PROMIS® fyysinen toimintakyky

TOIMIA-mittarit
28.2.2019 • Viimeisin muutos 12.2.2025
Kaisa Kokko ja Heidi Anttila

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: PROMIS PF

Nimi englanniksi: PROMIS® (Patient Reported Outcomes Measurement Information System) Physical Function

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa

Mittarin versio: ks. kuvaus kohdasta Alkuperäinen käyttötarkoitus «»1

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Etsi PROMIS-mittareita HealthMeasures-sivuston Search & View Measures -hakutoiminnon «https://www.healthmeasures.net/search-view-measures»2 avulla. Merkitse Language -kenttään kieleksi Finnish. Listalla näkyvät suomeksi käännetyt lomakkeet. Niitä voi tilata käyttöön klikkaamalla haluamansa mittarin nimeä (englanninkieliset nimet) ja lukemalla avautuvat ohjeet. THL ei enää myönnä käyttölupia. Tietopyyntöjä voi myös lähettää osoitteeseen help(at)healthmeasures.net.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Tässä arvioidaan PROMIS Fyysinen toimintakyky kysymyspankki v2.0:sta (165 kysymystä) muodostettuja erilaisia mittariversioita aikuisten fyysisen toimintakyvyn mittaamiseksi erilaisissa käyttötarkoituksissa. PROMIS Fyysinen toimintakyky kysymyspankki v2.0 on kysymyspankki, johon on koottu ko. aihealueen eri tasoilta ja vaikeusasteilta mahdollisimman kattavasti huolellisesti valitut ja testatut kysymykset. Suomennos on tehty v1.2:sta, jossa on 120 kysymystä.

PROMIS Fyysinen toimintakyky kysymyspankki v2.0 ja siitä koostettut erilaiset mittariversiot mittaavat yli 18-vuotiaiden aikuisten itsearvioitua fyysistä toimintakykyä. Kysymyspankki sisältää yläraajojen, alaraajojen ja keskivartalon toimintakykyyn sekä itsestä huolehtimiseen ja asiointiin liittyviä kysymyksiä. Mittarit soveltuvat sekä kliiniseen että tutkimustyöhön. PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittari (tarkoitetaan kaikkia PROMIS Fyysinen toimintakyky kysymyspankista koostettuja versioita) mittaa enemmän itsearvioitua kykyä toimia kuin tosiasiallisia fyysisiä toimintoja. Mittari sisältää henkilön yläraajojen (näppäryys), alaraajojen (kävely tai liikkuminen) ja keskivartalon (niska, selkä) käyttämiseen liittyviä toimintoja sekä IADL-toimintoja, kuten asioilla käynti. PROMIS Fyysinen toimintakyky -kysymyspankista on muodostettu erilliset kysymyspankit liikkumiselle sekä yläraajojen toiminnalle.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Rasituksen sietotoiminnot [b455] PÄÄLUOKKA 4 LIIKKUMINEN [d4] Asennon vaihtaminen [d410] Makuulle meno [d4100] Kyykistyminen [d4101] Polvistuminen [d4102] Istuminen [d4103] Vartalon taivuttaminen [d4105] Asennon ylläpitäminen [d415] Istuma-asennon ylläpitäminen [d4153] Seisoma-asennon ylläpitäminen [d4154] Asennon ylläpitäminen, muu määritelty [d4158] Itsensä siirtäminen [d420] Itsensä siirtäminen istuma-asennossa [d4200] Nostaminen ja kantaminen [d430] Nostaminen [d4300] Käsillä kantaminen [d4301] Yläraajoilla kantaminen [d4302] Esineiden laskeminen [d4305] Käden hienomotorinen käyttäminen [d440] Poimiminen [d4400] Käsitteleminen [d4402] Käden ja käsivarren käyttäminen [d445] Vetäminen [d4450] Työntäminen [d4451] Kurkottaminen [d4452] Käsien tai käsivarsien kääntäminen tai kiertäminen [d4453] Käveleminen [d450] Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500] Pitkien matkojen käveleminen [d4501] Erilaisilla alustoilla käveleminen [d4502] Kiipeäminen [d4551] Juokseminen [d4552] Hyppääminen [d4553] Kotona liikkuminen [d4600] PÄÄLUOKKA 5 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN [d5] Peseytyminen [d510] Kehon osien peseminen [d5100] Koko kehon peseminen [d5101] Kuivaaminen [d5102] Hampaiden hoitaminen [d5201] Hiusten hoitaminen [d5202] Sormenkynsien hoitaminen [d5203] WC:ssä käyminen [d530] Pukeutuminen [d540] Vaatteiden pukeminen [d5400] Vaatteiden riisuminen [d5401] Jalkineiden pukeminen [d5402] Jalkineiden riisuminen [d5403] Ruokaileminen [d550] PÄÄLUOKKA 6 KOTIELÄMÄ [d6] Tavaroiden ja palveluiden hankkiminen [d620] Kotitaloustöiden tekeminen [d640] Keittoalueen ja keittiötarvikkeiden puhdistaminen [d6401] Jätteiden hävittäminen [d6405] Kotitaloustöiden tekeminen, muu määritelty [d6408] Kotitalouden esineistä, kasveista ja eläimistä huolehtiminen [d650] Sisä- ja ulkokasveista huolehtiminen [d6505] Urheilu [d9201]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

PROMIS Health Organization (PHO) «https://www.promishealth.org/»3

Mittariston kehitystyön vuosina 2004–2014 rahoitti National Institute of Health (NIH), USA. «https://www.promishealth.org/»3

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Ohjelmointirajapinta ja tutkimukseen perustuvat algoritmit ovat maksullisia ja saatavilla PROMIS API -sovelluksessa. API tarvitaan, jotta PROMIS-mittareiden tietokoneavusteiset CAT-versiot (computerized adaptive testing) voidaan ottaa käyttöön. CAT-versiolla vastaamista varten tarvitaan lisäksi tallennustietokanta, liittymä ammattilaiskäyttöjärjestelmään sekä käyttöliittymät asiakkaille ja ammattilaisille.

PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittareita voi käyttää tutkimuksissa tietokonepohjaisena rekisteröitymällä PROMIS Assessment Centeriin verkkosivujen kautta «https://www.assessmentcenter.net/»4.

  • Kaikki tietopyynnöt: help(at)healthmeasures.net
  • Käännöksiin liittyvät pyynnöt: translations(at)healthmeasures.net
  • Käännösluvat ja -lisenssit: Elisa Maria Roman Pena elisa.pena (at)northwestern.edu
  • API-lisenssit digitaaliseen toteutukseen: Maggie Morris margaret.morris (at) northwestern.edu

Maksullisuus

  • Tarkista maksullisuus

Katso kohta käyttöoikeus. «»2

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei edellytä erillistä koulutusta.

Tarvittavat välineet

  • Paperiversiossa tarvitaan kyselylomake ja kynä. Tulosten analysointia varten tarvitaan pisteytysohje.
  • Tietokoneavusteista (CAT) vastaamista varten tarvitaan PROMIS API (ohjelmointirajapinta), tallennustietokanta ja liittymä ammattilaiskäyttöjärjestelmään sekä käyttöliittymät asiakkaille ja ammattilaisille.

Raja-arvot

PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittarissa vertailupopulaationa on amerikkalaiseen väestöön pohjautuvat arvot. Kuten kaikissa PROMIS-mittareissa, tulos ilmastaan standardoidulla t-arvolla:

  • T-arvo 50 vastaa väestön keskiarvoa ja keskihajonta (SD) on 10.
  • T-arvo 40 on yhden keskihajonnan verran alempi kuin vertailuväestön keskiarvo.
  • T-arvo 60 on yhden keskihajonnan verran suurempi kuin vertailuväestön keskiarvo.

PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittarissa suuremmat T-arvot tarkoittavat parempaa toimintakykyä.

  • T-tulos yli 45 pistettä: normaalin rajoissa
  • T-tulos 40–45 (0,5–1,0 SD:tä heikompi kuin keskiarvo): lievä toimintarajoite
  • T-tulos 30–40 (1,0–2,0 SD:tä heikompi kuin keskiarvo): kohtalainen toimintarajoite
  • T-tulos <30 (yli 2,0 SD:tä heikompi kuin keskiarvo): vaikea toimintarajoite

Lisäopastusta tulosten tulkintaan on PROMIS yleiskuvauksessa ja englanninkielisessä videossa. Video PROMIS-mittarin tulosten tulkintaan 5

Viitearvot

Suomalaisia T-arvojen viitearvoja ei ole saatavilla.

Taulukko 1. Taulukko 1. Yhdysvaltalaiseen aineistoon pohjautuvat miesten ja naisten sekä eri ikäryhmien T-arvojen viitearvot PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittarille.
Naiset Miehet 18–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75+
N 2044 1363 782 605 567 565 457 431
T-arvon keskiarvo 48,9 51,7 55,1 52,0 49,0 47,5 47,2 45,6
SD 10,0 9,7 8,4 9,8 10,4 10,4 9,0 8,5

T-arvojen viitearvoissa ilmaistaan ”normiarvo”, joka tarkoittaa keskimääräistä arvoa väestössä eri alaryhmillä. Lisätietoja HealthMeasures-verkkosivuilla «https://www.healthmeasures.net/score-and-interpret/interpret-scores/promis»6

Fyysinen toimintakyky -kysymyspankin (124 osiota) kalibrointiotoksen (n = 1700) T-arvon keskiarvo oli 50,0 (SD 10,0). Keskiarvojen jakauma persentiileittäin oli seuraava:

Rothrock ym. (2010) raportoi kalibrointiaineiston T-arvoja sairauksittain ja toimintarajoitteittain (n = 21 133, ikä 18–100 vuotta (ka 53,17, SD 17,10), miehiä 47,96 %, valkoisia 79,70 %, parisuhteessa 65,44 %). Mukana oli 24 itse raportoitua pitkäaikaissairautta mm. korkea verenpaine, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus, sydämen vajaatoiminta, sydänkohtaus, aivohalvaus, iskeeminen sydänkohtaus, maksasairaus, munuaissairaus, nivelrikko ja reuma, osteoartriitti, migreeni, astma, COPD, diabetes, syöpä, masennus, ahdistuneisuus, alkoholi- tai päihdeongelma, unihäiriö, HIV/AIDS, selkäydinvamma, MS-tauti, Parkinsonin tauti, epilepsia ja ALS.

Vastanneista 19 %:lla ei ollut yhtään sairautta, 20 %:lla yksi sairaus ja 61 %:lla kaksi sairautta tai enemmän. T-arvojen keskiarvot olivat sairauksien määrän mukaan ei-vakioituna (suluissa ilmoitettu vakioituna sukupuolen, iän, parisuhteen, rodun ja koulutuksen mukaan):

  • ei sairauksia: 56 (54)
  • yksi sairaus: 52 (51)
  • kaksi tai useampi sairaus: 45 (44)

Niillä, joilla oli sairauksia, 60 %:lla ei ollut toimintarajoitteita, 20 %:lla oli yksi toimintarajoitteita aiheuttava sairaus ja 19 %:lla oli kaksi tai useampi toimintarajoitteita aiheuttavaa sairautta. T-arvojen keskiarvot olivat toimintarajoitteiden mukaan ei-vakioituna (suluissa ilmoitettu vakioituna sukupuolen, iän, parisuhteen, rodun ja koulutuksen mukaan):

  • ei toimintarajoitteita: 52 (51)
  • yksi toimintarajoite: 45 (44)
  • kaksi tai useampi toimintarajoite: 40 (39)

Yleisimmät itse raportoidut sairaudet olivat korkea verenpaine (41 %), nivelreuma (32 %), masennus (26 %), ahdistus (18 %), syöpä (17 %), migreeni (17 %) ja astma (16 %). T-arvojen keskiarvot ja keskihajonnat (SD) eri sairausryhmille ja lisäsairauksien kanssa:

  • Ei mitään sairautta: (n=2161): 56,1 (SD 6,7)
  • Korkea verenpaine (n = 594): 53,6 (SD 6,8), lisäsairauksilla (n = 6045): 44,2 (SD 8,8)
  • Nivelreuma (n = 366): 47,5 (SD 7,8), lisäsairauksilla (n = 5162): 42,2 (SD 8,4)
  • Masennus (n = 212): 54,0 (SD 7,3), lisäsairauksilla (n = 4121): 43,7 (SD 9,3)
  • Ahdistus (n = 125): 54,3 (SD 6,8), lisäsairauksilla (n = 2890): 44,1 (SD 9,5)
  • Migreeni (n = 253): 54,1 (SD 7,1), lisäsairauksilla (n = 2561): 44,4 (SD 9,4)
  • Syöpä (n = 418): 54,0 (SD 6,8), lisäsairauksilla (n = 2604): 46,3 (SD 8,5)
  • Astma (n = 224): 54,5 (SD 7,1), lisäsairauksilla (n = 2397): 43,5 (SD 9,3)
  • Unihäiriöt (n = 31): 53,7 (SD 6,2), lisäsairauksilla (n = 2284): 41,9 (SD 9,1)
  • Diabetes (n = 77): 53,7 (SD 7,4), lisäsairauksilla (n = 2141): 42,3 (SD 8,9)
  • COPD (n = 115): 47,1 (SD 9,4), lisäsairauksilla (n = 1798): 41,0 (SD 8,3)

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

PROMIS Fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin v1.2 kääntäminen suomeksi tehtiin standardoidulla FACIT-menetelmällä «Anttila H, Kokko K, Valkeinen H, Hiekkala S. PROMIS aikuisten fyysinen toimintakyky -mittarin kääntäminen ja kulttuurinen adaptointi. Fysioterapia 2017;64:33–8. »1. Iteratiiviseen käännösprosessiin kuului kaksi itsenäistä käännöstä kohdekielelle ja yhtenäistetyn version takaisinkäännös englanniksi, asiantuntijoiden arviot sekä kognitiivinen testaus (PROMIS Instrument Development and Validation Scientific Standards Version 2.0, liite 14 «Appendix 14. PROMIS GUIDELINE DOCUMENT TOPIC: Translation and Cultural Adaptation. PROMIS Instrument Development and Validation Scientific Standards Version 2.0. Saatavilla verkossa: Viitattu 5.1.2018»2).

Mittarin tausta ja kuvaus

PROMIS-mittareiden kehitystyö on kuvattu PROMIS-yleiskuvauksessa. Tässä kuvataan PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittarin taustaa ja kehittämistä. Lue lisää PROMIS-mittarijärjestelmästä «PROMIS® yleiskuvaus»2.

PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittarin kysymyspankin 124 kysymystä valittiin 1865 fyysiseen toimintakykyyn liittyvän kysymyksen joukosta, jotka identifioitiin 160 julkaistusta englanninkielisestä mittarista. Mukana on mm. SF-36, HAQ ja WOMAC -mittareiden kysymyksiä. Identifioitujen kysymysten toimivuutta testattiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin normaaliväestöllä ja erilaisilla potilasryhmillä. Laadullisin menetelmin on arvioitu esimerkiksi kysymysten selvyyttä, käännettävyyttä ja tärkeyttä vastaajalle. Osiovastemenetelmää (IRT) käytettiin lopullisessa fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin kysymysten kalibroinnissa, jossa mitataan yksittäisten kysymysten sisältöä sekä kysymysten korrelaatioita mitattavan ominaisuuden (latentin piirteen) kanssa. Kysymysten kalibroinnissa mitattiin kysymysten vaikeusastetta ja vastausten jakautumista erilaisilla vastausasteikoilla. Katto- ja lattiaefektin välttämiseksi kehitettiin ja kalibroitiin kysymyksiä, jotka toimivat sekä hyvin alhaisen että korkean toimintakyvyn omaavilla (esim. fyysisen toimintakyvyn alueella vuodepotilaat vs. aktiiviurheilijat) «Fries JF, Witter J, Rose M ym. Item response theory, computerized adaptive testing, and PROMIS: assessment of physical function. J Rheumatol 2014;41:153-8 »12. Etenkin tietokoneavusteisessa CAT-versiossa IRT-malli mahdollistaa eritasoisten kysymysten kohdentamisen vastaajan toimintakyvyn mukaan.

PROMIS Fyysinen toimintakyky -kysymyspankki v2.0 sisältää viimeisimmät päivitykset. Se sisältää pieniä muutoksia aiempiin versioihin (v.1.0 ja v1.2) verrattuna ja kalibroinnit 19 kysymykseen. Muutosten seurauksena niiden käännettävyys parani.

PROMIS Fyysisen toimintakyvyn mittarien kysymyksissä arvioidaan toimintakykyä vastaamishetkellä. Eri lomakkeiden kysymykset on koottu kysymyspankin kysymyksistä, jotka edustavat kattavasti mitattavaa ominaisuutta ja niiden on todettu antavan eniten informaatiota sekä psykometrisestä että kliinisestä näkökulmasta (ks. lisätietoa «https://www.assessmentcenter.net/documents/FAQ.pdf»7). Lyhyissä lomakkeissa vastaaja vastaa kaikkiin kysymyksiin ja pisteytys määräytyy vastattujen kysymysten määrän ja vastauksen perusteella.

Kysymyspankit

  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, kysymyspankki v2.0 (PROMIS PF v2.0) (165 kysymystä, 45 uutta kysymystä verrattuna v1.2)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, kysymyspankki v1.2 (PROMIS PF v1.2) (120 kysymystä)
  • PROMIS Liikkuminen kysymyspankki (15 kysymystä)
  • •PROMIS Yläraajojen toiminta kysymyspankki (46 kysymystä)
  • PROMIS-Syöpä – Fyysinen toimintakyky kysymyspankki (45 kysymystä, jotka erityisesti soveltuvat syöpäpotilaille)

Lyhyet lomakkeet

  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 20 (PROMIS PF-SF20)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 10 (PROMIS PF-SF10)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.2 8b (PROMIS PF-SF8b)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.2 6b (PROMIS PF-SF6b)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 6a (PROMIS PF-SF6a)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 4a (PROMIS PF-SF4a)
  • PROMIS Yläraajojen toiminta, lyhyt lomake 7

Lyhyen lomakkeen nimessä näkyy sen sisältämien kysymysten määrä. Merkintä a tarkoittaa alkuperäisen kysymyspankin mukaan laadittua lyhytversiota, ja b on muodostettu päivitetystä kysymyspankista. Lyhyissä lomakkeissa 4a, 6b, ja 8b osiot valittiin kahden psykometrisen kriteerin perusteella:

  1. tieto maksimaalisesta välimatkasta
  2. CAT-simulaatio

Osioiden sijoitukset olivat samat kummankin kriteerin perusteella. Maksimaalinen välimatka -kriteerissä yhdistettiin tiedot (ilman painotuksia) jokaisen osion välimatkasta (välimatka laskettiin väliltä keskiarvo - yli 2 SD (keskihajonta) huonompi kuin keskiarvo). CAT-simulaatiossa generoitiin vastaukset kaikkiin kysymyspankin osioihin 1000 simuloinnin satunnaisotoksella kysymyspankista (keskitettynä 0.5 SD huonompi kuin väestön keskiarvo). Osiot järjestettiin keskimääräisen tuloksen perusteella, joka saatiin kaikista simuloinneista. Tämän jälkeen sisällön asiantuntijat tarkastelivat osioita ja tekivät 4, 6 ja 8 osion rajaukset siten, että osiot ovat päällekkäisiä (esim. 8 osion lomake on sama kuin 6 osion lomake plus 2 uutta osiota). Lyhyet lomakkeet 4a, 6b, and 8b voidaan käyttää yksittäin tai muiden samanpituisten lomakkeiden kanssa (masentuneisuus, kivun häiritsevä vaikutus, uupumus, unihäiriöt ja kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan) osana PROMIS Profiileja (PROMIS-29, 43, tai 57 Profiilit).

PROMIS-Cancer tutkijaryhmä loi PROMIS Fyysinen toimintakyky syöpäpotilailla -kysymyspankin (Physical Function Cancer) käyttäen syöpäpotilaita fokusryhmissä, asiantuntija-arvioissa ja laajan testauksen tuloksena. Tämän perusteella pankkiin valittiin 10 mahdollista osiota, jotka alistettiin moniammatilliselle arvioinnille. Moniammatillinen arviointiryhmä vahvisti valitut osiot kliinisesti relevanteiksi, erityisesti palveluiden tarvearvioinnissa. Siten osiot PROMIS Fyysinen toimintakyky 10b arvioivat universaalia fyysistä toimintakykyä. Ne eivät ole syöpäspesifisiä ja tätä mittaria voidaan käyttää eri sairauksissa. Alkuperäiset lyhyet lomakkeet (10a ja 20a) luotiin tämän osa-alueen kehitystiimissä painottaen osa-alueen eri aspekteja läpi koko kysymyspankin. Valinta perustui asiantuntijoiden arvioon lyhyiden lomakkeiden jokaisen osion relevanssista ja psykometrisistä ominaisuuksista

Standardoitu pisteytys

PROMIS fyysisen toimintakyvyn mittareiden tulokset ilmaistaan standardoidulla t-arvolla (t-score), jossa 50 pistettä tarkoittaa keskimääräistä tulosta väestössä ja 10 pistettä on yksi keskihajonta (SD) väestössä. PROMIS-kysymyspankeissa t-arvo 50 on keskiarvo isosta otoksesta (ns. centering sample), joka edustaa koko väestöä. Tämä viiteryhmä oli vuoden 2000 USA:n väestölaskennan otos.

Tulos 40 on yhden keskihajonnan verran pienempi kuin viiteryhmän keskiarvo. Pienemmät tulokset tarkoittavat vähemmän mitattua ominaisuutta (esim. vähemmän toimintakykyä). Tulos 60 taas on yhden keskihajonnan verran suurempi kuin viiteryhmän keskiarvo. Suuremmat tulokset tarkoittavat enemmän mitattua ominaisuutta (parempi fyysinen toimintakyky).

Yleisesti PROMIS t-arvot jakaantuvat noin 20 ja 80 välille (ei 0–100). PROMIS t-arvot voidaan tulkita edustavan myös normaalia, lieviä, kohtalaisia tai vaikeita oireita tai toimintarajoitteita. Nämä ovat oletusraja-arvoja ja yleisiä ohjeita. Fyysistä toimintakykyä tulkittaessa suuremmat arvot tarkoittavat parempaa toimintakykyä. Tällöin 45 suuremmat arvot ovat normaalin rajoissa, 45–40 tarkoittavat lieviä toimintarajoitteita, 40–30 tarkoittavat kohtalaisia toimintarajoitteita ja alle 30 arvot vaikeita toimintarajoitteita.

Lisäopastusta tulosten tulkintaan on englanninkielisessä videossa «https://www.youtube.com/watch?v=1DUzpqqcdyo&feature=youtu.be»5.

CAT-version (tietokoneavusteinen mukautuva versio) tulosten laskeminen

Tietokoneavusteisessa CAT-mittauksessa kysymykset valikoituvat yksilöllisesti aiempien vastausten perusteella. CAT-mittaus mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman mittaustuloksen vähemmällä kysymysmäärällä verrattuna lyhyt lomakkeisiin tai perinteisiin kyselylomakkeisiin «Cook KF, O'Malley KJ, Roddey TS. Dynamic assessment of health outcomes: time to let the CAT out of the bag? Health Serv Res 2005;40:1694-711 »6.

Tietokoneavusteisessa versiossa riittää yleensä vain 3–7 kysymykseen vastaaminen mitattavan ominaisuuden tason määrittämiseksi. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat samat kuin lyhyt lomakkeissa. Tietokone-ohjelma laskee CAT-pisteet ja vertaa sitä normaaliväestössä saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin vastaajiin.

Lyhyiden lomakkeiden tulosten laskeminen

Lyhyessä lomakkeessa vastaaja vastaa kaikkiin kysymyksiin ja pisteytys määräytyy vastattujen kysymysten määrän ja vastauksen perusteella, mutta sallii kuitenkin tyhjiä vastauksia riippuen kysymysten lukumäärästä. Lyhyessä lomakkeessa luotettavan tuloksen saamiseksi vastauksia tulee olla vähintään neljä tai 50 % kysymyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän kysymyksen lyhyessä lomakkeessa vastaajan tulee vastata kaikkiin, kun taas viiden kysymyksen lyhyessä lomakkeessa vastaaja voi jättää vastaamatta yhteen kysymykseen ja kahdeksan kysymyksen versiossa vastaaja voi jättää vastaamatta 50 % kysymyksistä eli neljään kysymykseen.

Paperisen lyhyen lomakkeen tulos lasketaan seuraavalla laskentakaavalla: vastauspisteiden summa * lomakkeen kysymysten lukumäärä / vastattujen kysymysten määrällä. Tulos katsotaan kyseisen osa-alueen PROMIS Scoring Manuaalista. PROMIS Scoring Manuaali «https://www.healthmeasures.net/index.php?option=com_content&view=article&id=180&Itemid=994»8

Lyhyiden lomakkeiden tulosten laskemiseen voi käyttää maksutonta HealthMeasures Scoring Service -palvelua. HealthMeasures Scoring Service -palvelu «https://www.assessmentcenter.net/ac_scoringservice»9.

Tässä videossa on ohjeistus tulostuspalvelun käyttöön sekä selostus erityistapauksista (kuten seulontakysymykset ei soveltuvat kysymykset, vastausvaihtoehtojen yhdistäminen ja vanhentuneet mittarit). Video-ohje tulospalvelun käyttöön ja selostus erityistapauksista «https://www.youtube.com/watch?v=d11SXxfvKu0»10

Tietokonepohjaisen lyhyen lomakkeen tulokset määräytyvät kalibrointiotoksen tuloksiin pohjautuen, jotka ovat saatavilla PROMIS Assesment Centerin Scoring Centeristä tai PROMIS APIssa (Analogic programming Interface). Jos lyhyen lomakkeen suorittaa PROMIS Assessment Centerin kautta käytössä on IRT-pisteytys, joka kalibroituu reaaliaikaisesti. Ohjelma laskee CAT-pisteet ja vertaa sitä normaaliväestössä (tällä hetkellä USA:n väestöotokseen, koska suomalaista vastaavaa dataa ei ole vielä olemassa) saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin vastaajiin. PROMIS APIn käyttö edellyttää sen liittämistä osaksi tietojärjestelmiä.

Mittarin pätevyys

Lyhyiden lomakkeiden lyhenteet ovat:

  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 20 (PROMIS PF-SF20)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 10 (PROMIS PF-SF10)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.2 8b (PROMIS PF-SF8b)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.2 6b (PROMIS PF-SF6b)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky, lyhyt lomake v1.0 6a (PROMIS PF-SF6a)
  • PROMIS Fyysinen toimintakyky , lyhyt lomake v1.0 4a (PROMIS PF-SF4a)

Sisältövaliditeetti

Normaaliväestö:

Kysymyspankki: PROMIS PF kysymyspankin v1.2 kysymykset olivat suurelta osin sisällöllisesti yhteneväisiä muiden perinteisten fyysisen toimintakyvyn mittareiden kysymysten kanssa. PROMIS PF -mittarin ja Health assesment questionnaire disability index (HAQ-DI) -mittarin välillä kaikki kysymykset olivat sisällöllisesti yhteneväisiä PROMIS kysymyspankin kysymyksien kanssa. Samoin kaikki kymmenen SF-36 fyysisen toimintakyvyn kysymystä oli yhteneväisiä yhden tai useamman PROMIS -kysymyksen kanssa «Schalet BD, Revicki DA, Cook KF ym. Establishing a Common Metric for Physical Function: Linking the HAQ-DI and SF-36 PF Subscale to PROMIS(®) Physical Function. J Gen Intern Med 2015;30:1517-23 »27.

Reuma:

Kysymyspankki: Reuman ICF-ydinlistan 26:sta kuvauskohteesta 23 linkittyy PROMIS PF -kysymyspankin kysymyksiin. PROMIS PF -kysymyspankki kattoi muita arvioituja mittareita paremmin reuman ICF-ydinlistan, sillä HAQ-DI kattoi 13 ja SF-36 fyysisen toimintakyvyn osa-alueen 10 kysymystä kattoi 8 kuvauskohdetta. Kaikki PROMIS fyysinen toimintakyky -kysymyspankin kysymykset liittyvät terveyteen liittyviin aihealueisiin, jotka ovat relevantteja reumaa sairastavilla «Oude Voshaar MA, Ten Klooster PM, Glas CA ym. Validity and measurement precision of the PROMIS physical function item bank and a content validity-driven 20-item short form in rheumatoid arthritis comp»22.

Virtsainkontinenssi:

Kysymyspankki: Virtsainkontinenssista kärsivät naiset kokivat PROMIS PF -kysymyspankin kysymysten olevan tärkeitä, mutta tutkittavat kokivat, että heidän kohdallaan olisi tärkeämpää kysyä pystyvyyden sijaan, miten tyytyväinen suorituksiin tai osallistumiseen on. Useat naiset kokivat pystyvänsä suoriutumaan useimmista kysytyistä tehtävistä, mutta virtsainkontinenssi rajoitti heidän osallistumistaan tai tyytyväisyyttään suoritukseen, mitä PROMIS PF -kysymyspankin kysymyksissä ei huomioida. Tutkimuksesta saatua tietoa onkin hyödynnetty PROMIS virtsainkontinenssi -mittareiden kehityksessä «Sung VW, Marques F, Rogers RR ym. Content validation of the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) framework in women with urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2011;30:503»31.

Yhteenveto: PROMIS fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin kysymyksien on todettu sisällöllisesti vastaavan hyvin fyysisen toimintakyvyn konstruktiota. Kuitenkaan kysymykset eivät välttämättä sovellu sairausryhmille, joilla sairaus ei rajoita niinkään tehtävistä suoriutumista, vaan tyytyväisyyttä ja osallistumista fyysisiin suorituksiin (esim. virtsainkontinenssi).

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Polven ACL-korjausleikkaus:

CAT: ROC-analyysi osoitti, että PROMIS PF CAT -mittari kykenee ennustamaan kaikkina mittausajankohtina potilaat, joilla on epäsuotuisa lopputulema leikkauksen jälkeen (komplikaatio / uusi loukkaantuminen): neljänä mittausajankohtana AUC (area under curve) oli yli 0.5:

Yhteenveto: Ennustevaliditeettia arvioitiin yhdessä tutkimuksessa polven ACL-korjausleikkauspotilailla. PROMIS fyysisen toimintakyvyn CAT:n tuloksista pystyttiin ennustamaan potilaat, joilla leikkaukseen liittyi joko komplikaatio tai uusi loukkaantuminen.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

PROMIS PF kysymyspankin kehityksessä arvioitiin 1728 kysymystä 165 eri mittarista, joista 1560 hylättiin ja 168 kysymystä valikoitui kenttätestauksiin. Suurin osa jäljelle jääneistä kysymyksistä muotoiltiin uudestaan, jotta kysymykset ja vastausasteikot olisivat yhdenmukaisessa muodossa. Kaksi kysymystä 168 kysymyksestä ei korreloinut riittävästi globaalin fyysisen toimintakyvyn kysymyksen kanssa ja ne jätettiin lopullisesta kysymyspankista pois. Fyysisen toimintakyvyn konstruktio määriteltiin koostuvaksi neljästä keskenään limittyvästä osa-alueesta: IADL-toiminnot sekä alaraajojen, yläraajojen ja vartalon toiminta. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä neljän faktorin mallissa faktorit korreloivat voimakkaasti keskenään (r = 0.89–0.97) ja parhaimmaksi todettiin yhden faktorin malli (RMSEA: 0.084), johon sisältyvät eri fyysisen toimintakyvyn osa-alueita mittaavat kysymykset «Rose M, Bjorner JB, Gandek B ym. The PROMIS Physical Function item bank was calibrated to a standardized metric and shown to improve measurement efficiency. J Clin Epidemiol 2014;67:516-26 »26.

Yläraajan vaivat:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Selän ja niskan vaivat:

Ortopediset potilaat:

Syöpä:

Yhteenveto: Suurimmassa osassa tutkimuksista tulokset tukevat PROMIS PF kysymyspankin yksiulotteisuutta (sisältäen IADL-toiminnot, ylä- ja alaraajojen sekä vartalon toiminnot).

Yhtäpitävä validiteetti

Normaaliväestö:

Normaaliväestö ja kliiniset otokset (sydänsairaudet, syöpä, reuma, nivelrikko, psykiatriset sairaudet, COPD, selkäydinvamma, muut sairaudet):

Reuma:

Nivelrikko:

Sydämen vajaatoiminta / sydämen siirto:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Yläraajan vaivat:

COPD:

Syöpä:

Systeeminen skleroosi:

MS–tauti:

Yhteenveto: PROMIS fyysisen toimintakyvyn mittarin kysymyspankin, lyhyiden lomakkeiden sekä CAT-version tulokset ovat yhteneväisiä useiden eri mittareiden tulosten kanssa normaaliväestössä ja eri sairausryhmissä.

Erotteleva validiteetti

Syöpä:

Yläraajan vaivat:

Yhteenveto: Erottelevaa validiteettia arvioitiin yhdessä tutkimuksessa. PROMIS fyysisen toimintakyvyn lyhyet lomakkeet erosivat ennalta odotetusti muita aihealueita mittaavista mittareista (hengellisyys, taloudellinen taakka, kulttuurinen sopeutuminen).

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Normaaliväestö:

Reuma:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

COPD:

Syöpä:

Systeeminen skleroosi:

Yhteenveto: Ryhmien erotteluvaliditeettia arvioitiin kuudessa tutkimuksessa. CAT:lla ja lyhyillä lomakkeilla voidaan erotella ryhmiä yleisen terveydentilan, iän sekä kroonisten sairauksien perusteella.

DIF-analyysi (kysymysten vertailua kahden ryhmän välillä esim. ikä, sukupuoli)

DIF (differential item functioning): Toimiiko yksittäinen kysymys eritavoin kohderyhmän vastaajilla, joilla mitattava ominaisuus on samanlainen.

Normaaliväestö:

Selkä- ja niskavaivat:

Ortopediset potilaat:

Yläraajavaivat:

Yhteenveto: Joissakin sairausryhmissä (yläraaja-, alaraaja-, selkä- ja niskavaivat, ortopediset potilaat) osa kysymyksistä toimi eri tavoin riippuen sukupuolesta, vaivan paikantumisesta, iästä tai koulutustaustasta, vaikka mitattava ominaisuus (fyysinen toimintakyky) vastaajilla oli samantasoinen.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Reuma

Yhteenveto: Toistettavuutta arvioitiin vain yhdessä tutkimuksessa 32 reumapotilaan otoksella. Tutkimuksessa CAT-version toistettavuus todettiin hyväksi kahden päivän jälkeen ensimmäisestä mittauksesta (r=0.975).

Mittaajien välinen toistettavuus

Tämä ei ole tutkittavissa, koska vastaaja on aina asiakas itse.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Reuma

Sydämen vajaatoiminta / sydämen siirto:

Syöpä:

MS-tauti:

Tarkkuus (precision)

Precision: Variaation tai mittausvirheen määrä mitattavan ominaisuuden eri tasoilla (The level of variation or error in a score. Measures with greater precision have lower error).

Slope: Kysymysten erotteluparametri. Kertoo kysymysten erottelukyvystä (item discrimination) eli millä vaikeustasolla kysymys on tarkimmillaan. Kysymyksen ominaiskäyrän jyrkkyys kertoo, kuinka hyvin ja tarkasti kysymys erottelee vastauksia kyseisessä kohdassa.

Normaaliväestö:

Taulukko 2. Taulukko 1. Fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin kysymysten keskivirheet ja tarkkuus (alfa reliabiliteetti) t-arvoilla 10–90. T-arvo 50 kuvaa keskimääräistä tulosta yhdysvaltalaisessa normaaliväestössä. Kysymysten tarkkuus on suurin väestöllä, jolla toimintakyky on jonkin verran keskivertoa alhaisempi «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»5.
n = 1700 T -arvot 10 20 30405060708090
SE 0,130,070,060,060,090,210,410,680,93
Reliabiliteetti0,980,991,001,000,990,960,830,540,14

Reuma:

Sydämen vajaatoiminta / sydämen siirto:

Ortopediset potilaat:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Kysymysten reliabiliteetti (item reliability) näyttää, että kysymysten vaikeusasteen järjestys pysyy samana riippumatta muuttuneesta nilkan ja jalkaterän vaivoista kärsivästä potilaspopulaatiosta.

Henkilöiden reliabiliteetti (person reliability) näyttää, että vastaajat pysyisivät samoin sijoittuneina toistetuissa mittauksissa.

Yläraajan vaivat:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Selän ja niskan vaivat:

Ortopediset potilaat:

Yhteenveto:

Sisäinen yhdenmukaisuus: Sisäistä yhdenmukaisuutta arvioitiin neljässä tutkimuksessa eri sairausryhmissä, joissa sekä CAT- että lyhytversioiden sisäinen yhdenmukaisuus todettiin hyväksi.

Tarkkuus: Normaaliväestöllä kysymysten ja mittarin eri versioiden keskivirheet on todettu alhaiseksi koko fyysisen toimintakyvyn jatkumolla, jolloin mittarin voi todeta olevan tarkka ja luotettava fyysisen toimintakyvyn eri asteilla. Tarkimmat tulokset mittari antaa väestöllä, jolla toimintakyky on jonkin verran keskivertoa alhaisempi. Myös eri sairausryhmillä kysymyspankin ja CAT-version keskivirheet ovat olleet alhaisia fyysisen toimintakyvyn eri tasoilla.

Kysymysten / henkilöiden reliabiliteetti: Sekä kysymysten että henkilöiden reliabiliteetti oli korkea eri sairausryhmillä, mikä kertoo, että kysymyspankin kysymysten vaikeusjärjestys tai vastaajien sijoittuminen pysyy lähes samana riippumatta fyysisen toimintakyvyn tasosta tai potilasryhmästä

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Reuma

Taulukko 3. Taulukko 1. PROMIS PF-SF20:n muutokset 6 ja 12 kuukauden kohdalla verrattuna itse koettuun reuman aktiivisuustasoon, joka oli ankkurimittari «Hays RD, Spritzer KL, Fries JF ym. Responsiveness and minimally important difference for the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) 20-item physical functioning short form i»13.
Ankkurivastausvaihtoehdot Paljon parempi (n=21) Hieman parempi (n=35) Sama (n=252) Hieman huonompi (n=113) Paljon huonompi (n=30)
PROMIS PF20 T-pisteiden muutos (12 kuukautta) 1.94a 1.63a,b 0.27b -1.68c -3.20d
PROMIS PF20 T-pisteiden muutos (6 kuukautta) 3.26a 1.96a,b 0.43b,c -0.82c -3.16d

Taulukossa samat kirjaimet samalla rivillä tarkoittavat, ettei PROMIS-mittarin tulosten välillä ole tilastollisesti merkitsevää eroa (<0.05). Esimerkiksi 12 kk:n kohdalla muutoksen suuruudella ei ollut eroa paljon paremman ja hieman paremman välillä, mutta eroa oli paljon paremman ja saman välillä. Keskihajonta (SD) muutoksille oli 3.66 12 kk mittauksessa ja 3.76 6 kk mittauksessa «Hays RD, Spritzer KL, Fries JF ym. Responsiveness and minimally important difference for the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) 20-item physical functioning short form i»13.

Polven ACL-korjausleikkaus:

  • PROMIS PF CAT:a verrattiin International Knee Documentation Committee (IKDC) -mittarin tuloksiin ennen leikkausta sekä 3, 10, 20 ja 52 viikkoa leikkauksen jälkeen. Lineaarisessa regressioanalyysissa mittarien tulosten välillä oli merkittävä yhteys kaikkina mittausajankohtina (yhdistetty mittausajankohtien korrelaatio oli 0.8954, p<0.001). Pitkittäisanalyysissä PROMIS PF CAT:n tulokset osoittivat fyysisen toimintakyvyn alenemisen merkitsevästi 3 viikon kohdalla leikkauksesta verrattuna alkutilanteeseen (p<0.001). Tämä heikentyminen liittyi toipumisvaiheeseen. Tilastollisesti merkitsevä paraneminen fyysisessä toimintakyvyssä alkutilanteeseen nähden taas tapahtui 10, 20 ja 52 viikon kohdalla (p<0.001). IKDC-mittarin pitkittäisanalyysin tuloksissa oli nähtävissä samanlainen kaava, mutta IKDC ei osoittanut muutoksia 3 viikon kohdalla fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä ja 10 viikon kohdalla paranemista alkutilanteeseen nähden. PROMIS fyysinen toimintakyky -mittarin avulla havaittiin toimintakyvyn muutoksia herkemmin kuin IKDC-mittarilla. ROC-käyrä analyysi osoitti, että PROMIS toimii diagnostisena testinä huonoille tuloksille «Papuga MO, Beck CA, Kates SL ym. Validation of GAITRite and PROMIS as high-throughput physical function outcome measures following ACL reconstruction. J Orthop Res 2014;32:793-801 .»24.

Yhteenveto: PROMIS-mittari näyttää havaitsevan toimintakyvyn muutoksia reumaa sairastavilla ja polven ACL-leikkauksen jälkeen samansuuntaisesti kuin ankkuri- ja vertailumittareissa sekä herkemmin kuin vertailumittarit.

Lattia- ja kattoefekti

Reuma

Yläraajan vaivat:

Polven nivelrikko:

Selän ja niskan vaivat:

Ortopediset traumapotilaat:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Syöpä:

Systeeminen skleroosi:

MS-tauti:

Yhteenveto: PROMIS fyysisen toimintakyvyn kaikki versiot kattavat hyvin koko fyysisen toimintakyvyn vaihtelun ja useiden potilasryhmien tutkimuksissa havaittiin korkeintaan hyvin vähäistä lattia- tai kattoefektiä, lukuun ottamatta syöpäpotilailla, joilla oli paljon kattoefektiä

Pienin havaittava muutos

Reuma:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Sydämen siirto:

YHTEENVETO:

Pienintä merkittävää muutosta oli arvioitu eri versioilla muutamissa asiakasryhmissä ja se vaihteli 1,13–2 pisteen välillä.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

PROMIS PF CAT:n oli vähemmän kysymyksiä ja siihen vastaaminen oli asiakkaille nopeampaa kuin muiden mittarien täyttäminen.

Polven ACL-korjausleikkaus:

Yläraajan vaivat:

Nilkan tai jalkaterän vaivat:

Ortopediset traumapotilaat:

Systeeminen skleroosi:

MS-tauti:

Virtsainkontinenssi:

Tutkimusten tiedot

Bartlett ym. (2015) «Bartlett, S. J., Orbai, A., Duncan, T ym. (2015). Reliability and validity of selected PROMIS measures in people with rheumatoid arthritis. PLoS ONE [Electronic Resource], 10(9), e0138543. »3:

Tutkimuksessa arvioitiin 11 eri PROMIS CAT (computer adaptive testing eli tietokoneavusteinen mukautuva mittaus) mittarin reliabiliteettia ja validiteettia reumaa sairastavilla potilailla (n = 177, ikä ka. 56±SD13 vuotta). CAT-toteutuksen perustana oli fyysisen toimintakyvyn kysymyspankki v1.0. (Kanada/USA).

Beckmann ym. (2015) «Beckmann JT, Hung M, Bounsanga J ym. Psychometric evaluation of the PROMIS Physical Function Computerized Adaptive Test in comparison to the American Shoulder and Elbow Surgeons score and Simple Shoul»4:

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata PROMIS fyysinen toimintakyky CAT (PROMIS PF CAT) sekä American Shoulder and Elbow Surgeons (ASES) ja Simple Shoulder Test (SST) -mittareiden psykometrisia ominaisuuksia olkapään kiertäjäkalvosimen vaivoista kärsivillä yhdysvaltalaisilla potilailla (n = 187, ikä ka. 59,5±SD13,1 vuotta).

Cella ym. (2010) «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»5:

Artikkelissa raportoitiin 11 eri PROMIS kysymyspankin ensimmäisen vaiheen testauksen ja kalibroinnin tuloksia yhdysvaltalaisella normaaliväestöllä sekä useilla potilasryhmillä (n = 21 133, ikä ka. 50 vuotta). Mukana oli fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin ensimmäinen versio 1.0. Kaikista kysymyspankeista kehitettiin lyhyet lomakkeet, joita verrattiin kokonaisiin kysymyspankkeihin sekä validoituihin käytössä oleviin vakiintuneisiin mittareihin. Fyysisen toimintakyvyn kysymyspankista kehitettiin 10-kysymyksen lyhyt lomake (PROMIS PF-SF10).

Driban ym. (2015) «Driban JB, Morgan N, Price LL ym. Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) instruments among individuals with symptomatic knee osteoarthritis: a cross-sectional study of floor»7:

Tutkimuksessa arvioitiin neljän PROMIS lyhyen lomakkeen psykometrisia ominaisuuksia yhdysvaltalaisilla polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla (n = 204, ikä ka. 60,2±SD10,5 vuotta). Mukana oli fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin v1.0 10 kysymyksen lyhyt lomake (PROMIS PF-SF10).

Flynn ym. (2015) «Flynn KE, Dew MA, Lin L ym. Reliability and construct validity of PROMIS® measures for patients with heart failure who undergo heart transplant. Qual Life Res 2015;24:2591-9 »8:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS-mittareiden reliabiliteettia ja validiteettia yhdysvaltalaisilla sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ennen sydämen siirtoa sekä operaation jälkeen (n = 48, ikä 52,8±SD12,3 vuotta). Mukana oli PROMIS PF CAT ja PROMIS PF-SF10.

Fries ym. (2011) «Fries JF, Krishnan E, Rose M ym. Improved responsiveness and reduced sample size requirements of PROMIS physical function scales with item response theory. Arthritis Res Ther 2011;13:R147 »10:

Tutkimuksessa arvioitiin kahden fyysisen toimintakyvyn mittarin, Health Assessment Questionnaire (HAQ) ja PROMIS PF-SF10, niiden parannettujen versioiden sekä IRT-pohjaisesti toteutetun PROMIS PF-CAT10 ja PF-CAT20 muutosherkkyyttä. Tutkimuksessa verrattiin mittareiden sensitiivisyyttä mitata muutosta 12 kuukauden aikana fyysisessä toimintakyvyssä yhdysvaltalaisilla reumaa sairastavilla potilailla (n = 451, ikä ka. 65 vuotta).

Fries ym. (2009) «Fries JF, Cella D, Rose M ym. Progress in assessing physical function in arthritis: PROMIS short forms and computerized adaptive testing. J Rheumatol 2009;36:2061-6 »9:

Verrattiin eri mittareiden sensitiivisyyttä mitata fyysistä toimintakykyä sekä mittareiden antaman informaation sisällön laajuutta yhdysvaltalaisilla reumaa sairastavilla potilailla (n = 378, ikää ei raportoitu). Lisäksi verrattiin tietokoneavusteisesti ja postitse lomakkeella toteutettuja mittauksia. Tutkimuksessa käytetyt mittarit: HAQ, PROMIS HAQ, PROMIS PF-SF10, PROMIS PF-SF20 ja PROMIS PF-CAT10).

Hays ym. (2015) «Hays RD, Spritzer KL, Fries JF ym. Responsiveness and minimally important difference for the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) 20-item physical functioning short form i»13:

Tutkimuksessa verrattiin fyysisen toimintakyvyn muutosherkkyyttä ja pienintä merkittävää muutosta 6 ja 12 kk ajalla (HAQ, PROMIS PF-SF20 ja SF-36) yhdysvaltalaisilla reumaa sairastavilla potilailla (n = 451, joista 49 % oli ≤ 64-vuotiaita, 15 % 65–69 -vuotiaita ja 36 % ≥ 70-vuotiaita). Mittareiden muutosta verrattiin ankkuri-kysymykseen, jossa arvioitiin sairauden muutosta viisiportaisella asteikolla.

Hung ym. (2014a) «Hung M, Baumhauer JF, Brodsky JW ym. Psychometric Comparison of the PROMIS Physical Function CAT With the FAAM and FFI for Measuring Patient-Reported Outcomes. Foot Ankle Int 2014;35:592-599 .»14:

Tutkimuksessa verrattiin kolmen itsearviointimittarin psykometrisia ominaisuuksia yhdysvaltalaisilla nilkan tai jalkaterän elektiiviseen leikkaukseen menevillä potilailla (n = 311, ikä ka 50 vuotta; vaihteluväli 18–81). Tutkimuksessa käytetyt mittarit olivat Foot and Ankle Ability Measure–Activity of Daily Living subscale (FAAM_ADL), Foot Function Index 5-point verbal rating scale (FFI-5pt), ja PROMIS PF CAT (v1.0).

Hung ym. (2014b) «Hung M, Hon SD, Franklin JD ym. Psychometric properties of the PROMIS physical function item bank in patients with spinal disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2014;39:158-63 »17:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin psykometrisia ominaisuuksia selkä- ja niskavaivoista kärsivillä 18–89 -vuotiailla yhdysvaltalaisilla potilailla (n = 438). Kaikki potilaat täyttivät 124 kysymyksen kysymyspankin.

Hung ym. (2014c) «Hung M, Stuart AR, Higgins TF ym. Computerized Adaptive Testing Using the PROMIS Physical Function Item Bank Reduces Test Burden With Less Ceiling Effects Compared With the Short Musculoskeletal Funct»18:

Tutkimuksessa verrattiin short Musculoskeletal Function Assessment (sMFA) ja PROMIS PF CAT mittareita yhdysvaltalaisilla potilailla, joilla on ortopedisia traumoja (n = 153, ikä ka. 48,7 vuotta; vaihteluväli 18–91 vuotta).

Hung ym. (2013) «Hung M, Baumhauer JF, Latt LD ym. Validation of PROMIS ® Physical Function computerized adaptive tests for orthopaedic foot and ankle outcome research. Clin Orthop Relat Res 2013;471:3466-74 »15:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS CAT (v1.0) psykometrisia ominaisuuksia nilkan tai jalkaterän elektiiviseen leikkaukseen menevillä yhdysvaltalaisilla potilailla (n = 288, ikä 18–81 -vuotta).

Hung ym. (2011) «Hung M, Clegg DO, Greene T ym. Evaluation of the PROMIS physical function item bank in orthopaedic patients. J Orthop Res 2011;29:947-53 »16:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS PF kysymyspankin psykometrisia ominaisuuksia yhdysvaltalaisilla ortopedisilla potilailla (n = 865, joista yläraajavaivoja n=365, ja alaraajavaivoja n=500).

Irwin ym. (2015) «Irwin DE, Atwood CA Jr, Hays RD ym. Correlation of PROMIS scales and clinical measures among chronic obstructive pulmonary disease patients with and without exacerbations. Qual Life Res 2015;24:999-10»19:

Tutkimuksessa arvioitiin terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioivien PROMIS -mittareiden ja kliinisten mittausten välistä yhteyttä yhdysvaltalaisilla kroonisilla COPD:tä sairastavilla potilailla (sairaudentila vakaa n = 100 ja sairauden pahenemisvaihe n = 85). Sairauden tilaltaan vakaassa ryhmässä 40–49 -vuotiaita oli 2 %, 50–59 -vuotiaita 28 %, 60–69 -vuotiaita 37 % ja yli 70 -vuotiaita 33 % osallistuneista. Sairauden pahenemisvaiheessa olevien ryhmässä osallistujista 40–49 -vuotiaita oli 8 %, 50–59 -vuotiaita 37 %, 60–69 -vuotiaita 25 % ja yli 70 -vuotiaita 15 %. Käytössä oli PROMIS PF CAT ja PROMIS PF-SF10).

Jensen ym. (2015) «Jensen RE, Potosky AL, Reeve BB ym. Validation of the PROMIS physical function measures in a diverse US population-based cohort of cancer patients. Qual Life Res 2015;24:2333-44 »20:

Arvioitiin PROMIS PF lyhyiden lomakkeiden (4a, 6b, 10a ja 16) käytettävyyttä ja psykometrisia ominaisuuksia erilaisilla yhdysvaltalaisilla syöpää sairastavilla potilailla (n=4840, ikä 24–84 vuotta). Lyhyitä lomakkeita verrattiin myös syöpäspesifiin Functional Assessment of Cancer Therapy - General/ physical well-being (FACT-G PWB) -mittariin.

Khanna ym. (2012) «Khanna D, Maranian P, Rothrock N ym. Feasibility and construct validity of PROMIS and "legacy" instruments in an academic scleroderma clinic. Value Health 2012;15:128-34 »21:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS PF CAT (v1.0) -mittarin käytettävyyttä ja validiteettia systeemistä skleroosia sairastavilla potilailla (n = 143, ikä ka 51.5±SD14.7 vuotta).

Oude Voshaar ym. (2015) «Oude Voshaar MA, Ten Klooster PM, Glas CA ym. Validity and measurement precision of the PROMIS physical function item bank and a content validity-driven 20-item short form in rheumatoid arthritis comp»22:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS PF kysymyspankkia sekä PROMIS PF-SF20 hollantilaisilla reumaa sairastavilla potilailla (n = 690, ikä ka. 56,8±SD11.9 vuotta). PROMIS-mittareita verrattiin HAQ-DI-mittariin ja 36-Item Short Form Health Surveyn (SF-36) fyysisen toimintakyvyn osa-alueeseen.

Overbeek ym.(2015) «Overbeek CL, Nota SP, Jayakumar P ym. The PROMIS physical function correlates with the QuickDASH in patients with upper extremity illness. Clin Orthop Relat Res 2015;473:311-7 . »23:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS PF CAT kykyä mitata yläraajan vaivoihin liittyvää toimintakykyä. Sitä verrattiin yläraajaspesifiin Quick Disability of Arm, Shoulder and Hand (QuickDASH) -mittariin. Tutkimukseen osallistui 93 yhdysvaltalaista polikliinistä potilasta, joilla oli jokin yläraajan vaiva (ikä ka. 50±SD18 vuotta).

Papuga ym. (2014) «Papuga MO, Beck CA, Kates SL ym. Validation of GAITRite and PROMIS as high-throughput physical function outcome measures following ACL reconstruction. J Orthop Res 2014;32:793-801 .»24:

Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS PF CAT ja GAITRite -mittareita fyysisen toimintakyvyn sekä post-operatiivisten komplikaatioiden mittaamisessa polven eturistiside (ACL) -leikkauksen jälkeen. Mittaukset tehtiin 3, 10, 20 ja 52 viikkoa leikkauksen jälkeen. Tuloksia verrattiin validoituun IKDC (International Knee Documentation Committee) -mittariin. Tutkimukseen osallistui 106 yhdysvaltalaista potilasta (ikä ka 29,5 vuotta).

Revicki ym. (2009) «Revicki DA, Kawata AK, Harnam N ym. Predicting EuroQol (EQ-5D) scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items and domain item banks in a United States s»25:

Tutkimuksessa verrattiin useiden PROMIS-kysymyspankkien (fyysinen toimintakyky, uupumus, kivun vaikutus, ahdistuneisuus ja masennus) yhteistulosta EuroQoL (EQ-5D) -mittariin. Tutkimuksessa oli yhdysvaltalainen normaaliväestöotos (n = 13250) ja otokset erilaisista potilasryhmistä: sydänsairaudet (n = 1156), syöpä (n = 1754), reuma (n = 557), nivelrikko (n = 918), psykiatriset sairaudet (n = 1193), COPD (n = 1214), selkäydinvamma (n = 531) ja muut sairaudet (n = 560). Ikä ka. 53 vuotta.

Rose ym. (2014) «Rose M, Bjorner JB, Gandek B ym. The PROMIS Physical Function item bank was calibrated to a standardized metric and shown to improve measurement efficiency. J Clin Epidemiol 2014;67:516-26 »26:

Tutkimuksessa raportoidaan PROMIS fyysisen toimintakyvyn kysymyspankin ja lyhyiden lomakkeiden kehittäminen sekä niiden psykometrinen arviointi yhdysvaltalaisella normaaliväestöllä (n = 15 817, ikä ka. 54 vuotta; vaihteluväli 18–95 -vuotta).

Schalet ym. (2015) «Schalet BD, Revicki DA, Cook KF ym. Establishing a Common Metric for Physical Function: Linking the HAQ-DI and SF-36 PF Subscale to PROMIS(®) Physical Function. J Gen Intern Med 2015;30:1517-23 »27:

Tutkimuksessa kehitettiin normaaliväestön otoksella (n = 733, ikä ka. 51 vuotta; vaihteluväli 18–88 -vuotta) yhtenäistetty mitta-asteikko, jossa HAQ-DI -mittarin ja SF36-mittarin fyysisen toimintakyvyn osa-alueen tulokset voi muuttaa PROMIS PF -mittarin tuloksia vastaaviksi.

Senders ym. (2014) «Senders A, Hanes D, Bourdette D ym. Reducing survey burden: feasibility and validity of PROMIS measures in multiple sclerosis. Mult Scler 2014;20:1102-11 »28:

Tutkimuksessa verrattiin useita PROMIS CAT -mittareita saman aihealueen perinteisiin toimintakykymittareihin MS-potilailla (n = 133, ikä ka. 51 vuotta; vaihteluväli 18–88 -vuotta). Mukana oli PROMIS PF CAT ja sen vertaus SF36 -mittarin fyysisen toimintakyvyn osa-alueeseen.

Stachler ym. (2014) «Stachler RJ, Schultz LR, Nerenz D ym. PROMIS evaluation for head and neck cancer patients: a comprehensive quality-of-life outcomes assessment tool. Laryngoscope 2014;124:1368-76 »29:

Tutkimuksessa verrattiin useita PROMIS CAT -mittareita European Oncology Research and Treatment of Cancer (EORTC)- ja Voice Handicap Index-10 (VHI-10) -mittareihin yhdysvaltalaisilla pään ja niskan alueen syöpää sairastavilla potilailla (n = 39, ikä ka 58.5±SD 7,7 vuotta).

Stone ym. (2016) «Stone AA, Broderick JE, Junghaenel DU ym. PROMIS fatigue, pain intensity, pain interference, pain behavior, physical function, depression, anxiety, and anger scales demonstrate ecological validity. J »30:

Tutkimuksessa arvioitiin useiden PROMIS CAT -mittareiden ekologista validiteettia (miten hyvin mittari kerää ja kuvaa tietoa vastaajan luonnollisesta elinympäristöstä) yhdysvaltalaisilla nivelrikkoa sairastavilla potilailla (n = 100, ikä 21–81 -vuotta). Neljän viikon ajan potilaat täyttivät PROMIS PF-SF10 -lomaketta päivittäin ja jokaisen viikon lopussa he vastasivat PROMIS PF CAT:iin. Päivittäisten mittausten ja CAT-mittauksen yhtenäisyyttä verrattiin.

Sung ym. (2011) «Sung VW, Marques F, Rogers RR ym. Content validation of the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) framework in women with urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2011;30:503»31:

Yhdysvaltalainen fokusryhmätutkimus, jossa arvioitiin useiden PROMIS-kysymyspankkien kykyä mitata terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä tekijöitä naisilla, joilla on virtsainkontinenssia (n = 35, ikä ka. 59,7 vuotta; vaihteluväli 34–87 -vuotta).

Tyser ym. (2014) «Tyser AR, Beckmann J, Franklin JD ym. Evaluation of the PROMIS physical function computer adaptive test in the upper extremity. J Hand Surg Am 2014;39:2047-2051.e4 »32:

Tutkimuksessa verrattiin PROMIS PF CAT -mittaria ja Disabilities of Arm, Shoulder, and Hand (DASH) -mittaria yhdysvaltalaisilla yläraajan vaivoista kärsivillä potilailla (n = 134, ikä ka. 42±SD17 vuotta).

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Kaisa Kokko, ft, TtM

Heidi Anttila, FT

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»13

Sidonnaisuudet:

Heidi Anttila, Kaisa Kokko, Heli Valkeinen: Vuosina 2017-2024 THL toimi Suomessa kansallisena PROMIS-keskuksena. Keskuksen toiminta on päättynyt. THL ei saanut kansallisen PROMIS-keskuksen toiminnasta eikä PROMIS-mittariston käytön edistämisestä taloudellista hyötyä.

Alkuperäiset lähteet

Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J Clin Epidemiol 2010;63:1179-94 «PMID: 20685078»PubMed.

Rose M, Bjorner JB, Gandek B ym. The PROMIS Physical Function item bank was calibrated to a standardized metric and shown to improve measurement efficiency. J Clin Epidemiol 2014;67:516-26 «PMID: 24698295»PubMed

Kirjallisuutta

  1. Anttila H, Kokko K, Valkeinen H, Hiekkala S. PROMIS aikuisten fyysinen toimintakyky -mittarin kääntäminen ja kulttuurinen adaptointi. Fysioterapia 2017;64:33–8.
  2. Appendix 14. PROMIS GUIDELINE DOCUMENT TOPIC: Translation and Cultural Adaptation. PROMIS Instrument Development and Validation Scientific Standards Version 2.0. Saatavilla verkossa: Viitattu 5.1.2018.
  3. Bartlett, S. J., Orbai, A., Duncan, T ym. (2015). Reliability and validity of selected PROMIS measures in people with rheumatoid arthritis. PLoS ONE [Electronic Resource], 10(9), e0138543.
  4. Beckmann JT, Hung M, Bounsanga J ym. Psychometric evaluation of the PROMIS Physical Function Computerized Adaptive Test in comparison to the American Shoulder and Elbow Surgeons score and Simple Shoulder Test in patients with rotator cuff disease. J Shoulder Elbow Surg 2015;24:1961-7 «PMID: 26321484»PubMed
  5. Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J Clin Epidemiol 2010;63:1179-94 «PMID: 20685078»PubMed
  6. Cook KF, O'Malley KJ, Roddey TS. Dynamic assessment of health outcomes: time to let the CAT out of the bag? Health Serv Res 2005;40:1694-711 «PMID: 16179003»PubMed
  7. Driban JB, Morgan N, Price LL ym. Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) instruments among individuals with symptomatic knee osteoarthritis: a cross-sectional study of floor/ceiling effects and construct validity. BMC Musculoskelet Disord 2015;16:253 «PMID: 26369412»PubMed
  8. Flynn KE, Dew MA, Lin L ym. Reliability and construct validity of PROMIS® measures for patients with heart failure who undergo heart transplant. Qual Life Res 2015;24:2591-9 «PMID: 26038213»PubMed
  9. Fries JF, Cella D, Rose M ym. Progress in assessing physical function in arthritis: PROMIS short forms and computerized adaptive testing. J Rheumatol 2009;36:2061-6 «PMID: 19738214»PubMed
  10. Fries JF, Krishnan E, Rose M ym. Improved responsiveness and reduced sample size requirements of PROMIS physical function scales with item response theory. Arthritis Res Ther 2011;13:R147 «PMID: 21914216»PubMed
  11. Fries J, Rose M, Krishnan E. The PROMIS of better outcome assessment: responsiveness, floor and ceiling effects, and Internet administration. J Rheumatol 2011;38:1759-64 «PMID: 21807798»PubMed
  12. Fries JF, Witter J, Rose M ym. Item response theory, computerized adaptive testing, and PROMIS: assessment of physical function. J Rheumatol 2014;41:153-8 «PMID: 24241485»PubMed
  13. Hays RD, Spritzer KL, Fries JF ym. Responsiveness and minimally important difference for the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) 20-item physical functioning short form in a prospective observational study of rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2015;74:104-7 «PMID: 24095937»PubMed
  14. Hung M, Baumhauer JF, Brodsky JW ym. Psychometric Comparison of the PROMIS Physical Function CAT With the FAAM and FFI for Measuring Patient-Reported Outcomes. Foot Ankle Int 2014;35:592-599 «PMID: 24677217»PubMed.
  15. Hung M, Baumhauer JF, Latt LD ym. Validation of PROMIS ® Physical Function computerized adaptive tests for orthopaedic foot and ankle outcome research. Clin Orthop Relat Res 2013;471:3466-74 «PMID: 23749433»PubMed
  16. Hung M, Clegg DO, Greene T ym. Evaluation of the PROMIS physical function item bank in orthopaedic patients. J Orthop Res 2011;29:947-53 «PMID: 21437962»PubMed
  17. Hung M, Hon SD, Franklin JD ym. Psychometric properties of the PROMIS physical function item bank in patients with spinal disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2014;39:158-63 «PMID: 24173018»PubMed
  18. Hung M, Stuart AR, Higgins TF ym. Computerized Adaptive Testing Using the PROMIS Physical Function Item Bank Reduces Test Burden With Less Ceiling Effects Compared With the Short Musculoskeletal Function Assessment in Orthopaedic Trauma Patients. J Orthop Trauma 2014;28:439-43 «PMID: 24378399»PubMed
  19. Irwin DE, Atwood CA Jr, Hays RD ym. Correlation of PROMIS scales and clinical measures among chronic obstructive pulmonary disease patients with and without exacerbations. Qual Life Res 2015;24:999-1009 «PMID: 25307510»PubMed
  20. Jensen RE, Potosky AL, Reeve BB ym. Validation of the PROMIS physical function measures in a diverse US population-based cohort of cancer patients. Qual Life Res 2015;24:2333-44 «PMID: 25935353»PubMed
  21. Khanna D, Maranian P, Rothrock N ym. Feasibility and construct validity of PROMIS and "legacy" instruments in an academic scleroderma clinic. Value Health 2012;15:128-34 «PMID: 22264980»PubMed
  22. Oude Voshaar MA, Ten Klooster PM, Glas CA ym. Validity and measurement precision of the PROMIS physical function item bank and a content validity-driven 20-item short form in rheumatoid arthritis compared with traditional measures. Rheumatology (Oxford) 2015;54:2221-9 «PMID: 26224306»PubMed
  23. Overbeek CL, Nota SP, Jayakumar P ym. The PROMIS physical function correlates with the QuickDASH in patients with upper extremity illness. Clin Orthop Relat Res 2015;473:311-7 «PMID: 25099262»PubMed.
  24. Papuga MO, Beck CA, Kates SL ym. Validation of GAITRite and PROMIS as high-throughput physical function outcome measures following ACL reconstruction. J Orthop Res 2014;32:793-801 «PMID: 24532421»PubMed.
  25. Revicki DA, Kawata AK, Harnam N ym. Predicting EuroQol (EQ-5D) scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items and domain item banks in a United States sample. Qual Life Res 2009;18:783-91 «PMID: 19472072»PubMed
  26. Rose M, Bjorner JB, Gandek B ym. The PROMIS Physical Function item bank was calibrated to a standardized metric and shown to improve measurement efficiency. J Clin Epidemiol 2014;67:516-26 «PMID: 24698295»PubMed
  27. Schalet BD, Revicki DA, Cook KF ym. Establishing a Common Metric for Physical Function: Linking the HAQ-DI and SF-36 PF Subscale to PROMIS(®) Physical Function. J Gen Intern Med 2015;30:1517-23 «PMID: 25990189»PubMed
  28. Senders A, Hanes D, Bourdette D ym. Reducing survey burden: feasibility and validity of PROMIS measures in multiple sclerosis. Mult Scler 2014;20:1102-11 «PMID: 24402035»PubMed
  29. Stachler RJ, Schultz LR, Nerenz D ym. PROMIS evaluation for head and neck cancer patients: a comprehensive quality-of-life outcomes assessment tool. Laryngoscope 2014;124:1368-76 «PMID: 24719292»PubMed
  30. Stone AA, Broderick JE, Junghaenel DU ym. PROMIS fatigue, pain intensity, pain interference, pain behavior, physical function, depression, anxiety, and anger scales demonstrate ecological validity. J Clin Epidemiol 2016;74:194-206 «PMID: 26628334»PubMed.
  31. Sung VW, Marques F, Rogers RR ym. Content validation of the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) framework in women with urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2011;30:503-9 «PMID: 21400574»PubMed.
  32. Tyser AR, Beckmann J, Franklin JD ym. Evaluation of the PROMIS physical function computer adaptive test in the upper extremity. J Hand Surg Am 2014;39:2047-2051.e4 «PMID: 25135249»PubMed