Viivi (5–15R) – Kyselylomake vanhemmille lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä

TOIMIA-mittarit
24.1.2020 • Viimeisin muutos 6.9.2024
Laura Kolehmainen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: FTF

Nimi englanniksi: Five to fifteen

Nimi ruotsiksi: Viivi 5–15 – Nordiskt formulär för utredning av barns och ungas utveckling och beteende

Mittarin versio:Tämä on Viivi (5–15R) yleiskuvaus.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Viivi (5-15/5-15R) -kyselyn soveltuvuus 5-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kehityksen ja käyttäytymisen arviointiin terveydenhuollossa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Kyselylomake on ilmainen, mutta sen käyttöönotto edellyttää henkilökohtaisen käyttöoikeuden hakemista http://www.5-15.org-sivuston kautta. «https://www.5-15.org»2
  • Kyselylomakkeen käyttölupaa tulee hakea työpaikan sähköpostiosoitteella. Järjestelmä ei hyväksy G-mail tai hotmail -osoitetta. Käyttöoikeuden myöntäminen edellyttää käyttäjältä selvitystä ammatillisesta pätevyydestä käyttää, pisteyttää ja tulkita kyselylomake. Lisäksi eettiset säännöt tulee hyväksyä.
  • Vanhemmille tarkoitettu kyselylomake on saatavilla seitsemällä eri kielellä; englanniksi, tanskaksi, viroksi, suomeksi, norjaksi, venäjäksi ja ruotsiksi.
  • Kyselylomake on täytettävissä sähköisesti 5-15.org-sivujen «https://www.5-15.org»2 kautta käyttäjäksi rekisteröimisen jälkeen. Lomake on saatavilla myös paperisena versiona.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Viivi (5‒15R) -kyselylomake on tarkoitettu kartoittamaan 5‒17-vuotaiden lasten ongelmia seuraavilla toiminta-alueilla: motoriikka, toiminnan ohjaus, hahmotus, muisti, kieli, sosiaaliset taidot ja oppiminen. Kyselylomake on tarkoitettu vanhempien täytettäväksi ja saadut tulokset tulkitaan aina yhdessä muun olennaisen tiedon kanssa. «https://www.5-15.org»2 Alkuperäinen Viivi (5-15) -kyselylomake on tarkoitettu kartoittamaan edellä kuvattuja ongelmia 5–15-vuotiailla lapsilla.

Kohderyhmä

  • Lapset
  • Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Copyright © (2004):

Björn Kadesjö, Göteborg, Lars-Olof Janols, Uppsala, Marit Korkman, Helsingfors, Katarina Mickelsson, Helsingfors, Gerd Strand, Oslo, Anegen Trillingsgaard, Århus, Christopher Gillberg, Göteborg. The Copyright is protected under the Swedish Copyright Act – the Swedish law Act on Copyright in Literary and Artistic Works (1960:729).

Viivi-mittarin kotisivu «https://www.5-15.org»2

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Viivi-kysely on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön. Käyttöoikeuden hakijalta edellytetään selvitystä ammatillisesta pätevyydestä käyttää ja tulkita kyselylomake. Eettiset säännöt tulee hyväksyä. Käyttöluvan mittarin käyttöä varten voi hakea www.5-15.org -sivuston «https://www.5-15.org»2 kautta. Mittarin käyttö on ilmaista.

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Kyselylomakkeen käyttö ei edellytä erillistä koulutusta, mutta käyttäjän tulee olla ensisijaisesti psykologi tai lääkäri. Lisäksi muut työryhmässä työskentelevät ammattiryhmät voivat käyttää Viivi-lomaketta, mutta sen tulkinta tulee tehdä yhteistyössä 5-15-sivuston hyväksymän lääkärin ja psykologin kanssa. Ammatillisessa ryhmässä tulee olla tarvittava pätevyys kyselylomakkeella saatujen tulosten tulkitsemiseen. «https://www.5-15.org»2

Kyselylomakkeen käyttöedellytyksenä on lasten ja nuorten normaalin kehityksen hyvä tuntemus sekä tieto kehityksen ongelmista niillä alueilla, joita kyselylomake kartoittaa sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmista. Käyttäjältä edellytetään myös tilastotieteen perustietojen ja menetelmien hallintaa sekä ymmärrystä tilastollisten menetelmien mahdollisuuksista ja rajoituksista. «https://www.5-15.org»2

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake on saatavilla sähköisenä sekä paperisena versiona. Sähköisen lomakkeen saa käyttöön kirjautumalla 5-15.org-sivuilla «https://www.5-15.org»2 mittarin käyttäjäksi. Paperinen versio on tulostettavissa mittarin verkkosivuilla. Mittarin käyttö edellyttää käyttöoikeuden (ks. kohta Käyttöoikeus).

Aikatarve

Riippuen lapsen tilanteesta aikatarve voi vaihdella 15–60 min välillä.

Tulosalgoritmi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Raja-arvot

Raja-arvot on esitelty ikäryhmittäin Viivi (5–15R) -kyselylomakkeen manuaalissa «https://www.5-15.org/pdf/manuals/515manual_en-GB.pdf»3 «5-15R Manual. 2018. 5-15R (Five-To-Fifteen-Revised): Nordic questionnaire for evaluation of development and behavior in children and adolescents. »11, joka on saatavilla mittarin ylläpitäjän verkkosivuilla «https://www.5-15.org/resources»4.

Raja-arvojen tulkinnassa tulee huomioida, että kyselylomakkeen jatkokehittämistä ei ole toteutettu suomalaisilla lapsilla ja nuorilla.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Viivi-kysely (5-15R) on käännetty ja saatavilla suomeksi.

Mittarin ylläpitäjän verkkosivuilla on saatavilla yksityiskohtainen ohje käännösprosessin toteuttamiseen «https://www.5-15.org/about»5.

Viivi-kyselyn (5-15) suomenkielistä lomaketta testattiin pilottitutkimuksessa «Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A ym. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Supp»6.

Mittarin tausta ja kuvaus

Viivi-kyselystä on kaksi versiota, alkuperäinen ja jatkokehitetty versio. Alkuperäisen, vanhemmille suunnatun Viivi-kyselyn kohdalla sulkuihin on merkitty (5-15) ja laajennetun Viivi-kyselyn kohdalla (5-15R). Mittarin ylläpitäjä tarjoaa käyttöön ainoastaan mittarin uuden version, minkä vuoksi TOIMIA-verkosto suosittelee myös uuden version (5-15R) käyttöä. Huomioitavaa on, että uudesta mittarista on saatavilla vain yksi tutkimus.

Five to Fifteen (FTF) (Suomessa käytetään nimitystä Viivi) -kyselylomake on kehitetty 1990-luvun alussa pohjoismaisten (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) kliinikkojen ja tutkijoiden yhteistyössä. Kyselylomake on alun perin kehitetty havaitsemaan 5‒15-vuotiaiden lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriölle (ADHD) ja sen monihäiriöisyydelle tyypillisiä oireita ja ongelmia. «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5 Viivi-kyselylomakkeen käyttöä on myöhemmin laajennettu 5‒17-vuotiaiden lasten ja nuorten käyttöön. Ikäryhmän laajentamisen yhteydessä joitakin kysymyksiä muutettiin hieman vastaamaan paremmin laajempaa ikäryhmää. «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 Kansainvälisesti laajennetusta kyselylomakkeesta käytetään nimitystä 5‒15R «5-15R Manual. 2018. 5-15R (Five-To-Fifteen-Revised): Nordic questionnaire for evaluation of development and behavior in children and adolescents. »11. Kyselylomakkeesta on erilliset versiot vanhemmille ja opettajille.

Viivi-kyselyn kehittämisen alussa oli päätetty, että kyselylomake sisältää Diagnostical Manual of Mental Disorders (DSM) -oireita, jotka ovat samanlaisia ADHD:ssa ja sen monihäiriöisyydessä. Myös muita aihealueeseen liittyviä ongelma-alueita katetaan joiltakin osin. Kaikkia DSM:ssä listattuja alueita ei katettu. «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5

Viivi-kyselylomake (5-15R) kartoittaa 5–17-vuotiaiden lasten kykyjä ja ongelmia seuraavilla toiminta-alueilla: motoriikka, toiminnan ohjaus, hahmotus, muisti, kieli, sosiaaliset taidot ja oppiminen. Lisäksi kyselylomakkeessa on kysymyksiä, jotka voivat viitata tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmiin. Tiedot perustuvat vanhempien täyttämän lomakkeen tietoihin. Tulokset tulkitaan aina yhdessä muun olennaisen tiedon kanssa. «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5 , «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 , «Korkman M, Kadesjö B, Trillingsgaard A ym. Viivi (5-15)-käsikirja. Kyselylomake vanhemmille 5-15-vuotiaiden kehityksestä ja käyttäytymisestä. ADHD-liitto ry. »7

Viivi-kyselyllä hankittua tietoa voidaan käyttää eri tarkoituksiin, kuten

Viivi-kyselylomakkeen rakenne: Kyselylomake rakentuu 181 käyttäytymiseen ja kehittymiseen liittyvästä ongelmalähtöisestä kysymyksestä, joissa toimintaa verrataan samanikäisiin lapsiin ja nuoriin. Vastausvaihtoehdot näyttäytyvät kyselylomakkeella vastausruutuina. Elektroninen versio muuttaa vastausvaihtoehdot numeraalisiksi pisteiden laskemisen yhteydessä.

Kysymyksiin vastataan kolmiportaisella asteikolla:

  1. ei sovi ollenkaan (0 pistettä)
  2. sopii joskus/jonkin verran (1 piste)
  3. sopii hyvin (2 pistettä) «Korkman M, Kadesjö B, Trillingsgaard A ym. Viivi (5-15)-käsikirja. Kyselylomake vanhemmille 5-15-vuotiaiden kehityksestä ja käyttäytymisestä. ADHD-liitto ry. »7

Lisäksi kyselyssä on kaksi avointa kysymystä, joissa vanhempaa pyydetään kuvailemaan lapsen vahvoja puolia sekä lapsen ongelmia, joista on eniten huolestunut. «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5 Viivi-kyselyn uudistetussa versiossa (5-15R) on myös kymmenen kysymystä, joilla selvitetään aiheuttaako lapsen toiminta ongelmia arjessa. Arvioinnissa huomioidaan ongelmien kuormittavuus lapselle itselle, perheelle, koulussa ja vapaa-ajalla. Kysymykset ovat muotoa ”Vaikuttavatko xxx lapsesi toimintaan arjessa?” Kysymyksissä on neljä vastausvaihtoehtoa: Ei lainkaan (0) – Vähän (1) – Aika paljon (2) – Erittäin paljon (3). Kysymykset on sijoitettu heti osa-alueiden jälkeen, paitsi toiminnanohjauksessa kysymykset sijoitettiin alateemojen jälkeen. «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 , «5-15R Manual. 2018. 5-15R (Five-To-Fifteen-Revised): Nordic questionnaire for evaluation of development and behavior in children and adolescents. »11

Kyselyn osa-alueet:

Kyselylomakkeen kysymykset on jaoteltu kahdeksaan osa-alueeseen ja yhteensä 20 alateemaan.

Motoriikka (17 väittämää)

  • Karkeamotoriikka
  • Hienomotoriikka

Toiminnanohjaus (25 väittämää)

  • Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky
  • Ylivilkkaus ja impulsiivisuus
  • Passiivisuus ja alivilkkaus
  • Suunnittelu ja organisointi

Hahmotus (18 väittämää)

  • Tilantaju
  • Ajantaju
  • Kehonhahmotus
  • Visuaalinen hahmotus

Muisti (11 väittämää)

Kieli ja kommunikointi (21 väittämää)

  • Kielellinen ymmärtäminen
  • Kielellinen ilmaisu
  • Kielellinen kommunikointi

Oppiminen (29 väittämää yli 8-vuotiaille lapsille)

  • Lukeminen/kirjoittaminen
  • Matematiikka
  • Yleinen oppiminen
  • Oppimisstrategiat

Sosiaaliset taidot (27 väittämää)

Tunne-elämän ja käyttäytymisongelmat (33 väittämää)

Viivi-kyselylomake on kehitetty lasten vanhemmille, mutta kysymykset on muotoiltu siten, että se soveltuu myös kouluikäisten lasten opettajien täytettäväksi «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5. Vanhemmille tarkoitetun lomakkeen perusteella on opettajille kehitetty oma Viivi-kyselylomake, joka on rakenteeltaan samanlainen vanhempien kyselylomakkeen kanssa. Opettajien lomakkeessa lapsi-sanan tilalle on kirjattu oppilas. «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8

Pisteiden laskeminen:

Elektroninen versio laskee alue- ja osa-aluepisteet automaattisesti sekä muodostaa profiilin. Päivitetyn Viivi-kyselyn (5-15R) kyselystä ei ole saatavilla suomalaisia raja-arvoja.

Mittarin pätevyys

Psykometristen tietojen kuvaamisen yhteydessä käytetään kyselystä nimeä Viivi-kysely. Sulkuihin on merkitty tarkentavana tietona, mihin versioon tutkimustieto perustuu. Alkuperäisen Viivi-kyselyn kohdalla sulkuihin on merkitty (5-15) ja laajennetun Viivi-kyselyn kohdalla (5-15R).

Sisältövaliditeetti

Viivi-kysely (5-15)

Kyselylomakkeen kokosi aktiivisuudenja tarkkaavaisuuden häiriöön (Attention Deficit Hyperactivity Disorder, ADHD) ja siihen liittyvään monihäiriöisyyteen erikoistuneet kliinisten asiantuntijoiden ryhmä. Lomakkeeseen valittiin ensin pääteemat ja sen jälkeen alateemat. Viimeisenä lomakkeelle täydennettiin tarkentavat väittämät, joita täytettiin niin kauan kunnes jokainen aihealue oli asiantuntijoiden mielestä katettu. Vanhemmat raportoivat aiheet erittäin relevanteiksi/asiaankuuluvaksi. «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Viivi-kysely (5-15)

NEPSY-kyselystä alle 7 pistettä saaneilla lapsilla määriteltiin olevan merkittävä häiriö. Viivi-kyselyn ja NEPSY-kyselyn ristiintaulukoinnin mukaan Viivi-kyselyn sensitiivisyys on 93 %, mutta joukossa on paljon vääriä positiivisia tuloksia (63 %). Kyselyn spesifisyys oli 37 %. «Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A ym. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Supp»6

Viivi-kysely (5-15R)

Lambekin ym. (2015) «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 tutkimuksessa selvitettiin Viivi (5-15R) -mittarin vaikutuskysymysten mahdollisuutta ennustaa vanhempien vastausten perusteella ADHD, autismi tai sisäistämisen/ilmaisemisen häiriö. Esimerkiksi lapsella, jonka vanhempi oli vastannut ”vähän” ADHD:ta vastaavaan vaikutuskysymykseen oli kahdeksan kertaa todennäköisemmin mahdollisuus saada ADHD diagnoosi verrattuna lapsiin, joilla arvio oli ”ei lainkaan”. (ks. taulukko «Odds ratio (OR) (95 % luottamusväli) Viivi (5-15R) -kyselyn vaikutuskysymysten ADHD, autismin, sisäistämisen/ilmaisemisen häiriön ennustavuudesta vanhempien vastauksiin perustuen (Lambek ym. 2015 ).»1)

Taulukko 1. Odds ratio (OR) (95 % luottamusväli) Viivi (5-15R) -kyselyn vaikutuskysymysten ADHD, autismin, sisäistämisen/ilmaisemisen häiriön ennustavuudesta vanhempien vastauksiin perustuen (Lambek ym. 2015 «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8).
Ennustava muuttujaADHD (n = 82) (OR)Autismi (n = 43) (OR)Sisäistämisen/ilmaisemisen häiriö (n = 45) (OR)
Sukupuoli0,593 (0,320–1,101) 0,364* (0,162–0,818) 1,081 (0,562–2,079)
Ikä1,274*** (1,165–1,395)1,120 (0,992–1,264) 1,365*** (1,225–1,521)
SES 0,871 (0,683–1,111)1,416* (1,025–1,955) 1,185 (0,915–1,535)
FTF asteikko9,959*** (3,944–25,148) 26,728*** (9,052–78,924) 8,966*** (2,813–28,577)
Vähän8,062*** (2,528–25,711)13,643** (2,462–75,600) 6,162*** (2,371–16,014)
Aika paljon 25,273*** (6,170–103,515)22,739** (3,260–158,608) 19,749*** (5,745–67,885)
Erittäin paljon38,141*** (7,138–203,787) 19,751** (2,313–168,644) 11,989*** (2,672–53,797)

* p < 0,05, ** p < 0,01, *** p < 0,001

Yhteenveto:

Yhden tutkimuksen mukaan Viivi (5-15)-kysely on herkkä havaitsemaan kehityshäiriöitä, mutta sen tarkkuus on melko heikko. Samoin yhden tutkimuksen mukaan Viivi (5-15R) -kyselyyn lisättyjen käytökseen liittyvien vaikutuskysymykset ennustivat ADHD:ta, autismia tai sisäistämisen/ilmaisemisen häiriöitä voimakkaasti.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Viivi-kysely (5-15)

Rakenteen validiteettia arvioitiin Bohlinin ja Janolsin (2004) «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2 tutkimuksessa faktorianalyysilla. Arvot, jotka olivat yli 0,40 tulkittiin huomattaviksi. Ensimmäisen faktorin tulkittiin esittävän oppimisvaikeuksia ja toisen faktorin tulkittiin esittävän sosioemotionaalisia vaikeuksia. Kehon hahmottaminen ja karkeamotoriset taidot eivät latautuneet kummallekaan faktorille (ks. taulukko «Viivi-mittarin osa-alueiden ja alateemojen faktorilataukset, ikä ja sukupuoli vakioiden (Bohlin & Janols 2004 )»2). «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2

Taulukko 2. Viivi-mittarin osa-alueiden ja alateemojen faktorilataukset, ikä ja sukupuoli vakioiden (Bohlin & Janols 2004 «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2)
FTF asteikkoFaktori 1Faktori 2
Yleinen oppiminen 0,810,02
Muisti0,810,06
Puheen ymmärtäminen0,790,05
Lukeminen/kirjoittaminen0,77-0,04
Matematiikka0,74-0,09
Kielellinen tuottaminen0,740,02
Tilantaju0,680,08
Kielellinen vuorovaikutus0,640,15
Visuaalinen hahmottaminen0,630,04
Oppimisstrategiat0,590,32
Tarkkaavaisuus0,570,30
Ajantaju0,540,14
Hienomotoriikka0,500,26
Passiivisuus0,440,29
Suunnittelu- ja organisointikyky0,420,35
Karkeamotoriikka0,300,27
Ilmaiseminen-0,080,86
Sosiaaliset taidot0,230,66
Pakko-oireet-0,030,64
Sisäistäminen0,020,63
Ylivilkkaus/impulsiivisuus0,080,62
Kehon hahmottaminen0,380,38

Bruce ym. (2006) «Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and language impairment: A study of the parent questionnaire FTF (Five to Fifteen). Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:52-60 »3 tutkimuksessa Viivi-kysely jakautui faktorianalyysissa kuudelle faktorille. Kuusi faktoria selitti 73 % kokonaisvarianssista. Kognitiiviset taidot -faktorilla oli kuudesta faktorista korkein selittävä voima (17,1 %). Muiden faktoreiden arvot olivat seuraavat: motoriikka/havainnointikyky 14,9 %, tunne/sosiaalisuus/käyttäytyminen 12,6 %, tarkkaavaisuus 11,6 %, luku- ja kirjoitustaito 10,4 % ja toimintojen kontrollointi 6,6 %.

Brucen ym. (2006) tutkimuksessa Viivi-kyselyn alateemoista muodostuneet kuusi faktoria tuovat esille ADHD:n keskeisimmät ongelma-alueet. Suluissa on esitetty prosentteina lasten osuus, jotka saivat arvon ≥1 näillä kuudella osa-alueella. Prosenttiluvun perässä on lueteltu alateemat, jotka muodostavat kyseisen osa-alueen faktorin.

  1. Kognitiiviset taidot (33 %): ajantaju, muisti, puheen ymmärtäminen, kielellisen ilmaisun taidot, kielellinen vuorovaikutus ja oppiminen.
  2. Motoriikka/havainnointikyky (20 %): karkeamotoriset taidot, hienomotoriset taidot, tilantaju, kehon hahmottaminen, visuaalinen havainnointi.
  3. Tunne/sosiaalisuus/käyttäytyminen (32 %): sosiaaliset taidot, sisäistäminen, ilmaiseminen, pakko-oireet/toiminnot.
  4. Tarkkaavaisuus (88 %): tarkkaavaisuus, inaktiivisuus/passiivisuus, suunnitelmallisuus, oppimisstrategiat.
  5. Luku- ja kirjoitustaito (59 %): lukeminen ja kirjoittaminen, matematiikka
  6. Toimintojen kontrollointi (83 %): hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus. «Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and language impairment: A study of the parent questionnaire FTF (Five to Fifteen). Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:52-60 »3

Viivi-kysely (5-15R)

Lambekin ym. (2015) «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 tutkimuksessa tarkasteltiin Viivi (5-15R) -kyselylomakkeen vastausten latautumista eri faktoreille eri tutkimuksiin perustuen. Lambekin ym. (2015) «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 tutkimuksessa todettiin Bruce ym. (2006) «Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and language impairment: A study of the parent questionnaire FTF (Five to Fifteen). Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:52-60 »3 esittämän kuuden faktorin mallin olevan paras. Viivi-kyselylomakkeen vastausten latautuminen faktoreille eri tutkimusten mukaan on esitetty taulukossa «Tilastot CFA mallille Viivi (5-15R)-kyselyn alateemoista (Lambek ym. 2015 ).»3.

Taulukko 3. Tilastot CFA mallille Viivi (5-15R)-kyselyn alateemoista (Lambek ym. 2015 «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8).
MalliX2 (df) pCFITLIRMSEASRMR
Bruce ym. 2006, 6-faktorin malli1239,806 (195) 0,000,9150,9000,050 (0,048-0,053)0,043
Bohil & Janols 2004, 2-faktorin malli2144,041 (207) 0,000,8430,8250,066 (0,064-0,069)0,057
Beltrán-Ortiz ym. 2012, 4-faktorin malli1676,498 (203) 0,000,8800,8640,058 (0,056-0,061)0,055
FTF 8-faktorin malli 1281,063 (183) 0,000,9110,8870,053 (0,050-0,056)0,046
EFA 5-faktorin malli1293,291 (200) 0,000,9110,8970,051 (0,048-0,053)0,044

X2 = Robust WLSMV chi-square; df = vapausaste; CFI = comparative fit indices; EFA = exploratory factor analysis; RMSEA = root mean square error of approximation; SRMR = the standardized root mean square residual; TLI = Tucker Lewis indices.

Taulukossa «Viivi (5-15R)-kyselyn faktorianalyysi (Lambek ym. 2015 ).»4 on esitelty Viivi (5-15R) -kyselyn osa-alueiden latautuminen kuudelle faktorille «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8.

Taulukko 4. Viivi (5-15R)-kyselyn faktorianalyysi (Lambek ym. 2015 «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8).
FTF asteikkoTarkkaavaisuusKognitiiviset taidotMotoriikka/hahmotusTunne-sosiaaliset-käyttäytyminenToimintojen kontrollointiLuku- ja kirjoitustaito
Karkeamotoriikka0,725
Hienomotoriikka0,804
Tarkkaavaisuus0,904
Ylivilkkaus/impulsiivisuus0,894
Passiivisuus0,789
Suunnittelu- ja organisointikyky 0,820
Tilantaju0,770
Ajantaju0,614
Kehon hahmottaminen0,744
Visuaalinen hahmotus0,751
Muisti0,870
Puheen ymmärtäminen0,859
Kielellinen tuottaminen0,770
Kielellinen vuorovaikutus0,779
Lukeminen/kirjoittaminen 0,744
Matematiikka0,729
Yleinen oppiminen 0,884
Oppimisstrategiat0,913
Sosiaaliset taidot 0,920
Sisäistäminen0,869
Ilmaiseminen0,772
Pakko-oireet 0,698
Tarkkaavaisuus1,00
Kognitiiviset taidot 0,8471,00
Motoriikka/havaitseminen0,7420,8281,00
Tunne-sosiaaliset-käyttäytyminen 0,8040,7930,7641,00
Toimintojen kontrollointi0,6960,6250,5890,7511,00
Luku- ja kirjoitustaito 0,9080,9530,7800,6970,5631,00

Yhteenveto:

Alkuperäisen Viivi-kyselyn (5-15) ja edelleen kehitetyn version (5-15R) rakenteet latautuvat hyvin kuudelle faktorille. Kyselylomakkeessa kysymykset on kuitenkin jaoteltu kahdeksaan eri osa-alueeseen.

Yhtäpitävä validiteetti

Viivi (5-15)

Viivi-kyselyn kielellinen osuus ja Wechsler Intelligence Scale for Children - kolmas painos (WISC III) -mittarin verbaalinen IQ (r=0.438**; p≤0.01) ja verbaalisen ymmärtämisen indeksi (VCI) (r=0.375**; p≤0.01) korreloivat tilastollisesti merkitsevästi. Lievä, mutta tilastollisesti merkitsevä korrelaatio oli myös Viivi-kyselyn havaintokyky osa-alueen ja WISC III -mittarin suorituskyky (r=0.206*; p≤0.05) ja havainnollisen organisoinnin indeksin (POI) (r=0,231*; p≤0.05) välillä. Viivi-kyselyn oppimisen osa-alue korreloi WISC III -mittarin kokonaispisteiden kanssa (r=0,470**; p ≤ 0.01). «Trillingsgaard A, Damm D, Sommer S ym. Developmental profiles on the basis of the FTF (Five to Fifteen) questionnaire-clinical validity and utility of the FTF in a child psychiatric sample. Eur Child »9

Viivi-kyselyn kohdat, jotka vastasivat NEPSY-mittarin osa-alueita, voivat ennakoida Viivi-kyselyn kapasiteettia havaita kehittyviä häiriöitä «Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A ym. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Supp»6. Korrelaatio Viivi-kyselyn ja NEPSY-mittarin välillä on kohtalaisen heikkoa (ks. taulukko «Viivi-kyselyn ja NEPSY-mittarin vastausten yhtenäisyys (Korkman ym. 2004 ).»5). Viivi-kyselyn tarkat kohdat eivät korreloi muita alueita voimakkaammin NEPSY-mittarin vastaavien kohtien kanssa. Kyselyn kykyä kuvata kehityshäiriöitä tutkittiin myös vertailemalla riski - ja kontrolliryhmää. Mittareiden profiilit ovat samankaltaisia.

Taulukko 5. Viivi-kyselyn ja NEPSY-mittarin vastausten yhtenäisyys (Korkman ym. 2004 «Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A ym. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Supp»6).
NEPSY
Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjausKieliSensorinen motoriikkaVisuospatiaalinen hahmottaminen Muisti ja oppiminen
Viivi-kysely
Hienomotoriikka-0,311**-0,301**-0,444**-0,358**-0,072
Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus-0,214*-0,327**-0,183*-0,174-0,249**
Havainnointi-0,357**-0,449**-0,493**-0,431**-0,322**
Muisti-0,219*0,407**-0,289**-0,168-0,320**
Kieli-0,246**-0,400**-0,289**-0,168-0,320**

* p < 0.05; ** p < 0.01 (Korkman ym. 2004) «Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A ym. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Supp»6

Bohlinin & Janolsin (2004) «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2 tutkimuksessa vertailtiin Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn osa-alueita soveltuvilta osilta toisiinsa ( «Korrelaatiokertoimet Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn osa-alueiden välillä (Bohlin & Janols 2004)»6). Viivi-kyselyn sisäinen korrelaatio vaihteli alateemojen osalta r=0,17 (pakkotoiminnot ja aikakäsitys) ja r=0,77 (tarkkaavaisuus ja oppimisstrategiat) välillä, mediaani r=0,52. CBCL-kyselyn vastaavanlaisiin osa-alueisiin verrattaessa korrelaatiokerroin vaihteli r=0,24 (somaattinen oireilu ja ajattelun vaikeudet) ja r=0,75 (tarkkaavaisuuden ja sosiaaliset vaikeudet) välillä, mediaani r=0,51.

Bohlinin & Janolsin (2004) «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2 tutkimuksessa vertailtiin Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn osa-alueita soveltuvin osin. Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn osa-alueiden korrelaatiokertoimen rakenne on samanlainen kuin kyselyiden sisäisessä korrelaatiossa, korrelaatiokertoimen vaihdellessa 0,17–0,82 välillä, kaikissa kohdissa p<0,05.

Taulukko 6. Korrelaatiokertoimet Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn osa-alueiden välillä (Bohlin & Janols 2004 «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2)
Viivi/CBCL asteikko Motoriset taidotToiminnanohjausHavainnointikykyMuistiKieliOppiminenTunne-elämä ja käyttäytyminen
sisäänpäin kääntynyt, sulkeutunut, etäinen (henkilöstä)0,300,330,340,340,440,380,44
Somaattiset vaivat0,240,220,250,240,200,200,43
Ahdistuneisuus, masennus0,270,380,350,290,310,330,67
Sosiaalisuus0,620,620,620,520,630,550,63
Ajattelu0,350,290,370,270,350,290,49
Tarkkaavaisuus0,580,750,650,570,620,650,66
Sääntöjen rikkominen0,240,410,360,320,340,330,64
Aggressiivisuus0,350,580,430,380,400,430,70
Sisäistäminen0,320,370,380,340,350,360,67
Ilmaiseminen0,350,580,440,400,420,440,73
Monet ongelmat0,630,710,680,580,670,630,72
Yhteensä0,500,650,580,510,570,560,81

(Bohlin & Janols 2004) «Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavio»2

Korrelaatio Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn vastaavien osa-alueiden välillä olivat seuraavat:

Yksittäisiä CBCL-kyselyn kohtia verrattaessa Viivi-kyselyn asteikkoihin saatiin seuraavia korrelaatioita

Yhteenveto:

Viivi-kyselyn yhtäpitävä validiteetti on melko heikkoa tai kohtalaista WISCI III -mittarin ja NEPSY-mittarin kanssa. Sen sijaan korrelaatio Viivi-kyselyn ja CBCL-kyselyn vastaavien osa-alueiden kesken oli kohtalaista tai huomattavaa.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Viivi-kysely (5-15)

Kyselyyn vastanneista vanhemmista (n=100) osa täytti uuden kyselylomakkeen kuuden-kahdeksan viikkoa ensimmäisen kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen. Vastausprosentti oli 94 %. Yleisesti ottaen pysyvyys oli hyvä. Pääluokissa Pearsonin korrelaatiokerroin oli 0,74 (muisti) ‒ 0,91 (toiminnanohjaus). Alateemoissa r=0,55–0,89 ja 19 alateeman kohdalla (86 %) r ≥ 0,74. Tulokset on kuvattu yksityiskohtaisesti taulukossa «Viivi (5-15) -kyselyn toistettavuus saman mittaajan mittaamana (Kadesjö ym. 2004 ).»7. «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5

Taulukko 7. Viivi (5-15) -kyselyn toistettavuus saman mittaajan mittaamana (Kadesjö ym. 2004 «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5).
Pearsonin korrelaatiokerroin
PääteematToistettavuus saman mittaajan/vanhemman mittaamana
Motoriset taidot r=0,86
Toiminnanohjaus r=0,88
Havainnointir=0,91
Muistir=0,74
Kielir=0,85
Oppiminenr=0,88
Sosiaaliset taidotr=0,85
Tunne-elämän ja käyttäytymisongelmat r=0,83
Ala-teematToistettavuus saman mittaajan/vanhemman mittaamana
Karkeamotoriikka r=0,85
Hienomotoriikkar=0,82
Tarkkaavaisuus r=0,84
Ylivilkkaus/impulsiivisuusr=0,80
Passiivisuus/alivilkkaus r=0,82
Suunnittelu- ja organisointikyky r=0,69
Tilantajur=0,84
Ajantajur=0,89
Kehon hahmottaminenr=0,81
Muotojen ja kuvioiden havaitseminenr=0,85
Muistir=0,74
Puheen ymmärtäminenr=0,58
Kielellinen tuottaminenr=0,87
Kielellinen vuorovaikutus r=0,55
Lukeminen, kirjoittaminen r=0,83
Matematiikkar=0,80
Yleinen oppiminen r=0,84
Oppimisstrategiatr=0,84
Sosiaaliset taidot r=0,85
Sisäistäminenr=0,85
Ilmaiseminenr=0,78
Pakko-oireetr=0,79

Viivi-kysely (5-15R)

Lambekin ym. (2015) «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 tutkimuksessa testattiin vaikutuskysymysten toistettavuutta vanhempien kyselylomakkeella. Vanhemmat täyttivät Viivi (5-15R) -kyselylomakkeen kuukauden jälkeen ensimmäisestä täyttämisestä. Viivi-kyselylomakkeen vaikutuskysymyksen korrelaatio vaihteli kohtuullisesta korkeaan, positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi:

Yhteenveto:

Viivi-kyselyn (5-15) ja Viivi (5-15R) -kyselyn toistettavuus on saman mittaajan mittaamana hyvä.

Mittaajien välinen toistettavuus

Viivi-kysely (5-15)

Yleisesti vanhempien yhteisymmärryksen keskiarvo oli hyvä (n=65). Äitien ja isien välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa vastauspisteissä. Pearsonin korrelaatiokerroin vaihteli välillä 0,67 (kieli) - 0,85 (sosiaaliset taidot). Alateemojen kohdalla Pearsonin korrelaatiokerroin oli 0,44–0,85. Alateemoista 16 (73 %) kohdalla r on yli 0,70 (ks. taulukko «Viivi-kyselyn toistettavuus eri arvioijan täyttämänä (Kadesjö ym. 2004 ).»8). «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5

Taulukko 8. Viivi-kyselyn toistettavuus eri arvioijan täyttämänä (Kadesjö ym. 2004 «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5).
Pearsonin korrelaatiokerroin
PääteematMittaajien välinen toistettavuus (vanhempien välinen toistettavuus)
Motoriset taidotr=0,77
Toiminnanohjausr=0,82
Havainnointir=0,84
Muistir=0,75
Kielir=0,67
Oppiminenr=0,83
Sosiaaliset taidotr=0,85
Tunne-elämän ja käyttäytymisongelmat r=0,77
AlateematMittaajien välinen toistettavuus (vanhempien välinen toistettavuus)
Karkeamotoriikkar=0,76
Hienomotoriikkar=0,58
Tarkkaavaisuusr=0,80
Ylivilkkaus/impulsiivisuusr=0,76
Passiivisuus/alivilkkaus r=0,73
Suunnittelu- ja organisointikyky r=0,62
Tilantajur=0,83
Ajantajur=0,83
Kehon hahmottaminenr=0,62
Muotojen ja kuvioiden havaitseminenr=0,79
Muistir=0,75
Puheen ymmärtäminenr=0,44
Kielellinen tuottaminenr=0,70
Kielellinen vuorovaikutus r=0,52
Lukeminen, kirjoittaminen r=0,84
Matematiikkar=0,77
Yleinen oppiminen r=0,83
Oppimisstrategiatr=0,75
Sosiaaliset taidot r=0,85
Sisäistäminenr=0,82
Ilmaiseminenr=0,61
Pakko-oireet r=0,77

Yhteenveto:

Mittaajien välinen toistettavuus kyselylomakkeen täyttämisessä on hyvä.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Viivi-kysely (5-15)

Kadesjön ym. (2004) «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl »5 tutkimuksessa sisäinen yhdenmukaisuus arvioitiin hyväksi. Cronbachin alpha oli pääosa-alueissa α=0,86–0,96 ja alateemoissa α=0,69–0,94.

Pääosa-alueet

  • Motoriset taidot α=0.86
  • Toiminnanohjaus α=0.94
  • Havainnointi α=0.87
  • Muisti α=0.86
  • Kieli α=0.91
  • Oppiminen α=0.96
  • Sosiaaliset taidot α=0.94
  • Tunne-elämän ja käyttäytymisongelmat α=0.91

Alateemat

Sisäistä yhteneväisyyttä arvioitiin Cronbachin alphalla myös muissa tutkimuksissa

Viivi-kysely (5-15R):

Lambekin ym (2015) «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 »8 tutkimuksessa Viivi (5-15R) -kyselyn sisäinen yhdenmukaisuus arvioitiin hyväksi. Pääteemoissa Cronbachin alfa vaihteli välillä α=0,853 ja α=0,961 välillä. Alateemoissa arvot vaihtelivat α=0,649 ja α=0,961 välillä.

Yhteenveto:

Mittarin sisäinen yhdenmukaisuus on eri tutkimuksien mukaan erittäin hyvä.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Illumin & Gradelin (2014) «Illum NO, Gradel KO. The Nordic Five to Fifteen questionnaire could provide the basis for a common neurological disability variable. Acta Paediatr 2014;103:879-85 »4 tutkimuksessa lattiaefekti oli 1,3 prosenttia ja kattoefekti nolla.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Tutkimusten tiedot

Psykometristen tietojen kuvaamisen yhteydessä käytetään kyselystä nimeä Viivi-kysely. Sulkuihin on merkitty tarkentavana tietona, mihin versioon tutkimustieto perustuu. Alkuperäisen Viivi-kyselyn kohdalla sulkuihin on merkitty (5-15) ja laajennetun Viivi-kyselyn kohdalla (5-15R).

Viivi-kysely (5-15R)

Lambek ym. (2015)

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajille kohdennetun Viivi (5-15R) -kyselyn psykometrisiä ominaisuuksia, kilpailevien mallien alateemojen rakennetta sekä uusien kehitettyjen vaikutuskysymysten psykometrisia ominaisuuksia ja hyödyllisyyttä. Tutkimukseen osallistui tanskalaisten 5‒17-vuotiaiden lasten vanhempia (n=4258) ja opettajia (n=1298). Kyselyyn täyttäneistä vanhemmista 71 % oli äitejä.

Viivi-kysely (5-15)

Airaksinen ym. (2004)

Tutkimuksessa tutkittiin Viivi-kyselyn käytettävyyttä ja arvioitiin tarkkaamattomuuden, hyperaktiivisuuden sekä impulsiivisuuden yleisyyttä ja jo olemassa olevia ongelmia 6–8-vuotiailla lapsilla. Viivi-kyselylomakkeeseen vastasi Itä-Suomessa asuvat peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien lasten (n=471) vanhemmat. Vastausprosentti oli 51. Tutkimuksessa oli poikia 230 ja tyttöjä 241.

Bohl & Janols (2004)

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Viivi-kyselyn ja Child Behavior Checklist (CBCL) -kyselyn tuloksia sosiodemografisten tekijöiden suhteen, suhteuttaa Viivi-kyselyn pääosa-alueet ja alateemat CBCL-kyselyn kolmeen pääasteikkoon ja ala-asteikkoihin sekä arvioida Viivi-kyselyn alaluokkien rakennetta faktorianalyysillä. Tutkimus toteutettiin postikyselynä 5‒13-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tutkittavat valittiin satunnaisotannalla Ruotsin väestörekisteristä. Kyselyyn vastasi 834 vanhempaa, vastausprosentti 55,6 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneista 55 % oli poikien ja 45 % tyttöjen vanhempia. Tutkittavien keski-ikä oli 9,12 (SD=1,89).

Bruce ym. (2006)

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vanhempien raportoiman puheen, kielen ja kommunikoinnin ongelmien tyyppejä ja esiintymistä lapsilla, joilla oli AHDH sekä tutkia ADHD:n ja kielellisen ilmaisemisen yhteyttä analysoimalla kielen tärkeyttä Viivi-kyselyn osa-alueissa. Tutkimukseen osallistui 76 vanhempaa, 63 pojan ja 13 tytön vanhempaa. Lasten keski-ikä oli 11 vuotta.

Illum & Gradel (2014)

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Viivi-kyselyn sisäistä validiteettia ja selvittää sitä, voisiko kyselyä käyttää muiden lapsuusiän neurologisien sairauksien ja niiden vakavuuden tunnistamisessa. Tutkimukseen osallistui vanhempia (n=227), joiden lapset saivat hoitoa aivokasvaimeen ja heillä oli joku seuraavista neurologisista sairauksista: spina bifida, lihaksiston häiriöitä (muscular disorders), selän alueen lihasten atrofia (SMA), CP-vamma (cerebral palsy), sokeus, kuurous, kehitysvammaisuus tai vammaisuus. Lapset olivat Etelä-Tanskasta ja iältään 1-15 -vuotiaita.

Kadesjö B ym. (2004)

Tutkimuksessa kehitettiin Viivi-kyselyä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli edustava otos Ruotsissa asuvista 6‒15-vuotiaista lapsista (n=1350). Tutkimus toteutettiin postikyselynä lasten vanhemmille. Saatekirjeessä kerrottiin kyselylomakkeen selvittävän yleisiä käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. ADHD:sta tai muista diagnooseista ei mainittu. Tutkimuksen vastausprosentti oli 63 prosenttia (n =854). Tutkimuksen osallistuneista 401 oli tyttöjä ja 453 poikia. Kyselylomakkeet jaettiin kolmeen ikäryhmään: 6–8-vuotiaisiin (n=257, tyttöjä 122), 9–12-vuotiaisiin (n=385, tyttöjä 178) ja 13–15-vuotiaisiin (n=212, tyttöjä 101). Vanhempien sosioekonominen asema (koulutustaso ja työ) oli samanlainen yleisen väestön kanssa. Tutkimuksessa testattiin tilastollisesti sukupuolen ja ikäryhmien eroja.

Korkman ym. (2004)

Tutkimuksessa tutkittiin Viivi-kyselyn pätevyyttä eli validiteettia havaita käytöshäiriöitä viisivuotiailla lapsilla. Pilottitutkimuksessa (n=70) testattiin Viivi-kyselyn suomenkielistä käännöstä. Seuraavassa vaiheessa kyselylomake postitettiin Vantaan (Suomi) tietyn terveydenhuoltoalueen kaikille viisivuotiaiden lasten vanhemmille (n=1291). Kyselylomakkeen täytti 769 vanhempaa, vastausprosentti oli 60. Kaikilla lapsilla, joiden pisteet ylittivät cut-off rajan minkä tahansa alueen kohdalla oli arvioitu olevan käyttäytymishäiriö (n=90). Kontrolliryhmään valittiin satunnaisesti 30 lasta, joilla kynnysarvo ei ylittynyt millään alueella. Riskiryhmään ja kontrolliryhmään kuuluvat lapset kutsuttiin neuropsykologiseen tutkimukseen. Kaikki arviointiin kutsutut lapset osallistuivat. Viivi-kyselyn viittä osa-aluetta (motoriikka, toiminnanohjaus [sis. huomiointi ja impulsiivisuus], havainnointi, muisti ja kieli) verrattiin vastaavaan NEPSY-mittariin (neuropsychological assessment instrument).

Trillingsgaard ym. (2004)

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Viivi-kyselyn rakenne- ja kriteerivaliditeettia. Tutkimukseen osallistui 155 kliinisesti diagnosoitua (ICD-10) lasta tanskalaiselta lasten ja nuorten psykiatriselta osastolta. Vanhemmat täyttivät itsenäisesti kyselylomakkeen (n=854). Pieni osa tutkittavista (n=15) tuli lasten neurologilta, kaikilla hiellä oli Tourette Syndrooma. Kaikki tutkittavat läpäisivät diagnostisen arvioinnin. Tutkittavista 102 arvioitiin WISC-III -mittarilla. Tutkittavat olivat iältään 5–15-vuotiaita. Tutkittavilla oli diagnosoitu seuraavia sairauksia: Autismikirjon häiriö (ASD), kehitysvammaisuus, Touretten oireyhtymä (TS), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (AD/HD), käytöshäiriöitä, ahdistunut masennus ja pakko-oirehäiriö, erityinen oppimisvaikeus.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Laura Kolehmainen, TtM

Hyväksynyt: TOIMIAn Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#lasten-nuorten-toimintakyky»6.

Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäiset lähteet

Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3:3-13 «PMID: 15692877»PubMed

Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 «PMID: 25590170»PubMed «PMID: 1709711»PubMed

Kirjallisuutta

  1. Airaksinen EM, Michelsson K, Jokela V. The occurrence of inattention, hyperactivity, impulsivity and coexisting symptoms in a population study of 471 6-8-year old children based on the FTF (Five to Fifteen) questionnaire. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3:23-30 «PMID: 15692876»PubMed
  2. Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children-a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavior Checklist). Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3:14-22 «PMID: 15692875»PubMed
  3. Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and language impairment: A study of the parent questionnaire FTF (Five to Fifteen). Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:52-60 «PMID: 16514510»PubMed
  4. Illum NO, Gradel KO. The Nordic Five to Fifteen questionnaire could provide the basis for a common neurological disability variable. Acta Paediatr 2014;103:879-85 «PMID: 24799045»PubMed
  5. Kadesjö B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3:3-13 «PMID: 15692877»PubMed
  6. Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A ym. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3:31-8 «PMID: 15692878»PubMed
  7. Korkman M, Kadesjö B, Trillingsgaard A ym. Viivi (5-15)-käsikirja. Kyselylomake vanhemmille 5-15-vuotiaiden kehityksestä ja käyttäytymisestä. ADHD-liitto ry.
  8. Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38:161-70 «PMID: 25590170»PubMed «PMID: 1709711»PubMed
  9. Trillingsgaard A, Damm D, Sommer S ym. Developmental profiles on the basis of the FTF (Five to Fifteen) questionnaire-clinical validity and utility of the FTF in a child psychiatric sample. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3:39-63 «PMID: 15692879»PubMed
  10. 5-15R Manual. 2016. 5-15R (Five-To-Fifteen-Revised): Nordic questionnaire for evaluation of development and behavior in children and adolescents.
  11. 5-15R Manual. 2018. 5-15R (Five-To-Fifteen-Revised): Nordic questionnaire for evaluation of development and behavior in children and adolescents.