RAI-järjestelmän yleiskuvaus

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

RAI-järjestelmä on alun perin luotu pitkäaikaishoidon laadun seurantaa, kustannusten arvioimista ja maksujärjestelmän kehittämistä varten Yhdysvalloissa 1980-luvun puolivälissä. RAI-järjestelmän ytimenä on standardoitu tiedonkeruu ja havainnointi, jolla kartoitetaan laaja-alaisesti asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja ympäristötekijöitä, saatua apua sekä avun- ja palveluiden tarvetta.

RAI-järjestelmän muodostavat eri kohderyhmien arviointiin tarkoitetut RAI-välineet. Arviointivälineiden ensimmäisenä kohderyhmänä olivat vanhainkotien ja vastaavien pitkäaikaishoidon yksiköiden asukkaat. Sittemmin välineitä on sovitettu esimerkiksi kotihoidon, geriatrisen akuutti- ja kuntoutushoidon, mielenterveys sekä kehitysvammahuollon asiakkaille.

Kohderyhmä

• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Havainnointi
• Mittaus/testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
• Muu: Terveydentilan vakaus ja erityiset hoidon tarpeet

Mittarin eri osien ICF-koodit

RAI-järjestelmän yleiskuvaus on kokonaiskuvaus tästä laajasta arviointijärjestelmästä. Sen vuoksi sitä ei linkitetä ICF-koodeihin. Mikäli tietokantaan arvioidaan yksittäisiä RAI-välineitä tai –mittareita, niin ne voidaan linkittää ICF-koodeihin.

Mittarin ylläpitotaho

Kansainvälisesti InterRAI «https://interrai.org/»2

Suomessa THL «https://www.thl.fi/finrai»3

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

RAI-järjestelmän välineiden (mittauslomake ja -ohjeet, käsikirjat) copyright-oikeudet omistaa voittoa tavoittelematon tutkijajärjestö interRAI. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) hallinnoi RAI-järjestelmää Suomessa «https://www.thl.fi/finrai»3.

RAI-järjestelmän käyttö Suomessa edellyttää sopimusta THL:n kanssa, soveltuvan tietojärjestelmän hankkimista, johon arvioinnit kirjataan sekä RAI-järjestelmän käytön koulutuksen järjestämistä käyttäjille.

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Käyttökoulutus

• RAI-järjestelmä on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön. Lisäksi RAI-välineiden käyttö edellyttää RAI-järjestelmän (ja myös soveltuvan tietojärjestelmän, johon arviointi kirjataan) yleistä käyttökoulutusta sekä erikseen kunkin RAI-välineen käyttöön perehdyttävää koulutusta. Koulutusta järjestävät mm. tietojärjestelmiä toimittavat yritykset, eräät aikuiskoulutus- ja ammatilliset oppilaitokset sekä yksityiset konsulttiyritykset.
• THL:n RAI-verkkokoulussa voi opiskella RAI-järjestelmän ja RAI-välineiden käytön perusteita. RAI-verkkokoulu «https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/rai-osaamisen-tuki#Opiskele»4
• Tietoa RAI-järjestelmän käyttöönotosta THL:n verkkosivulla «https://www.thl.fi/finrai»3
• RAI-välineiden suomenkieliset käyttöoppaat sisältyvät tietojärjestelmiin, joihin RAI-arviointi kirjataan. RAI-järjestelmän käyttösopimuksen tehnyt organisaatio saa käyttöönsä myös RAI-lomakkeet ja käsikirjat. Englanninkieliset käsikirjat ovat ostettavissa myös interRAIn verkkosivujen kautta. «https://interrai.org/»2

Tarvittavat välineet

• Tietokone ja tietojärjestelmä, johon arviointi kirjataan. Tietojärjestelmä sisältää arviointikysymykset, vastausohjeet ja käsikirjan.
• Käsikirja ja arviointilomake myös saatavilla erillisinä tulostettavina tiedostoina.

Aikatarve

RAI-kokonaisarvioinnin tekeminen vie aikaa asiakkaan ensimmäisellä arviointikerralla 60–90 min. Seuranta-arviointi noin 60 minuuttia. Osittaisarvioinnit laajuudesta riippuen 5-30 min.

Raja-arvot

RAI-arviointitiedosta muodostuu useita mittareita. Mittarit on luotu asiantuntija- ja tutkimustyön tuloksena ja niitä on validoitu eri kohderyhmille «Gray LC, Bernabei R, Berg K ym. Standardizing assessment of elderly people in acute care: the interRAI Acute Care instrument. J Am Geriatr Soc 2008;56:536-41 »5, «Hirdes JP, Smith TF, Rabinowitz T ym. The Resident Assessment Instrument-Mental Health (RAI-MH): inter-rater reliability and convergent validity. J Behav Health Serv Res 2002;29:419-32 »4

Suurin osa mittareista muodostuu useiden arviointikysymysten tuloksista, kukin mittari hieman eri tavoin. Mittarin arvo lasketaan kysymysten tuloksista erillisen algoritmin mukaan. Mittareista vain osa on hierarkkisia. Keskeisimmät mittarit ja niiden muodostuminen on kuvattu kaavioilla RAI-verkkosivuilla «https://www.thl.fi/finrai»3.

RAI-mittareita käytetään

1. Yksittäisen asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa sekä asiakkaan saamien palveluiden, hoidon ja kuntoutumisen toteutumisen ja tuloksellisuuden seurannassa. Tällöin mittariarvo kuvaa asiakkaan suoriutumista (esimerkiksi ADL toiminnoissa) tai tilaa (esimerkiksi kognitio tai inkontinenssi).
2. RAI-vertailukehittämisessä. Tällöin mittariarvo on kulloinkin tarkasteltavan asiakasryhmän keskiarvo. Vertailukehittämisessä mittareista saatavaa tietoa käytetään mm. yksiköiden/organisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja laadun seurannassa sekä tutkimuksissa. Lisätietoa vertailukehittämisestä THL:n verkkosivustolla «https://www.thl.fi/finrai»3

Kooste Suomessa käytössä olevien RAI-välineiden yleisimmistä RAI-mittareista on tämän lomakkeen liitteenä «»1. Mittareiden kuvauksia myös RAI-verkkosivustolla. «https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta/rai-jarjestelman-mittareita»5

Viitearvot

Ei yleisiä viitearvoja.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Tämä on RAI-järjestelmän yleiskuvaus, joten ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

RAI-välineiden (lomakkeet ja käsikirjat) käännökset englannista suomeksi on teetetty käännöstoimistolla. Suomennosten tarkastukset on tehty THL:n asiantuntijaryhmissä.

Mittarin tausta ja kuvaus

Suomessa RAI-järjestelmän ja -välineiden käyttö sekä RAI-vertailukehittäminen on alkanut vuonna 2000. RAI-järjestelmä on kansallisessa käytössä esimerkiksi USA:ssa (vanhainkotihoito), Islannissa (vanhainkotihoito), Kanadassa, (Uudessa Seelannissa (kotihoito), Hong Kongissa ja Sveitsissä (kotihoidon sisäänotto).

RAI-järjestelmää ylläpitää ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen tutkijaverkosto interRAI (www.interRAI.org) «https://interrai.org/»2. Suomessa THL valvoo RAI-välineiden suomalaisia versioita. RAI -järjestelmän käyttöönotto edellyttää alilisenssisopimuksen tekemistä THL:n kanssa «https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta»6.

RAI MDS -välineet ovat Minimum Data Set (MDS) tietopohjaan perustuvia ensimmäisiä RAI-välineitä. interRAI-välineet ovat vuoden 2006 jälkeen kehitettyjä RAI-välineitä tai RAI MDS -välineisiin pohjautuvia välineitä, jotka on muokattu yhteensopiviksi muiden interRAI-välineiden kanssa.

Kukin RAI-väline sisältää:

• Arviointikysymykset ja ohjeistuksen arvioinnin toteuttamiseksi
  • Arviointikysymykset ja ohjeistus on integroitu tietojärjestelmään, johon arviointi kirjataan
• Käyttäjäkäsikirjan, joka sisältää tarkat arviointiohjeet ja kuvaukset herätteistä sekä ohjeita herätteiden hyödyntämiseksi
• Asiakkaan arviointituloksista muodostuvia:
  • Herätteitä hoidon suunnittelun ja palvelupäätösten tueksi (CAPs-Clinical Assessment Protocols) sekä
  • Mittareita

RAI-väline muodostuu ydinkysymyksistä sekä palvelutyyppikohtaisista, täydentävistä arviointikysymyksistä. Ydinkysymykset ovat yhtenäiset kaikissa välineissä, pois lukien niin sanotut seulonta- ja lyhennetyt välineet. Ydinkysymysten avulla voidaan vertailla henkilöiden tarpeita hänen siirtyessään hoitopaikasta tai palvelusta toiseen. Palvelutyyppikohtaisilla arviointikysymyksillä tunnistetaan ja seurataan asiakkaan tilaa, toimintakykyä, tarpeita ja voimavaroja. Arviointiosioiden luotettavuutta on arvioitu monikansallisessa yhteistyössä «Hirdes JP, Ljunggren G, Morris JN ym. Reliability of the interRAI suite of assessment instruments: a 12-country study of an integrated health information system. BMC Health Serv Res 2008;8:277 »3.

Kansainvälisistä RAI-välineistä on käytössä Suomessa (suomenkielinen käännös arviointilomakkeesta, käsikirjasta ja herätteistä):

• Kotona asuvan palvelut
  • MDS-HC (Home Care)
  • interRAI-versio: interRAI-HC
• Palvelutarpeiden selvittäminen, kartoitus ja palveluohjaus
  • interRAI-CA (Contact Assessment)
  • HELSA© - sosiaalisen tilanteen kartoitus, yhdistettävissä interRAI-CA:n kanssa (kehitetty Suomessa)
  • interRAI-CHA (Community Health Assessment)
    • Lisäosat
      • interRAI-CHA-MHS -mielenterveysongelmaiset
      • interRAI-CHA-FS -toimintakyvyn laaja kartoitus
      • interRAI-CHA-AL -ympärivuorokautinen hoiva
      • Huom. Lisäosia voi käyttää myös muiden välineiden yhteydessä täydentämään kokonaiskuvaa asiakkaasta
• Osittaisarviointi
  • Oulu Screener (RAI-HC-välineeseen perustuva osittaisarviointipaketti)
• Ympärivuorokautinen hoiva
  • MDS-LTC (Long Term Care)
  • interRAI-versio: interRAI-LTCF (Long Term Care Facilities)
• Akuuttisairaalahoito
  • interRAI-AC (Acute Care) - ei vuoden 2017 versiota
• Kuntoutussairaala
  • interRAI-PAC (Post Acute Care)
• Mielenterveystyö
  • interRAI-MH (Mental Health, ympärivuorokautinen hoito)
  • interRAI-CMH (Community Mental Health, avohoito)
  • interRAI-ESP (Emergency Screener for Psychiatry, akuuttitilanteet)
• Vammaistyö, erityisesti kehitysvammatyö
  • interRAI-ID (Intellectual Disabilities)
• Lasten mielenterveys- ja kehitysvammatyö
  • interRAI-ChYMH-DD (Children and Youth Mental Health and Developmental Disabilities)

Milloin RAI-arviointi tehdään

RAI-arviointi tuottaa laaja-alaisen ja ajantasaisen kuvauksen henkilön terveydentilasta, toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja avuntarpeesta sekä hänen saamastaan avusta tai palveluista arvioinnin ajankohtana.

RAI-välineiden käyttöperiaatteiden mukaan säännöllistä palvelua saavan henkilön (esimerkiksi säännöllisen kotihoidon asiakkaat tai pitkäaikaishoidossa olevat henkilöt) kokonaisarviointi tehdään aina hoidon tai palvelun alkaessa. Sen jälkeen arviointi tehdään uudelleen vähintään puolivuosittain. Henkilön voinnin tai tilanteen oleellisesti muuttuessa tulee kuitenkin aina tehdä uusi arviointi, vaikka edellisestä arvioinnista olisi vähemmän kuin puoli vuotta.

Säännölliseen palveluun liittyvien kokonaisarviointien lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä tiettyyn ongelma-alueeseen kohdentuvia osittaisarviointeja. Osittaisarviointi sisältää yleensä sarjan arviointikysymyksiä, joista muodostuu mittareita. Osittaisarvioinnista saatavien mittareiden tulosten avulla voidaan esimerkiksi arvioida palvelusuunnitelmaan kirjattuja seurantakohteita, kuten kuntoutumista. Osittaisarviointi ei korvaa kokonaisarviointeja.

Palvelutarpeiden arviointiin on luotu ns. lyhyitä RAI-välineitä (RAI-CA, RAI-CHA, OuluScreener, HELSA). Näitä käytetään esimerkiksi silloin kun palvelutarpeiden arvioinnissa halutaan selvittää, onko henkilölle tarpeen tehdä laaja-alainen palvelutarpeiden arviointi.

RAI-arvioinnin toteutus

RAI-arvioinnin tiedon lähteitä ovat asiakas itse ja hänen omaisensa sekä muut hoitajat ja asiantuntijat. Tietoa kerätään haastattelemalla, dokumenteista ja tarkkailemalla asiakasta. Arvion asianmukainen tekeminen edellyttää, että arvioiva ammattihenkilö:

• tuntee asiakkaan ja tämän toimintakyvyn arviointijaksolla
• on suorittanut RAI-arvioinnin käyttöön perehdyttävän koulutuksen
• noudattaa yksikössä sovittua käytäntöä arvioinnin tekemiseen.

Mittarin pätevyys

RAI-yleiskuvauksesta ei tuoteta pätevyystietoja.

Mittarin toistettavuus

RAI-yleiskuvauksesta ei tuoteta toistettavuustietoja.

Mittarin muutosherkkyys

RAI-yleiskuauksesta ei tuoteta muutosherkkyystietoja.

Mittarin käyttökelpoisuus

RAI-yleiskuvauksesta ei tuoteta käyttökelpoisuustietoja.

Linkit

• RAI-vertailukehittäminen «https://www.thl.fi/finrai»3

Mittarin tiedot koonnut

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»7

Sidonnaisuudet

Satu Havulinna: Työnantaja THL. THL toimii Suomessa RAI-järjestelmän vastuuorganisaationa.

Laura Kolehmainen: Työnantaja THL. THL toimii Suomessa RAI-järjestelmän vastuuorganisaationa.

Minna-Liisa Luoma: Työnantaja THL. THL toimii Suomessa RAI-järjestelmän vastuuorganisaationa.

Matti Mäkelä: Työnantaja THL. THL toimii Suomessa RAI-järjestelmän vastuuorganisaationa.

Päivi Sainio: Työnantaja THL. THL toimii Suomessa RAI-järjestelmän vastuuorganisaationa.

Pia Vähäkangas: Toimii RAI-kouluttajana ja erityisasiantuntija-verkostossa.

Alkuperäinen lähde

Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. RAI-tietojärjestelmän käyttöönotto ja pitkäaikaishoidon benchmarking. RAI-raportti 1/2000. Helsinki: Stakes; Aiheita 2001.