eivät välttämättä tarvitse erillistä koulutusta. Suomen Ammattikorkeakouluissa on useita opettajia, jotka ovat käyneet Lene-kouluttajakoulutuksen ja pätevöityneet Lenen kouluttamiseen. «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9

Tarvittavat välineet

  • Lene sisältää
    • käsikirjan
    • tehtäväkirjan
    • pienen testivälineistön
    • arviointilomakkeet.
  • Testivälineistö:
    • hernepussi
    • muoviauto
    • 3 kpl muovirasioita
    • 2 kpl värilevyjä rasioiden pohjalle
    • 10 kpl ympyränmuotoisia värinappeja
    • 50 cm siimaa
    • 12 kpl puuhelmiä
    • 1 puurengas
    • 10 kpl puisia kuutioita
    • retkipullo
    • A3-kokoinen värikuva.

Aikatarve

Lene-arvion tekeminen vie aikaa 2½–3-vuotiaalla noin 20 minuuttia, 4-vuotiaalla noin 30 minuuttia ja 5- ja 6-vuotiailla 45–60 minuuttia. Aikatarve riippuu kuitenkin lapsesta. «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9

Raja-arvot

Lene antaa arvion lapsen neurologisen kehityksen kokonaistilanteesta, eikä sen tulkintaan ole annettu selkeitä viite-, tai raja-arvoja «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9.

Viitearvot

Lene antaa arvion lapsen neurologisen kehityksen kokonaistilanteesta, eikä sen tulkintaan ole annettu selkeitä viite-, tai raja-arvoja «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Käypä hoito -suositus 2010: Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmä «https://www.kaypahoito.fi/nix02635»4

Käypä Hoito suositus 2010: Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen «https://www.kaypahoito.fi/nix01469»5

Käypä Hoito suositus 2011: ADHD:n seulonta ja diagnosointi ennen kouluikää «https://www.kaypahoito.fi/nix01777»6

Mittarin käännös

Lene on alun perin suomenkielinen ja se on käännetty ruotsiksi. Käännöksen ovat tehneet terveydenhoitajat May Lassas, Heidi Nordström ja Maria Nyström Loviisan neuvolasta.

Mittarin tausta ja kuvaus

Kehittäminen

Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenneurologian yksikön työryhmässä kehitettiin Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) vuosina 1995–1999. Lene koottiin osittain olemassa olevista ja jo pitkään neuvoloissa käytössä olleista seulatyyppisistä tehtävistä, mm. P. Korpilahden julkaisemaa Lumiukko-seulaa hyödynnetään puheen ja kielen kehityksen arvioinnissa osana 5-vuotiaan Lene-tutkimusta. Pitkään käytössä olleiden tehtävätyyppien lisäksi Leneen tuotettiin sisällöltään uusia tehtäviä. Lenen kehittämiseen ovat osallistuneet neuropsykologi Riitta Valtonen, lastenneurologi Kirsi Mustonen, psykologi Leena Pesälä, puheterapeutit Tarja Heikkinen, Tiina Määttä ja Riitta-Maija Rönkkö, toimintaterapeutit Siiri Hiltunen ja Riitta Onkalo-Okkonen, fysioterapeutti Seija Ruotsalainen ja terveydenhoitajat Aila Turunen ja Paula Silvennoinen. «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9

Lenen ensimmäisen version «Valtonen R, Mustonen ja työryhmä. LENE- leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2003.»8 tehtävien toimivuutta testattiin ensin suppealla lapsiryhmällä, minkä jälkeen Lenellä tutkittiin yhteensä 214 lasta (2½-v: n=57, 4-v: n=53, 5-v: n=51 ja 6-v: n=53) (Pesälä 1996). Vuoden kuluttua ensimmäisestä tutkimuksesta, tehtiin seurantatutkimus samoille 4- ja 5-vuotiaille lapsille. Seurantatutkimuksissa lapset (5-v.: n=36 ja 6-v: n=40) tutkittiin uudelleen kyseisen ikäryhmän Lene-tutkimuksella sekä laajalla neuropsykologisella testistöllä. Tutkimuksissa arvioitiin Lenen samanaikaisvaliditeettia ja ennustevaliditeettia sekä tehtävien toimivuutta ja arviointiperusteiden selkeyttä. Seurantatutkimusten tulosten mukaan Lenen samanaikaisvaliditeettia 5- ja 6-vuotiailla sekä ennustevaliditeettia 4- ja 5-vuotiailla voidaan karkeasti arvioiden pitää kohtalaisen hyvänä ja riittävän luotettavana. «Taipale MM. Pohjois-karjalaisten kuusivuotiaiden lasten visuaalinen hahmottaminen ja visuomotoriikka LENE-6:ssa ja laajemmassa neuropsykologisessa tutkimuksessa. th ed. Joensuu: Joensuun yliopisto; 19»5, «Mikkonen RH. Kielen kehityshäiriöiden seulonta LeNe-arviointimenetelmällä neljä- ja viisivuotiailla. th ed. Joensuu: Joensuun yliopisto; 1998.»1

Näiden pilottitutkimusten tulosten ja Lenen käytöstä saatujen kokemusten pohjalta Lenestä muokattiin toinen versio «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9. Lenestä poistettiin muutamia tehtäviä, tehtävien sisältöjä paranneltiin ja joidenkin tehtävien pisteytys- ja arviointiperusteita muutettiin. Lenen uusitulla versiolla toteutettiin seurantatutkimus, jossa noin 400 lasta seurattiin Lene-arviota käyttäen 4-, 5- ja 6-vuotiaana. Ensimmäisen luokan lopulla lasten kehitystä ja oppimista arvioitiin opettajille tehdyn laajan kyselyn avulla. Lenen 2½–3-vuotiaiden arvion toimivuutta on tutkittu ensin suppeassa pilottitutkimuksessa, jossa kehityksen ongelmien tunnistaminen todettiin riittävän hyväksi. Myöhemmin tehdyssä poikittaistutkimuksessa (n=2271) Lenen todettiin toimivan hyvin neurologisen kehityksen ongelmien seulana jo 2½–3-vuotiailla lapsilla «Pakarinen A, Liuksila P, Aromaa M, ym. Neurologisen kehityksen ongelmat ja niiden arviointi Lene-menetelmän avulla lastenneuvoloissa. Hoitotiede 2016;28(1):3–16.»3

Mittarin sisältöalueet

Lene on nykyään laajasti käytössä 2½ – 6-vuotiaiden lasten neurologisen kehityksen arvioinnissa lasten neuvoloissa. Stakesin (2006) tekemän selvityksen mukaan Lene oli käytössä yli 70 %:ssa neuvoloista «Rimpelä M, Rigoff A-M, Wiss K, ym. Seulontatutkimukset 3-7 –vuotiaiden lasten terveystarkastuksissa. Kyselytutkimus terveyskeskuksille huhti-toukokuussa 2006. Stakes, Työpapereita 17, Helsinki: Valopa»4. Lene kattaa lapsen neurologisen kehityksen keskeiset osa-alueet kussakin ikäryhmässä ja sen tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain kielenkehityksen, motoriikan, hahmotuksen tai tarkkaavaisuuden ongelmia. Lene-arvioiden sisältöalueet ovat pääosin samat eri ikäryhmissä. Arvioinnissa yhdistetään sekä määrällistä että laadullista arviointia ja muutamilla kehityksen osa-alueilla hyödynnetään myös vanhemmilta ja päivähoidosta saatavaa tietoa. «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9 

Lene muodostuu useasta arvioitavasta kehityksen osa-alueesta ja jokaiselle kehityksen osa-alueelle annetaan kokonaisarvio käyttäen kriteereitä 0=normaali/iänmukainen, 1=lievä poikkeama ja 2=selvä poikkeama. Kokonaisarvioi muodostetaan joko suoraan, suoritettavien tehtävien perusteella tai laadullisen arvioinnin perusteella. Useimmat tehtävät arvioidaan ensin karkeilla kriteereillä: 0 (normaali eli ikätasoinen suoriutuminen tai käyttäytyminen), 1 (lievästi poikkeava), 2 (selvästi poikkeava) tai K (kieltäytyminen) ja jotkut yksittäiset tehtävät arvioidaan ensin onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi (tutkimuslomakkeessa O/V). Kokonaisarviokriteerit (0,1,2) vaihtelevat kehityksen osa-alueen mukaan ja tarkempi arviointi-ohjeistus on kuvattu Lene-käsikirjassa «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9.

Lene2 (2,5–3-v) sisältää 12 kehityksen osa-aluetta: 

  1. näköhavainto (kokonaisarvio + 3 tehtävää)
  2. kuulohavainto suuntakuulotutkimuksena (kokonaisarvio) 
  3. karkeamotoriikka (kokonaisarvio + 5 tehtävää)
  4. poikkeavat liikkeet (kokonaisarvio)
  5. vuorovaikutus (kokonaisarvio)
  6. tarkkaavaisuus ja motivaatio (kokonaisarvio)
  7. puheen tuottaminen (kokonaisarvio)
  8. puheen ymmärtäminen ja käsitteet (kokonaisarvio + 4 tehtävää)
  9. kuullun hahmottaminen (kokonaisarvio + 4 sanasarjaa)
  10. silmän ja käden yhteistyö (kokonaisarvio + 3 tehtävää) 
  11. leikki (kokonaisarvio) 
  12. omatoimisuus (kokonaisarvio) 

Lene4 (4v.) sisältää 12 kehityksen osa-aluetta:

  1. näköhavainto (kokonaisarvio + 5 tehtävää)
  2. kuulohavainto audiometrillä tai kuiskauskuulona (kokonaisarvio)
  3. karkeamotoriikka (kokonaisarvio + 5 tehtävää)
  4. poikkeavat liikkeet (kokonaisarvio) 
  5. vuorovaikutus (kokonaisarvio) 
  6. tarkkaavaisuus ja motivaatio (kokonaisarvio)
  7. puheen tuottaminen (kokonaisarvio)
  8. puheen ymmärtäminen ja käsitteet (kokonaisarvio + 4 tehtävää)
  9. kuullun hahmottaminen (kokonaisarvio + 8 sanasarjaa)
  10. silmän ja käden yhteistyö (kokonaisarvio + 4 tehtävää)  
  11. leikki (kokonaisarvio) 
  12. omatoimisuus (kokonaisarvio)

Lene5 (5v.) sisältää 9 kehityksen osa-aluetta: 

  1. näköhavainto (kokonaisarvio + 5 tehtävää)
  2. kuulohavainto audiometrillä (kokonaisarvio)
  3. karkeamotoriikka (kokonaisarvio + 4 tehtävää)
  4. koordinaatio (kokonaisarvio + 2 tehtävää)
  5. poikkeavat liikkeet (kokonaisarvio)
  6. tarkkaavaisuus ja käyttäytyminen (kokonaisarvio)
  7. puheen ja kielen valmiudet (kokonaisarvio/lumiukko-testi)
  8. visuaalinen hahmottaminen (kokonaisarvio + 2 tehtävää) 
  9. silmän ja käden yhteistyö (kokonaisarvio + 3 tehtävää)

Lene6 (6v.) sisältää 12 kehityksen osa-aluetta: 

  1. näköhavainto (kokonaisarvio + 2 tehtävää)
  2. kuulohavainto audiometrillä (kokonaisarvio)
  3. karkeamotoriikka (kokonaisarvio + 3 tehtävää)
  4. koordinaatio (kokonaisarvio + 2 tehtävää)
  5. poikkeavat liikkeet (kokonaisarvio)
  6. tarkkaavaisuus ja käyttäytyminen (kokonaisarvio)
  7. puheen tuottaminen (kokonaisarvio + 2 tehtävää)
  8. kuulomuisti (kokonaisarvio + 3 sanasarjaa)
  9. puheen ymmärtäminen ja käsitteet (kokonaisarvio + 5 tehtävää)
  10. lukemisen valmiudet (kokonaisarvio + 2 tehtävää)
  11. visuaalinen hahmottaminen (kokonaisarvio + 2 tehtävää) 
  12. silmän ja käden yhteistyö (kokonaisarvio + 2 tehtävää)

Tulosten tulkinnasta 

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Lenen ensimmäisen version sisältövaliditeetti perustui asiantuntijaraadin (lastenneurologit, neuropsykologit, psykologit, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit) valitsemiin tehtäviin, neuvoloiden olemassa olleiden seulatyyppisten tehtävien ja kansainvälisten neurologisen kehityksen mittareiden ja aiemman kirjallisuuden pohjalta koostetuista tehtävälistoista. «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6

Yhteenveto: Lenen tällä hetkellä käytössä olevan mittarin sisältö perustuu Lenen ensimmäiseen versioon, jonka sisältövaliditeetti perustui asiantuntijaraadin valitsemiin sisältöalueisiin.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Mustosen ym. (2000) tutkimuksessa «Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.»2 arvioitiin Lene4- ja Lene5-mittareiden kykyä ennustaa lasten neurologista kehitystä vuoden kuluttua ja kriteerinä toimi Laaja neuropsykologinen tutkimus (WPPSI-R ja Nepsy). Ennustevaliditeetin arvioiminen todettiin tutkimuksessa ongelmalliseksi, koska osa todetuista kehityksen viiveistä kuroutui kiinni vuoden seurannassa (vrt. matalat PPV-arvot). Lisäksi todettiin, että kaikkia kehityksen ongelmia oli vaikea havaita ja erityisesti 4-vuotiaana todetut lievät kehityksen ongelmat näyttivät häipyvän 5-vuotiaana tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Tästä huolimatta Lenen ennustevaliditeetti todettiin hyväksi seulan indikaattoreiden valossa 

  • Lene5 sensitiivisyys 0,86, Spesifisyys 0,83, Hit rate 0,83, PPV 0,55, OR 28.8. 
  • Lene6 sensitiivisyys 0,89, Spesifisyys 0,77, Hit rate 0,78, PPV 0,53, OR 27.4.

Valtosen ym. (2007b) «Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b. »9 seurantatutkimuksessa (n=283) arvioitiin Lene4-mittarin ja Lene6-mittarin toimivuutta 1. luokalla esiin tulevien oppimisvaikeuksien tunnistamisessa. Ennustevaliditeettia arvioitiin opettajan täyttämän kyselyn avulla (Teacher Questionnaire, JLD). Lene4-mittarin sensitiivisyys oli paras, kun Lenen kokonaisarvioissa myös lievät viiveet (arvio=1) katsottiin poikkeaviksi ja kouluiässä lievät yhden osa-alueen ongelmat katsottiin normaaliksi. Lene6-mittarin sensitiivisyys oli paras, kun vain ryhmät 4–6 (=selvät viiveet, kun mukana on lievää viivettä) katsottiin poikkeaviksi ja kouluiässä myös lievät yhden osa-alueen ongelmat katsottiin normaaliksi.

  • Lene4 sensitiivisyys 0,56, Spesifisyys 0,75 
  • Lene6 sensitiivisyys 0,57, Spesifisyys 0,80 

Valtosen ym. (2009) «Valtonen R. Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla : kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen»11seurantatutkimuksessa (4-6-vuotiaat n=394; seurannassa n=283, ka 7 v 11 kk) arvioitiin Lene4-mittarin ja lene6-mittarin toimivuutta 1. luokalla esiin tulevien oppimisvaikeuksien tunnistamisessa. Ennustevaliditeettia arvioitiin opettajan täyttämän kyselyn avulla (Teacher Questionnaire, JLD) ja muodostetut toisen asteen faktorit (Lene4, Lene6 ja 1-luokka) analysoitiin rakenneyhtälömallin avulla. Mallissa käytettiin hierarkista regressiota (Cholesky-hajotelma). Kokonaismalli sopi aineistoon hyvin (korrelaatiot Lene4, r=0.40–0.65 ja Lene6 r=0.29–0.49) eli kokonaiskehitys ryhmätasolla ennakoi merkittävästi kaikkia suoriutumisen osa-alueita 1-luokalla. Mikään yksittäinen kehityksen osa-alue ennen kouluikää ei kuitenkaan kyennyt merkittävästi selittämään oppilaan suoriutumista 1-luokalla. Yksilötasolla arvioitiin Lene4 ja Lene6 ennustevaliditeettia logistisen regressioanalyysien ja todennäköisyyskuvaajien avulla. Ennustevaliditeetti yksilötasolla oli hyvä ennakoitaessa iänmukaista suoriutumista, mutta korkeintaan kohtalainen oppimisen ongelmien ennakoimisessa, kohtalaisen matalat PPV-arvot viittasivat kuitenkin liian moniin vääriin positiivisiin arviointeihin:

  • Lene4: sensitiivisyys (%) 17.6–69,6, (huonoin lukema tuli tarkkaavaisuudessa); Spesifisyys (%) 72,2–97,4; PPV 0,38–0,67. 
  • Lene6: sensitiivisyys (%) 21,4–71,4; Spesifisyys (%) 78,8-99,2; PPV 0,24-0,75.  
  • Lene4: kokonaiskehitys 4-vuotiaana selitti parhaiten akateemisia taitoja (42 % varianssista) ja huonoiten toiminnanohjauksen taitoja (16 % varianssista) 1-luokalla. 
  • Lene6: kokonaiskehitys 6-vuotiaana selitti akateemisia taitoja (kerroin 0.49, 24 % varianssista) tarkkaavaisuus-käyttäytyminen (kerroin 0.43, 18 % varianssista) ja toiminnanohjauksen taitoja (kerroin 0.29, 8 % varianssista) 1-luokalla.  
  • Lene4 + Lene6: Kokonaiskehitys 4- ja 6-vuotiaana yhdessä selitti 66 % akateemisia taitojen ja 40 % tarkkaavaisuus-käyttäytymisen varianssista 1-luokalla.

Yhteenveto: Lene4- ja Lene5-mittarit ennakoivat hyvin lasten neurologista kehitystä vuoden kuluttua. Ryhmätasolla Lene4- ja Lene6-mittarien arvioima kokonaiskehitys näyttäisi tunnistavan oppimisvaikeusriskissä olevat lapset ensimmäisellä luokalla. Parhaimmillaan oppimisvaikeusriskissä olevien lasten tunnistaminen näyttäisi olevan tilanteissa, joissa lievät ongelmat neljävuotiaana arvioitiin poikkeaviksi ja vain selvät ongelmat kuusivuotiaana arviotiin poikkeaviksi ja vastaavasti lievät ongelmat kouluiässä arvioitiin normaaliksi. Yksilötasolla Lene4- ja Lene6-mittarit ennakoivat paremmin iänmukaista suoriutumista eli normaalia kehitystä, mutta oppimisen ongelmien tunnistaminen oli hieman heikompaa. Mikään yksittäinen kehityksen osa-alue ei kuitenkaan suoraan kyennyt selittämään suoriutumista kouluiässä.   

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Mustosen ym. (2000) «Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.»2 tutkimuksessa arvioitiin Lenen yksittäisten osioiden kykyä erotella/seuloa tutkittavasta ryhmästä kehityksellisiä ongelmia omaavat lapset. Konstruktiivista validiteettia arvioitiin Lene4- ja Lene5-mittareissa kielellisen osion ja Lene5- ja Lene6-mittareissa visuaalisten osioiden osalta. Tulosten mukaan Lene4-mittarin parhaiten erotteleva osio oli kolmeen laskeminen, sen sijaan osa kielellisistä osioista (esim. nopean nimeämisen tehtävä) osoittautui kriteereiltään liian epämääräisiksi tai heikoiksi ja osa osioista (puhemotoriikka- ja auditiivinen sarjamuisti) osoittautuivat liian vaikeiksi. Lene5- ja Lene6-mittareiden visuomotoristen osioiden toimivuus todettiin hyväksi, mutta visuaalisen tunnistavan muistin ja hahmottamisen osion kuvatehtävät eivät kyenneet luotettavasti erottelemaan visuaalisen hahmottamisen ongelmia. 

Valtosen ym. (2004) «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6 4-vuotaiden lasten (n=434) neurologista kehitystä arvioineessa tutkimuksessa Lene4-mittarin osioista muodostettiin faktorianalyysin perusteella kolme faktoria:

  • tarkkaavaisuus-käyttäytyminen, 4 muuttujaa: vuorovaikutustaidot, tarkkaavaisuus, leikkitaidot ja omatoimisuus
  • motoriikka-hahmotustaidot, 8 muuttujaa: varpailla kävely, yhdellä jalalla seisominen, hyppiminen, pallon kiinniottaminen, kuvioiden jäljentäminen piirtämällä, palikoiden rakentelu, helmien pujottaminen lankaan ja saksilla leikkaaminen
  • kielellinen faktori, 6 muuttujaa: puheen tuottaminen, ohjeiden ymmärtäminen, laskeminen, kysymysten ymmärtäminen, värien nimeäminen, puheen auditiivinen analyysi 

Kolmen faktorin malli selitti 35.6 % varianssista, faktoreiden väliset korrelaatiot (Spearman) todettiin korkeiksi (r=0.4–0.5). Motoriikka-hahmotustaitojen faktorissa ongelmia tuottivat palikkatorni (latauksia kaikissa faktoreissa) ja helmipujottelu (r<0.30) 

  • Lene4 - korrelaatiot: tarkkaavaisuus-käyttäytyminen (r=0.55–0.82), motoriikka-hahmotustaidot (r=0.27–0.66) ja kielellinen faktori (r=0.50–0.65) 

Valtosen ym. (2007a) «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P & Tolvanen A. Screening for Developmental Risks at 4 Years of Age: Predicting development two years later. Nordic Psychology 2007a;59(2):95–108.»7 4- ja 6-vuotiaiden normaalin neurologisen kehityksen jatkumista ja ongelmien pysyvyyttä seuranta-aineistolla (4-vuotiaat n=434; 6-vuotiaat n=394) tutkineessa tutkimuksessa sekä Lene4- ja Lene6-mittareista muodostettiin eksploratiivisella faktorianalyysilla kolmen faktorin mallit. Malli pysyi Lene4:ssä samana kuin aiemmassa tutkimuksessa «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6. Lene6-mittarin osioista muodostettiin kolme faktoria: karkeamotoriikka (6 osiota), kieli (6 osiota) ja kouluvalmiustaidot (6 osiota). Sekä Lene4- että Lene6-mittareiden faktoreiden väliset korrelaatiot todettiin korkeiksi (r=0.52–0.73). Konfirmatorisen faktorianalyysin avulla muodostettiin toisen asteen faktorit (kokonaiskehitys 4-vuotiaana ja kokonaiskehitys 6-vuotiaana). Rakenneyhtälömallin avulla testattiin 4- ja 6-vuotiaiden kehityksen yhteyttä kuvaavan mallin sopivuutta aineistoon ja malli sopi aineistoon hyvin. Kokonaiskehitys 4-vuotiaana selitti 78 % kokonaiskehitys 6-vuotiaana varianssista, mutta mikään yksittäinen faktori ei merkitsevästi selittänyt 6-vuotiaan kehitystä.

  • Lene4 (χ²(48)=64.99, p=0.052, RMSEA=0.03, TLI=0.99, CFI=0.98, WRMR=0.76) 
  • Lene6 (χ²(50)=64.84, p=0.077, RMSEA=0.03, TLI=0.98, CFI=0.97,WRMR=0.77)

Yhteenveto

Lene4, Lene5 ja Lene6-mittareiden yksittäisten osioiden toimivuus todettiin pääsääntöisesti hyväksi, vaikka muutamien osioiden alaiset tehtävät todettiinkin kriteeriltään joko liian heikoiksi tai vaikeiksi.  Faktorianalyyseillä muodostettujen Lene4 ja Lene6- mittareiden faktorien väliset korrelaatiot olivat korkeat. 

Yhtäpitävä validiteetti

Mustonen ym. (2000) «Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.»2 tutkimuksessa arvioitiin Lene5 ja Lene6 samanaikaisvaliditeettia ja kriteerinä toimi Laaja neuropsykologinen tutkimus (WPPSI-R ja Nepsy). Lene5 sensitiivisyys ja PPV-arvot (positive predictive value eli positiivinen ennustearvo) olivat hieman pieniä (alle suositeltavan arvon eli 0,80). Lene6 samanaikaisvaliditeetti todettiin hyväksi, joskin matala PPV-arvo viittasi liian moniin vääriin positiivisiin ja nämä ilmenivät lähinnä kielellisen ja motorisen kehityksen alueilla. 

  • Lene5 sensitiivisyys 0,71, Spesifisyys 0,86, Hit rate 0,83, PPV 0,56, OR 15.6. 
  • Lene6 sensitiivisyys 0,89, Spesifisyys 0,84, Hit rate 0,83, PPV 0,62, OR 41,6

Yhteenveto: Lene5-mittarin hieman pieni sensitiivisyysarvo viittaa lievään epätarkkuuteen ongelmatapausten tunnistamisessa, kun taas spesifisyysarvon mukaan Lene5-mittarin kyky tunnistaa normaalin kehityksen omaavat on riittävää. Lene6-mittarin samanaikaisvaliditeetti todettiin hyväksi sensitiivisyyden ja spesifisyyden osalta. Sekä Lene5- ja Lene6-mittarien kohtalaisen matalat PPV-arvot viittasivat kuitenkin liian moniin vääriin positiivisiin arviointeihin, erityisesti kielellisen ja motorisen kehityksen alueilla. 

Erotteleva validiteetti

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Mustonen ym. (2000) «Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.»2 tutkimuksessa arvioitiin Lene5 ja Lene6 kykyä tunnistaa ongelmia omaavia ja normaalin kehityksen ryhmään kuuluvia lapsia ja kriteerinä toimi laaja neuropsykologinen tutkimus (WPPSI-R ja Nepsy). 

  • Lene5 sensitiivisyys 0,71, Spesifisyys 0,86. 
  • Lene6 sensitiivisyys 0,89, Spesifisyys 0,84.

Yhteenveto: Lene5-mittari on hieman epätarkka ongelmia omaavien lapsien tunnistamisessa, mutta sen kyky tunnistaa normaalin kehityksen omaavat lapset on riittävää. Lene6-mittarin kyky erotella ongelmia omaavat ja normaalin kehityksen ryhmään kuuluvat lapset on riittävä. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Lene4 toistettavuutta on arvioitu pilottitutkimuksissa (1995–1998) vain Lenen ensimmäisellä versiolla (n=9–42). Tutkimuksissa todettiin Lenen keskimääräisen korrelaatiokertoimen olevan hyväksyttävän (0.89) eri osioissa. Lenen tällä hetkellä olevalla versiolla ei ole arvioitu reliabiliteettia. «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6 

Yhteenveto: Lenen toistettavuutta ei ole arvioitu tällä hetkellä käytössä olevalla mittarilla.

Mittaajien välinen toistettavuus

Mittaajien välistä toistettavuutta ei ole arvioitu (Valtonen ym. 2004).

Sisäinen yhdenmukaisuus

Valtosen ym. (2004) «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6 4-vuotaiden lasten (n=434) neurologista kehitystä arvioineessa tutkimuksessa Lene4-mittarin osioista muodostettujen faktoreiden sisäinen yhtenevyys todettiin riittäväksi. 

  • Lene4 sisäinen yhtenevyys (Cronbach alpha) tarkkaavaisuus-käyttäytyminen (0.79), motoriikka-hahmotustaidot (0.69), ja kielellinen faktori (0.74).

Valtosen ym. (2009) «Valtonen R. Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla : kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen»11 4- ja 6-vuotiaiden neurologisen kehityksen kykyä ennustaa akateemisia kykyjä 1-luokalla arvioineessa tutkimuksessa, sekä Lene4- ja Lene6-mittareista muodostettujen faktoreiden sisäinen yhtenevyys todettiin riittäväksi. 

  • Lene4 sisäinen yhtenevyys (Cronbach alpha), kolmen faktorin malli (0,85) 
  • Lene6 sisäinen yhtenevyys (Cronbach alpha), kolmen faktorin malli (0.80)

Yhteenveto: Lene4-mittarin sisäinen yhtenevyys on hyvä tarkkaavaisuus-käyttäytymisen ja kielellisen faktorin osalta, mutta keskinkertainen motoriikka-hahmotustaitojen osalta. Myöhemmin tehdyn tutkimuksen mukaan Lene4 ja Lene6 sisäinen yhtenevyys todettiin riittäväksi.

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin muutosherkkyydestä ei ollut saatavilla tutkimuksia tämän arvioinnin tekemisen ajankohtana.

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoaTOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Mustosen ym. (2000) «Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.»2 haastattelututkimuksen mukaan neuvoloiden (n=14) käyttökokemukset olivat myönteisiä. Vastaajien mukaan aiempiin menetelmiin verrattuna Lene oli tarkempi, monipuolisempi ja luotettavampi seula ja sen todettiin antavan paremman kokonaiskuvan lapsesta (78 %). Lisäksi sen koettiin tukevan aiempaa paremmin vanhempien ohjausta ja jatkotutkimuksiin lähettämistä (64 %) sekä yhdenmukaistavan käytäntöjä ja turvaavan tasavertaisuutta (43 %). Vastaajien (36 %) mukaan myös lapset pitivät Lenen tehtävistä. Negatiivista palautetta tuli yksittäisistä osioista ja muista yksityiskohdista. 

Pakarisen ym. (2016) «Pakarinen A, Liuksila P, Aromaa M, ym. Neurologisen kehityksen ongelmat ja niiden arviointi Lene-menetelmän avulla lastenneuvoloissa. Hoitotiede 2016;28(1):3–16.»3 2½–3-vuotiailla (n= 2271) lapsilla neurologista kehitystä arvioineen tutkimuksen mukaan Lene-arvio näyttäisi toimivan hyvin kehityksellisten ongelmien seulana jo 2½–3-vuotiailla lapsilla ja olevan hyvin toteutettavissa neuvolaolosuhteissa.

Muita tietoja:

  • Lenen käyttö vaatii koulutuksen tai riittävän perehdytyksen toiselta koulutuksen saaneelta ammattihenkilöltä
  • Testivälineistö ja käsikirja ovat maksullisia
  • Lenen aikatarve 
    • Lene2: noin 20 minuuttia, 
    • Lene4: noin 30 minuuttia, 
    • Lene5 ja Lene6: noin 45–60 minuuttia.

Tutkimusten tiedot

Mustonen ym. (2000) «Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.»2 seurantatutkimuksessa arvioitiin Lene5 ja Lene6 samanaikaisvaliditeettia ja Lene4 ja Lene5 ennustevaliditeettia vuoden kuluttua. Kriteerinä toimi laaja neuropsykologinen tutkimus. Lisäksi arvioitiin Lenen yksittäisten osioiden toimivuutta eli konstruktiivista validiteettia Lene4 ja Lene5 kielellisen osion ja Lene5 ja Lene6 visuaalisten osioiden osalta. Tutkimus toteutettiin neuvola-lapsilla ja tutkimuksen otoskoot olivat seuraavat: Lene4, n=48; Lene5, n=45; Lene6, n=46. Tutkimuksissa arvioitiin myös neuvoloiden (n=19) terveydenhoitajien käyttökokemuksia Lenestä kyselyn avulla.

Valtonen ym. (2004) «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6 poikittaistutkimuksessa arvioitiin 4-vuotaiden lasten (n=434) neurologisen kehityksen ongelmien päällekkäisyyttä Lene4 mitattuna. Tutkittavat poimittiin Pohjois-Karjalan alueen neuvoloista satunnaisotannalla. Yhteensä 6,8 %:lla tutkimukseen osallistuneista lapsista oli havaittu aiempia kehityksen ongelmia ja kahdella oli aiempi neurologinen diagnoosi. Lisäksi 3,6 % lapsista oli saanut puhe-, toiminta- tai fysioterapiaa. Tutkimuksessa Lene4 osioista muodostettiin kolmen faktorin ratkaisu faktorianalyysin perusteella.

Valtonen ym. (2007a) «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P & Tolvanen A. Screening for Developmental Risks at 4 Years of Age: Predicting development two years later. Nordic Psychology 2007a;59(2):95–108.»7 seurantatutkimuksessa tarkasteltiin 4- ja 6-vuotiaiden normaalin neurologisen kehityksen jatkumista ja ongelmien pysyvyyttä (4-vuotiaat, n=434; 6-vuotiaat, n=394) Lene-arvion tulosten pohjalta. Seurantatutkimuksen tutkittavat poimittiin Pohjois-Karjalan alueen neuvoloista satunnaisotannalla. Yhteensä 6,8 %:lla tutkimukseen osallistuneista lapsista oli havaittu aiempia kehityksen ongelmia ja kahdella oli aiempi neurologinen diagnoosi. Lisäksi 3,6 % 4-vuotiaista ja 5,6 % 6-vuotiaista lapsista oli saanut puhe-, toiminta- tai fysioterapiaa.  Tutkimuksessa Lene4- ja Lene6-mittareista muodostettiin eksploratiivisella faktorianalyysilla kolmen faktorin mallit ja konfirmatorisen faktorianalyysin avulla toisen asteen faktorit. Lisäksi rakenneyhtälömallin avulla testattiin 4- ja 6-vuotiaiden kehityksen yhteyttä kuvaavan mallin sopivuutta aineistoon.

Valtonen ym. (2007b) «Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P, ym. Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2007c;62(4):275–281.»10 seurantatutkimuksessa lasten kehitystä seurattiin neuvolassa Lene-arvion avulla 4- (n=434), 5- (n=412) ja 6-vuotiaana (n=394). Seurantatutkimuksen tutkittavat ovat samat kuin Valtonen ym. (2004, 2007a) «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 .»6, «Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P & Tolvanen A. Screening for Developmental Risks at 4 Years of Age: Predicting development two years later. Nordic Psychology 2007a;59(2):95–108.»7 tutkimuksessa. Ensimmäisellä luokalla olevista lapsista 7 % sai erilaisia terapioita. Seurantaa jatkettiin ensimmäisen kouluvuoden kevääseen, jolloin opettajat täyttivät kyselylomakkeen lasten (n=283) suoriutumisesta.

Valtonen ym. (2009) «Valtonen R. Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla : kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen»11 seurantatutkimuksessa arvioitiin 4- ja 6-vuotiaiden (n=394) Lenellä arvioitua neurologisen kehityksen jatkuvuutta ja kykyä ennustaa akateemisia kykyjä 1-luokalla (n=283; ka 7 v 11 kk). Seurantatutkimuksen tutkittavat ovat samat kuin Valtonen ym. (2004, 2007a, 2007b) tutkimuksessa.

Pakarinen ym. (2016) «Pakarinen A, Liuksila P, Aromaa M, ym. Neurologisen kehityksen ongelmat ja niiden arviointi Lene-menetelmän avulla lastenneuvoloissa. Hoitotiede 2016;28(1):3–16.»3 tutkimuksessa tarkasteltiin 2½–3-vuotiaiden lasten (n=2271) neurologisen kehityksen ongelmien esiintyvyyttä, kasaantumista, sukupuolten välisiä eroja ongelmien esiintyvyydessä sekä havaittujen ongelmien seurannan ja jatkotutkimusten tarvetta Lene-menetelmällä arvioituna. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena Turun alueen neuvoloiden neuvola-aineistoista. 

Hyödylliset linkit

Niilo Mäki instituutti «https://www.nmi.fi/»3

Käypä hoito -suositus 2010: Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät «https://www.kaypahoito.fi/nix02635»4

Käypä Hoito suositus 2010: Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen «https://www.kaypahoito.fi/nix01469»5

Käypä Hoito suositus 2011: ADHD:n seulonta ja diagnosointi ennen kouluikää «https://www.kaypahoito.fi/nix01777»6

Mittarin tiedot koonnut

Anni Pakarinen, sh, TtM Riitta Valtonen, PsT

Hyväksynyt: TOIMIAn lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#lasten-nuorten-toimintakyky»7

Sidonnaisuudet

Anni Pakarinen: Kirjoittajaryhmässä artikkelissa Pakarinen A, Liuksila P, Aromaa M, Hautala L, Kallio H, Sillanpää M, Salanterä S. Neurologisen kehityksen ongelmat ja niiden arviointi Lene-menetelmän avulla lastenneuvoloissa. Hoitotiede 2016;28(1):3-16.

Alkuperäinen lähde

Mikkonen RH. Kielen kehityshäiriöiden seulonta LeNe-arviointimenetelmällä neljä- ja viisivuotiailla. th ed. Joensuu: Joensuun yliopisto; 1998.

Kirjallisuutta

  1. Mikkonen RH. Kielen kehityshäiriöiden seulonta LeNe-arviointimenetelmällä neljä- ja viisivuotiailla. th ed. Joensuu: Joensuun yliopisto; 1998.
  2. Mustonen K, Valtonen R, Ahonen T. Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2000;55(9):953–956.
  3. Pakarinen A, Liuksila P, Aromaa M, ym. Neurologisen kehityksen ongelmat ja niiden arviointi Lene-menetelmän avulla lastenneuvoloissa. Hoitotiede 2016;28(1):3–16.
  4. Rimpelä M, Rigoff A-M, Wiss K, ym. Seulontatutkimukset 3-7 –vuotiaiden lasten terveystarkastuksissa. Kyselytutkimus terveyskeskuksille huhti-toukokuussa 2006. Stakes, Työpapereita 17, Helsinki: Valopaino Oy; 2006.
  5. Taipale MM. Pohjois-karjalaisten kuusivuotiaiden lasten visuaalinen hahmottaminen ja visuomotoriikka LENE-6:ssa ja laajemmassa neuropsykologisessa tutkimuksessa. th ed. Joensuu: Joensuun yliopisto; 1997.
  6. Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P ym. Co-occurrence of developmental delays in a screening study of 4-year-old Finnish children. Dev Med Child Neurol 2004;46:436-43 «PMID: 15230455»PubMed.
  7. Valtonen R, Ahonen T, Lyytinen P & Tolvanen A. Screening for Developmental Risks at 4 Years of Age: Predicting development two years later. Nordic Psychology 2007a;59(2):95–108.
  8. Valtonen R, Mustonen ja työryhmä. LENE- leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2003.
  9. Valtonen R, Mustonen K ja työryhmä. LENE - Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti; 2007b.
  10. Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P, ym. Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2007c;62(4):275–281.
  11. Valtonen R. Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla : kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen. th ed. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto; 2009.