Downton-mittari

TOIMIA-mittarit
28.2.2019 • Viimeisin muutos 6.9.2024
Misha Henriksson

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: DFRI, DI

Nimi englanniksi: Downton, Downton Fall Risk Index

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: Downton Fall Risk Index

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Downton-mittarin soveltuvuus iäkkäiden kaatumisvaaran arviointiin ja kaatumisten vaaratekijöiden tunnistamiseen yli 70-vuotiailla henkilöillä

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Mittaria ei ole saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kaatumisten vaaratekijöiden kartoittamiseksi ja kaatumisen todennäköisyyden ennustamiseksi kehitetty arviointimittari pitkäaikaishoidossa oleville iäkkäille «Downton JH. Falls in the elderly. London: Edward Arnold, 1993;128–130.»3.

Kohderyhmä

  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Havainnointi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Tarkista maksullisuus

Käyttökoulutus

  • Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus. Erillistä kurssia tai koulutusta ei tarvita.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake ja kynä.

Aikatarve

Vassallon ym. (2005) tutkimuksessa «Vassallo M, Stockdale R, Sharma JC ym. A comparative study of the use of four fall risk assessment tools on acute medical wards. J Am Geriatr Soc 2005;53(6):1034–1038.»14 mittarin täyttämiseen meni keskimäärin 6 minuuttia. Meyerin ym. (2009) tutkimuksessa «Meyer G, Köpke S, Haastert B ym. Comparison of a fall risk assessment tool with nurses' judgement alone: a cluster-randomised controlled trial. Age Ageing 2009;38(4):417–423.»6 hoitajilla meni lomakkeen täyttämiseen keskimäärin 3 minuuttia.

Raja-arvot

Pistemäärä ≥3 viittaa kohonneeseen kaatumisriskiin «Downton JH. Falls in the elderly. London: Edward Arnold, 1993;128–130.»3. Nybergin ym. (1996) tutkimuksissa «Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824.»8 raja-arvo ≥3 korreloi kaatumisriskin kanssa. 12 kuukauden seurantatutkimuksessa Youdenin indeksillä saatu raja-arvo ≥3 antoi tutkimuksessa muita tutkimuksia vastaavat herkkyys- ja tarkkuusarvot « Olsson Möller U, Kristensson J, Midlöv P, Ekdahl C, Jakobsson U. Predictive validity and cut-off scores in four diagnostic tests for falls - a study in frail older people at home. Phys Occup Ther Ger»9.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittaria ei ole käännetty suomeksi.

Mittarin tausta ja kuvaus

Downton-mittari on kehitetty iäkkäiden pitkäaikaishoidossa olevien henkilöiden kaatumisen vaaratekijöiden tunnistamiseksi ja kaatumisvaaran arviointiin. Kyselyn osiot on kuvattu Downtonin (1993) artikkelissa «Downton JH. Falls in the elderly. London: Edward Arnold, 1993;128–130.»3.

Kysely koostuu viidestä osa-alueesta (suluissa osa-alueen vaihtoehdot ja niistä saatavat pisteet):

  • aikaisemmat kaatumiskerrat (ei = 0, kyllä = 1)
  • lääkitys (ei mitään = 0, rauhoittavat = 1, diureetit = 1, verenpainelääkkeet = 1, Parkinson lääkitys = 1, masennuslääkkeet = 1, muu lääkitys = 0)
  • aistivajavuudet (ei mitään = 0, näkö = 1, kuulo = 1, raajat (mm. amputaatio, halvaukset, neuropatia) = 1)
  • henkinen tila (orientoitunut = 0, kognitiivisesti heikentynyt = 1)
  • kävely (normaali = 0, turvallinen apuvälineiden kanssa = 0, ei turvallinen apuvälineiden kanssa tai ilman = 1, kykenemätön = 1)

Yhteensä pisteitä voi saada 0-11. Tutkimuksissa pistemäärä ≥ 3 on määritelty osoittamaan kohonnutta kaatumisriskiä.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Kahdessa tutkimuksessa «Karlsson S, Nyberg L, Sandman PO. The use of physical restraints in elder care in relation to fall risk. Scand J Caring Sci 1997;11(4):238–242.»4, «Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147.»11 Downton-mittarin sisältövaliditeetti arvioitiin tyydyttäväksi, koska se kykenee tunnistamaan tunnettuja kaatumisten vaaratekijöitä.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Sairaalakuntoutus

Bugfayci ym. (2003) tutkimuksessa «Bugdayci D, Paker N, Dere D ym. Frequency, features, and factors for falls in a group of subacute stroke patients hospitalized for rehabilitation in Istanbul. Arch Gerontol Geriatr 2011;52(3):e215–219»1 Downton-mittarin pistemäärä ≥ 3, korreloi positiivisesti kaatumisten kanssa ennustaen kaatumista 88 %:n herkkyydellä ja 30 %:n tarkkuudella.

Costa ym. (2012) meta-analyysissä «da Costa BR, Rutjes AW, Mendy A ym. Can falls risk prediction tools correctly identify fall-prone elderly rehabilitation inpatients? A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7(7):e41061.»2 kolmen mittarin vertailussa Downton-mittarilla oli vertailun suurin herkkyys (92 %). Mittarin tarkkuus oli 36 %. Downtonin positiivinen ennustearvo oli 33 % (95 % luottamusväli 25–41) ja negatiivinen ennustearvo 93 % (95 % luottamusväli 83–97).

Saverino ym. (2006) tutkimuksessa «Saverino A, Benevolo E, Ottonello M ym. Falls in a rehabilitation setting: functional independence and fall risk. Eura Medicophys 2006;42(3):179–184.»12 raja-arvolla ≥ 3, mittarin herkkyys oli 92 % kaatuneiden ryhmässä (n=40).

Vassalo ym. (2008) tutkimuksessa «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15 kaikista 200 kaatujasta Downton-mittari tunnisti oikein 100 (P<0,0001, 95 %, CI 0,18–0,42). Ennusteen tarkkuus oli siten 50 % (95 % CI 0,43–0,56). Herkkyys kaatumisten havaitsemiseen oli 92,2 % (n=47/51, 95 % CI 0,82–0,97), positiivinen ennustearvo oli 33,1 % (n=47/143, 95 % CI 0,25–0,41) ja negatiivinen ennustearvo 92,9 % (n=53/57, 95 % CI 0,83–0,97). Toistuvasti kaatuvista Downton-mittari ennusti oikein kaikki kaatuneet eli herkkyys oli 100 % (n=17/17, 95 % CI 081–0,99) tarkkuuden jäädessä 31,1 %:iin (n=57/183, 95 % CI 0,24–0,38), positiivinen ennustearvo 11,8 % (n=17/143, 0,07–0,18) ja negatiivinen ennustearvo 100 % (n=57/57, 95 % CI 0,93–0,99); ennusteen tarkkuus kokonaisuudessaan oli 37 % (n=74/200, 95 % CI 0,31–0,43).

Vassalo ym.(2005) tutkimuksessa «Vassallo M, Stockdale R, Sharma JC ym. A comparative study of the use of four fall risk assessment tools on acute medical wards. J Am Geriatr Soc 2005;53(6):1034–1038.»14 havaittiin, että Downton-mittari ei tehokkaasti ennustanut kaatumista ensimmäisen viikon aikana (Kaplan-Meier-testi, log rank P=0,46). Tarkkuus oli 24,7 % ja herkkyys 81,8 %. Positiivinen ennustearvo oli 17,5 % ja negatiivinen 87,5 % sekä yhteensä 34,1 % (oikein ennustetut potilaat n=46).

Hoitokoti, kuntoutuskeskus

Karlsson ym. (1997) tutkimuksessa «Karlsson S, Nyberg L, Sandman PO. The use of physical restraints in elder care in relation to fall risk. Scand J Caring Sci 1997;11(4):238–242.»4 84 % vastaajista sai ennalta määritellyn raja-arvon ≥ 3, joka viittasi kohonneeseen kaatumisalttiuteen. Korkeiden Downton-mittarin pistemäärien (≥ 3) ja kaatumisen ehkäisemiseksi tehtyjen fyysisten rajoitusten välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yhteys muuttujien välillä oli kuitenkin suhteellisen heikko (Φ=0,07, (x2=5,15, p=0,023).

Meyer ym. (2009) tutkimuksessa «Meyer G, Köpke S, Haastert B ym. Comparison of a fall risk assessment tool with nurses' judgement alone: a cluster-randomised controlled trial. Age Ageing 2009;38(4):417–423.»6 Downton-mittarin käyttö ei tuonut etua kaatumisriskin ennustamisessa verrattuna pelkkään hoitajien tekemään arvioon.

Lannering ym. (2016) tutkimuksessa «Lannering C, Ernsth Bravell M, Midlöv P ym. Factors related to falls, weight-loss and pressure ulcers--more insight in risk assessment among nursing home residents. J Clin Nurs 2016;25(7–8):940–950.»5 tarkasteltiin Downton-mittarin osa-alueita. Epävarma kävely (unsafe gait) (HR 1,64; 95 % CI 1,19–2,27) ja aikaisemmat kaatumiset (HR 2,5; 95 % CI 1,74–3,57) olivat yhteydessä kohonneeseen kaatumisvaaraan. Tulokset indikoivat myös, että pienempi määrä diagnooseja nosti kaatumisriskiä (HR 0,82; 95 % CI 0,71–0,94), kun taas rauhoittavien (sedatiivit/neuroleptiinit) lääkkeiden käyttö (HR 0,66; 95 % CI 0,46–0,94) sekä raajojen vammat (HR 0,52; 95 % 0,34–0,79) laskivat sitä. Tulokset viittasivat siihen, että alhaisempi fyysinen aktiivisuus vähensi kaatumisvaaraa.

Nilsson ym. (2016) tutkimuksessa «Nilsson M, Eriksson J, Larsson B ym. Fall Risk Assessment Predicts Fall-Related Injury, Hip Fracture, and Head Injury in Older Adults. J Am Geriatr Soc 2016;64:(11)2242–2250.»7 Downton-mittarin pistemäärä ≥ 3 ennakoi vammaan johtavia kaatumisia (HR 1,43; 95 % CI 1,39–1,49), lonkkamurtumaa (HR 1,51; 95 % CI 1,38–1,66), päävammaa (HR 1,12; 95 % CI 1,03–1,22) ja kuolemaa (all-cause mortality) (HR 1,39; 95 % CI 1,35–1,43). Downton-mittari ennusti vahvemmin päävammoja 70-vuotiailla miehillä kuin 90-vuotiailla naisilla (P < 0,001) (HR 1,29; 95 % CI 1,21–1,36 versus HR 1,08; 95 % CI 1,04–1,11) ja lonkkamurtumaa (HR 1,41; 95 % CI 1,30–1,53 versus HR 1,08; 95 % CI 1,05–1,11).

Nyberg ym. (1996) «Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824.»8 kaatumisvaara oli korkeampi niillä, joiden Downton-mittarin pistemäärä oli ≥ 3 kuin muilla (P=0,009, log-rank test; odds ratio, 2,9). Downton-mittarin kokonaisherkkyys oli 91 % ja tarkkuus 27 %.

Kotihoito, avohoito

Olsson ym. (2012) tutkimuksessa « Olsson Möller U, Kristensson J, Midlöv P, Ekdahl C, Jakobsson U. Predictive validity and cut-off scores in four diagnostic tests for falls - a study in frail older people at home. Phys Occup Ther Ger»9 12 kuukauden seurannan jälkeen saatiin Downton-mittarille Youden-indeksillä raja-arvo ≥ 3, joka oli sama kuin mittarin alkuperäisartikkelissa. Tällä saatiin 79 % herkkyys ja 24 % tarkkuus kaatumisten ennustamisessa, jossa 39 % tapauksista luokiteltiin oikein.

Rosendahl ym. (2003) tutkimuksessa «Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147.»11 3, 6 ja 12 kuukauden kohdalla Downton-mittarin herkkyys vaihteli 81–95 % välillä herkkyyden ollessa suurin 3 kuukauden kohdalla. Tarkkuus vaihteli 35 ja 40 % välillä. Prognostinen (ennustava) erottelu arvo (PSEP) vaihteli 0,26–0,37 välillä. 3 kuukauden jälkeen kaatumisvaara oli 36 % korkean riskin ryhmässä (Downton-mittarin pistemäärä ≥ 3) ja 5 % vähäisen riskin ryhmässä. Korkein positiivinen ennustearvo oli 12 kuukauden kohdalla (68 %) ja negatiivinen 3 kuukauden kohdalla (95 %). Kun analyysista poistettiin akuutista sairaudesta tai lääkkeiden sivuvaikutuksista johtuneet kaatumiset herkkyys oli 100 % 3 kuukauden kohdalla, laskien 77 %:iin 12 kuukauden kohdalla. Kahdentoista kuukauden kohdalla PSEP oli 0,09–0,27 eikä tilastollisesti merkitsevä. Mitä pidemmälle tutkimus eteni, sitä suuremmaksi kaatumisalttius kasvoi sekä korkean, että vähäisen kaatumisalttiuden omaavissa ryhmissä. Hazard ratio (HR) oli 2,3 (95 % CI 1,1–4,8, p=0,022) 12 kuukauden kohdalla, kun akuutista sairaudesta johtuvat kaatumiset ei olleet mukana analyysissa.

Yhteenveto:

Downton-mittari on herkkä (kaatumistapaukset siinä ryhmässä, joka sai korkeaan kaatumisvaaraan ennakoivia pisteitä) ennustamaan kaatumista riippumatta kuntoutus-/asumispaikasta. Toisin sanoen, kaatujat olivat hyvin todennäköisesti saaneet raja-arvon ylittävän pistemäärän. Mittarin tarkkuus on heikko eli mittari tunnisti huonosti ne, jotka eivät raja-arvon perusteella kuuluneet riskiryhmään. Mittarilla oli matala positiivinen ennustearvo (kaatumisvaaran ryhmä sisälsi paljon vääriä positiivisia tuloksia) ja korkea negatiivinen ennustearvo (tuloksissa esiintyy paljon oikeita negatiivisia tuloksia).

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Tieto puuttuu.

Yhtäpitävä validiteetti

Sairaalakuntoutus

Bugdayci ym. (2010) tutkimuksessa «Bugdayci D, Paker N, Dere D ym. Frequency, features, and factors for falls in a group of subacute stroke patients hospitalized for rehabilitation in Istanbul. Arch Gerontol Geriatr 2011;52(3):e215–219»1 Downton-mittari näytti olevan herkempi havaitsemaan muutosta aiemmin kaatuneiden ja ei-kaatuneiden välillä kuin vertailun muut mittarit (FIM ja BBS). Ero kaatuneiden ja ei-kaatuneiden välillä tilastollisesti oli tilastollisesti merkitsevä, kun tarkastellaan Downton-mittarin pistemäärää (2,7±1 vs. 3,5±1,2; p=0,021). Muilla mittareilla tätä merkitsevyyttä ei ollut.

Costa ym. (2012) metatutkimuksessa «da Costa BR, Rutjes AW, Mendy A ym. Can falls risk prediction tools correctly identify fall-prone elderly rehabilitation inpatients? A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7(7):e41061.»2 Downton-mittarilla ja STRATIFY-mittarilla oli yhtäläinen tarkkuus (STRATIFY 42 %, Downton-mittari 36 %) kaatumisen ennustamisessa, mutta Downton-mittarin herkkyys oli suurempi (STRATIFY 73 %, Downton-mittari 92 %). Pelkän kliinisen arvioinnin herkkyys oli alhaisempi (43 %), mutta tarkkuus huomattavasti korkeampi (91 %) kuin Downton- ja STRATIFY-mittareilla.

Vassallo ym. (2008) tutkimuksessa «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15 Downton-mittari ja STRATIFY havaittiin huomattavasti kliinistä arviointia herkemmiksi ennustamaan kaatumista (Downton-mittari 92,2 %, STRATIFY 82,3 % ja kliininen arviointi 43,1 %). Verrattaessa mittareiden tarkkuutta ennustaa kaatumisia, se oli lähes yhtäläinen ja molempien mittareiden osalta epätarkempi kuin kliininen arviointi (havainnointi) (50 %/46,5 % vs. 78 %). Kahden mittarin tulosten välillä ei havaittu merkitsevää eroa (P=1,0; 95 % CI 0,64–1,49).

Vassallo ym. (2008) tutkimuksessa «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15 Downton-mittari ennusti kaatumista merkitsevästi heikommin kuin STRATIFY (n=90 vs. n=46, P<0,001).

Hoitokoti, kuntoutuskeskus

Nyberg ym. (1996) tutkimuksessa «Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824.»8 Downton-mittarin herkkyyttä verrattiin Fall Assessment Questionairen kanssa. Downtonin herkkyys oli tarkempi, mutta tarkkuus oli heikompi.

Kotihoito, avokuntoutus

Olsson ym. (2012) tutkimuksessa « Olsson Möller U, Kristensson J, Midlöv P, Ekdahl C, Jakobsson U. Predictive validity and cut-off scores in four diagnostic tests for falls - a study in frail older people at home. Phys Occup Ther Ger»9 Downton-mittarilla ja TUG:lla oli sama herkkyys 12 kuukauden seurannan kohdalla (n. 80 %).

Rosendahl ym. (2003) tutkimuksessa «Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147.»11 Downton-mittarin kyky ennustaa kaatumista oli linjassa muiden vastaavien mittareiden kanssa (Tinetti Fall Risk Index).

Yhteenveto:

Downton-mittarin tulokset ovat linjassa muiden vastaavien kaatumisvaaran arviointimittareiden kanssa. Mittarin herkkyys on useita muita mittareita parempi, mutta tarkkuus vastaavasti heikompi.

Erotteleva validiteetti

Saverino ym. (2006) tutkimuksessa «Saverino A, Benevolo E, Ottonello M ym. Falls in a rehabilitation setting: functional independence and fall risk. Eura Medicophys 2006;42(3):179–184.»12 FIM ja BBS:n tulokset eivät vaikuttaneet olevan merkitsevästi yhteydessä Downton-mittarin pistemääriin. Tutkijoiden mukaan syy saattoi olla se, että Downton-mittari arvioi muutakin (esim. lääkitys) kuin pelkästään motoriikkaa ja tasapainoa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Sairaalakuntoutus

Bugdayci ym. (2010) tutkimuksessa «Bugdayci D, Paker N, Dere D ym. Frequency, features, and factors for falls in a group of subacute stroke patients hospitalized for rehabilitation in Istanbul. Arch Gerontol Geriatr 2011;52(3):e215–219»1 Downton-mittarin tulokset olivat sairaalajakson alkaessa merkitsevästi alemmat aiemmin ei-kaatuneiden ryhmällä (2,7 ± 1 pistettä) verrattuna aiemmin kaatuneiden ryhmään (3,5 ± 1,2) (ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä, p=0,021). Tilastollisesti merkitsevä ero oli myös kaatumista pelkäävän (3,08 ± 1,095) ja ei-pelkäävän (2,48 ± 1,15) ryhmän välillä (p=0,029).

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

  • Tieto puuttuu.

Mittaajien välinen toistettavuus

  • Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Hoitokoti, kuntoutuskeskus

Lannering ym. (2016) «Lannering C, Ernsth Bravell M, Midlöv P ym. Factors related to falls, weight-loss and pressure ulcers--more insight in risk assessment among nursing home residents. J Clin Nurs 2016;25(7–8):940–950.»5: Cronbachin alfa (α) = -0,5 (Cronbachin alfa mittaa eri osioiden välistä sisäistä yhdenmukaisuutta), joka tarkoittaa, että yhteys (korrelaatio) osioiden välillä oli negatiivinen.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Downton-mittarilla oli korkea herkkyys, mutta alhainen tarkkuus kaatumisten ennustamisessa. Rosendahl ym. (2003) «Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147.»11 arvioivat, että suuri herkkyys on merkittävämpi tekijä kuin mittarin alhaisempi tarkkuus, kunhan varotaan tekemästä ylimitoitettuja tai vääriä toimenpiteitä kaatumisvaarassa oleville henkilöille. Lisäksi mittarin tulokset oli vietävissä potilastietokantoihin. Nyberg ym. (1996) tutkimuksessa «Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824.»8 tulkittiin, että Downton-mittari oli herkkä havaitsemaan kaatumisriskin, mutta mittari vaatisi hienosäätöä, jotta se soveltuisi esimerkiksi aivohalvauspotilaiden kaatumisen ennustamiseen.

Meyer ym. (2009) «Meyer G, Köpke S, Haastert B ym. Comparison of a fall risk assessment tool with nurses' judgement alone: a cluster-randomised controlled trial. Age Ageing 2009;38(4):417–423.»6 mukaan mittarin käyttö ei johtanut pelkkää hoitajien arviota parempaan kliiniseen lopputulokseen. Toisin sanoen, pelkkä hoitajien tekemä arvio oli tarkempi kuin Downton-mittarin tulos (ks. myös Vassallo 2008 «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15). Hoitajat kokivat mittarin käytön helpoksi. Tutkijat kuitenkin pohtivat mittarin käytön hyötyjä verrattuna siihen, että mittarin koulutukseen ja käyttöön kuluu hoitajien aikaa ja organisaation resursseja.

Vassallo ym. (2008) tutkimuksessa «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15 Downton-mittarin suorittamiseen kului enemmän aikaa kuin STRATIFY:n (ka 6,34 vs. 3,85 minuuttia).

Tutkimusten tiedot

Sairaalakuntoutus

Bugdayci ym. (2010) «Bugdayci D, Paker N, Dere D ym. Frequency, features, and factors for falls in a group of subacute stroke patients hospitalized for rehabilitation in Istanbul. Arch Gerontol Geriatr 2011;52(3):e215–219»1:

Tutkittiin kaatumistiheyttä (= kaatumisten kokonaismäärä n/1000 hoitopäivää) sekä siihen liittyviä tekijöitä sairaalakuntoutuksessa olevilla aivohalvauspotilailla. Tutkittavat arvioitiin käyttämällä Functional Independence Measurement (FIM), Barthel Index (BI), Berg Balance Scale (BBS), Mini Mental State Examination (MMSE), Hospital Anxiety Depression Scale (HADS) ja Downton -mittareita. Testit suoritti kaikille potilaille sama lääkäri. Lisäksi tutkittavilta mitattiin luun tiheys röntgenlaitteella (DXA). Kaikki kaatumiskerrat, niihin liittyvät yksityiskohdat ja seuranneet vammat hoitojakson aikana kirjattiin. Potilaat (n=99, naisia 57, ikä 61,99 ± 11,79 v.) arvioitiin kuntoutuksen aikana ja ennen hoitojakson päättymistä. Tutkimukseen otettiin mukaan aivohalvauspotilaat, joilla oli keskivaikeita liikuntarajoitteita, mutta mahdollisuus parantuneeseen liikkumiseen kuntoutuksen jälkeen. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin potilaat, joilla oli aivokasvaimia, aivovamma, toistuvia neurologisia häiriöitä, merkittäviä ortopedisiä ongelmia tai jotka eivät kyenneet kommunikoimaan.

Costa ym. (2012) «da Costa BR, Rutjes AW, Mendy A ym. Can falls risk prediction tools correctly identify fall-prone elderly rehabilitation inpatients? A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7(7):e41061.»2:

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus hoitolaitoksissa tai sairaalakuntoutuksessa olevien iäkkäiden kaatumisvaaran ennustamiseen tarkoitetuista mittareista. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea eri tutkimusta ja vertailtiin kolmea mittaria: St Thomas’s Risk Assessment Tool (STRATIFY), Peter James Centre Falls Risk Assesment Tool (PJC-FRAT) ja Downton-mittari. Downton-mittaria koskevan tutkimuksen (Vassallo ym. 2008 «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15) otoskoko oli 81 (naisia 62 %). Ikäjakauma oli 79–81-vuotta. Tarkemmin Vassallon ym. (2008) tutkimuksesta myöhemmin tässä osiossa.

Saverino ym. (2006) «Saverino A, Benevolo E, Ottonello M ym. Falls in a rehabilitation setting: functional independence and fall risk. Eura Medicophys 2006;42(3):179–184.»12:

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaatumisten syitä ja seurauksia iäkkäillä. Tutkittavat asuivat kuntoutuskeskuksessa, jossa hoidettiin trauma- tai sairausperäisiä neurologisia ja ortopedisiä vammoja. Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, jossa käytettiin eri mittareita (Downton-mittari, FIM, BBS). Otoskoko oli 320 henkilöä, joista naisia oli 204. Keski-ikä oli 70,5 ± 12,9 vuotta. Tutkimusaineisto saatiin arvioinneista, jotka tehtiin kuntoutuskeskukseen tullessa ja sieltä poistuttaessa. Se sisälsi henkilökohtaista tietoa, arvioinnista tehdyt diagnoosit ja kaatumisvaaran kartoituksen. Kuntoutuskeskuksen hoitohenkilökunta kirjasi ylös kaikki kaatumiskerrat ja raportoi potilastiedot, ajan, päivämäärän, paikan sekä kaatumisen syyt ja seuraukset.

Vassalo ym. (2008) «Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281.»15:

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahta kaatumisriskin identifioimiseen kehitettyä mittaria (Downton- & STRATIFY-mittari) yhdessä kliinisen arvioinnin kanssa. Otoskoko yhteensä 200 vastaajaa, joista 123 oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 80,9 vuotta. Tutkittavat olivat geriatrisessa kuntoutussairaalassa olevia iäkkäitä. Asetelma oli ennakoiva havainnoiva tutkimus (prospective observational study), jossa tehtiin arviointi yhden hoitohenkilön toimesta. Tutkittavia seurattiin koko kuntoutusjakson ajan. Kaatumiset sekä niiden syyt ja seuraukset kirjattiin ylös päiväkirjaan.

Vassalo ym. (2005) «Vassallo M, Stockdale R, Sharma JC ym. A comparative study of the use of four fall risk assessment tools on acute medical wards. J Am Geriatr Soc 2005;53(6):1034–1038.»14:

Tutkimuksessa vertailtiin neljää kaatumisvaaran arviointimittaria (STRATIFY, Downton-mittari, Tullamore- ja Tinetti-mittarit). Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, joka tehtiin sairaalan kahdella iäkkäille tarkoitetulla akuuttiosastolla. Sama henkilö suoritti mittaukset kaikilla mittareilla. Potilaiden tilannetta seurattiin osastolta poistumiseen saakka. Kaatumiset kirjattiin tänä aikana hoitohenkilökunnan toimesta päivyriin. Otoskoko oli 135, joista 86 oli naisia. Keski-ikä oli 83,8 ± 8,01 vuotta. Lähes kaikilla tutkittavilla oli akuutti sairaus (esim. hengitystieinfektio, sydänsairaus, kohtaus, virtsateiden tulehdus jne.) yhdistettynä krooniseen sairauteen (esim. dementia).

Hoitokoti, kuntoutuskeskus

Karlsson ym. (1997) «Karlsson S, Nyberg L, Sandman PO. The use of physical restraints in elder care in relation to fall risk. Scand J Caring Sci 1997;11(4):238–242.»4:

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hoitokodeissa asuvien iäkkäiden fyysinen rajoittaminen on yhteydessä kaatumisalttiuteen. Kaatumisvaaran ennustamisessa sovellettiin Downton-mittaria. Tutkimukseen käytettiin dementian arviointimittaria Multi-Dimensional Dementia Assessment Scale (MDDAS), jonka pohjalta laskettiin Downton-mittarin pistemäärä. Jokaiselle vähintään viikon hoitokodissa-/laitoksessa viettäneelle asukkaalle täytettiin MDDAS-kyselylomake, jossa ilmeni muun muassa aikaisemmat kaatumiskerrat hoitolaitoksessa. Kyselylomakkeen täytti henkilö, joka tunsi parhaiten asukkaan. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 10 hoitokotia, 22 dementoituneiden ryhmää, 12 vanhusten hoitokotia sekä sairaalan psykogeriatriset ja geriatriset osastot – yhteensä 1207 asukasta, joista 1059:ltä saatiin laskettua Downton-mittarin pistemäärä. Naisia oli 66 % ja ikäjakauma 82,2 ± 8,1 -vuotta. Tutkittavista 73 %:lla oli kognitiivisia rajoitteita. 27 % vastaajista tarvitsi apua kävelyssä ja 21 % ei voinut kävellä ollenkaan. Asukkaista 22 % oli jossain vaiheissa ollut fyysisen rajoituksen kohteena.

Meyer ym. (2009) «Meyer G, Köpke S, Haastert B ym. Comparison of a fall risk assessment tool with nurses' judgement alone: a cluster-randomised controlled trial. Age Ageing 2009;38(4):417–423.»6:

12-kuukauden ryväsotantainen kontrolloitu interventiotutkimus, jossa vertailtiin Downton-mittarilla (interventio) ja ilman (kontrolli) tehtyä kaatumisvaaran arvioita kuukausittain. Arvion suorittivat hoitokodeissa työskennelleet hoitajat. Päätulosmuuttuja oli vähintään kerran kaatuneet. Tieto kaatumisista saatiin potilastiedoista. Toissijaisina tulosmuuttujina tarkasteltiin kaikkien kaatumisten määrää ja kaatumisten seurauksia, kuten kaatumisvammoja ja niihin liittyviä hoitotoimenpiteitä sekä toimenpiteitä kaatumisten ehkäisemiseksi ja liikkumisen rajoittamista. Lähtöasetelma oli kontrolliryhmä (n=551) ja interventioryhmä (n=574). 12-kuukauden seurannan jälkeen kontrolli n=437 ja interventio n=469.

Lannering ym. (2016) «Lannering C, Ernsth Bravell M, Midlöv P ym. Factors related to falls, weight-loss and pressure ulcers--more insight in risk assessment among nursing home residents. J Clin Nurs 2016;25(7–8):940–950.»5:

Pitkittäistutkimus kohorttiaineistosta, jossa hoitokodissa asuvien iäkkäiden lähtötilannetta verrattiin 6 ja 12 kuukauden tilanteeseen. Aineisto pohjasi SHADES (The Study on Health and Drugs in Elderly) -tutkimukseen, jossa analysoitiin iäkkäiden kuolemansyitä, terveydentilaa ja lääkkeidenkäyttöä hoitokodeissa. Aineiston keräsivät tutkimukseen osallistuneiden kolmen eri hoitokodin hoitajat. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen mittarin (Downton-mittari, Multi Nutritional Assessment (MNA) ja Modified Norton Scale (MNS)) kykyä ennustaa ja arvioida kaatumisia, painon laskua ja painehaavojen ilmaantumista. Tiedon keräsivät koulutetut hoitajat, jotka yhdessä hoitohenkilökunnan ja jokaisen tutkittavan yhteyshenkilön kanssa saivat tiedon kaatumisista. Lähtötilanteessa tutkittavien lukumäärä oli 331 ja 12 kuukauden seurannan jälkeen 255. Tutkituista 71 % oli naisia. Ikäjakauma oli 84 (keskihajonta 7) vuotta. Hoitokodissa vietetty aika oli 10 kuukautta (mediaani). Lähtötilanteessa 93 %:lla oli kohonnut kaatumisvaara. Seurannan aikana tutkittavien Downton-mittarin pistemäärä kasvoi (4,58 → 4,88).

Nyberg ym. (1996) «Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824.»8:

Tutkimuksessa tarkasteltiin Downton-mittarin kykyä ennustaa kaatumisia kuntoutuksessa olleilta aivohalvauspotilailta. Tutkimuksessa analysoitiin hoitojakson aikana tapahtuneiden kaatumisten ja Downton-mittarin pistemäärän yhteyttä. Tutkimus tehtiin sairaalan geriatrisella osastolla, jossa hoidettiin aivohalvauksen saaneita potilaita akuuttivaiheen jälkeen (n=135, ikä 74,8 ± 8,9, 66 % naisia). Potilaita olivat mukana tutkimuksessa sisäänotosta uloskirjaamiseen tai kuolemaan saakka (mediaani 48, vaihteluväli 3–289 päivää). Downton-mittarin pistemäärä saatiin laskettua aikaisemman tutkimuksen aineiston perusteella, jossa käytettiin Katzin indeksiä ja MMSE-mittaria. Aikaisemmat kaatumiskerrat saatiin potilastiedoista, tutkittavilta itseltään tai läheisiltä tai muilta huolenpitoon osallistuneilta.

Kotihoito, avohoito

Olsson ym. (2012) « Olsson Möller U, Kristensson J, Midlöv P, Ekdahl C, Jakobsson U. Predictive validity and cut-off scores in four diagnostic tests for falls - a study in frail older people at home. Phys Occup Ther Ger»9:

Tutkimuksessa arvioitiin kaatumisvaaran arviointimittareita (Downton-mittari, Timed Up and GO (TUG) ja Romberg test (RT)) kotihoidossa olevilla haurailla iäkkäitä. Tutkimuksessa selvitettiin näiden mittareiden kaatumisennusteen validiteettia ja optimaalisia raja-arvoja (jos ne olivat muuta kuin ennalta annetut) eli niitä, joilla saatiin luotettavin kaatumisennuste. Raja-arvoja testattiin Youdenin-testillä. Aineisto pohjasi aikaisempaan tutkimukseen, jossa tutkittavat osallistuivat RCT (randomized controlled trial) -tyyppiseen asetelmaan. Tutkimuksen otoskoko oli 153, joista 67 % oli naisia. Tutkittavien keski-ikä oli 81,5 v. (SD 6,3 v). Sisäänottokriteerit tutkittaville olivat: avun tarve vähintään kahdessa päivittäisessä toiminnossa (ADL); tutkittava oli ollut vuoden sisällä vähintään kaksi kertaa sairaalassa tai hänellä oli ollut vähintään neljä yhteydenottoa terveydenhuoltoon; puhekyky oli tallella eikä kognitiivisia rajoitteita ollut (MMSE-pistemäärä 25 tai enemmän). Tieto kaatumisista selvitettiin kysymällä, oliko tutkittava kaatunut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos oli, seurasi lisäkysymyksiä kosken määrää, paikkaa, kaatumisesta seuranneita vammoja sekä hoitotoimenpiteitä.

Paker ym. (2015) «Paker N, Bugdayci D, Goksenoglu G ym. Gait speed and related factors in Parkinson's disease. J Phys Ther Sci 2015;27(12):3675–3679.»10:

Tutkimuksessa tarkasteltiin kävelynopeutta ja liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä Parkinsonin tautia sairastavilla avohoidossa olevilla iäkkäillä (n=50, ikä 66,7 (keskihajonta 8,6) vuotta, naisia 44 %). Tutkittavien kaatumiset viimeisen vuoden ajalta kirjattiin ylös.

Rosendahl ym. (2003) «Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147.»11:

Tutkimuksen analysoitiin Downton-mittarin ennusteen tarkkuutta kotihoidossa olevilla iäkkäillä. Seuranta tehtiin 3, 6 ja 12 kuukauden kohdalla, joiden aikana kirjattiin ylös kaatumiskerrat. Downton-mittarin pistemäärä 3 tai suurempi ilmaisi korkeaa kaatumisriskiä. Otoskoko n=78, joista 56 oli naisia. Tutkittavien ikä oli 81 ± 6 vuotta. Tutkittavista 47 %:lla oli dementia, 45 %:lla masennus, 32 %:lla aivohalvaus. 41 % käytti kävelyn apuvälinettä sisätiloissa.

Muut

Nilsson ym. (2016 «Nilsson M, Eriksson J, Larsson B ym. Fall Risk Assessment Predicts Fall-Related Injury, Hip Fracture, and Head Injury in Older Adults. J Am Geriatr Soc 2016;64:(11)2242–2250.»7):

Poikkileikkaava kuvaileva tutkimus, jossa tarkasteltiin Downton-mittarin kykyä ennustaa kaatumiseen liittyviä vammoja kuten päävammoja ja lonkkamurtumia sekä kuolemaa. Aineistona käytettiin Ruotsin kansallista potilastietokantaa vuosina 2008–2011 (n=128 569, ikä 82,4 ± 7,8 v., 59,6 % naisia). Lähtötilanteessa 40,9 %:lla oli aikaisempia kaatumisia. Suurella osalla oli kaatumisvaaraa lisääviä tekijöitä kuten aistivajavuuksia, kognitiivisia häiriöitä, tiettyjä lääkityksiä (esim. rauhoittavia, diureetteja, verenpainelääkkeitä, Parkinson lääkkeitä ja masennuslääkkeitä) ja kävelyvaikeuksia.

Scott ym. (2007) «Scott V, Votova K, Scanlan A ym. Multifactorial and functional mobility assessment tools for fall risk among older adults in community, home-support, long-term and acute care settings. Age Ageing 2007»13:

Systemaattinen katsaus tutkimuksista, joissa testattiin kaatumisvaaraa arvioivien mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia. Tarkoituksena oli auttaa terveydenhuollon ammattilaisia valitsemaan sopivin mittari kaatumisvaaran kartoittamiseen kuntoutujien tausta huomioon ottaen (kotihoito sekä pitkä- ja lyhytaikainen kuntoutus). Katsausta varten haettiin tutkimusartikkelit vuoden 1980 ja 2004 väliltä, jotka koskivat kaatumisvaaran arviointia yli 65-vuotiailla. Mukaan valikoitui 34 artikkelia, joissa testattiin 38:aa eri mittaria. Downton-mittaria arvioitiin kahden eri artikkelin kautta: pitkäaikainen kuntoutus (Rosendahl ym. 2003 «Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147.»11) ja lyhytaikainen kuntoutus (Nyberg ym. 1996 «Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824.»8). Lisätietoja näistä artikkeleista edellä.

Mittarin tiedot koonnut

Misha Henriksson

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»2

Sidonnaisuudet

  • Ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäinen lähde

Downton JH. Falls in the elderly. London: Edward Arnold, 1993;128–130.

Kirjallisuutta

  1. Bugdayci D, Paker N, Dere D ym. Frequency, features, and factors for falls in a group of subacute stroke patients hospitalized for rehabilitation in Istanbul. Arch Gerontol Geriatr 2011;52(3):e215–219 «PMID: 21144602»PubMed.
  2. da Costa BR, Rutjes AW, Mendy A ym. Can falls risk prediction tools correctly identify fall-prone elderly rehabilitation inpatients? A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7(7):e41061 «PMID: 22815914»PubMed.
  3. Downton JH. Falls in the elderly. London: Edward Arnold, 1993;128–130.
  4. Karlsson S, Nyberg L, Sandman PO. The use of physical restraints in elder care in relation to fall risk. Scand J Caring Sci 1997;11(4):238–242 «PMID: 9505732»PubMed.
  5. Lannering C, Ernsth Bravell M, Midlöv P ym. Factors related to falls, weight-loss and pressure ulcers--more insight in risk assessment among nursing home residents. J Clin Nurs 2016;25(7–8):940–950 «PMID: 26813994»PubMed.
  6. Meyer G, Köpke S, Haastert B ym. Comparison of a fall risk assessment tool with nurses' judgement alone: a cluster-randomised controlled trial. Age Ageing 2009;38(4):417–423 «PMID: 19435759»PubMed.
  7. Nilsson M, Eriksson J, Larsson B ym. Fall Risk Assessment Predicts Fall-Related Injury, Hip Fracture, and Head Injury in Older Adults. J Am Geriatr Soc 2016;64:(11)2242–2250 «PMID: 27689675»PubMed.
  8. Nyberg L, Gustafson Y. Using the Downton index to predict those prone to falls in stroke rehabilitation. Stroke 1996;27(10):1821–1824 «PMID: 8841338»PubMed.
  9. Olsson Möller U, Kristensson J, Midlöv P, Ekdahl C, Jakobsson U. Predictive validity and cut-off scores in four diagnostic tests for falls - a study in frail older people at home. Phys Occup Ther Geriatr 2012;30(3):189–201.
  10. Paker N, Bugdayci D, Goksenoglu G ym. Gait speed and related factors in Parkinson's disease. J Phys Ther Sci 2015;27(12):3675–3679 «PMID: 26834330»PubMed.
  11. Rosendahl E, Lundin-Olsson L, Kallin K ym. Prediction of falls among older people in residential care facilities by the Downton index. Aging Clin Exp Res 2003;15(2):142–147 «PMID: 12889846»PubMed.
  12. Saverino A, Benevolo E, Ottonello M ym. Falls in a rehabilitation setting: functional independence and fall risk. Eura Medicophys 2006;42(3):179–184 «PMID: 17039213»PubMed.
  13. Scott V, Votova K, Scanlan A ym. Multifactorial and functional mobility assessment tools for fall risk among older adults in community, home-support, long-term and acute care settings. Age Ageing 2007;36(2):130–139 «PMID: 17293604»PubMed.
  14. Vassallo M, Stockdale R, Sharma JC ym. A comparative study of the use of four fall risk assessment tools on acute medical wards. J Am Geriatr Soc 2005;53(6):1034–1038 «PMID: 15935030»PubMed.
  15. Vassallo M, Poynter L, Sharma JC ym. Fall risk-assessment tools compared with clinical judgment: an evaluation in a rehabilitation ward. Age Ageing 2008;37(3):277–281 «PMID: 18456792»PubMed.