MSIS-29-kysely

TOIMIA-mittarit
27.2.2019 • Viimeisin muutos 6.9.2024
Eija Rosti-Otajärvi ja Päivi Hämäläinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: MSIS-29

Nimi englanniksi: Multiple Sclerosis Impact Scale-29 (MSIS-29)

Nimi ruotsiksi: Multiple Sclerosis Impact Scale-29 (MSIS-29)

Mittarin versio: Kaksikymmentäyhdeksän kysymystä sisältävä MSIS-29-kysely.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

MSIS-29-kyselyn soveltuvuus MS-tautia sairastavan sairaudestaan kokemien fyysisten ja psyykkisten vaikutusten arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Lomakkeen voi pyytää mittarin omistajalta. Yhteystiedot: david.mozley(a)plymouth.ac.uk. Lisätietoja kohdissa Mittarin ylläpitotaho «»1 ja Käyttöoikeus «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kysely on tarkoitettu arvioimaan MS-potilaan sairaudestaan kokemia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

MS-tautia sairastavat henkilöt.

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
  • Työkyky
  • Muu: uupumus

Mittarin eri osien ICF-koodit

Itseluottamus [b1266], Henkinen energia ja viettitoiminnot [b130], Mielijohteiden hallinta [b1304], Unitoiminnot [b134], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Tunne-elämän toiminnot [b152], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], Ulostustoiminnot [b525], Huonovointisuuden tunne [b5350], Virtsaamistoiminnot [b620], Lihasjänteystoiminnot (tonus) [b735], Tahdonalaisten liiketoimintojen hallinta [b760], Vapina [b7651 ], Lihaksiin ja liiketoimintoihin liittyvät aistimukset [b780], Yksittäisen tehtävän tekeminen [d210], Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen [d230], Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet, juuttuminen kotiin [d298], Asennon ylläpitäminen [d415], Nostaminen ja kantaminen [d430], Tarttuminen [d4401], Käden ja käsivarren käyttäminen [d445], Liikkuminen erilaisissa paikoissa [d460], Kulkuneuvojen käyttäminen [d470], Vastikkeellinen työ [d850], Virkistäytyminen ja vapaa-aika [d920], Tuki ja keskinäiset suhteet [e3].

Mittarin ylläpitotaho

Alun perin kyselylomakkeen on kehittänyt Jeremy Hobart, UK.

Tekijänoikeudet omistaa University of Plymouth «https://www.plymouth.ac.uk/»2

Osoite: Plymouth, PL6 8BX

Yhteyshenkilö: David Mozley, sähköposti: david.mozley(a)plymouth.ac.uk, puh. +44 1752 588915

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

MSIS-29-mittarin omistaa Plymouthin yliopisto. Mittarin käyttö edellyttää käyttöluvan pyytämistä mittarin omistajalta. Mittarin ei-kaupallinen käyttö on ilmaista, mutta edellyttää käyttöluvan pyytämistä omistajalta.

Yhteyshenkilö: David Mozley, sähköposti: david.mozley(a)plymouth.ac.uk, puh. +44 1752 588915.

Maksullisuus

  • Tarkista maksullisuus

Mittarin käyttö saattaa sisältää maksuja. Mittarin ei-kaupallinen käyttö on ilmaista, mutta edellyttää käyttöluvan pyytämistä omistajalta. Mittarin käyttö kaupallisiin tarkoituksiin sisältää maksuja. Lisätietoja käyttölisensseistä saa mittarin omistajalta. Katso kohdat Mittarin ylläpitotaho «»1 ja Käyttöoikeus «»2.

Käyttökoulutus

  • Kyselylomakkeen käyttö ei edellytä tiettyä ammattikoulutusta.
  • Kyselylomakkeen käyttö ei edellytä erillistä käyttökoulutusta. Käyttäjän / tulosten tulkitsijan on kuitenkin hyvä ymmärtää jollakin tasolla MS-tautia ja siihen liittyviä oireita.

Tarvittavat välineet

  • kysely
  • kynä
  • asteikkojen muuntamiseen 0-100-skaalalle tarvittaessa laskin tai esimerkiksi valmis Excel-taulukko

Aikatarve

Kyselyn täyttö vie tavallisesti aikaa noin 5 - 10 minuuttia, tulosten laskeminen ja tulkinta noin viisi minuuttia.

Raja-arvot

MSIS-29-mittarista ei ole olemassa raja-arvoja. Alla mainitaan kahdessa tutkimuksessa esitetty luokittelu pisteille, mutta niitä ei voida suoraan käsitellä raja-arvoina. Yksiselitteistä tulkintaa, viitearvoja tai katkaisupisteitä kyselylle ei siis ole olemassa.

Hobart ym. (2004) «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14 tutkimuksessa on käytetty mm. seuraavalaista luokittelua:

  • 0-19 ”ei ongelmia (no problems)”
  • 20-39 ”vähän ongelmia (few problems)”
  • 40-59 ”kohtalaisia ongelmia (moderate problems)”
  • 60-69 ”aika monia ongelmia (quite a few problems)”
  • 80-100 ”äärimmäisiä ongelmia (extreme problems)”

Forbes ym. (2006) «Forbes A, While A, Mathes L ym. Health problems and health-related quality of life in people with multiple sclerosis. Clin Rehabil 2006;20:67-78 .»12 ilmoittavat pisteytykselle seuraavanlaisen luokittelun:

  • <25 minimaalinen haitta
  • 25-49 lievä haitta
  • 50-74 kohtalainen haitta
  • > 74 vakava haitta

Viitearvot

Korkeammat pistemäärät kuvaavat suurempaa sairauden aiheuttamaa haittaa. Pistemäärä nolla kuvaa, ettei sairaus aiheuta lainkaan haittaa päivittäiseen elämään ja pistemäärä 100 tarkoittaa äärimmäistä haittaa. Vähäisten tutkimusten mukaan kliinisesti merkittävää muutosta kuvaava pistemäärä MSIS-29 fyysiselle asteikolle on 7-8 pistettä «Costelloe L, O'Rourke K, Kearney H ym. The patient knows best: significant change in the physical component of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29 physical). J Neurol Neurosurg Psychiatry 200»6, «Phillips GA, Wyrwich KW, Guo S ym. Responder definition of the Multiple Sclerosis Impact Scale physical impact subscale for patients with physical worsening. Mult Scler 2014;20:1753-60 »26, «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33, «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 .»38 ja psyykkiselle asteikolle 4-6 pistettä «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33, «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 .»38. Yksiselitteistä tulkintaa, viitearvoja tai katkaisupisteitä kyselylle ei ole.

Laajoissa väestötutkimuksissa on saatu seuraavia tuloksia:

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

National Institutes of Health (NIH):n / National Institute of Neurological Disorders and Stroke (NINDS) / Common Data Elements «https://www.commondataelements.ninds.nih.gov/»3

Multiple Sclerosis Outcome Measures Task Force «https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4542713/»4

American Physical Therapy Association Neurology Section Task Force «https://www.researchgate.net/publication/259450002_Outcome_Measures_for_Individuals_With_Multiple_Sclerosis_Recommendations_From_the_American_Physical_Therapy_Association_Neurology_Section_Task_Force»5

Mittarin käännös

MS-sairauteen hyvin perehtynyt kliinikko käänsi englanninkielisen lomakkeen suomeksi. Kielenkääntäjä käänsi ko. suomenkielisen version uudelleen englanniksi. Alkuperäisen englanninkielisen ja käännösversion riittävän samankaltaisuuden hyväksyi Neurological Outcome Measures Unit, Institute of Neurology, University College of London, UK.

Mittarin tausta ja kuvaus

MS-tauti on parantumaton etenevä neurologinen autoimmuunisairaus. Kyseessä on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus Suomessa. Sairaus on luonnolliselta kulultaan ennakoimaton, etenevä ja hyvin monioireinen. Mahdollinen oirekirjo on laaja kattaen erilaiset tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat, suolen ja rakon toimintahäiriöt, näköhäiriöt, kivut, lämmönsietokyvyn heikentymisen, dysartrian (motorinen puhehäiriö), kognitiiviset häiriöt, tavallisuudesta poikkeavan uupumuksen sekä depression. Sairaudella on siten merkittäviä sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia potilaalle ja tätä kautta merkittävä vaikutus sairastavan elämänlaatuun.

MS-tautiin käytettävän lääkehoidon jatkuvasti kehittyessä kliinisesti relevanteille ja herkille sairauden vaikutuksia kuvaaville arviointimenetelmille on lisääntyvää tarvetta. Psykometrisesti päteviä sairauden fyysistä ja psyykkistä haittaa arvioivia menetelmiä tarvitaan myös väestöpohjaisissa ja kuntoutustutkimuksissa, kuten myös potilaiden yksilöllisessä kliinisessä seurannassa.

Multiple Sclerosis Impact Scale-29 (MSIS-29) kehitettiin vuonna 2001 ja sitä on siitä lähtien käytetty lisääntyvästi sekä tutkimus- että kliinisissä asetelmissa «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14. MSIS-29 on potilaan kokeman sairauden fyysisten ja psyykkisten vaikutusten arviointimenetelmä. Se kehitettiin MS-spesifiksi asteikoksi käyttämällä standardoitua psykometrista lähestymistapaa «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14. Ensin laadittiin 129 kysymystä sisältävä kysely 30 potilaan haastattelun, asiantuntija-arvioiden ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Kysely lähetettiin 1530:lle satunnaisesti valituille Englannin ja Irlannin MS-yhdistyksen jäsenelle. Seuraavaksi kehitettiin standardoitua kysymysten vähentämistekniikkaa käyttäen 29 kysymystä sisältävä kysely. Näistä 20 kysymystä arvioivat sairauden aiheuttamaa fyysisiä ja 9 psyykkisiä vaikutuksia. Lopulta MSIS-29 -kyselyn psykometrisia ominaisuuksia arvioitiin riippumattomalla 1250 MS-yhdistyksen jäsenestä koostuvalla otoksella.

MSIS-29-kyselyä on ehdotettu käytettäväksi poikittaistutkimuksissa kuvaamaan MS-taudin vaikutuksia sairastavalle, pitkittäistutkimuksissa arvioimaan sairauden luonnollista kulkua ja lääkeainetutkimuksissa arvioimaan lääkehoidon vaikutuksia sairastavan näkökulmasta «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14.

Kysely koostuu 29 kysymyksestä, joista 20 koskevat MS-tautiin liittyviä fyysisiä ja yhdeksän psyykkisiä vaikutuksia. Kysymyksillä kartoitetaan, missä määrin vastaajalla on viimeisen kahden viikon aikana esiintynyt tiettyjä oireita ja vaikeuksia. Kysymyksiin vastataan viisiportaisella Likertin asteikolla yhdestä (”ei lainkaan”) viiteen (”erittäin paljon”). 20 fyysisen kysymyksen pistemäärä lasketaan yhteen ja muunnetaan 0–100 -skaalalle. Samoin tehdään yhdeksälle psyykkiselle kysymykselle. Vastausten yhteispistemäärä voidaan myös laskea, mutta tätä ei suositella «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14.

Fyysisen asteikon pistemäärä saadaan laskemalla kysymysten 1–20 pistemäärät yhteen. Tämä pistemäärä muunnetaan 0–100-skaalalle käyttämällä alla olevaa laskukaavaa:

Laskukaava

Psyykkisen asteikon pistemäärä saadaan laskemalla kysymysten 21–29 pistemäärät yhteen. Tämä pistemäärä muunnetaan 0–100-skaalalle käyttämällä alla olevaa laskukaavaa:

Korkeammat pistemäärät kuvaavat suurempaa sairauden aiheuttamaa haittaa. Yksiselitteistä tulkintaa, viitearvoja tai katkaisupisteitä kyselylle ei ole.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

MSIS-29 kehitettiin MS-spesifiksi asteikoksi standardoitua psykometrista lähestymistapaa käyttäen. Ensin laadittiin 129 kysymystä sisältävä kysely 30 potilaan haastattelun, asiantuntija-arvioiden ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Kysely lähetettiin 1530:lle satunnaisesti valituille Englannin ja Irlannin MS-yhdistyksen jäsenelle. Seuraavaksi kehitettiin standardoitua kysymysten vähentämistekniikkaa käyttäen 29 kysymystä sisältävä kysely. Näistä 20 kysymystä arvioivat sairauden aiheuttamaa fyysisiä ja 9 psyykkisiä vaikutuksia. Lopulta MSIS-29-kyselyn psykometrisia ominaisuuksia arvioitiin riippumattomalla 1250 MS-yhdistyksen jäsentä sisältävällä otoksella «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14.

Yhteenveto: Kysely on kehitetty MS-spesifiksi asteikoksi käyttämällä standardoitua psykometrista lähestymistapaa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Kyselylle ei ole olemassa yksiselitteistä ns. ”kultaista standardia”. Ei tutkimuksia kriteerivaliditeetista/samanaikaisesta validiteetista.

Ennustevaliditeetti

Raffelin ym. (2017) «Raffel J, Wallace A, Gveric D ym. Patient-reported outcomes and survival in multiple sclerosis: A 10-year retrospective cohort study using the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. PLoS Med 2017;14:e100»27 tutkimuksessa korkeammat MSIS-29 fyysisen ja psyykkisen asteikon pistemäärät lähtötilanteessa olivat yhteydessä lyhentyneeseen eliniänodotteeseen 10 vuoden kuluttua. Niillä, joiden lähtötilanteen MSIS-29 fyysisen asteikon pistemäärät olivat korkeat (85–100 pistettä), kuolleisuusriski oli erityisen korkea, jos MSIS-29 fyysisen asteikon pistemäärä kasvoi ensimmäisen vuoden seurannassa. Tutkimuksessa potilaiden lähtötilanteen toimintakykyhaitta oli korkeahko [EDSS ka 5,7 (kh 2,2)].

Yhteenveto: Yksittäisessä tutkimuksessa «Raffel J, Wallace A, Gveric D ym. Patient-reported outcomes and survival in multiple sclerosis: A 10-year retrospective cohort study using the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. PLoS Med 2017;14:e100»27 korkeahkon toimintakykyhaitan omaavilla MS-potilailla lähtötilanteen korkeampien MSIS-29:n pistemäärien on havaittu yhdistyvän kohonneeseen kuolleisuusriskiin 10 vuoden seurannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

MSIS-29:n yksittäisen kysymyksen korrelaatiot kokonaispistemäärään (item-to-total) on havaittu pääosin hyväksyttäviksi:

Asteikon item-internal consistency (IIC) on havaittu niin ikään hyväksyttäväksi (fyysinen asteikko 0,90, psyykkinen asteikko 0,78) «Huh SY, Joo J, Kim SH ym. Validity of korean versions of the multiple sclerosis impact scale and the multiple sclerosis international quality of life questionnaire. J Clin Neurol 2014;10:148-56 »20.

MSIS-29 fyysinen ja psyykkinen asteikko korreloivat vahvasti keskenään (r=0,44 – 0,73):

Yksidimensionaalisuutta kuvaava Comparative Fit Index (CFI) MSIS-29 kokonaispistemäärällä on havaittu olevan selkeästi alle suositellun 0,90 ollen 0,74. CFI:t olivat korkeampia MSIS-29 fyysiselle (0,88) ja psyykkiselle (0,89) asteikolle. Lisäksi MSIS-29 fyysisen asteikon pistemäärä yhdistyi vahvasti sairauden vaikeusasteeseen/toimintakykyhaittaan (EDSS), mutta psyykkisen asteikon pistemäärä kasvoi ainoastaan lievässä toimintakykyhaitassa ja laski EDSS pistemäärän 5 jälkeen vaikeammassa toimintakykyhaitassa «Rosti-Otajärvi E, Hämäläinen P, Wiksten A ym. Validity and reliability of the Finnish version of the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. Brain Behav 2017;7:e00725 . »31. Yksidimensionaalisuus MSIS-29 fyysiselle (Loevingerin H = 0,70) ja psyykkiselle (Loevingerin H = 0,78) asteikolle on todettu hyväksyttäväksi «Huh SY, Joo J, Kim SH ym. Validity of korean versions of the multiple sclerosis impact scale and the multiple sclerosis international quality of life questionnaire. J Clin Neurol 2014;10:148-56 »20. Faktorianalyysissa MSIS-29:lle on toistuvasti todettu kahden ala-asteikon rakenne (fyysinen ja psyykkinen) «Goodwin E, Green C. A Quality-Adjusted Life-Year Measure for Multiple Sclerosis: Developing a Patient-Reported Health State Classification System for a Multiple Sclerosis-Specific Preference-Based Mea»9, «Schäffler N, Schönberg P, Stephan J ym. Comparison of patient-reported outcome measures in multiple sclerosis. Acta Neurol Scand 2013;128:114-21 »32 tai faktorianalyysi on tukenut sitä osittain «Fitzgerald SM, Li J, Rumrill PD ym. Examining the factor structure of the Multiple Sclerosis Impact Scale. Work 2014;49:523-38 .»11.

Rasch-analyysin on todettu tukevan MSIS-29 fyysisen ja psyykkisen asteikon psykometrisia ominaisuuksia. Alkuperäinen viisiportainen Likertin vastausasteikko on suositeltu muutettavaksi kolmiportaiseksi asteikoksi MSIS-29 fyysisen skaalan osalta. Asteikkojen yhdistämistä yhteispistemääräksi ei ole nähty suotavaksi «Ramp M, Khan F, Misajon RA ym. Rasch analysis of the Multiple Sclerosis Impact Scale MSIS-29. Health Qual Life Outcomes 2009;7:58 »28. Rasch-analyysin pohjalta on suositeltu myös asteikkojen rakenteen muuttamista entisen kahden asteikon sijasta kolmeen asteikkoon, jotka sisältävät 1) oireet, 2) psykologiset vaikutukset ja 3) yleiset rajoitteet «Cleanthous S, Cano S, Kinter E ym. Measuring the impact of multiple sclerosis: Enhancing the measurement performance of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29) using Rasch Measurement Theory (RM»5. Cleanthous ym. (2017) «Cleanthous S, Cano S, Kinter E ym. Measuring the impact of multiple sclerosis: Enhancing the measurement performance of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29) using Rasch Measurement Theory (RM»5 suosittelevat lisäksi lievemmän toimintakykyhaitan kannalta olennaisten korkeampia aivotoimintojen arvioivien kysymysten sisällyttämistä kyselyyn. Hobart ym. (2009) «Hobart J, Cano S. Improving the evaluation of therapeutic interventions in multiple sclerosis: the role of new psychometric methods. Health Technol Assess 2009;13:iii, ix-x, 1-177 »19 ovat esitelleet laajaan Rasch-analyysiin pohjatuvan muokatun version MSIS-29:stä, MSIS-29-versio 2 (MSIS-29 v2). Tässä versiossa vastausasteikko on supistettu neliportaiseen asteikkoon sekä MSIS-29 fyysisen että psyykkisen asteikon osalta. Rasch-analyysin avulla on kehitetty myös lyhennetty kahdeksan kysymyksen versio, johon vastataan neliportaisella Likertin asteikolla yhdestä (”ei lainkaan”) neljään (”erittäin paljon”) «Goodwin E, Green C. A Quality-Adjusted Life-Year Measure for Multiple Sclerosis: Developing a Patient-Reported Health State Classification System for a Multiple Sclerosis-Specific Preference-Based Mea»9. Baccin ym. (2016) «Giordano A, Pucci E, Naldi P ym. Responsiveness of patient reported outcome measures in multiple sclerosis relapses: the REMS study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:1023-8 .»8 tutkimuksessa alkuperäisen MSIS-29 fyysisen ja psyykkisen asteikon psykometriset ominaisuudet on havaittu robusteiksi sekä perinteisiä psykometrisia analyyseja että Item Response Theory (IRT)- ja Rasch-tekniikoita käytettäessä.

Yhteenveto: MSIS-29:n fyysinen ja psyykkinen asteikko vaikuttavat arvioivan toisiinsa liittyviä, mutta erillisiä rakenteita. Tutkimustulokset eivät tue asteikkojen yhdistämistä yhteispistemääräksi, vaan kahden erillisen asteikon (fyysinen ja psyykkinen) käyttöä. Uudempien tilastomenetelmien (mm. Rasch-analyysi) pohjalta on ehdotettu MSIS-29:n sekä vastausasteikon että rakenteen muuttamista, mutta tutkimustulokset eivät ole näiltä osin yhteneviä.

Yhtäpitävä validiteetti

MSIS-29 fyysinen asteikko osoittaa tutkimuksissa vahvinta korrelaatiota muiden fyysistä toimintakykyä arvioivien menetelmien, kuten EDSS:n, koetun ja mitatun fyysisen toimintakyvyn sekä elämänlaatukyselyiden fyysistä toimintakykyä kuvaavien dimensioiden kanssa (Taulukko 1, ks. liite «»1).

MSIS-29 psyykkinen asteikko osoittaa vahvinta korrelaatiota muiden psyykkistä toimintakykyä arvioivien menetelmien, kuten koettua psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia sekä elämänlaatukyselyiden psyykkistä toimintakykyä kuvaavien dimensioiden kanssa (Taulukko 1, ks. liite «»1).

Yhteenveto: MSIS-29 fyysisellä asteikolla on hyvä yhtäpitävä validiteetti muiden fyysistä toimintakykyä arvioivien menetelmien kanssa. MSIS-29 psyykkisellä asteikolla on hyvä yhtäpitävä validiteetti muiden psyykkistä toimintakykyä arvioivien menetelmien kanssa.

Erotteleva validiteetti

MSIS-29 fyysinen asteikko osoittaa tutkimuksissa heikointa korrelaatiota psyykkistä toimintakykyä arvioivien menetelmien, kuten koettua psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia sekä elämänlaatukyselyiden psyykkistä toimintakykyä kuvaavien dimensioiden kanssa (Taulukko 1, ks. liite «»1).

MSIS-29 psyykkinen asteikko osoittaa tutkimuksissa heikointa korrelaatiota fyysistä toimintakykyä arvioivien menetelmien, kuten EDSS:n, koetun ja mitatun fyysisen toimintakyvyn sekä elämänlaatukyselyiden fyysistä toimintakykyä kuvaavien dimensioiden kanssa (Taulukko 1, ks. liite «»1).

Yhteenveto: MSIS-29 fyysinen asteikko osoittaa tutkimuksissa heikointa korrelaatiota psyykkistä toimintakykyä arvioivien menetelmien kanssa. MSIS-29 psyykkinen asteikko osoittaa tutkimuksissa heikointa korrelaatiota fyysistä toimintakykyä arvioivien menetelmien kanssa. MSIS-29:n asteikkojen erotteleva validiteetti vaikuttaa näin ollen asianmukaiselta.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Työstatus

Toimintakykyhaitta

Tautimuoto

Sairauden kesto

Ikä

Sukupuoli

Koulutus

Kognitiiviset oireet

Yhteenveto: MSIS-29 fyysisen ja psyykkisen asteikon pistemäärät olivat valtaosassa tutkimuksista korkeampia niillä, jotka olivat MS-taudin vuoksi eläkkeellä / poissa työelämästä kuin niillä, jotka olivat edelleen työelämän käytettävissä. Molempien asteikkojen pistemäärät olivat valtaosassa tutkimuksista korkeampia korkeamman toimintakykyhaitan kuin lievemmän toimintakykyhaitan potilailla. Erityisesti MSIS-29 fyysisen asteikon pistemäärät olivat lisäksi valtaosin korkeampia progressiivista kuin relapsoivaa tautimuotoa sairastavilla. MSIS-29 fyysisen asteikon pistemäärät olivat osassa tutkimuksista korkeampia vanhemmilla kuin nuoremmilla potilailla. Sen sijaan sukupuolella tai koulutuksella ei valtaosassa tutkimuksista havaittu olevan yhteyttä MSIS-29 pistemääriin.

Kulttuurien välinen validiteetti

MSIS-29:n psykometriset ominaisuudet ovat olleet samansuuntaisia eri kieliversioiden välillä «Ayatollahi P, Nafissi S, Eshraghian MR ym. Impact of depression and disability on quality of life in Iranian patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2007;13:275-7 »1, «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14, «Hoogervorst EL, Zwemmer JN, Jelles B ym. Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): relation to established measures of impairment and disability. Mult Scler 2004;10:569-74 »16, «Huh SY, Joo J, Kim SH ym. Validity of korean versions of the multiple sclerosis impact scale and the multiple sclerosis international quality of life questionnaire. J Clin Neurol 2014;10:148-56 »20, «Rosti-Otajärvi E, Hämäläinen P, Wiksten A ym. Validity and reliability of the Finnish version of the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. Brain Behav 2017;7:e00725 . »31, «Schäffler N, Schönberg P, Stephan J ym. Comparison of patient-reported outcome measures in multiple sclerosis. Acta Neurol Scand 2013;128:114-21 »32, «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33.

Alustavat löydökset ovat tukeneet lisäksi MSIS-29 stabiliteettia kahdeksan Euroopan maan välillä «Hobart JC, Riazi A, Lamping DL ym. Improving the evaluation of therapeutic interventions in multiple sclerosis: development of a patient-based measure of outcome. Health Technol Assess 2004;8:iii, 1-4»15.

Yhteenveto: Eri kieliversioiden psykometrisia ominaisuuksia kartoittavissa tutkimuksissa on saatu varsin samansuuntaisia tuloksia.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Test-retest- reliabiliteetti on todettu keskinkertaiseksi (0,77–0,88) molemmille asteikoille:

Yhteenveto: MSIS-29-kyselyn toistettavuus on todettu keskinkertaiseksi eri mittauskertojen välillä.

Mittaajien välinen toistettavuus

Yksimielisyys MS-tautia sairastavien ja heidän läheistensä arvioissa on todettu hyväksi MSIS-29 fyysisessä asteikossa

ja kohtalaiseksi MSIS-29 psyykkisessä asteikossa

Läheiset raportoivat korkeampia MSIS-29 psyykkisen asteikon pistemääriä kuin potilaat (p<0.001) «Sonder JM, Bosma LV, van der Linden FA ym. Proxy measurements in multiple sclerosis: agreement on different patient-reported outcome scales. Mult Scler 2012;18:196-201 »34.

Yhteenveto: Vähäisten tutkimusten perusteella läheisten ja MS-potilaiden arviot MSIS-29 fyysisessä asteikossa ovat samansuuntaisia, psyykkisessä asteikossa eivät niinkään.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Sisäinen yhdenmukaisuus (Cronbachin alfa) MSIS-29 molemmille asteikoille on todettu erittäin hyväksi:

Person Separation Index (PSI) on todettu Rampin ym. (2009) tutkimuksessa «Ramp M, Khan F, Misajon RA ym. Rasch analysis of the Multiple Sclerosis Impact Scale MSIS-29. Health Qual Life Outcomes 2009;7:58 »28 niin ikään erittäin hyväksi (MSIS-29 fyysinen asteikko 0,95, psyykkinen asteikko 0,90).

Yhteenveto: Tutkimukset ovat osoittaneet MSIS-29-kyselylomakkeen sisäisen yhdenmukaisuuden sekä fyysiselle että psyykkiselle asteikolle olevan erittäin hyvä.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Kyselylle ei ole olemassa yksiselitteistä ns. ”kultaista standardia” / ei tutkimuksia kriteerivaliditeetista pitkittäisasetelmassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Hobartin ym. (2001 «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14 ja 2005 «Hobart JC, Riazi A, Lamping DL ym. How responsive is the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29)? A comparison with some other self report scales. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1539-43 »18) ja Riazin ym. (2003) seurantatutkimuksissa «Riazi A, Hobart JC, Lamping DL ym. Evidence-based measurement in multiple sclerosis: the psychometric properties of the physical and psychological dimensions of three quality of life rating scales. Mu»30 sekä MSIS-29 fyysisen että psyykkisen asteikon pistemäärät laskivat tilastollisesti merkitsevästi ryhmässä, joka koostui kaikkia MS-taudin muotoja sairastavista, joita arvioitiin a) kuntoutukseen tullessa ja sieltä lähtiessä (kuntoutusjakson keskimääräinen kesto 3,7 viikkoa) sekä b) ennen ja jälkeen (kuusi viikkoa) saadun kortikosteroidihoidon. Sen sijaan erillisessä pelkästään primaaristi progressiivista muotoa sairastavien ryhmässä seurannassa (postitse lähetetty kysely 9 kk:den kuluttua) muutosta MSIS-29:n kummassakaan asteikossa ei havaittu «Hobart JC, Riazi A, Lamping DL ym. How responsive is the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29)? A comparison with some other self report scales. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1539-43 »18.

Hobart ym. (2005) «Hobart JC, Riazi A, Lamping DL ym. How responsive is the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29)? A comparison with some other self report scales. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1539-43 »18 vertasivat MSIS-29:n muutosherkkyyttä muiden itsearvioasteikkojen (Short Form 36 (SF-36), Functional Assessment of MS (FAMS), General Health Questionnaire (GHQ-12)) muutosherkkyyteen ja totesivat MSIS-29 fyysisen asteikon herkimmäksi ja psyykkisen asteikon toiseksi herkimmäksi asteikoksi. Khurana ym. 2017 vertasivat standardoitua arviointimenetelmää käyttäen MS-taudin lääketutkimuksissa yleisimmin käytettyä kahdeksaa itsearviointiasteikkoa keskenään (MSIS-29, Leeds Multiple Sclerosis Quality of Life (LMSQoL), Multiple Sclerosis Walking Scale -12 (MSWS-12), Functional Assessment of Multiple Sclerosis (FAMS), Hamberg Quality of Life Questionnaire in Multiple Sclerosis (HAQUAMS), Multiple Sclerosis International Quality of Life (MUSIQoL), Patient-Reported Indicies for MS Activity Limitations Scale (PRIMUS), Multiple Sclerosis Quality of Life-54 (MSQoL-54)) ja totesivat MSIS-29:llä olevan asteikoista parhaat psykometriset ominaisuudet. MSIS-29:n muutosherkkyys todettiin verratuista asteikoista kolmanneksi parhaaksi.

Giordanon ym. (2009) tutkimuksessa «Giordano A, Pucci E, Naldi P ym. Responsiveness of patient reported outcome measures in multiple sclerosis relapses: the REMS study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:1023-8 .»8 MSIS-29:n muutosherkkyyttä tutkittiin MS-tautia sairastavilla, jotka saivat kortikosteroidilääkityksen. Potilaat täyttivät MSIS-29-kyselyn kahdeksan viikon kuluttua lähtötilanteesta. ROC-käyrä tutkimuksessa AUC (area under curve) oli MSIS-29 fyysiselle asteikolle 0,68 (95 % CI 0,57–0,78) ja MSIS-29 psyykkiselle asteikolle 0,65 (95 % CI 0,53–0,76) käytettäessä potilaan itsearvioon pohjautuvaa ankkuria (Standardised Health Transition Question, SHTQ). AUC oli MSIS-29 fyysiselle asteikolle 0,60 (95 % CI 0,47–0,73) ja MSIS-29 psyykkiselle asteikolle 0,65 (95 % CI 0,52–0,78) käytettäessä kliinikon arvioon pohjautuvaa ankkuria (kliinikko SHTQ). Potilaiden toimintakykyhaitta oli tutkimuksessa lievä (EDSS ka 3,5).

McGuigan ym. (2004) tutkimuksessa «McGuigan C, Hutchinson M. The multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) is a reliable and sensitive measure. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:266-9 .»24 puolen vuoden seurannassa muutos MSIS-29 fyysisessä asteikossa korreloi vahvasti muutokseen EDSS-pistemäärissä (r=0.90) sekä oli yhteydessä potilaiden itsearvioimaan toimintakykymuutokseen. Potilaiden toimintakykyhaitta oli tutkimuksessa lievä/keskivaikea (EDSS ka 4,4 (kh 2,3)).

Costelleon ym. tutkimuksessa (2007) «Costelloe L, O'Rourke K, Kearney H ym. The patient knows best: significant change in the physical component of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29 physical). J Neurol Neurosurg Psychiatry 200»6 neljän vuoden seurannassa muutos MSIS-29 fyysisessä asteikossa korreloi kohtalaisesti muutokseen EDSS-pistemäärissä (r=0,56) ryhmässä, joka koostui korkeahkon toimintakykyhaittan (EDSS ≥ 5,5) potilaista (n=44). Kun kliinisesti merkittävän muutoksen kriteerinä käytettiin yhden pisteen muutosta EDSS-luokissa 0–5 ja 0,5 pisteen muutosta EDSS-luokissa 5,5–8,5, muutos EDSS:ssä korreloi kohtalaisesti korkeamman toimintakykyhaitan ryhmässä (EDSS ≥ 5,5) muutokseen MSIS-29 fyysisessä asteikossa (r=0,56). Sen sijaan vastaava korrelaatio oli matala (r=0,33) lievemmän toimintakykyhaitan ryhmässä (EDSS 0–5). ROC-käyrä tutkimuksessa AUC (area under curve) oli MSIS-29 fyysiselle asteikolle 0,73 (95 % CI 0,57–0,78) lievän toimintakykyhaitan potilailla (EDSS 0–5) ja 0,85 (95 % CI 0,77–0,94) korkeahkon toimintakykyhaitan potilailla (EDSS 5,5–8,0) käytettäessä muutosta EDSS:ssä ankkurina.

Muutos MSIS-29 fyysisessä asteikossa ja muutos Multiple Sclerosis Functional Composite pistemäärässä (MSFC) (r=-0,21), 25 Foot Timed Walk-testissä (25 FTW) (r=-0,15), Nine-Hole Peg Testissä (9HPT) (r=-0,16) ja Paced Auditory Serial Addition Testissä (PASAT) (r=-0,18) eivät juurikaan korreloineet keskenään. Myöskään muutos MSIS-29 psyykkisessä asteikossa ja muutos MSFC:n pistemäärässä (r=--0,20), 25 FTW:ssä (r=-0,04), 9HPT:ssä (r=-0,20) ja PASAT:ssa (r=-0,13) eivät juurikaan korreloineet keskenään «Costelloe L, O'Rourke K, McGuigan C ym. The longitudinal relationship between the patient-reported Multiple Sclerosis Impact Scale and the clinician-assessed Multiple Sclerosis Functional Composite. M»7. Potilaiden toimintakykyhaitta oli tutkimuksessa lievä (EDSS ka 2,4 (kh 1,9)).

Bosman ym. (2015) tutkimuksessa «Bosma LV, Sonder JM, Kragt JJ ym. Detecting clinically-relevant changes in progressive multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:171-9 »4 kliinisesti relevantti muutos MSIS-29 fyysisessä asteikossa (8 pistettä tai enemmän) oli merkittävästi yhteydessä muutokseen progressiivista MS-taudin muotoa sairastavien itseraportoidussa toimintakykyhaitassa (Guy’s Neurological Disability Scale, GNDS) sekä muutokseen kävelytestissä (25FTW) 4-6 vuoden seurannassa. Sen sijaan EDSS ja 9HPT eivät selvästi yhdistyneet muutokseen MSIS-29 fyysisessä asteikossa. Potilaiden toimintakykyhaitta oli tutkimuksessa keskivaikea (EDSS mediaani 5,0).

Kragtin ym. (2011) tutkimuksessa «Kragt JJ, Nielsen JM, van der Linden FA ym. Disease progression in multiple sclerosis: combining physicians' and patients' perspectives? Mult Scler 2011;17:234-40 »22 44 potilasta 133:sta potilaasta (33 %) raportoivat alhaisempia MSIS-29 fyysisen asteikon pistemääriä, mutta eivät heikentyneet kliinikon tekemissä arvioissa (EDSS, 9HPT, 25FTW) seurannassa, jossa arviointien väli oli vähintään 300 päivää. MSIS-29 fyysisen asteikon käyttäminen kliinikon tekemän arvioinnin ohella katsottiin lisäävän arvioinnin herkkyyttä muutokselle.

Philipsin ym. tutkimuksessa (2014) «Phillips GA, Wyrwich KW, Guo S ym. Responder definition of the Multiple Sclerosis Impact Scale physical impact subscale for patients with physical worsening. Mult Scler 2014;20:1753-60 »26 muutos MSIS-29 fyysisessä asteikossa 12, 24 ja 52 viikon seurannassa korreloi kohtalaisesti muutokseen potilaan itseraportoimassa elämänlaadussa (r=0,31–0,46), korrelaatiot muutokseen EDSS-pistemäärässä olivat matalat (r=0,14–0,24). Potilaiden toimintakykyhaitta oli tässä tutkimuksessa lievä [EDSS keskimäärin 2,7 (1,2)].

Haytonin ym. tutkimuksessa (2012) «Hayton T, Furby J, Smith KJ ym. Clinical and imaging correlates of the multiple sclerosis impact scale in secondary progressive multiple sclerosis. J Neurol 2012;259:237-45 »13 muutos kävelytestissä (25TWT) sekä osa magneettikuvauslöydöksistä normaalilta näyttävässä harmaassa ja valkeassa aineessa yhdistyivät jossain määrin muutokseen MSIS-29 fyysisessä asteikossa kahden vuoden seurannassa.

Bosman ym. (2012) tutkimuksessa «Bosma L, Kragt JJ, Polman CH ym. Walking speed, rather than Expanded Disability Status Scale, relates to long-term patient-reported impact in progressive MS. Mult Scler 2013;19:326-33 . »3 muutos 1–2 vuoden seurannassa kävelytestissä (25FTW) yhdistyi myöhemmin pitkän aikajänteen (≥5 vuotta) seurannassa MS-tautia sairastavan kokemaan fyysiseen haittaan (MSIS-29 fyysiseen asteikkoon). Sen sijaan pitkän aikajänteen seurannassa potilaan kokema psyykkinen haitta (MSIS-29 psyykkinen asteikko) ei yhdistynyt mihinkään alkuvaiheen kliinikon arvioimiin muutoksiin.

Van der Lindenin ym. (2005) tutkimuksessa «van der Linden FA, Kragt JJ, Klein M ym. Psychometric evaluation of the multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) for proxy use. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1677-81 . »35 muutos sairastavan läheisen täyttämässä MSIS-29 fyysisessä (r=0,07) tai -psyykkisessä (r=0,24) asteikossa ei juurikaan korreloinut sairastavan läheisen arvioimaan muutokseen sairastavan toimintakyvyssä puolen vuoden seurannassa. Kahden vuoden seurannassa läheisten ja potilaiden arviot muutoksesta eivät niin ikään vastanneet toisiaan, läheisten arviot muutoksesta MSIS-29:ssä ja sairastavan toimintakyvyssä olivat lähempänä toisiaan kuin potilaiden raportoimat muutokset MSIS-29:ssä «van der Linden FA, Kragt JJ, van Bon M ym. Longitudinal proxy measurements in multiple sclerosis: patient-proxy agreement on the impact of MS on daily life over a period of two years. BMC Neurol 2008;»37. Lyhyemmässä seurannassa (6-8 viikkoa kortikosteroidilääkityksen aloittamisesta) potilaiden ja heidän läheistensä arviot muutoksesta MSIS-29 fyysisessä ja -psyykkisessä asteikossa eivät sen sijaan eronneet toisistaan «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 .»38.

Yhteenveto: MSIS-29 pistemäärien on havaittu laskeneen mm. kuntoutus- ja lääkehoidollisten interventioiden yhteydessä. Muutos MSIS-29 fyysisessä asteikossa on jossain määrin yhteydessä muutokseen EDSS-pistemäärissä korkeamman toimintakykyhaitan omaavien MS-potilaiden kohdalla. Erityisesti lievemmän toimintakykyhaitan omaavien MS-potilaiden kohdalla muutos alku- ja seurantatilanteen arvioissa kliinikon tekemissä arvioissa ja muutos alku- ja seurantatilanteen arvioissa MSIS-29:ssä korreloivat ainoastaan heikosti. MSIS-29-kyselyn käyttäminen kliinikon tekemän arvioinnin ohella on katsottu lisäävän arvioinnin herkkyyttä muutokselle. MSIS-29:n muutosherkkyys on todettu varsin hyväksi muihin itsearviointiasteikkoihin verrattuna.

Lattia- ja kattoefekti

Lattiaefektin MSIS-29:n fyysiselle asteikolle on todettu vaihtelevan 0–19,6 %:n ja psyykkiselle asteikolle 1,4–10,7 %:n välillä:

Kattoefektin MSIS-29:n fyysiselle asteikolle on todettu vaihtelevan 0–3,9 %:n ja psyykkiselle asteikolle 0– 5,4 %:n välillä:

Yhteenveto: Lattia- ja kattoefektit MSIS-29 fyysiselle ja psyykkiselle asteikolle on havaittu mataliksi.

Pienin havaittava muutos

Pienin havaittava muutos (SDC) MSIS-29 fyysiselle asteikolle on raportoitu olevan 18,4 «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33 ja 26,4 «Learmonth YC, Hubbard EA, McAuley E ym. Psychometric properties of quality of life and health-related quality of life assessments in people with multiple sclerosis. Qual Life Res 2014;23:2015-23 »23 ja psyykkiselle asteikolle 21,1 «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33 ja 36,7 «Learmonth YC, Hubbard EA, McAuley E ym. Psychometric properties of quality of life and health-related quality of life assessments in people with multiple sclerosis. Qual Life Res 2014;23:2015-23 »23.

Yhteenveto: Ainoastaan yksittäisiä tutkimuksia, tarvitaan lisää tutkimuksia.

Pienin merkittävä muutos

Niiden potilaiden ryhmässä, joiden EDSS-pisteet olivat välillä 0–5 optimaalisin muutospistemäärä kliinisesti merkittävälle muutokselle (sensitiivisyys 78 %, spesifisyys 51 %) MSIS-29 fyysiselle asteikolle oli 7 pistettä. Niiden potilaiden ryhmässä, joiden EDSS-pisteet olivat välillä 5,5–8 optimaalisin muutospistemäärä (sensitiivisyys 87 %, spesifisyys 67 %) MSIS-29 fyysiselle asteikolle oli 8 pistettä «Costelloe L, O'Rourke K, Kearney H ym. The patient knows best: significant change in the physical component of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29 physical). J Neurol Neurosurg Psychiatry 200»6. Van der Lindenin ym. (2009) tutkimuksessa «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 .»38 tulokset olivat samansuuntaisia; optimaalisin muutospistemäärä MSIS-29 fyysiselle asteikolle oli 8,13 pistettä (sensitiivisyys 76 %, spesifisyys 76 %). Optimaalisin muutospistemäärä MSIS-29 psyykkiselle asteikolle oli 4,17 pistettä (sensitiivisyys 64 %, spesifisyys 71 %) «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 .»38. Philipsin ym. (2014) tutkimuksessa «Phillips GA, Wyrwich KW, Guo S ym. Responder definition of the Multiple Sclerosis Impact Scale physical impact subscale for patients with physical worsening. Mult Scler 2014;20:1753-60 »26 kliinisesti merkittäväksi muutokseksi MSIS-29 fyysiselle asteikolle todettiin ≥7,5 pistettä. Smedalin ym. tutkimuksessa (2010) «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33 optimaalisin katkaisupiste havaittavalle muutokselle (korkein sensitiivisyys ja spesifisyys) oli 8,1 pisteen kohentuminen fyysiselle asteikolle ja 5,6 pisteen kohentuminen psyykkiselle asteikolle.

Keskimääräinen EDSS-muutos 1,4 yhdistyi keskimäärin 18,2 pisteen muutokseen MSIS-29 fyysisessä ja 12,3 pisteen muutokseen MSIS-29 psyykkisessä asteikossa «McGuigan C, Hutchinson M. The multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) is a reliable and sensitive measure. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:266-9 .»24. Sensitiivistä tai spesifistä pienintä merkittävää muutos (MIC)-pistemäärää MSIS-fyysiselle asteikolle ei ollut löydettävissä käytettäessä MSFC:tä ankkurina «Costelloe L, O'Rourke K, McGuigan C ym. The longitudinal relationship between the patient-reported Multiple Sclerosis Impact Scale and the clinician-assessed Multiple Sclerosis Functional Composite. M»7.

Puolen vuoden seurannassa potilaat, jotka kokivat toimintakykynsä heikentyneen (n=12), raportoivat keskimäärin 8,0 (kh 15,2) pisteen lisääntymisen MSIS-29 fyysisessä asteikossa, MSIS-psyykkisen pistemäärät eivät muuttuneet. Puolestaan niiden potilaiden, jotka kokivat toimintakykynsä kohentuneen n=4) puolen vuoden seurannassa, MSIS-29 fyysisen asteikon pistemäärät vähenivät keskimäärin 13,4:llä pisteellä, MSIS-29 psyykkisen pistemäärät eivät muuttuneet «McGuigan C, Hutchinson M. The multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) is a reliable and sensitive measure. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:266-9 .»24.

Yhteenveto: Vähäisten tutkimusten perusteella kliinisesti merkittävää muutosta kuvaava pistemäärä MSIS-29 fyysiselle asteikolle on 7–8 pistettä ja psyykkiselle asteikolle 4–6 pistettä.

Mittarin käyttökelpoisuus

Puuttuvia tietoja MSIS-29-kyselyssä on tutkimuksissa raportoitu vain vähän. Asteikkopistemäärät ovat olleet laskettavissa seuraavasti:

Kyselylomakkeen täyttäminen vie noin 5–10 minuuttia ja tulosten laskeminen noin 5 minuuttia. Kyselylomakkeen käyttö ei edellytä tiettyä ammatti- tai käyttökoulutusta. Vaaditut välineet ovat kyselylomake, kynä ja asteikkojen muuntamiseen 0–100 -skaalaan tarvittaessa laskin.

MSIS-29-kyselyä pidetään käyttökelpoisena menetelmänä arvioida MS-tautia sairastavan sairaudestaan kokemia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Korkeammat pistemäärät kuvaavat suurempaa sairauden aiheuttamaa haittaa. Pistemäärä nolla kuvaa, ettei sairaus aiheuta lainkaan haittaa päivittäiseen elämään. Yksiselitteistä tulkintaa, viitearvoja tai katkaisupisteitä kyselylle ei ole.

Tutkimusten tiedot

Tietokantahaku on tehty 1/2018 (TOIMIA/THL). Haussa identifioitiin 184 aiheen kannalta relevanttia julkaisua. Abstraktiarvion perusteella kokotekstiarvioon valikoitui 40 julkaisua, joissa oli arvioitu MSIS-29:n psykometrisia ominaisuuksia, kuten validiteettia, reliabiliteettia ja muutosherkkyyttä MS-tautia sairastavilla. Näistä 35 täyttivät sisäänottokriteerit eli kohdistuivat MS-potilaisiin ja koskivat MSIS-29:n psykometrisia ominaisuuksia ja valikoituivat lopulliseen arvioon.

Ayatollahi ym. 2007 (Iran) «Ayatollahi P, Nafissi S, Eshraghian MR ym. Impact of depression and disability on quality of life in Iranian patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2007;13:275-7 »1:

  • 106 MS-tautia sairastavaa, 28 miestä / 78 naista, keski-ikä 32,2 (9,2) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 4,4 (1,8), keskimääräinen sairaudenkesto 6,3 (5,4) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=74, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=23, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=9.

Bacci ym. 2016 (USA) «Bacci ED, Wyrwich KW, Phillips GA ym. Analysis of the psychometric properties of the Multiple Sclerosis Impact Scale-29 (MSIS-29) in relapsing-remitting multiple sclerosis using classical and modern t»2:

  • 600 MS-tautia sairastavaa, 209 miestä / 391 naista, keski-ikä 35,8 (8,9) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 2,7 (1,2), keskimääräinen sairaudenkesto 4,1 (4,8) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=600.

Bosma ym. 2012 (Alankomaat) «Bosma L, Kragt JJ, Polman CH ym. Walking speed, rather than Expanded Disability Status Scale, relates to long-term patient-reported impact in progressive MS. Mult Scler 2013;19:326-33 . »3:

  • 134 MS-tautia sairastavaa, 60 miestä / 74 naista, keski-ikä 49,0 (9,4) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS mediaani 4,3, keskimääräinen sairaudenkesto 10,0 (7,4) vuotta, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=73, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=61.

Bosma ym. 2015 (Alankomaat) «Bosma LV, Sonder JM, Kragt JJ ym. Detecting clinically-relevant changes in progressive multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:171-9 »4:

  • 132 MS-tautia sairastavaa, 61 miestä / 71 naista, keski-ikä 50,0 (8,9) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS mediaani 5,0, keskimääräinen sairaudenkesto 13,0 (8,9) vuotta, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=80, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=52.

Cleanthous ym. 2017 (UK) «Cleanthous S, Cano S, Kinter E ym. Measuring the impact of multiple sclerosis: Enhancing the measurement performance of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29) using Rasch Measurement Theory (RM»5:

  • 1509 MS-tautia sairastavaa, 441 miestä / 1069 naista, ikä ≤39 vuotta n=932, ≥40 vuotta n=577, toimintakykyhaitta EDSS 1,0–2,5 n=959, EDSS 3,0–4,5 n=551, EDSS 5,0–5,5 n=58, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=1509.

Costelloe ym. 2007 (Irlanti) «Costelloe L, O'Rourke K, Kearney H ym. The patient knows best: significant change in the physical component of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29 physical). J Neurol Neurosurg Psychiatry 200»6:

  • 214 MS-tautia sairastavaa, toimintakykyhaitta EDSS vaihtelu 0–8,5, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=139, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=68, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=7.

Costelloe ym. 2008 (Irlanti) «Costelloe L, O'Rourke K, McGuigan C ym. The longitudinal relationship between the patient-reported Multiple Sclerosis Impact Scale and the clinician-assessed Multiple Sclerosis Functional Composite. M»7:

  • 204 MS-tautia sairastavaa, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 2,4 (1,9), demograafisia tietoja ei raportoitu.
  • Näistä 150 osallistui seurantaan 1–3 kolmen vuoden kuluttua, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 3,2 (2,2), demograafisia tietoja ei raportoitu.

Fizgerald ym. 2014 (USA) «Fitzgerald SM, Li J, Rumrill PD ym. Examining the factor structure of the Multiple Sclerosis Impact Scale. Work 2014;49:523-38 .»11:

  • 5047 MS-tautia sairastavaa, 1117 miestä / 3919 naista, keski-ikä 54,1 (10,2) vuotta.

Giordano ym. 2009 (Italia) «Giordano A, Pucci E, Naldi P ym. Responsiveness of patient reported outcome measures in multiple sclerosis relapses: the REMS study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:1023-8 .»8:

  • 104 MS-tautia sairastavaa, 19 miestä / 85 naista, keski-ikä 38,7 (9,1) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 3,5 (vaihtelu 1,0–7,5), keskimääräinen sairaudenkesto 8,9 (6,8) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=88, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=16.

Goodwin ym. 2015 (UK) «Goodwin E, Green C. A Quality-Adjusted Life-Year Measure for Multiple Sclerosis: Developing a Patient-Reported Health State Classification System for a Multiple Sclerosis-Specific Preference-Based Mea»9:

  • 529 MS-tautia sairastavaa, 143 miestä / 386 naista, < 50-vuotiaita 47 %, ≥ 50-vuotiaita 53 %, sairauden kesto <2 vuotta 35 %, 2–10 vuotta 29 %, >10 vuotta 34 %, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=143, progressiivinen tautimuoto n=105, lievä/beningi tautimuoto n=11, ei tiedossa oleva tautimuoto n=270.

Gray ym. 2009 (Irlanti) «Gray O, McDonnell G, Hawkins S. Tried and tested: the psychometric properties of the multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) in a population-based study. Mult Scler 2009;15:75-80 .»10:

  • 248 MS-tautia sairastavaa, 82 miestä / 166 naista, keski-ikä 49,1 (12,4), keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 4,6 (2,7), keskimääräinen sairaudenkesto 16,3 (12,1) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=144, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=86, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=18.

Hayton ym. 2012 (UK) «Hayton T, Furby J, Smith KJ ym. Clinical and imaging correlates of the multiple sclerosis impact scale in secondary progressive multiple sclerosis. J Neurol 2012;259:237-45 »13:

  • 118 MS-tautia sairastavaa, 33 miestä / 85 naista, keski-ikä 50,6 (7,0) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 6,0 (0,5), keskimääräinen sairaudenkesto 20,1 (8,8) vuotta, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=118.

Hobart ym. 2001 (UK) «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14:

  • 713 MS-tautia sairastavaa, 207 miestä / 506 naista, keski-ikä 52,0 (12,0) vuotta, 32 % liikkuu sisätiloissa ilman apuvälinettä, 40 % kävelee apuvälineen avulla ja 28 % käyttää pyörätuolia, keskimääräinen sairaudenkesto 19,0 (11,0) vuotta, tautimuoto ei tiedossa.
  • Pitkittäistutkimuksessa näistä mukana 55 MS-tautia sairastavaa, 19 miestä / 36 naista, keski-ikä 45,0 (13,0) vuotta, 24 % liikkuu sisätiloissa ilman apuvälinettä, 49 % kävelee apuvälineen avulla ja 27 % käyttää pyörätuolia, keskimääräinen sairaudenkesto 16,0 (12,0) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=26, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=26, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=3.

Hobart ym. 2005 (UK) «Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 »14:

  • 245 MS-tautia sairastavaa, 105 miestä / 140 naista, keski-ikä 46,8 (12,0) vuotta, 26 % liikkuu sisätiloissa ilman apuvälinettä, 47,9 % kävelee apuvälineen avulla ja 26 % käyttää pyörätuolia, keskimääräinen sairaudenkesto 10,3 (8,3) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=67, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=61, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=117.

Hoogervorst ym. 2004 (Alankomaat) «Hoogervorst EL, Zwemmer JN, Jelles B ym. Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): relation to established measures of impairment and disability. Mult Scler 2004;10:569-74 »16:

  • 200 MS-tautia sairastavaa, 74 miestä / 126 naista, keski-ikä 44,7 (11,2) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 4,0 (vaihtelu 2,5–6,0), keskimääräinen sairaudenkesto 11,9 (7,9) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=108, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=61, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=31.

Huh ym. 2014 (Korea) «Huh SY, Joo J, Kim SH ym. Validity of korean versions of the multiple sclerosis impact scale and the multiple sclerosis international quality of life questionnaire. J Clin Neurol 2014;10:148-56 »20:

  • 56 MS-tautia sairastavaa, 24 miestä / 32 naista, keski-ikä 36,5 (8,6) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 2,0 (1,9), keskimääräinen sairaudenkesto 5,2 (4,7) vuotta, kliinisesti eriytynyt oireyhtymä (KEO) n=5, McDonaldin kriteerien mukainen MS n=11, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=36, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=2, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=2.

Jones ym. 2013 (UK) «Jones KH, Ford DV, Jones PA ym. The physical and psychological impact of multiple sclerosis using the MSIS-29 via the web portal of the UK MS Register. PLoS One 2013;8:e55422 »21:

  • 4558 MS-tautia sairastavaa, 1308 miestä / 3232 naista (18 ei ilmoittanut internetin kautta tapahtuneessa kyselyssä sukupuoltaan), keski-ikä 50,7 (11,2) vuotta, keskimääräinen sairaudenkesto 10,9 (8,9) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=2771, sekundaarisesti progressiivinen n=361, primaaristi progressiivinen n=660, ei tiedossa oleva tautimuoto n=674.

Kragt ym. 2011 (Alankomaat) «Kragt JJ, Nielsen JM, van der Linden FA ym. Disease progression in multiple sclerosis: combining physicians' and patients' perspectives? Mult Scler 2011;17:234-40 »22:

  • 553 MS-tautia sairastavaa, 194 miestä / 359 naista, keski-ikä 42,8 (11,3) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS mediaani 3,5, keskimääräinen sairaudenkesto 8,9 (8,1) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=294, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=90, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=61, muut (sisältää kliinisesti eriytyneen oireyhtymän) n=108.

Learmonth ym. 2014 (USA) «Learmonth YC, Hubbard EA, McAuley E ym. Psychometric properties of quality of life and health-related quality of life assessments in people with multiple sclerosis. Qual Life Res 2014;23:2015-23 »23:

  • 274 MS-tautia sairastavaa, 45 miestä / 229 naista, keski-ikä 48,0 (10,4) vuotta, toimintakykyhaitta (patient-determined disease steps) mediaani 3, keskimääräinen sairaudenkesto 10,3 (7,8) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=222, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=33, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=12, beningi tautimuoto n=6.

McGuigan ym. 2004 (Irlanti) «McGuigan C, Hutchinson M. The multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) is a reliable and sensitive measure. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:266-9 .»24:

  • 172 laitoshoidossa olevaa MS-tautia sairastavaa, 50 miestä / 122 naista, keski-ikä 46,0 (11,6) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 4,4 (2,3), keskimääräinen sairaudenkesto 13,9 (9,7) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=91, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=55, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=26.
  • 102 avohoidossa olevaa MS-tautia sairastavaa, 35 miestä / 67 naista, keski-ikä 42,3 (11,5) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 3,9 (1,9), keskimääräinen sairaudenkesto 8,3 (4,8) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=60, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=37, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=5.

Motl ym. 2008 (USA) «Motl RW, McAuley E, Snook EM ym. Does the relationship between physical activity and quality of life differ based on generic versus disease-targeted instruments? Ann Behav Med 2008;36:93-9 »25:

  • 292 MS-tautia sairastavaa, 47 miestä / 245 naista, keski-ikä 48,0 (10,3) vuotta, keskimääräinen sairaudenkesto 10,3 (7,9) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=246, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=34, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=12.

Philips ym. 2014 (USA) «Phillips GA, Wyrwich KW, Guo S ym. Responder definition of the Multiple Sclerosis Impact Scale physical impact subscale for patients with physical worsening. Mult Scler 2014;20:1753-60 »26:

  • 600 MS-tautia sairastavaa, 209 miestä / 391 naista, keski-ikä 35,8 (8,9) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 2,7 (1,2), keskimääräinen sairaudenkesto 4,1 (4,8) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=600.

Raffel ym. 2017 (UK) «Raffel J, Wallace A, Gveric D ym. Patient-reported outcomes and survival in multiple sclerosis: A 10-year retrospective cohort study using the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. PLoS Med 2017;14:e100»27:

  • 2126 MS-tautia sairastavaa, 496 miestä / 1630 naista, keski-ikä 54,0 (11,9) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 5,7 (2,2), keskimääräinen sairaudenkesto 18,5 (15,0) vuotta.
  • Vuoden seurantatutkimuksessa 872 MS-tautia sairastavaa, 188 miestä / 684 naista, keski-ikä 55,1 (11,1) vuotta, keskimääräinen sairaudenkesto 18,2 (13,4) vuotta.

Ramp ym. 2009 (Australia) «Ramp M, Khan F, Misajon RA ym. Rasch analysis of the Multiple Sclerosis Impact Scale MSIS-29. Health Qual Life Outcomes 2009;7:58 »28:

  • 92 MS-tautia sairastavaa, 26 miestä / 66 naista, keski-ikä 50,5 (9,0), toimintakykyhaitta EDSS-pisteet [0-3] 20 %:lla, [3,5–6] 58 %:lla, [6,5 tai yli] 23 %:lla, keskimääräinen sairaudenkesto 10,6 (7,4) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=26, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=53, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=11.

Riazi ym. 2002 (UK) «Riazi A, Hobart JC, Lamping DL ym. Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): reliability and validity in hospital based samples. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:701-4 »29:

  • 233 MS-tautia sairastavaa, 101 miestä / 132 naista, keski-ikä 47,5 (10,8) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 6,2 (1,0), keskimääräinen sairauden kesto 13,3 (8,5) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=67, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=48, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=113.

Riazi ym. 2003 (UK) «Riazi A, Hobart JC, Lamping DL ym. Evidence-based measurement in multiple sclerosis: the psychometric properties of the physical and psychological dimensions of three quality of life rating scales. Mu»30:

  • 121 MS-tautia sairastavaa, 39 miestä / 82 naista, keski-ikä 43,8 (11,9) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 6,4 (1,2), relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=57, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=51, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=13.

Rosti-Otajärvi ym. 2017 (Suomi) «Rosti-Otajärvi E, Hämäläinen P, Wiksten A ym. Validity and reliability of the Finnish version of the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. Brain Behav 2017;7:e00725 . »31:

  • 553 MS-tautia sairastavaa, 118 miestä / 435 naista, keski-ikä 53,8 (11,4) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 4,0 (2,5), keskimääräinen sairauden kesto 16,4 (9,3) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=244, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=160, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=94, ei tiedossa oleva tautimuoto n=55.

Schäffler ym. 2013 (Saksa) «Schäffler N, Schönberg P, Stephan J ym. Comparison of patient-reported outcome measures in multiple sclerosis. Acta Neurol Scand 2013;128:114-21 »32:

  • 117 MS-tautia sairastavaa, 37 miestä / 80 naista, keski-ikä 41,4 (9,5) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 3,4 (1,9), keskimääräinen taudinkesto 8,9 (7,3) vuotta, kliinisesti eriytynyt oireyhtymä (KEO) n=21, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=60, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=23, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=11.

Smedal ym. 2010 (Norja) «Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 »33:

  • 64 MS-tautia sairastavaa, 25 miestä / 39 naista, keski-ikä 49,0 (9,0) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS mediaani 4,6, keskimääräinen sairauden kesto 17,5 (8,1) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=39, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=21, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=4.

Sonder ym. 2012 (Alankomaat) «Sonder JM, Bosma LV, van der Linden FA ym. Proxy measurements in multiple sclerosis: agreement on different patient-reported outcome scales. Mult Scler 2012;18:196-201 »34:

  • 139 MS-tautia sairastavaa, 53 miestä / 86 naista, keski-ikä 53,0 (vaihtelu 43,0–62,0) vuotta, keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 4,5 (vaihtelu 2,5–6,5), keskimääräinen sairaudenkesto 15,0 (vaihtelu 9,0–22,0) vuotta, kliinisesti eriytynyt oireyhtymä n=4, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=58, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=41, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=36.
  • 139 MS-tautia sairastavan läheistä, 84 miestä / 55 naista, keski-ikä 54,0 (vaihtelu 44,0–62,0) vuotta. Van der Linden ym. 2005 (Alankomaat) «van der Linden FA, Kragt JJ, Klein M ym. Psychometric evaluation of the multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) for proxy use. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1677-81 . »35: • 62 MS-tautia sairastavaa, 20 miestä / 42 naista, keski-ikä 48,0 (8,9) vuotta, EDSS 0-3,5 n=17, EDSS 4,0–6,5 n=32, EDSS ≥6,5 n=10, tieto puuttuu n=3, keskimääräinen sairaudenkesto 13,0 (7,2) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=28, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=21, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=11, muu n=2.
  • 62 MS-tautia sairastavan läheistä, 42 miestä / 20 naista, keski-ikä 49,0 (9,0) vuotta.

Van der Linden ym. 2006 (Alankomaat) «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. Proxy measurements in multiple sclerosis: agreement between patients and their partners on the impact of multiple sclerosis in daily life. J Neurol Neurosurg»36:

  • 59 MS-tautia sairastavaa, 18 miestä / 41 naista, keski-ikä 48,0 (8,9) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS 0–3,5 n=18, EDSS 4,0–6,0 n=30, EDSS 6,5–8,0 n=11, keskimääräinen sairaudenkesto 13,0 (7,2) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=25, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=21, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=11, muu n=2.
  • 59 MS-tautia sairastavan läheistä, 40 miestä / 19 naista, keski-ikä 49,0 (9,0) vuotta.

Van der Linden ym. 2008 (Alankomaat) «van der Linden FA, Kragt JJ, van Bon M ym. Longitudinal proxy measurements in multiple sclerosis: patient-proxy agreement on the impact of MS on daily life over a period of two years. BMC Neurol 2008;»37:

  • 59 MS-tautia sairastavaa, 18 miestä / 41 naista, keski-ikä 47,8 (8,9) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS mediaani 4,5, keskimääräinen sairaudenkesto 12,8 (7,2) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=28, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=19, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=10, muu n=2.
  • 59 MS-tautia sairastavan läheistä, 40 miestä / 19 naista, keski-ikä 49,2 (9,0) vuotta.

Van der Linden ym. 2009 (Alankomaat) «van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 .»38:

  • 42 MS-tautia sairastavaa, 20 miestä / 22 naista, keski-ikä 45,7 (9,7) vuotta, toimintakykyhaitta EDSS mediaani 4,8 (vaihtelu 2,5–8,0), keskimääräinen sairaudenkesto 10,5 (6,1) vuotta, relapsoiva-remittoiva tautimuoto n=26, sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto n=10, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=6.
  • 42 MS-tautia sairastavan läheistä, 20 miestä / 22 naista, keski-ikä 47,7 (10,3) vuotta.

Versteegh ym. 2012 (Alankomaat) «Versteegh MM, Leunis A, Luime JJ ym. Mapping QLQ-C30, HAQ, and MSIS-29 on EQ-5D. Med Decis Making 2012;32:554-68 »39:

  • 1295 MS-tautia sairastavaa, keski-ikä 40,2 (vaihtelu 18–88) vuotta.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Eija Rosti-Otajärvi, neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti

Päivi Hämäläinen, neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»8

Sidonnaisuudet:Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde

Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 «PMID: 11335698»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Ayatollahi P, Nafissi S, Eshraghian MR ym. Impact of depression and disability on quality of life in Iranian patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2007;13:275-7 «PMID: 17439899»PubMed
  2. Bacci ED, Wyrwich KW, Phillips GA ym. Analysis of the psychometric properties of the Multiple Sclerosis Impact Scale-29 (MSIS-29) in relapsing-remitting multiple sclerosis using classical and modern test theory. Mult Scler J Exp Transl Clin 2016;2:2055217316673235 «PMID: 28607741»PubMed.
  3. Bosma L, Kragt JJ, Polman CH ym. Walking speed, rather than Expanded Disability Status Scale, relates to long-term patient-reported impact in progressive MS. Mult Scler 2013;19:326-33 «PMID: 22907939»PubMed.
  4. Bosma LV, Sonder JM, Kragt JJ ym. Detecting clinically-relevant changes in progressive multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:171-9 «PMID: 25013153»PubMed
  5. Cleanthous S, Cano S, Kinter E ym. Measuring the impact of multiple sclerosis: Enhancing the measurement performance of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29) using Rasch Measurement Theory (RMT). Mult Scler J Exp Transl Clin 2017;3:2055217317725917 «PMID: 29104758»PubMed.
  6. Costelloe L, O'Rourke K, Kearney H ym. The patient knows best: significant change in the physical component of the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29 physical). J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:841-4 «PMID: 17332049»PubMed.
  7. Costelloe L, O'Rourke K, McGuigan C ym. The longitudinal relationship between the patient-reported Multiple Sclerosis Impact Scale and the clinician-assessed Multiple Sclerosis Functional Composite. Mult Scler 2008;14:255-8 «PMID: 17942522»PubMed.
  8. Giordano A, Pucci E, Naldi P ym. Responsiveness of patient reported outcome measures in multiple sclerosis relapses: the REMS study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:1023-8 «PMID: 19443471»PubMed.
  9. Goodwin E, Green C. A Quality-Adjusted Life-Year Measure for Multiple Sclerosis: Developing a Patient-Reported Health State Classification System for a Multiple Sclerosis-Specific Preference-Based Measure. Value Health 2015;18:1016-24 «PMID: 26686786»PubMed.
  10. Gray O, McDonnell G, Hawkins S. Tried and tested: the psychometric properties of the multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) in a population-based study. Mult Scler 2009;15:75-80 «PMID: 18829636»PubMed.
  11. Fitzgerald SM, Li J, Rumrill PD ym. Examining the factor structure of the Multiple Sclerosis Impact Scale. Work 2014;49:523-38 «PMID: 23823213»PubMed.
  12. Forbes A, While A, Mathes L ym. Health problems and health-related quality of life in people with multiple sclerosis. Clin Rehabil 2006;20:67-78 «PMID: 16502752»PubMed.
  13. Hayton T, Furby J, Smith KJ ym. Clinical and imaging correlates of the multiple sclerosis impact scale in secondary progressive multiple sclerosis. J Neurol 2012;259:237-45 «PMID: 21863390»PubMed
  14. Hobart J, Lamping D, Fitzpatrick R ym. The Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): a new patient-based outcome measure. Brain 2001;124:962-73 «PMID: 11335698»PubMed
  15. Hobart JC, Riazi A, Lamping DL ym. Improving the evaluation of therapeutic interventions in multiple sclerosis: development of a patient-based measure of outcome. Health Technol Assess 2004;8:iii, 1-48 «PMID: 14982653»PubMed
  16. Hoogervorst EL, Zwemmer JN, Jelles B ym. Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): relation to established measures of impairment and disability. Mult Scler 2004;10:569-74 «PMID: 15471375»PubMed
  17. Hobart JC, Cano S, O’Connor R, Kinos S, Heinzlef O ym. Clinical trials in neurology: are rating scales stable across European countries? J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:797–806.
  18. Hobart JC, Riazi A, Lamping DL ym. How responsive is the Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29)? A comparison with some other self report scales. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1539-43 «PMID: 16227547»PubMed
  19. Hobart J, Cano S. Improving the evaluation of therapeutic interventions in multiple sclerosis: the role of new psychometric methods. Health Technol Assess 2009;13:iii, ix-x, 1-177 «PMID: 19216837»PubMed
  20. Huh SY, Joo J, Kim SH ym. Validity of korean versions of the multiple sclerosis impact scale and the multiple sclerosis international quality of life questionnaire. J Clin Neurol 2014;10:148-56 «PMID: 24829601»PubMed
  21. Jones KH, Ford DV, Jones PA ym. The physical and psychological impact of multiple sclerosis using the MSIS-29 via the web portal of the UK MS Register. PLoS One 2013;8:e55422 «PMID: 23383186»PubMed
  22. Kragt JJ, Nielsen JM, van der Linden FA ym. Disease progression in multiple sclerosis: combining physicians' and patients' perspectives? Mult Scler 2011;17:234-40 «PMID: 20978037»PubMed
  23. Learmonth YC, Hubbard EA, McAuley E ym. Psychometric properties of quality of life and health-related quality of life assessments in people with multiple sclerosis. Qual Life Res 2014;23:2015-23 «PMID: 24526294»PubMed
  24. McGuigan C, Hutchinson M. The multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) is a reliable and sensitive measure. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:266-9 «PMID: 14742602»PubMed.
  25. Motl RW, McAuley E, Snook EM ym. Does the relationship between physical activity and quality of life differ based on generic versus disease-targeted instruments? Ann Behav Med 2008;36:93-9 «PMID: 18719976»PubMed
  26. Phillips GA, Wyrwich KW, Guo S ym. Responder definition of the Multiple Sclerosis Impact Scale physical impact subscale for patients with physical worsening. Mult Scler 2014;20:1753-60 «PMID: 24740371»PubMed
  27. Raffel J, Wallace A, Gveric D ym. Patient-reported outcomes and survival in multiple sclerosis: A 10-year retrospective cohort study using the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. PLoS Med 2017;14:e1002346 «PMID: 28692670»PubMed
  28. Ramp M, Khan F, Misajon RA ym. Rasch analysis of the Multiple Sclerosis Impact Scale MSIS-29. Health Qual Life Outcomes 2009;7:58 «PMID: 19545445»PubMed
  29. Riazi A, Hobart JC, Lamping DL ym. Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29): reliability and validity in hospital based samples. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:701-4 «PMID: 12438473»PubMed
  30. Riazi A, Hobart JC, Lamping DL ym. Evidence-based measurement in multiple sclerosis: the psychometric properties of the physical and psychological dimensions of three quality of life rating scales. Mult Scler 2003;9:411-9 «PMID: 12926848»PubMed
  31. Rosti-Otajärvi E, Hämäläinen P, Wiksten A ym. Validity and reliability of the Finnish version of the Multiple Sclerosis Impact Scale-29. Brain Behav 2017;7:e00725 «PMID: 28729932»PubMed.
  32. Schäffler N, Schönberg P, Stephan J ym. Comparison of patient-reported outcome measures in multiple sclerosis. Acta Neurol Scand 2013;128:114-21 «PMID: 23398571»PubMed
  33. Smedal T, Johansen HH, Myhr KM ym. Psychometric properties of a Norwegian version of Multiple Sclerosis Impact Scale (MSIS-29). Acta Neurol Scand 2010;122:244-51 «PMID: 19951267»PubMed
  34. Sonder JM, Bosma LV, van der Linden FA ym. Proxy measurements in multiple sclerosis: agreement on different patient-reported outcome scales. Mult Scler 2012;18:196-201 «PMID: 21908479»PubMed
  35. van der Linden FA, Kragt JJ, Klein M ym. Psychometric evaluation of the multiple sclerosis impact scale (MSIS-29) for proxy use. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:1677-81 «PMID: 16291893»PubMed.
  36. van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. Proxy measurements in multiple sclerosis: agreement between patients and their partners on the impact of multiple sclerosis in daily life. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:1157-62 «PMID: 16820417»PubMed
  37. van der Linden FA, Kragt JJ, van Bon M ym. Longitudinal proxy measurements in multiple sclerosis: patient-proxy agreement on the impact of MS on daily life over a period of two years. BMC Neurol 2008;8:2 «PMID: 18307788»PubMed
  38. van der Linden FA, Kragt JJ, Hobart JC ym. The size of the treatment effect: do patients and proxies agree? BMC Neurol 2009;9:12 «PMID: 19317921»PubMed.
  39. Versteegh MM, Leunis A, Luime JJ ym. Mapping QLQ-C30, HAQ, and MSIS-29 on EQ-5D. Med Decis Making 2012;32:554-68 «PMID: 22114301»PubMed