Impact of Vision Impairment Profile/Scale

TOIMIA-mittarit
10.1.2020 • Viimeisin muutos 6.9.2024
Liisa Lahtinen ja Päivi Ritvanen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: IVI

Nimi englanniksi: IVI-28, Impact of Vision Impairment-Scale/Profile

Nimi ruotsiksi:

Mittarin versio: IVI-28 (edellinen versio IVI-32 tausta-aineistona)

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

IVI-28 mittarin soveltuvuus aikuisen heikkonäköisen henkilön päivittäisessä elämässä kokemien osallistumisrajoitteiden ja elämänlaadun arviointiin.

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Impact of Vision Impairment Profile/Scale (IVI) kehitettiin arvioimaan heikkonäköisten henkilöiden kokemia osallistumisen rajoituksia päivittäisissä toiminnoissa sekä osoittamaan kuntoutuksen vaikutuksia näkövammaisen henkilön elämänlaatuun «Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18.»16, «Keeffe JE, McCarty CA, Hassell JB ym. Description and measurement of handicap caused by vision impairment. Aust N Z J Ophthalmol 1999;27(3–4):184–186.»17

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Centre for Eye Research Australia (CERA) «https://www.cera.org.au/pro-questionnaires/#ivi1»2

Sähköposti: cera-pros@unimelb.edu.au

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Mittarin käytöstä ja lisenssimaksuista sovitaan mittarin omistajan kanssa (ks. kohta Mittarin ylläpitotaho «»1).

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Mittarin käytöstä ja lisenssimaksuista sovitaan mittarin omistajan kanssa (ks. kohta Mittarin ylläpitotaho «»1).

Käyttökoulutus

  • Perehtyneisyys näkövammaisuuteen
  • Ei erillisen koulutuksen tai kurssin tarvetta

Tarvittavat välineet

  • lomake
  • kynä
  • kumi

Jos henkilö kykenee lukemaan fontilla 18 kirjoitettua tekstiä, voi täyttää itse. Muuten suositellaan haastattelijan täyttämänä.

Aikatarve

noin 12 min (IVI 28)

Tulosalgoritmi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Raja-arvot

Ei ole tutkimustietoa.

Viitearvot

Ei ole.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

IVI-28 mittarin kääntämiseen suomen kielelle saatiin lupa sen kehittäjältä professori Ecosse Lamoureuxilta (Singapore Eye Research Institute, SERI) maaliskuussa 2013. Kolme näkövammaisten kuntoutuksessa työskentelevää työntekijää (Liisa Lahtinen, FK, Päivi Ritvanen, YAMK ja Maria Rutenberg, PsM) tekivät syksyllä 2013 itsenäisen suomenkielisen käännöksen IVI-28:sta, minkä jälkeen konsensuskokouksessa päädyttiin yhteiseen versioon. Ennen takaisinkäännöksen tekemistä tähän tehtiin vielä pieniä tarkistuksia suomen kielen osalta keväällä 2018 (Liisa Lahtinen ja näkövammaistaitojen ohjaaja Sari Tarvonen). Esimerkiksi alkuperäisen kyselylomakkeen kysymys kaksi ”Taking part in recreational activities such as bowling, walking or golf?” on suomenkielisessä versiossa muodossa ”Osallistuminen virkistystoimintaan, kuten pyöräily, lenkkeily, pallopelit?”. Tämä muokkaus tehtiin sen vuoksi, koska golf ja keilailu eivät ole niin suosittuja harrastuksia Suomessa. Takaisinkäännöksen suomen kielelle käännetystä IVI-28:sta teki kielenkääntäjä Elisa Wulff Käännöstoimisto Elisa Wulff Ky:stä 3/2018. Tämän jälkeen käännöksen yhteensopivuus englanninkieliseen alkuperäisversioon tarkistettiin (Liisa Lahtinen ja Elisa Wulff) ja tehtiin muutamia sanatarkennuksia suomen kielen osalta. Professori Ecosse Lamoureux hyväksyi takaisinkäännöksen riittävän yhdenmukaisena alkuperäisversion kanssa (sähköposti 8.5.2018).

Mittarin tausta ja kuvaus

IVI-mittarin kehittäminen

IVI:n kehitystyö aloitettiin 1990-luvun loppupuolella Melbournen yliopiston silmätautien tutkimuskeskuksen ja Royal Victorian Eye and Ear Hospitalin yhteistyönä. Sitä ohjasi WHO:n malli toimintakyvystä ja toiminnanvajavuuksista «World Health Organization. International Classification of Impairments, Activities, and Participation: Beta-1 Draft for Field Trials. Geneva: World Health Organization; 1997.»33. Tavoitteena oli kehittää mittari, jonka avulla saataisiin esiin henkilön itsensä kokemat näkökykyyn liittyvät osallistumisen rajoitteet. Kliinisiin tekijöihin kuten sairauteen ja oireisiin liittyvät sekä puhtaasti fyysiseen suorituskykyyn perustuvat osiot jätettiin pois. Aiemmat näkövammaisen toimintakykyä arvioivat mittarit olivat perustuneet ensisijaisemmin juuri näihin tekijöihin tai toimintakykyä arvioitiin näöntarkkuuden perusteella. «Keeffe JE, McCarty CA, Hassell JB ym. Description and measurement of handicap caused by vision impairment. Aust N Z J Ophthalmol 1999;27(3–4):184–186.»17

IVI on kehitetty prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa näkövammaisten fokusryhmähaastatteluissa (n=53) kartoitettiin toimintoja, jotka aiheuttivat heille rajoitteita päivittäisiin toimiin osallistumisessa. Esiin nousi seuraaviin osa-alueisiin liittyviä tekijöitä: 1. liikkuminen 2. kotiaskareet ja itsestä huolehtiminen 3. kuluttajuus ja sosiaalinen vuorovaikutus 4. vapaa-aika ja työ sekä 5. näön menetykseen liittyvä tunnereagointi. Neljä ensimmäistä osa-aluetta oli etukäteisoletuksen mukaisia, viides osa-alue nousi esiin vasta fokusryhmähaastatteluissa. «Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18.»16

Seuraavaksi käytiin läpi olemassa olevien näköön liittyvien elämänlaatumittareiden sisältöä ja skaalausta (Activities of Daily Vision Scale, the Vision Functioning Questionnaire (NEI-VFQ) ja Bristol Vision Related Quality of Life (VQOL). Edellisiin vaiheisiin perustuen mittarista syntyi ensimmäinen 76 osiota sisältävä kokeiluversio. Tämä versio esitettiin 96 näkövammaiselle henkilölle ja testauksen perusteella poistettiin keskenään korkeasti korreloivat osiot sekä osiot, joissa ilmeni lattia- tai kattoefekti. Osioiden poistamisesta konsultoitiin myös näkövammaisten kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja päädyttiin toiseen, 45 osiota sisältävään kokeiluversioon. Osiot jakautuivat edelleen aiemmin mainituille 5 osa-alueelle. «Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18.»16

Toinen, 45-osioinen kokeiluversio esitettiin 256 näkövammaiselle henkilölle, jotka eivät olleet osallistuneet ensimmäisen version testaamiseen. Tämän jälkeen poistettiin edelleen 11 samansisältöistä, keskenään korkeasti korreloivaa osiota sekä 2 osiota, joilla oli lattia- tai kattoefekti. Näin päädyttiin 32-osioiseen mittariin. IVI-32:n toistettavuudesta saadut tulokset antoivat viitteitä sen käyttömahdollisuudesta myös kuntoutuksen vaikutuksen arvioinnissa. Sen todettiin sopivan sekä itse että haastattelijan täytettäväksi. Olennaista on kuitenkin se, että henkilö itse tuo esiin oman kokemuksensa rajoitteista. «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32

Uudistettuun IVI-28 mittariin päädyttiin tutkimalla IVI-32:n psykometrisia ominaisuuksia Rasch-analyysiä käyttäen. Tässä vaiheessa poistettiin neljä Rasch-malliin sopimatonta osiota/kysymystä: "palkka- tai vapaaehtoistyö", "urheilutapahtumissa käyminen", "mieluiset ajanvietteet tai harrastukset" ja "kyltin lukeminen kadun toiselta puolelta". Samalla IVI 32:n alkuperäinen 6-portainen vastausasteikko muutettiin IVI 28:ssa 3- ja 4-portaiseksi. Uudistetun IVI-28n arvioitiin olevan riittävän lyhyt ja nopea täyttää (keskimäärin 12 minuuttia) kliiniseen käyttöön. « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19

Faktorianalyysi «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20 todensi IVI-28 mittarista kolme osa-aluetta 1. "Liikkuminen ja riippumattomuus", 2. "Henkinen hyvinvointi ja 3. "Lukeminen ja tiedonsaanti". Osa-alueet sopivat erillisinä myös Raschin malliin. Kolmen osa-alueen rakenne on todennettu myös myöhemmissä tutkimuksissa «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23, «Pesudovs K, Caudle LE, Rees G ym. Validity of a visual impairment questionnaire in measuring cataract surgery outcomes. J Cataract Refract Surg 2008;34(6):925–933.»26, «Rees G, Tee HW, Marella M ym. Vision-specific distress and depressive symptoms in people with vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2010;51(6):2891–2896.»29, «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28

IVI-28 sisältö ja pisteytys

IVI-28:n kysymykset on muotoiltu seuraavasti:

  • "Kuinka paljon näkökykysi on viimeksi kuluneen kuukauden aikana haitannut seuraavissa toiminnoissa?" (kysymykset 1-15),
  • "Kuinka usein näkökykysi on viimeksi kuluneen kuukauden aikana huolestuttanut tai vaivannut sinua seuraavissa asioissa?" (kysymykset 16–20) ja
  • "Mieti millaisia tunteita näkökykysi on herättänyt sinussa viimeksi kuluneen kuukauden aikana?" (kysymykset 21-28).

Kysymyksissä 1-13 on neljä vastausvaihtoehtoa (suluissa pistemäärä 0-3):

  • "ei lainkaan" (3),
  • "vähän" (2),
  • "melko paljon" (1),
  • "paljon" (0) ja
  • "en tee tätä muista syistä" (8).

Kysymyksissä 14–15 on kolme vastausvaihtoehtoa:

  • "ei lainkaan" (2),
  • "melko paljon (1),
  • "paljon" (0) ja
  • "en tee tätä muista syistä" (8).

Kysymyksissä 16–28 on neljä vastausvaihtoehtoa:

  • "ei lainkaan" (3),
  • "vähän aikaa" (2),
  • "melko suuren osan ajasta" (1) ja
  • "suuren osan ajasta" (0).

Vaihtoehtoa "en tee tätä muista syistä" (8) ei huomioida pisteiden laskussa.

Kysymysten jakautuminen osa-alueittain

  • "Liikkuminen ja riippumattomuus"- osa-alue (11 kysymystä; K2, K4, K10-13, K16-20)
  • "Henkinen hyvinvointi"-osa-alue (8 kysymystä; K21-28)
  • "Lukeminen ja tiedonsaanti"-osa-alue (9 kysymystä: K1, K3, K5-9, K14-15)

Kunkin osa-alueen pistemäärä on sen hyväksytyistä osioista laskettu aritmeettinen keskiarvo (vaihtoehtoa 8 ei pisteytetä). Pienempi pistemäärä merkitsee suurempia osallistumisen rajoituksia. Osa-alueiden maksimipistemäärä voi vaihdella seuraavasti: 1. "Liikkuminen ja riippumattomuus" 0-3 pistettä, 2. "Henkinen hyvinvointi" 0-3 pistettä ja "Lukeminen ja tiedonsaanti" 0-2.8 pistettä.

IVI-28:n copyrightin haltija ja ylläpitäjätaho CERA (Centre for Eye Research Australia) suosittelee raportoimaan osa-alueiden pistemäärät erillisinä ja välttämään kokonaispistemäärän raportointia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä mittarin moniulotteisuudesta. Kolmen osa-alueen pisteiden yhdistäminen kokonaispistemääräksi heikentää myös mittarin herkkyyttä havaita muutoksia, koska yhdellä osa-alueella tapahtuneen paranemisen voi eliminoida toisella osa-alueella tapahtunut heikentyminen. Varhaisemmissa tutkimuksissa käytettiin osallistumisen rajoitusten arvioinnissa myös IVI-28:n kokonaispistemäärää « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19, «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20, «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22, «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23. Aivan uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että kliinisissä kokeissa voitaisiin mahdollisesti käyttää vaikuttavuuden arviointiin myös IVI:n kokonaispistemäärää «Goldstein JE, Fenwick E, Finger RP ym. Calibrating the Impact of Vision Impairment (IVI): Creation of a Sample-Independent Visual Function Measure for Patient-Centered Outcomes Research. Transl Vis Sc»11.

Osa-alueiden pistemäärät (raakapistemäärät) voidaan muuntaa myös Rasch-pistemääriksi (Rasch Person Measure) käyttäen Rasch-analyysiä. Vaikka tämä on suositeltavaa, ei se käytännön työssä ole kuitenkaan välttämätöntä (kehittäjä E. Lamoureuxilta saatu tieto).

IVI-28:n osa-aluerakenne mahdollistaa näkövammaisen henkilön kuntoutustarpeiden tarkemman yksilöimisen ja näin kuntoutuksen kohdentamisen yksilön kuntoutustarpeiden kannalta keskeisille osa-alueille «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20, «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23, «O'Connor PM, Lamoureux EL, Keeffe JE. Predicting the need for low vision rehabilitation services. Br J Ophthalmol 2008;92(2):252–255.»24, «Rees G, Tee HW, Marella M ym. Vision-specific distress and depressive symptoms in people with vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2010;51(6):2891–2896.»29. Rasch-analyysin « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19 todettiin parantavan IVI-28:n mittausominaisuuksia ja sen ajateltiin soveltuvan mahdollisesti myös kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Myöhemmissä tutkimuksissa sen käytöstä kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa on saatu hieman vaihtelevia tuloksia ja on todettu lisätutkimuksen tarve tältä osin «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The effectiveness of low-vision rehabilitation on participation in daily living and quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2007b;48(4):1476–1482.»21, «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22, «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23. Mittaria on käytetty myös arvioitaessa kliinisten hoitojen vaikutusta koettuun elämänlaatuun «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22, «Finger RP, Guymer RH, Gillies MC ym. The impact of anti-vascular endothelial growth factor treatment on quality of life in neovascular age-related macular degeneration. Ophthalmology 2014a;121(6):1246»9, «Ang M, Man R, Fenwick E ym. Impact of type I Boston keratoprosthesis implantation on vision-related quality of life. Br J Ophthalmol 2018;102(7):878–881.»1. Kaikissa uudemmissa Rasch-analyysiä käyttäneissä tutkimuksissa ei ole pystytty todentamaan em. kolmea osa-aluetta, kun mittari on validoitu toiselle kielelle tai spesifille diagnoosiryhmälle. Fingerin ym. (2011) «Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619.»8 IVI-28 ja Gothwalin ym. (2013) «Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910.»12 IVI-32 koskevassa tutkimuksessa todennettiin Rasch-malliin sopivina vain kaksi osa-aluetta. Tutkijat ovatkin sitä mieltä, että mittari tulisi aina validoida uudelle kielelle käännettäessä ja uusissa väestöryhmissä tai diagnoosiryhmissä käytettäväksi.

IVI-28 on tällä hetkellä käännetty ja validoitu jo useammalle kielelle.: saksa «Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619.»8, mandariinikiina «Fenwick EK, Ong PG, Sabanayagam C ym. Assessment of the psychometric properties of the Chinese Impact of Vision Impairment questionnaire in a population-based study: findings from the Singapore Chines»5, melanesia, «O'Connor PM, Scarr BC, Lamoureux EL ym. Validation of a quality of life questionnaire in the Pacific Island. Ophthalmic Epidemiol 2010;17(6):378–386.»25 telugu ja hindi «Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910.»12, thain kieli «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28 ja turkin kieli «Kahraman NS, Sevim DG, Öner A. Cross-Validation of the Turkish Version of the 28-Item Impact of Vision Impairment Profile Test. Open J Ophtalmol 2019;9:194-202.»15. Siitä on olemassa myös italian-, kreikan-, vietnamin- ja kroatian kieliset versiot, joita ei ole validoitu.

IVI:stä on myöhemmin kehitetty ja validoitu oma versionsa «Finger RP, Tellis B, Crewe J ym. Developing the impact of Vision Impairment-Very Low Vision (IVI-VLV) questionnaire as part of the LoVADA protocol. Invest Ophthalmol Vis Sci 2014b;55(10):6150-6158.»10 hyvin vaikeasti näkövammaisille aikuisille, joiden näöntarkkuus on < 0.1 ja/tai heidän keskeisen näkökenttänsä laajuus on alle 10 astetta. Samoin siitä on kehitetty oma versionsa lapsille «Cochrane G, Lamoureux E, Keeffe J. Defining the content for a new quality of life questionnaire for students with low vision (the Impact of Vision Impairment on Children: IVI_C). Ophthalmic Epidemiol »2, «Cochrane GM, Marella M, Keeffe JE ym. The Impact of Vision Impairment for Children (IVI_C): validation of a vision-specific pediatric quality-of-life questionnaire using Rasch analysis. Invest Ophthal»3. Viimeisimpänä IVI-28:sta on validoitu lyhennetty 15-osioinen versio «Fenwick EK, Ong PG, Sabanayagam C ym. Assessment of the psychometric properties of the Chinese Impact of Vision Impairment questionnaire in a population-based study: findings from the Singapore Chines»5, «Fenwick EK, Man RE, Rees G ym. Reducing respondent burden: validation of the Brief Impact of Vision Impairment questionnaire. Qual Life Res 2017;26(2):479–488.»6 ja tietokonepohjainen adaptoituva kysymyspankkiversio IVI-CAT «Fenwick EK, Loe BS, Khadka J ym. Optimizing measurement of vision-related quality of life: a computerized adaptive test for the impact of vision impairment questionnaire (IVI-CAT). Qual Life Res 2020;»7.

Tässä TOIMIA-arvioinnissa on keskitytty arvioimaan IVI-28 versiota (edeltäjä IVI 32 toimii tausta-aineistona).

Mittarin pätevyys

Ilmivaliditeetti

IVI-32:n ja siitä Rasch-analyysin avulla mittausominaisuuksiltaan parannetun IVI 28:n « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19ilmivaliditeetti on hyvä. Kehittämisessä on huomioitu sekä aiemmin olemassa olleiden näkövammaisten elämänlaatumittareiden sisältöä että näkövammaisten fokusryhmähaastatteluissa esiin tuomia osallistumisen rajoitteita päivittäisiin toimintoihin osallistumisessa. Lisäksi on konsultoitu näkövammaistyön asiantuntijoita. Kysymykset jakautuvat keskeisille osa-alueille, joihin näkövamma yleensä vaikuttaa. 90 % tai enemmän tutkittavista piti 88 % IVI-32 osioista relevantteina «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32 «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32.

Yhteenveto: IVI-28:n ilmivaliditeetti on hyvä kohdistuen kattavasti niihin toimintoihin ja osa- alueisiin, joihin näkövamma yleensä vaikuttaa.

Sisältövaliditeetti

IVI 28-kyselyä edeltävän IVI-32-version on todettu arvioivan henkilön kokemia näön heikentymisen aiheuttamia rajoitteita niissä asioissa, joita hän haluaisi tehdä tai joita hänen pitäisi tehdä päivittäisessä elämässä. Kysymykset kohdistuvat toimintojen eri osa-alueille, ei itse näkökykyyn tai silmäsairauden oireisiin. Sen keskiössä ei ole ”näkeminen” (seeing) vaan tekeminen/toiminta (doing). Kysymykset on ryhmitelty eri osa-alueille, joihin myös erityisiä kuntoutustoimenpiteitä on yleensä kohdistettu. «Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18.»16, «Keeffe JE, McCarty CA, Hassell JB ym. Description and measurement of handicap caused by vision impairment. Aust N Z J Ophthalmol 1999;27(3–4):184–186.»17, «Hassell JB, Weih LM, Keeffe JE. A measure of handicap for low vision rehabilitation: the impact of vision impairment profile. Clin Exp Ophthalmol 2000;28(3):156-61.»13.

IVI:n kehitystyön tavoitteena oli kehittää käytännön kuntoutustyöhön soveltuva riittävän lyhyt, mutta riittävän laaja ja kattava mittari. Laajasta kysymysjoukosta poistettiin pilottitutkimusten avulla vähitellen osioita hyödyntäen tilastollisia analyysejä (poistettu ei-relevantit, keskenään korkeasti korreloivat kysymykset, osiot, joissa lattia- tai kattoefekti). «Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18.»16, « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19. Kehitystyön alkuvaiheessa kysymykset jakautuivat viidelle osa-alueelle 1. liikkuminen, 2. itsestä ja kodista huolehtiminen, 3. sosiaalinen vuorovaikutus ja kuluttajuus, 4. työ tai vapaa-aika ja 5. tunnereagointi näön menetykseen. Päädyttäessä IVI-32 versioon, jonka kaikki kysymykset latautuivat faktorianalyysissä > 0.4, ei se tukenut osioiden lukumäärän vähentämistä «Hassell JB, Weih LM, Keeffe JE. A measure of handicap for low vision rehabilitation: the impact of vision impairment profile. Clin Exp Ophthalmol 2000;28(3):156-61.»13.

Weihin ym. (2002) «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32tutkimuksessa sekä lähi- että kaukonäöntarkkuus korreloivat kohtalaisesti IVI-32:n kokonaispistemäärään ja viiden osa-alueen pistemääriin (r=0.21–0.31). Lähi- ja kaukonäöntarkkuus eivät kuitenkaan korreloineet SF-32 (Fyysinen osa-alue) –mittariin, itse raportoituun kokonaisterveydentilaan tai liitännäissairauksien olemassaoloon (lukuun ottamatta ”vapaa-aika osa-aluetta”). IVI-32 kokonais- ja osa-alueiden pistemäärät korreloivat voimakkaimmin näköspesifejä osallistumisen yleisiä rajoituksia mittaavien osioiden kanssa (”lopettanut niiden asioiden tekemisen, joita haluaisit tehdä” r=0.50–0.74 ja ”vaikuttanut elämääsi yleisesti” r=0.44–0.82). Tulokset tukevat sitä, että IVI-32:n sisältö on oletuksen mukainen ja mittaa nimenomaan näkövammaisuuteen liittyviä osallistumisen rajoituksia. Vähintään 90 % tutkituista piti 28 kysymystä 32:sta relevanttina (88 %). Pääkomponenttianalyysi tuki IVI-32:n osioiden liittyvän yhteen taustateemaan ja pyrki vahvistamaan kahta osa-aluetta viidestä ”emotionaalinen reagointi näön menetykseen” ja ”liikkuminen”. Kahta osiota lukuun ottamatta osiot latautuivat vähintään yhdelle faktorille >0.45. Tulosten perusteella kuntoutustarvetta olisi tärkeää arvioida juuri psyykkisen osa-alueen ja liikkumisen osalta. Kolmannen komponentin pääteltiin liittyvän näönkuntoutuksen/näköapuvälineiden tarpeen arviointiin.

IVI-32:n sisältövaliditeetti todettiin hyvätasoiseksi näköspesifejä elämänlaatumittareita koskevassa meta-analyysissa «de Boer MR, Moll AC, de Vet HC ym. Psychometric properties of vision-related quality of life questionnaires: a systematic review. Ophthalmic Physiol Opt 2004;24(4):257–273.»4. Uudemmassa keratokonuspotilaita koskevassa tutkimuksessa «Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910.»12todettiin IVI-32 sopivan Rasch-malliin muuttamalla vastausasteikkoja 3- ja 4-portaiseksi ja poistamalla neljä kysymystä (”yleinen turvallisuus kodin ulkopuolella", ”kuinka usein olet tarvinnut toisten apua”, "tavaroiden pudottaminen/rikkominen", "yleinen turvallisuus kotona"). Näin tehden osiot jakautuivat kahdelle osa-alueelle: 1. "näönvaraiset (näkökriittiset) toiminnot" (19 osiota) ja 2. "henkinen hyvinvointi" (9 osiota). Molemmat osa-alueet täyttivät erillisinä Rasch-mallin vaatimukset (yksiulotteisuus, kohdentuvuus ja selkeät kynnysarvot). Tutkimusryhmä muodostui muita tutkimuksia nuoremmista ja lievemmin näkövammaisista henkilöistä.

IVI-28

Lamoureux ym. (2006) « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19 tutkimus osoitti, että IVI-32:sta saadaan Rasch-malliin sopiva tiivistämällä vastausasteikkoja ja poistamalla neljä osiota, jolloin päädyttiin IVI-28:aan (χ2 = 118, P= 0.32). Poistetut osiot olivat "palkka- tai vapaaehtoistyön tekeminen"; "urheilutapahtumissa, elokuvissa tai peleissä käyminen"; "mieluisat ajanvietteet tai harrastukset"; sekä "katukyltin lukeminen kadun toiselta puolelta". DIF:iä ei esiintynyt sukupuolen, näkövamman vaikeusasteen, lisäsairauksien tai niiden päivittäisessä elämässä aiheuttamien vaikutusten osalta.

Pääkomponenttianalyysi «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20 vahvisti IVI-28:n kysymysten jakautuvan kolmelle osa-alueelle: 1. liikkuminen ja riippumattomuus, 2. henkinen hyvinvointi ja 3. lukeminen ja tiedon saanti. Osioiden latautuminen niitä vastaaville faktoreille/osa-alueille vaihteli välillä 0.54–0.81 p<0.001. Nämä kolme osa-aluetta sopivat myös Rasch-malliin. Tärkeä löydös uudistetussa IVI-28:ssa oli kolmannen osa-alueen "lukeminen ja tiedonsaanti" todentaminen. Uusi osa-aluerakenne mahdollistaa tämän osa-alueen erillisen arvioinnin sekä kokonaisuutena että osioittain. Näin voidaan arvioida spesifisti myös näönkuntoutuksen vaikuttavuutta. IVI-28:n uusi osa-aluerakenne mahdollistaa päivittäisessä elämässä ilmenevien osallistumisen rajoitteiden tarkemman tutkimisen osa-alueittain sekä myös erityyppisten kuntoutustoimenpiteiden vaikutusten tarkemman ymmärtämisen. Nämä kolme osa-aluetta on todennettu myös muissa tutkimuksissa «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23, «Rees G, Tee HW, Marella M ym. Vision-specific distress and depressive symptoms in people with vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2010;51(6):2891–2896.»29, «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28.

Pesudovsin ym. (2008) «Pesudovs K, Caudle LE, Rees G ym. Validity of a visual impairment questionnaire in measuring cataract surgery outcomes. J Cataract Refract Surg 2008;34(6):925–933.»26 tutkimus osoitti IVI-28:n sopivan myös kaihipotilailla Rasch-malliin, kun siitä poistettiin yksi osio (”huoli näön heikentymisestä”). Kolme aiemmissakin tutkimuksissa todennettua osa-aluetta toimivat hyvin erillisinä. Tutkimuksessa tuli viitteitä IVI-28:n moniulotteisuudesta, joten kokonaispistemäärän käyttämistä kaihipotilailla ei suositella. Useat osiot käyttäytyivät kaihipotilailla myös eri tavalla kuin heikkonäköisillä potilailla yleisemmin. Tämä viittasi siihen, että mittarin mahdollinen muokkaus olisi tarpeen eri kohderyhmillä käytettäväksi. 26 osiossa 27:stä (96.3 %) alle 4 % valitsi vaihtoehdon ”paljon”, mikä osoitti että kaihipotilailla ei ylipäänsä ollut kovin suuria vaikeuksia IVI-28:n osioissa. IVI-28:n katsottiin kuitenkin sopivan kaihileikkauksen hyödyn arviointiin.

Lamoureuxin (2007c) «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22 tutkimuksessa IVI-28:n kysymysten kohdentuvuus ei ollut optimaalinen glaukoomapotilailla (kattoefekti), joiden keskeinen näöntarkkuus oli suhteellisen hyvä (yli 90 %:lla >6/9). Tuloksen perusteella oletettiin, että osioiden lisääminen saattaisi parantaa IVI-28:n käyttökelpoisuutta tällä kohderyhmällä.

Fingerin ym. (2011) «Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619.»8 saksankielisen IVI-28:n validointitutkimuksessa, mittari saatiin Rasch-malliin sopivaksi jakamalla se vain kahteen osa-alueeseen: 1. "näkötoiminnot" ja 2. "henkinen hyvinvointi".

Pondorferin ym. (2019) «Pondorfer SG, Terheyden JH, Heinemann M ym. Association of Vision-related Quality of Life with Visual Function in Age-Related Macular Degeneration. Sci Rep 2019;9(1):15326.»27 tutkimus ikärappeuman eri vaihetta sairastavilla tukee IVI-28:n kolmen osa-alueen rakennetta. Rasch-malliin epäsopivuuden tai DIF:in vuoksi ei yhtään osiota jouduttu poistamaan.

Yhteenveto: Alkuperäisestä IVI-32-mittarista on kehitetty uudistettu IVI-28-mittari parantamalla sen mittausominaisuuksia Rasch-analyysin avulla. IVI-28 mittarilla voidaan arvioida näkövammaisen henkilön osallistumisen rajoituksia ja arvioida samalla kuntoutustarpeita (näköön liittyvä elämänlaatu) kolmella eri osa-alueella. Yhdessä tutkimuksessa on tullut viitteitä siitä, että se ei sovellu käytettäväksi optimaalisesti lievemmin heikkonäköisillä (esim. glaukoomapotilaat). Myös kaihipotilaita koskevassa tutkimuksessa on suositeltu yhden kysymyksen poistamista.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Näkövammaisen osallistumisen rajoitteiden arvioinnin osalta ei ole käytettävissä varsinaista kultaista standardia. Suomessa näkövammaisten kuntoutustarpeiden arvioinnissa keskeisellä sijalla on näöntarkkuus- ja näkökenttätiedot. Palvelutarpeiden arvioinnissa keskeisellä sijalla on myös haitta-aste/haittaluokka (määrittelyssä keskeisellä sijalla näöntarkkuus ja näkökenttä). Virallisesti heikkonäköisenä pidetään henkilöä, jonka näöntarkkuus on <0.3 tai haitta-aste on 50 %. Lisäksi palvelutarpeiden arvioinnissa käytetään tapaturmavakuutuslaissa olevaa toimintakyvyn yleistä haittaluokitusta (STM 1649/2009 «Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (1649/2009), Liite 1. »31).

IVI 32

IVI 28

Yhteenveto: Useat tutkimukset tukevat sitä, että IVI-28-mittarilla mitatut osallistumisen rajoitteet päivittäisissä toiminnoissa ovat yhteydessä näöntarkkuuteen siten, että näöntarkkuuden heikentyessä IVI-28:lla mitatut osallistumisen rajoitteet lisääntyvät sekä kokonaispistemäärän että eri osa-alueiden pistemäärien osalta.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

IVI 32

Weihin ym. (2002) «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32 tutkimuksessa pääkomponenttianalyysi vahvisti osioiden jakautumisen oletetun viiden ulottuvuuden sijasta vain kolmelle komponentille. Ensimmäinen komponentti koostui pääosin emotionaaliseen reagointiin ja kolmas pääosin liikkumiseen liittyvistä tekijöistä. Toinen komponentti sisälsi hajanaisemmin osioita liittyen työhön, vapaa-aikaan, sosiaalisiin ja kuluttajatoimintoihin sekä kodinhoitoon ja itsestä huolehtimiseen. Nämä kolme komponenttia selittivät 43 %, 8 % ja 6 % aineiston vaihtelusta. Emotionaalisten reaktioiden latautuminen vahvimmin ensimmäiselle komponentille viittaa IVI:n taustarakenteen painottuvan vahvasti näihin tekijöihin (pääkomponenttianalyysissä n=86, vain 28 osiota puuttuvien tietojen vuoksi).

Kehitystyö 32-osioisesta IVI:stä 28 osioiseen

Lamoureuxin ym. (2006) « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19 tutkimus osoitti, ettei IVI-32 sopinut Rasch-malliin (x2=246, P<0.001). Vastausasteikkojen muuntaminen 6-portaisesta 4-portaiseksi ja neljän osion kohdalta edelleen 3-portaiseksi ei myöskään parantanut malliin sopivuutta riittävästi. Parempi sopivuus Rasch-malliin (χ2 = 118, P=0.32) saatiin poistamalla neljä osiota ("palkka- tai vapaaehtoistyön tekeminen"; "urheilutapahtumissa, elokuvissa tai peleissä käyminen"; "mieluisat ajanvietteet tai harrastukset"; sekä "katukyltin lukeminen kadun toiselta puolelta"). Näin päädyttiin IVI-28-versioon. Kohtuullista rakennevaliditeettia tukee se, ettei DIF esiinny liittyen sukupuoleen, näkövamman vaikeusasteeseen, lisäsairauksiin tai lisäsairauksien vaikutukseen päivittäisessä elämässä.

Lamoureuxin ym. (2007a) «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20 tutkimuksessa konfirmatorinen faktorianalyysi (CFA) tuki kolmen faktorin mallia ja osioiden latautuminen osa-alueita vastaaville faktoreille oli tilastollisesti merkitsevä (P<0.001): "henkinen hyvinvointi" (8 osiota, β = 0.65 - 0.81), "lukeminen ja tiedon saanti" (9 osiota, β = 0.54 - 0.80) ja "liikkuminen ja itsenäisyys" (11 osiota, β = 0.62 - 0.77). Nämä osa-alueet sopivat myös Rasch-malliin: "Henkinen hyvinvointi (x2=28.4(32), P=0.65), "lukeminen ja tiedonsaanti" (x2=43.5 (36), P=0.18) ja "liikkuminen ja riippumattomuus" (x2=45.9(44), P=0.39).

Glaukoomapotilailla (Lamoureux ym. 2007c) «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22 IVI-28:n todettiin sopivan Rasch-malliin (total x2=72.2, df=56, p=0.07).

Varhaisvaiheen ikärappeumaa sairastavilla kaihipotilailla «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22 ja ikärappeumapotilailla «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23 IVI-28-mittarin todettiin täyttävän Rasch-mallin vaatimukset kokonaisasteikon ja kolmen osa-alueen osalta. Ensin mainitussa tutkimuksessa malliin sopivuus edellytti kahden osion vastausasteikon tiivistämistä 4-portaisesta 3-portaiseksi ("perheen ja ystävien luona vieraileminen", "heikentyneen näkökyvyn aiheuttama hämmennys").

Fingerin ym. (2011) «Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619.»8saksan kielelle validoidussa IVI-28-mittarissa havaittiin Rasch-analyysin perusteella viitteitä moniulotteisuudesta. Mittari jaettiin kahteen osaan: 1. "toiminnallinen asteikko"/"näkötoiminnot" (Functional Scale/ Visual functioning, osiot 1–20) ja 2. ”emotionaalinen asteikko”/"henkinen hyvinvointi" (Vision spesific emotional well-being, osiot 21–28). Muutoksen jälkeen molemmat asteikot sopivat Rasch-malliin. Yhden osion ("heikentyneen näkökyvyn aiheuttama hämmennys" sopivuus oli hyväksyttävyysrajalla (1.38 logit), mutta se päädyttiin säilyttämään sen antaessa tärkeää tietoa emotionaalisesta hyvinvoinnista.

Ratanasukonin ym. (2016) «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28 tutkimuksessa "lukeminen ja tiedonsaanti" -osa-alue sopi kohtalaisesti Rasch-malliin. "Liikkuminen ja riippumattomuus" -osa-alue sopi Rasch-malliin poistamalla siitä yksi osio ("vapaa-ajan harrasteet kuten kävely, hölkkääminen tai aerobic"). "Henkinen hyvinvointi" -osa-alue sopi Rasch-malliin poistamalla siitä yksi osio ("heikentyneestä näkökyvystä johtuva hämmennys")

Yhteenveto:Useat Rasch-analyysia käyttäneistä tutkimuksista tukevat IVI-28:n-mittarin kolmen osa-alueen rakennetta: "henkinen hyvinvointi", "liikkuminen ja riippumattomuus" sekä "lukeminen ja tiedonsaanti". Muutamissa tutkimuksissa on päädytty vain kahteen osa-alueeseen.

Yhtäpitävä validiteetti

IVI-28

Lamoureux (2007a) «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20

  • IVI-28:n "henkinen hyvinvointi" -osa-alue korreloi voimakkaimmin SF-12-mittarin psyykkisen osa-alueen (MCS) kanssa (r=-0,56, P<0.001).
  • IVI-28:n "liikkuminen ja riippumattomuus" -osa-alue korreloi voimakkaimmin SF-12-mittarin fyysisen osa-alueen (PCS) kanssa (r=-0,43, P<0.001). Negatiivinen korrelaatio selittyy käännetyllä IVI-asteikolla (pienempi arvo kuvaa suurempia rajoituksia).

Rees ym. (2010) «Rees G, Tee HW, Marella M ym. Vision-specific distress and depressive symptoms in people with vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2010;51(6):2891–2896.»29

  • IVI-28:n "henkinen hyvinvointi" -osa-alue korreloi masennusoireita arvioivan PHQ-9-mittarin kanssa (r=0,51, P≤0.001). Henkinen hyvinvointi-osa-alueen avulla arvioitu ”näkötilanteen aiheuttama ahdistus” osoittautui voimakkaimmaksi yksittäiseksi masennusoireilua ennakoivaksi tekijäksi (β=0.37, P <0.001).

Yhteenveto:Muutamissa tutkimuksissa on osoitettu IVI-28:n ”henkinen hyvinvointi” ja ”liikkuminen ja riippumattomuus” -osa-alueiden tulosten korreloivan kohtalaisesti muiden vastaavia osa-aluetta arvioivien mittarien tuloksiin.

Erotteleva validiteetti

IVI-32:n kokonaistulos ja eri osa-alueiden tulokset eivät korreloineet SF-12-mittarin fyysisen osa-alueen tulosten kanssa (r=-0.015- -0.128). Itse raportoitu yleinen terveydentila korreloi vain "vapaa-aika" -osa-alueen kanssa. IVI-32:n kokonaistulokseen tai eri osa-alueiden tuloksiin ei vaikuttanut itse raportoidut lisäsairaudet tai niiden koettu vaikeusaste «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

IVI-32

IVI-28

Yhteenveto: IVI-28 pystyy erottelemaan hyvin näkövammaiset henkilöt ei-näkövammaisista, mutta mittarin kyvystä erotella eriasteisesti näkövammaisia on saatu vaihtelevia tuloksia eri tutkimuksissa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Gothwal ym. (2013) «Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910.»12 validoivat IVI-32-mittarin intialaisilla keratokonuspotilailla käytettäväksi. Rasch-analyysi antoi viitteitä IVI-32-mittarin moniulotteisuudesta. Jakamalla mittari kahteen osa-alueeseen "näkötoiminnot" (kysymykset 1-19) ja "henkinen hyvinvointi" (kysymykset 20–32), molemmat osa-alueet sopivat Rasch-malliin. "Henkinen hyvinvointi" -osa-alueelta jouduttiin poistamaan vielä 4 epäsopivaa osiota. Kysymysten kohdentuvuus ei ollut tutkimusryhmässä optimaalinen ja lievemmän näkövammaisuuden vuoksi olisi tarvittu näkemiseen liittyviä vaativampia/vaikeampia osioita. IVI-32:n "näkötoiminnot" ja "henkinen hyvinvointi" -ala-asteikkojen todettiin olevan kuitenkin päteviä, luotettavia ja yksiulotteisia käytettäväksi keratokonuspotilaiden näköön liittyvän elämänlaadun arvioinnissa intialaisessa väestössä. Kokonaispistemäärän sijasta tutkijat suosittelivat käyttämään kuitenkin osa-alueiden pistemääriä erillisinä.

IVI-28:sta on validoitu «O'Connor PM, Scarr BC, Lamoureux EL ym. Validation of a quality of life questionnaire in the Pacific Island. Ophthalmic Epidemiol 2010;17(6):378–386.»25 melanesiankielinen versio Tyynen valtameren saarilla käytettäväksi. Osioita poistettiin/yhdistettiin lattiaefektin vuoksi ja muotoiltiin kysymyksiä uudelleen kulttuuriin sopivaksi päätyen 23-osioiseen IVI_M-versioon. Kaikki ”emotionaalinen hyvinvointi” -osa-alueen osiot olivat relevantteja sekä Melanesiassa että Australiassa. Ko. tutkijat suosittelevat olemassa olevien validoitujen mittareiden sopeuttamista eri kulttuureihin sopivaksi sen sijaan, että kehitettäisiin aina uusi mittari.

Saksan kielelle (Finger ym. 2011) «Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619.»8 validoitu IVI-28 mittari päädyttiin jakamaan kahteen ala-asteikkoon kolmen sijasta siinä havaitun moniulotteisuuden vuoksi: "näkötoiminnot" (kysymykset 1-20) ja "henkinen hyvinvointi" (kysymykset 21–28). Molemmat ala-asteikot sopivat Rasch-malliin. Tutkijat arvioivat eroavuuden johtuvan mahdollisesti erilaisesta otoskoosta ja siitä, että alkuperäistutkimuksesta poiketen heidän validointitutkimuksessaan oli mukana myös ei-näkövammaisia henkilöitä.

Ratanasukon ym. (2016) «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28 validoivat thainkielisen IVI-28-mittarin. Mittarin saaminen Thai-kulttuuriin sopivaksi edellytti yhden osion vähäistä muokkausta (”keilailu, kävely tai golf" muutettiin "kävely, hölkkääminen, aerobic". Thainkielisellä IVI-28:lla oli korkea kriteerivaliditeetti: IVI-28.n kokonaispistemäärä ja kaikkien kolmen osa-alueen pistemäärät olivat merkitsevästi korkeampia kaikissa näkövammaisten ryhmissä verrattuna normaalinäköisiin (P<0.001). "Lukeminen ja tiedon saanti" -osa-alue sopi kohtuullisesti Rasch-malliin ja viitasi sen yksiulotteisuuteen. "Liikkuminen ja riippumattomuus" -osa-alueelta jouduttiin poistamaan osio "vapaa-ajan harrasteet" havaitun moniulotteisuuden poistamiseksi. "Henkinen hyvinvointi" -osa-alueeseen sisältyvän osion "heikentyneestä näkökyvystä johtuvat hämmennyksen tunteet" poistamisen jälkeen se sopi Rasch-malliin.

Kiinan kielisen IVI-32:n «Fenwick EK, Ong PG, Sabanayagam C ym. Assessment of the psychometric properties of the Chinese Impact of Vision Impairment questionnaire in a population-based study: findings from the Singapore Chines»5validointitutkimuksessa Rasch-analyysin perusteella poistettiin 3 malliin epäsopivaa osiota, jonka jälkeen se tuki kolmen osa-alueen rakennetta "Lukeminen ja tiedonsaanti", "Liikkuminen ja riippumattomuus" ja "Henkinen hyvinvointi". Osa-alueet osoittautuivat yksiulotteisiksi.

Kroatian kielelle sovelletussa versiossa IVI-28:n sisäinen yhdenmukaisuus ja osa-aluerakenne vastasivat alkuperäistä, Cronbachin α=0.72–0.82. «Runjic T, Sikiric D, Penava L. Gender Differences in Self-Perceived Quality of Life (GOL) among People with Glaucoma. Hrvatska revija za rehabilitacijska istrazivanja 2017;53(Supplement):163-174.»30

Turkin kielelle käännetyn IVI-28 validointitutkimus osoitti sen validiksi ja luotettavaksi «Kahraman NS, Sevim DG, Öner A. Cross-Validation of the Turkish Version of the 28-Item Impact of Vision Impairment Profile Test. Open J Ophtalmol 2019;9:194-202.»15.

Yhteenveto: Validoitaessa IVI-28:aa eri kielille ja kulttuureihin sopivaksi on siitä jouduttu poistamaan/muokkaamaan joitakin osioita mittausominaisuuksien parantamiseksi. Yhdessä IVI-32 ja yhdessä IVI-28 koskevassa tutkimuksissa on havaittu mittarin jakamisen kahteen osa-alueeseen (”henkinen hyvinvointi¤”, ”näkötoiminnot”) toimivan paremmin.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

IVI-32:n testi-uusintatesti (1-2 viikkoa) «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32

  • kokonaispistemäärä (keskiarvo) ICC=0.88 (SEM 0.31), n=17
  • alkuoletuksen mukaisen viiden osa-alueen pistemäärä (keskiarvo) ICC=0.65–0.83 (SEM=0.40–0.79), n=18–20

IVI-28:n testi-uusintatesti (3-4 viikkoa) «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28

  • kokonaistulos: normaalinäköisten ryhmä (n=30) r=0.98, kaihipotilasryhmä (n=30) r=0.78
  • 3 osa-aluetta: normaalinäköisten ryhmä (n=30) r=0.91–0.94, kaihipotilasryhmä (n=30) r=0.72–0.86
  • normaalinäköiset (n=30) ICC= 0.97 ja kaihipotilasryhmä (n=30) ICC= 0.96

Yhteenveto: IVI-28 on osoittanut yhden tutkimuksen perusteella riittävää toistettavuutta lyhyellä aikavälillä. Myös IVI-32:n osalta on saatu samanlaiset tulokset yhdessä tutkimuksessa.

Mittaajien välinen toistettavuus

IVI-32 «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32:

  • kokonaispistemäärä (keskiarvo) ICC=0.91 (SEM=0.29), n=20
  • alkuoletuksen mukaisen viiden osa-alueen pistemäärät (keskiarvo) ICC=0.75–0.92 (SEM 0.27–0.73), n=20–21

Haastattelija-itsetäytetty «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32

  • kokonaispistemäärä (keskiarvo) ICC=0.84 (SEM=0.48), n=22
  • alkuoletuksen mukaisen viiden osa-alueen pistemäärät (keskiarvo) ICC= 0.58–0.81 (SEM=0.55–0.82), n=22–25

Yhteenveto: IVI-28:n osalta ei ole tutkimuksia. IVI-32 on osoittanut yhden tutkimuksen perusteella riittävää toistettavuutta lyhyellä aikavälillä ja se on tuottanut samansuuntaiset tulokset itse täytettynä ja haastattelijan täyttämänä.

Sisäinen yhdenmukaisuus

IVI-32

IVI-32:n kokonaistuloksen ja viiden osa-alueen sisäinen yhdenmukaisuus «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32:

  • kokonaistulos α=0.96
  • vapaa- aika α=0.88
  • kotiaskareet α=0.80
  • sosiaalinen α=0.85
  • liikkuminen α=0.89
  • henkinen hyvinvointi α=0.88

Jäännösarvojen pääkomponenttianalyysi (Test of Local Independence) tuki IVI-32:n yksiulotteisuutta « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19.

Gothwalin ym. (2013) «Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910.»12 keratokonuspotilailla tekemässä tutkimuksessa Rasch-analyysi antoi viitteitä mittarin moniulotteisuudesta. Kun mittari jaettiin kahteen osa-alueeseen, nämä täyttivät yksiulotteisuuden kriteerit.

IVI-28

Lamoureux ym. (2007a) «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20 tutkimuksessa IVI-28:n eri osa-alueiden sisäinen yhdenmukaisuus vaihteli välillä α=0.89–0.91 (”liikkuminen ja riippumattomuus”, ”henkinen hyvinvointi”, ”lukeminen ja tiedonsaanti”). Kunkin osa-alueen sisältämät osiot mittaavat näin ollen yhdenmukaisesti samaa konstruktiota (näkövammasta johtuvat koetut osallistumisen rajoitukset). Tutkimus tuki myös osa-alueiden yksiulotteisuutta.

Glaukooma- ja ikärappeumapotilailla tehdyissä tutkimuksissa jäännösarvojen pääkomponenttianalyysi ei tuonut esiin viitteitä IVI-28:n moniulotteisuudesta «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22, «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23. IVI-28 kokonaistuloksen ja kolmen osa-alueen sisäinen yhdenmukaisuus «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28

  • kokonaistulos: normaalinäköisten ryhmä α=0.99, kaihipotilasryhmä α=0.78
  • "lukeminen ja tiedon saanti": normaalinäköisten ryhmä α=0.98, kaihipotilasryhmä α=0.73
  • "liikkuminen ja riippumattomuus": normaalinäköisten ryhmä α=0.97, kaihipotilasryhmä α=0.86
  • "henkinen hyvinvointi": normaalinäköisten ryhmä α=0.97, kaihipotilaiden ryhmä α=0.72

Kahramanin (2019) «Kahraman NS, Sevim DG, Öner A. Cross-Validation of the Turkish Version of the 28-Item Impact of Vision Impairment Profile Test. Open J Ophtalmol 2019;9:194-202.»15 tutkimuksessa eri osa-alueiden yhdenmukaisuus vaihteli välillä α=0.80–0.92.

Yhteenveto: IVI-28:n (ja IVI-32:n) sisäinen yhdenmukaisuus on todettu hyväksi.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

IVI-28

Yhteenveto: IVI-28-mittarin muutosherkkyyttä ei ole tutkittu uusimmilla menetelmillä ja siitä tarvitaan lisätutkimuksia.

Lattia- ja kattoefekti

Lamoureuxin ym. (2006) « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19 tutkimus osoitti, että Rasch-skaalatussa IVI-28:ssa vastaukset kohdentuvat hyvin vastausasteikolle, eikä ollut todettavissa lattia- tai kattoefektiä.

Glaukoomapotilailla ilmeni kattovaikutusta. Tämä johtui todennäköisesti tutkittavien varsin hyvästä keskeisen näön tarkkuudesta (≥ 6/9) «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22.

Myös lievemmin näkövammaisilla kaihipotilailla ilmeni viitteitä kattovaikutuksesta «Pesudovs K, Caudle LE, Rees G ym. Validity of a visual impairment questionnaire in measuring cataract surgery outcomes. J Cataract Refract Surg 2008;34(6):925–933.»26.

Goldsteinin ym. (2018) «Goldstein JE, Fenwick E, Finger RP ym. Calibrating the Impact of Vision Impairment (IVI): Creation of a Sample-Independent Visual Function Measure for Patient-Centered Outcomes Research. Transl Vis Sc»11 laajassa monikeskustutkimuksessa todettiin, ettei IVI:n osiot kohdennu optimaalisesti erittäin hyvän tai huonon näkökyvyn omaavilla.

Yhteenveto: Useammassa tutkimuksessa on todettu IVI:n osioiden hyvä kohdentuvuus eikä ole todettu lattia- ja kattoefektiä. Tämä viittaa siihen, että IVI-28 voidaan käyttää arvioitaessa osallistumisen rajoituksia eriasteisesti näkövammaisilla. Muutamissa lievemmin näkövammaisten ryhmissä (kaihipotilaat, glaukoomapotilaat) on tullut kuitenkin viitteitä kattoefektistä tai erittäin vaikeasti heikkonäköisillä lattiaefektistä.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

IVI-28 mittarista/kyselystä tai sen edeltäjästä (IVI-32) ei ole toistaiseksi käyttökokemuksia Suomessa.

Englanninkielisen 28-osioisen IVI-kyselyn täyttämiseen kuluu aikaa keskimäärin 12 minuuttia, joten se on riittävän lyhyt myös kliiniseen käyttöön « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19. Heikkonäköinen henkilö voi täyttää sen itse tai se voidaan täyttää haastattelemalla (suositus, ellei henkilö näe fonttikokoa 18). Näkövamman aiheuttamien osallistumisen rajoitteiden lisäksi IVI-28:n kolmen osa-alueen rakenne mahdollistaa myös heikkonäköisen henkilön kuntoutustarpeiden eriytyneemmän arvioinnin ja näin kuntoutuksen kohdentamisen keskeisimmille alueille.

Tutkimusten tiedot

Keeffe ym. 1998 (Australia) «Keeffe JE, McCarty CA, Hassell JB ym. Description and measurement of handicap caused by vision impairment. Aust N Z J Ophthalmol 1999;27(3–4):184–186.»17

  • Tarkoitus: arvioida näön menetyksen vaikutus aikuisten toimintaan
  • N = 53, ikä 26 - 87 vuotta, sukupuolijakauma ei tiedossa
  • laadullinen tutkimus, fokusryhmähaastattelut, kolme eri ryhmää: 1) The Association for the Blind -päiväkeskus, 2) Royal Victorian Eye and Ear Hospital (RVEEH) -sairaalan potilaat. 3) "maaseutu"-ryhmä.
  • diagnoosit: diabeettinen retinopatia, glaukooma, ikärappeuma (AMD), synnynnäinen näkövamma, retinitis pigmentosa ja kaihi.

Keeffe ym. 1999 (Australia) «Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18.»16

  • Tarkoitus: kehittää väline, jolla voidaan arvioida näkövamman aiheuttamaa haittaa toiminnan eri osa-alueilla. Impact of Vision Impairment (IVI)-mittarin ensimmäinen vaihe (76 kysymystä).
  • N= 95, keski-ikä 67 vuotta (vaihteluväli 18 - 91 vuotta)
  • miehiä 36 %, naisia 64 %
  • lähes 25 %:lla ei ollut toiminnallista näköä, 50 %:lla näön tarkkuus >6/60.

Hassell ym. 2000 (Australia) «Hassell JB, Weih LM, Keeffe JE. A measure of handicap for low vision rehabilitation: the impact of vision impairment profile. Clin Exp Ophthalmol 2000;28(3):156-61.»13

  • Tarkoitus: kehittää IVI:stä käytännöllisempi ja pätevämpi väline heikkonäköisten kuntoutukseen. Tutkimuksen tuloksena syntyi IVI-32
  • N=256, keski-ikä 71 ± SD 16 vuotta, vaihteluväli 19–96 vuotta
  • 64 % naisia
  • kaikkien tutkittavien paras korjattu näöntarkkuus < 6/18 tai itse raportoitu näkökentän kaventuminen
  • näkövamman vaikeusaste: kohtalainen 56 % (näöntarkkuus < 6/18-6/60), vaikea-asteinen 16 % (näöntarkkuus <6/60-3/60), syvä 17 % (näöntarkkuus <3/60) ja 5 % ei hyödynnettävää näköä
  • diagnoosit (itse raportoidut näkövamman syy): ikä-rappeuma 40 %, retinopatia (24 %, glaukooma 21 %, muut syyt (12 %) ja kaihi (2 %). Kahden henkilön näkövamman syy ei tiedossa
  • näkövammautumisesta kulunut aika keskimäärin 13 vuotta ± keskihajonta 17 vuotta, mediaani 7 vuotta, vaihteluväli 0–87 vuotta

Weih ym. 2002 (Australia) «Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935.»32

  • Tarkoitus: tutkia IVI- 32:n psykometrisia ominaisuuksia
  • N= 115, keski-ikä 72 ± SD 14 vuotta, vaihteluväli 25 – 98 vuotta • miehiä 39 %, naisia 61 %
  • näöntarkkuus tutkimushetkellä: näkökenttäpuutoksia ja näöntarkkuus > 6/12 (18 %); 6/12-6/18 (34 %); 6/18-6/60 (29 %); 6/60 (18 %). Lähinäkö: N8 (41 %), N20 (41 %), N48 tai alle (18 %). N=fonttikoko
  • diagnoosit: ikärappeuma (39 %), glaukooma (22 %), diabeettinen retinopatia (15 %), muu; kaihi, muu retinopatia (24 %)
  • näkövammautumisesta kulunut aika keskimäärin 12 vuotta ± keskihajonta 17 vuotta, mediaani 4 vuotta, vaihteluväli <1 - 74 vuotta,
  • Kuulovamma (29 %), lisäsairauksia (85 %)
  • Mittarina lisäksi SF-12 (Psyykkinen osa-alue ja Fyysinen osa-alue)

Lamoureux ym. 2004 (Australia) «Lamoureux EL, Hassell JB, Keeffe JE. The determinants of participation in activities of daily living in people with impaired vision. Am J Ophthalmol 2004;137(2):265–270.»18

  • Tarkoitus tutkia osallistumisen rajoituksia IVI-32:lla diabeettista retinopatiaa sairastavilla henkilöillä
  • N=45, keski-ikä 67.5±13.1 vuotta, vaihteluväli 30–92 vuotta
  • miehiä 20 (44 %), naisia 25 (56 %)
  • näöntarkkuus ensimmäisessä tapaamisessa: lievä <20/40-20/60 (32 %), kohtalainen <20/60- 20/200 (43 %), vaikea <20/200 (25 %)
  • näönmenetyksestä kulunut aika: mediaani 2 vuotta (vaihteluväli 0–33 vuotta)
  • päädiagnoosi: diabeettinen retinopatia, kaikilla nuoruustyypin diabetes
  • lisäsairaudet: kyllä 96 %, ei 4 %
  • mittarina lisäksi SF-12 (Psyykkinen osa-alue ja Fyysinen osa-alue)

Boer ym. 2004 (Hollanti) «de Boer MR, Moll AC, de Vet HC ym. Psychometric properties of vision-related quality of life questionnaires: a systematic review. Ophthalmic Physiol Opt 2004;24(4):257–273.»4

  • Tarkoitus: tehdä systemaattinen kirjallisuushaku näkövammaisille suunnatuista elämänlaatumittareista ja kuvata mittareiden psykometrisia ominaisuuksia ja niiden kohderyhmiä
  • 31 elämänlaatumittaria arvioitiin etukäteiskriteerien perusteella
  • useimmat mittarit oli kohdennettu kaihipotilaille tai näkövammaisille henkilöille yleensä

Hassell ym. 2006 (Australia) «Hassell JB, Lamoureux EL, Keeffe JE. Impact of age related macular degeneration on quality of life. Br J Ophthalmol 2006;90(5):593–596.»14

  • Tarkoitus: kuvata ikärappeuman (AMD) vaikutusta elämänlaatuun ja tutkia yhteyttä näkemiseen, terveyteen ja taustamuuttujiin.
  • N=106, 66 % naisia
  • keski-ikä 83.6 vuotta (64–98 vuotta)
  • mediaani-ikä, jolloin näkö menetetty, 76 vuotta
  • 25 %:lla lievä näkövamma, 75 %:lla kohtalainen tai vaikea näkövamma (kaukonäöntarkkuus)
  • IVI-32:n lisäksi mittarina SF-12 fyysinen ja psyykkinen osa-alue
  • 2 %:lla liitännäissairauksia, joista 60 % arvioi niiden vaikuttavan vain vähän päivittäiseen elämään

Lamoureux ym. 2006 (Australia) « Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–»19

  • Tarkoitus: tutkia IVI 32:n psykometrisia ominaisuuksia Rasch-analyysia käyttäen
  • N= 314, keski-ikä 78,4± SD 12,9 vuotta, vaihteluväli 21 - 102 vuotta
  • tutkimusjoukko koostui ensimmäistä kertaa näönkuntoutuspalvelujen piiriin lähetetyistä
  • miehiä 37 %, naisia 63 %
  • näöntarkkuus tutkimushetkellä: 6/12–6/18 (42 %), 6/18–6/60 (47 %), 6/60 (11 %), lähinäkö: N8 tai parempi (50 %), <N8–N20 (31 %), <N20–N48 (12 %), <N48 (7 %) (N=fonttikoko)
  • diagnoosit: ikärappeuma (54 %), diabeettinen retinopatia (16 %), glaukooma (12 %), muu (18 %)
  • näkövammautumisesta kulunut aika: mediaani 3 vuotta (keskihajonta 0.84)
  • lisäsairauksia (82 %), lisäsairauksien vaikutus päivittäiseen elämään: ei lainkaan (24 %), vähän (35 %), paljon (41 %)

Lamoureux ym. 2007a (Australia) «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol V»20

  • Tarkoitus: arvioida ja validoida IVI-28:n ala-asteikkorakennetta konfirmatorisen faktorianalyysin ja Rasch-analyysin avulla käytettäväksi kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin
  • N =319, keski-ikä 78,4 ± SD 12,9 vuotta (vaihteluväli 21 – 102 vuotta)
  • miehiä 37 %, naisia 63 %
  • näöntarkkuus ≥ 6/12 ja näkökenttäpuutoksia (14 %), < 6/12 - 6/18 (28 %), < 6/18 - 6/60 (47 %), < 6/60 (11 %) • lähinäkö ≥ N8 (49 %); < N8–N20 (30 %); < N20–N48 (11 %); < N48 (7 %) (N=fonttikoko)
  • diagnoosit: ikärappeuma (54 %), diabeettinen retinopatia (16 %), glaukooma (12 %), muu (18 %)
  • näkövammautumisesta kulunut aika: mediaani 3±0.84 vuotta
  • lisäsairauksia: kyllä (81 %), ei (19 %)
  • lisäsairauksien vaikutus päivittäiseen elämään: ei lainkaan (19 %), vähän (30 %), paljon (34 %), ei vastausta (17 %)
  • mittarina lisäksi SF-12

Lamoureux ym. 2007b (Australia) «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The effectiveness of low-vision rehabilitation on participation in daily living and quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2007b;48(4):1476–1482.»21

  • Tarkoitus: arvioida IVI-28:n avulla moniammatillisen kuntoutusohjelman vaikuttavuutta elämänlaatuun
  • N= 192, keski-ikä 80.3±13 vuotta
  • miehiä 35 % ja naisia 65 %
  • asuinympäristö: kaupunki (87 %), maaseutu (13 %)
  • näöntarkkuus >6/12 ja kaventunut näkökenttä (12 %); <6/12–6/18 (26 %); <6/18–6/60 (52 %); <6/60 (11 %)
  • diagnoosit: ikärappeuma (AMD) (61 %), diabeettinen retinopatia (12 %), glaukooma (9 %), muut retinopatiat (10 %), muut silmäsairaudet (8 %)
  • lisäsairauksia: kyllä (81 %), ei (19 %) • lisäsairauksien vaikutus päivittäiseen elämään: ei lainkaan (24 %), vähän (34 %), paljon (42 %)
  • näkövammautumisesta kulunut aika keskimäärin 6.2±9.4 vuotta
  • kyselyt ennen kuntoutusta ja 3 - 6 kuukautta sen jälkeen
  • kuntoutusohjelman kesto oli yksilöllisten tavoitteiden mukainen, korkeintaan kuusi kuukautta.
  • mukana myös SF-12 -mittari (Psyykkinen osa-alue ja Fyysinen osa-alue)

Lamoureux ym. 2007c (Australia) «Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688.»22

  • Tarkoitus: tutkia IVI-28:n validiteettia glaukoomapotilailla
  • N= 175
  • keski-ikä 71.1±SD11.8 vuotta, vaihteluväli 23–93 vuotta
  • miehiä 54 %, naisia 46 %
  • mukaanottokriteeri: näöntarkkuus molemmissa silmissä 6/60, glaukooman aiheuttama näkökenttäpuutos toisessa silmässä ja luotettava näkökenttätesti (automaattiperimetri).
  • poissulkukriteerit: jos henkilöllä taustahistoriassa muu kuin glaukooman aiheuttama optinen neuropatia, verkkokalvopatologia, sarveiskalvosamentuma, pupillimioosi tai silmien kirurginen toimenpide viimeisen 3 kuukauden aikana
  • diagnoosit: avokulmaglaukooma (65 %), muu glaukooma (35 %)
  • näöntarkkuus paremmassa silmässä: ≥6/9 (87 %); 6/12 - 6/18 (11 %); < 6/18 - 6/60 (2 %)
  • näöntarkkuus heikommassa silmässä ≥ 6/9 (61 %); 6/12-6/18 (31 %); < 6/18-6/60 (19 %),
  • paremman silmän näkökenttäpuutos: lievä näkökenttäpuutos (42 %), kohtalainen näkökenttäpuutos (26 %), vaikea näkökenttäpuutos (32 %)
  • heikomman silmän näkökenttäpuutos: lievä näkökenttäpuutos (43 %), kohtalainen näkökenttäpuutos (20 %), vaikea näkökenttäpuutos (37 %)

Lamoureux ym. 2007d (Australia) «»?

  • Tarkoitus: tutkia IVI-28 käyttäen parantaako kaihileikkaus elämänlaatua yleisesti ja tietyillä osa-alueilla varhaisvaiheen ikärappeumaa sairastavilla potilailla
  • N=56
  • mukaanottokriteerit: ≥ 50 vuotta, merkittävä kaihi ja varhaisvaiheen ikärappeuma, kaikille harkittiin kaihileikkausta
  • miehiä 36 %, naisia 64 %
  • tutkittavat satunnaistettiin kahteen ryhmään: ”varhennettu leikkaus” (n=29) ja ”standardi leikkaus/odotusaika 6 kuukautta” (n=27)
  • keski-ikä 78.9 ± SD 5.7 vuotta
  • näön heikentymisestä kulunut aika keskimäärin 3.9 ± 11,4 vuotta
  • näöntarkkuus leikattavassa silmässä 0.39 logMAR (+/- 0.24)
  • näöntarkkuus toisessa silmässä -0.25 logMAR (+/- 0.27)
  • IVI-28, sosiodemografiset ja kliiniset tiedot kerättiin lähtötilanteessa ja seurantavaiheessa 6kk lähtötilanteen jälkeen

Lamoureux ym. 2008 (Australia) «Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairme»23

  • Tarkoitus: arvioida, onko IVI-28 validi mittaamaan päivittäistoimintoihin osallistumisen rajoitteita ja kuntoutumista silmänpohjan ikärappeumaa (AMD) sairastavilla, eriasteisesti näkövammaisilla potlailla
  • N= 219
  • keski-ikä 82.8±SD 7,4 vuotta, vaihteluväli 63 – 103 vuotta miehiä 34 %, naisia 66 %
  • rekrytoitiin julkisen terveydenhuollon silmäklinikalta (Royal Victorian Eye and Ear Hospital) ja näönkuntoutuskeskuksista ympäri Victorian osavaltiota (Australia)
  • mukaanottokriteerit: näöntarkkuus <6/12, ikä ≥ 18 vuotta, pääasiallinen näkövamman aiheuttaja ikärappeuma (AMD)
  • näöntarkkuus: <6/12–6/18) (22 %), <6/18–6/60 (55 %); <6/60) (23 %)
  • näkövammautumisesta kulunut aika, mediaani 3 vuotta (vaihteluväli 0.1 - 54 vuotta)
  • lisäsairauksia kyllä 76 %, ei 19 % (huom. tieto puuttuu yhdeltä henkilöltä)
  • lisäsairauksien vaikutus päivittäiseen elämään: ei lainkaan (25 %), vähän (36 %), paljon (38 %), huom. tieto puuttuu yhdeltä osallistujalta)

O´Connor ym. 2008 (Australia) «O'Connor PM, Lamoureux EL, Keeffe JE. Predicting the need for low vision rehabilitation services. Br J Ophthalmol 2008;92(2):252–255.»24

  • Tarkoitus: määritellä heikkonäköisen henkilön kuntoutustarpeita ennustavat riippumattomat tekijät käyttäen IVI-28 mittaria arvioitaessa päivittäisessä elämässä esiintyvien näköspesifien osallistumisen rajoitusten vaikutusta elämänlaatuun
  • N=477, (näkökeskusten potilaita)
  • keski-ikä 71,8±SD 15.4 vuotta
  • miehiä 44 %, naisia 56 %
  • Diagnoosi: ikärappeuma (44 %), diabeettinen retinopatia (22 %), glaukooma (13 %), muu verkkokalvosairaus (10 %), muu (10 %)
  • näkövammautumisesta kulunut aika: mediaani 4v (vaihteluväli 0.17- 84 vuotta)
  • lievä näkövamma <6/12-6/18 (26 %), kohtalainen näkövamma <6/18-6/60 (51 %) ja vaikea näkövamma <6/60 (23 %)
  • lisäsairauksia: kyllä 77 %, ei 23 %
  • lisäsairauksien vaikutus päivittäiseen elämään: ei lainkaan (30 %), vähän (31 %), paljon (39 %)

Pesudovs ym. 2008 (Australia) «Pesudovs K, Caudle LE, Rees G ym. Validity of a visual impairment questionnaire in measuring cataract surgery outcomes. J Cataract Refract Surg 2008;34(6):925–933.»26

  • Tarkoitus: Tutkia IVI-28 validiteettia kaihipotilailla
  • N=181
  • keski-ikä 72.2±11.9 vuotta
  • miehiä 39 %, naisia 61 %
  • binokulaarinen näöntarkkuus 6/10 (vaihteluväli 6/3.8–6/30)
  • osalla kaihi vain toisessa silmässä, osalla molemmissa silmissä ja osa odotti toisen silmän kaihileikkausta (41 %)
  • muu silmäsairaus: kyllä (25 %), ei (75 %)
  • kaihi ollut keskimäärin 2 vuotta (vaihteluväli 0–31 vuotta)
  • lisäsairauksia: kyllä (65 %), ei (35 %)

Rees ym. 2010 (Australia) «Rees G, Tee HW, Marella M ym. Vision-specific distress and depressive symptoms in people with vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2010;51(6):2891–2896.»29

  • Tarkoitus: tutkia ennustaako näöstä aiheutuva stressi (IVI 28:n ”emotionaalinen hyvinvointi”- osa-alue) masennusoireiden riskiä näkövammaisilla henkilöillä.
  • N=143
  • miehiä 41 %, naisia 59 %
  • Ikä keskimäärin 76.20±SD 11.79 vuotta, vaihteluväli 24–97 vuotta
  • mukaanottokriteerit: näöntarkkuus <6/12 paremmassa silmässä, >18 vuoden ikä, ei kognitiivista heikentymistä
  • diagnoosi: ikärappeuma (56.6 %), diabeettinen retinopatia (24.5 %), glaukooma (9.8 %), muu (9.1 %) • näkövammautumisesta kulunut aika: keskimäärin 8.46 ±SD12.97 vuotta, vaihteluväli 0–81 vuotta
  • osallistujat rekrytoitiin julkisten ja yksityisten silmäpoliklinikoiden asiakkaista Melbournessa
  • näöntarkkuus 0.3<LogMar≤0.48 (31.7 %), 0.48<LogMar≤1.0 (49.7 %), <1.0LogMar (18.2 %)
  • PHQ-9 (Patient Health Questionnaire), masennusoireilun arviointi
  • SF-12 mittari, yleisen terveyden tilan arviointi o MOS:n Sosiaalisen tuen arviointi (Medical Outcomes Study, Social Support Study)

O’Connor ym. 2010 (Tyynen valtameren saaret, vain abstrakti käytettävissä) «O'Connor PM, Scarr BC, Lamoureux EL ym. Validation of a quality of life questionnaire in the Pacific Island. Ophthalmic Epidemiol 2010;17(6):378–386.»25

  • Tarkoitus: mukauttaa ja validoitu IVI-32 Tyynen valtameren saarivaltioissa käytettäväksi (melanesian kielinen IVI_M)
  • syvähaastattelu n=24 ja pilotointi n=67
  • varsinainen uusi tutkimusjoukko N=189
  • näkövammaisuuden aste: lievä, kohtalainen tai vaikea näkövamma n= 117 (62 %), toisen silmän näön heikkous n=39 ja normaali näkö n=33

Finger ym. 2011 (Saksa) «Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619.»8

  • Tarkoitus: validoida saksan kielelle käännetty IVI-28 ja määritellä näkövamman vaikeusasteen, silmätilanteen ja näköön kytkeytyvän elämänlaadun yhteys
  • N=184
  • miehiä 39 %, naisia 60 %
  • keski-ikä 69± SD 15.5 vuotta, vaihteluväli 21–90 vuotta
  • mukaanottokriteerit: näöntarkkuus <6/12 tai pitkäaikainen silmäoireilu (ei välttämättä näkövammaa), ikä vähintään 18 vuotta ja saksan kielen taito
  • diagnoosi: silmänpohjan ikärappeuma (29.3 %), muut verkkokalvosairaudet (26.6 %), diabeettinen retinopatia (14.7 %) ja glaukooma (8.2 %).
  • yleisimmät lisäsairaudet: verenpainetauti (59.2 %), sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus (46.2 %) diabetes (29.9 %)
  • yli puolet koki terveydentilansa enintään kohtalaiseksi (57.6 %)
  • osallistujien keskimääräinen näöntarkkuus paremmassa silmässä 0.41± SD0.35 logMAR
  • vaikeasti tai keskivaikeasti näkövammaisia 34.8 %, lievästi näkövammaisia 26.6 %, ei näkövammaa 38.6 %

Finger ym. 2014 (Australia) «Finger RP, Tellis B, Crewe J ym. Developing the impact of Vision Impairment-Very Low Vision (IVI-VLV) questionnaire as part of the LoVADA protocol. Invest Ophthalmol Vis Sci 2014b;55(10):6150-6158.»10

  • Tarkoitus: arvioida VEGF-hoidon (kasvutekijäestäjälääkehoito) vaikutusta näköön kytkeytyvään elämänlaatuun kosteaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavilla rutiinipraktiikassa
  • n=169 kosteaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavaa, joilla oli VEGF-hoito
  • keski-ikä 70±6 vuotta
  • 56 % naisia
  • IVI-28 kysely tehtiin lähtötilanteessa (n=169), 6 kuukauden seurantavaiheessa (n=138) ja 12 kuukauden seurantavaiheessa (n=120) rutiini VEGF-hoito kuukausittain tapahtuvin seurannoin ja tarvittavin uusintahoidoin

Gothwal ym. 2013 (Intia) «Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910.»12

  • Tarkoitus: määritellä onko IVI-32 validi sarveiskalvon kartiopullistumaa (keratoconus) sairastavien henkilöiden näköön kytkeytyvän elämänlaadun (VrQol) mittari Intiassa ja tutkia miten elämänlaatu vaihtelee sairauden vaikeusasteen mukaan otoksessa
  • N = 160
  • miehiä 63 %, naisia 37 %
  • keski-ikä 23.3± SD 5.8 vuotta, vaihteluväli 18–53 vuotta
  • kaikki potilaat rekrytoitiin samasta sairaalasta
  • mukaanottokriteerit: keratokonus molemmissa silmissä; ikä > 18 vuotta, kielitaito: englanti (72 %), telugu tai hindi; ei merkittävää kognitiivista heikentymistä
  • näkötilanne: binokulaarinen näöntarkkuus ≥ 20/20 (0.00 logMAR) 73 (46 %) <20/20 (0.00 logMAR) 87 (54 %)
  • sairauden aste: vaikea (63 %), kohtalainen (37 %), lievä (0 %)
  • sairauden kesto (itse määriteltynä) vaihteluväli <1 - 27 vuotta, keskiarvo 4,5± SD4.9 vuotta, mediaani 3 vuotta

Ratanasukon ym. 2016 (Thaimaa) «Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Tha»28

  • Tarkoitus: validoida IVI-28 thainkielinen versio ja tutkia näköön kytkeytyvää elämänlaatua Etelä-Thaimaassa
  • N=120
  • tutkittavat Songklanagarindin sairaalasta
  • diagnoosi: ikärappeuma (20 %), kaihi (20 %), diabeettinen retinopatia (20 %), glaukooma (20 %) ja kontrolliryhmänä ei näkövammaa (20 %)
  • ikä: kontrolliryhmän keski-ikä 52.8±6.7 vuotta, kaihipotilaat keski-ikä 69.4±11.8 vuotta, ikärappeumapotilaat keski-ikä 69.7±9.5 vuotta, diabeettista retinopatiaa sairastavat keski-ikä 62.5±9.3 vuotta, glaukoomapotilaat keski-ikä 59.8±17.6 vuotta
  • sukupuolijakauma: kontrolliryhmä: miehiä 26.7 %; kaihipotilaat: miehiä 36.7 %; ikärappeumapotilaat: miehiä 70 %; diabeettista retinopatiaa sairastavat: miehiä 36.7 %; glaukoomapotilaat: miehiä 46.7 %

näkötilanne,

  • kohtalaisen vaikea näkövamma (näöntarkkuus 20/50-20/100): kontrolliryhmä 0 %, kaihipotilaat 40 %, ikärappeumapotilaat 16.7 %, diabeettista retinopatiaa sairastavat 26.7 %, glaukoomapotilaat 16.7 %
  • sokeus (näöntarkkuus <20/200): kontrolliryhmä 0 %, kaihipotilaat 0 %, ikärappeumapotilaat 13.3 %, diabeettista retinopatiaa sairastavat 6.7 %, glaukoomapotilaat 6.7 %

Ang ym. 2018 (Englanti, vain abstrakti käytettävissä) «Ang M, Man R, Fenwick E ym. Impact of type I Boston keratoprosthesis implantation on vision-related quality of life. Br J Ophthalmol 2018;102(7):878–881.»1

  • Tarkoitus: Arvioida sarveiskalvoproteesin (Boston I tyyppi) vaikutusta näköön kytkeytyvään elämänlaatuun henkilöillä, joilla oli bilateraalinen sarveiskalvoperäinen sokeus
  • N=33
  • keski-ikä 56±12 vuotta
  • miehiä 67 %
  • näkötilanne: paras korjattu näöntarkkuus operoitavassa silmässä oli keskimäärin sormenlukua n.60cm (2 jalkaa), toisessa silmässä 20/240
  • IVI-28 täytettiin lähtötilanteessa ja toistettiin 3-6 kuukauden kuluttua leikkauksesta, kun tilanne näöntarkkuuden osalta oli vakiintunut

Fenwick ym. 2016 (Kiina/Singapore) «Fenwick EK, Ong PG, Sabanayagam C ym. Assessment of the psychometric properties of the Chinese Impact of Vision Impairment questionnaire in a population-based study: findings from the Singapore Chines»5

  • Tarkoitus: tutkia kiinankielisen IVI-32:n validiteettia väestöpohjaisessa otoksessa
  • Singapore Chinese Eye -tutkimus 2009–2011, väestöpohjainen tutkimus näkövammaisuuden ja silmäsairauksien esiintyvyydestä ja riskitekijöistä Kiinan Singaporelaisilla
  • N=3353, joista näkövammaisia 27.2 % (n=912)
  • näöntarkkuus: paremmassa silmässä <6/12

Fenwick ym. 2017 (Singapore) «Fenwick EK, Man RE, Rees G ym. Reducing respondent burden: validation of the Brief Impact of Vision Impairment questionnaire. Qual Life Res 2017;26(2):479–488.»6

  • Tarkoitus: arvioida näkemiseen liittyvää elämänlaatua kosteaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavilla aasialaisessa väestössä.
  • 162 tutkittavaa Aasian AMD fenotyyppi tutkimusjoukosta ja 105 satunnaisesti valittua ikä- ja sukupuolivakioitua kontrollihenkilöä väestöpohjaisesta Singaporen kiinalaisia koskevasta silmätutkimuksesta.
  • tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään ikärappeumatyypin mukaan: 63.6 %:lla PCA (polypoidal choroidal vasculopathy) ja 36.4 %:lla oli tyypillinen ikärappeuma
  • mittarina IVI-28:n 3 osa-aluetta

Runjic ym. 2017 (Kroatia) «Runjic T, Sikiric D, Penava L. Gender Differences in Self-Perceived Quality of Life (GOL) among People with Glaucoma. Hrvatska revija za rehabilitacijska istrazivanja 2017;53(Supplement):163-174.»30

  • Tarkoitus: tutkia, onko glaukooman vuoksi näkövammautuneiden miesten ja naisten välillä eroja koetussa elämänlaadussa/koetuissa osallistumisen rajoitteissa
  • N=150
  • 92 naista, 58 miestä, kaikilla pitkälle edennyt glaukooma
  • keski-ikä 74 vuotta
  • näkötilanne: paremman silmän näöntarkkuus ≤0.5 ja näkökenttäpuutos keskimäärin suurempi kuin 12dB (Octopus laitteella mitattuna)
  • mittarina IVI-28

Goldstein ym. 2018 (Monikeskustutkimus) «Goldstein JE, Fenwick E, Finger RP ym. Calibrating the Impact of Vision Impairment (IVI): Creation of a Sample-Independent Visual Function Measure for Patient-Centered Outcomes Research. Transl Vis Sc»11

  • Tarkoitus: IVI-kyselyn osioiden kalibrointi yhdistämällä tutkimustietoa useista syistä näkövammautuneilla henkilöillä useissa maissa tehdyistä tutkimuksista.
  • 8 datasettiä
  • 2867 henkilön IVI-kyselyjen vastaukset
  • raaka-aineistona IVI-76, IVI-32 ja IVI-28 (poimittiin IVI-28 kysymykset)
  • tutkimushenkilöiden ikä >18 vuotta, vaihteluväli 18–103 vuotta, mediaani 62 vuotta
  • tutkimushenkilöt Australiasta, Intiasta ja USA:sta
  • näöntarkkuus vaihteli välillä 20/20 (1.0) - ei valontajua
  • ensisijainen diagnoosi oli ikärappeuma (29 %)

Kahraman ym. 2019 (Turkki) «Kahraman NS, Sevim DG, Öner A. Cross-Validation of the Turkish Version of the 28-Item Impact of Vision Impairment Profile Test. Open J Ophtalmol 2019;9:194-202.»15

  • Tarkoitus: kääntää IVI-28 turkin kielelle ja tutkia sen validiteettia ja luotettavuutta
  • N=256 (joista 30 ei-näkövammaista)
  • mukaanottokriteerit: näöntarkkuus paremmassa silmässä parhaalla lasikorjauksella < 6/12 (0.5), verkkokalvosairausdiagnoosi (RP, ikärappeuma, diabeettinen retinopatia, ikä > 18 vuotta)
  • ikä 18–88 vuotta (keski-ikä 53,67 +/-SD 17,22 vuotta)
  • Dg: RP 41 %, ikärappeuma 30 %, diabeettinen retinopatia 29 %
  • naisia 44,1 %
  • IVI-28

Pondorfer ym. 2019 (Saksa) «Pondorfer SG, Terheyden JH, Heinemann M ym. Association of Vision-related Quality of Life with Visual Function in Age-Related Macular Degeneration. Sci Rep 2019;9(1):15326.»27

  • Tarkoitus: tutkia, mitkä näkötoimintojen mittaustulokset ovat vahvimmin yhteydessä näköön kytkeytyvään elämänlaatuun ikärappeumaa sairastavilla.
  • N=90
  • tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: "varhainen ikärappeuma" (n=10), "keskivaikea ikärappeuma" (n=42) ja "myöhäisvaiheen ikärappeuma" (n=38)
  • keski-ikä 73.9 +/-8.4 vuotta
  • naisia 69 %
  • poissulkukriteerit: ikä<50 vuotta, näköön mahdollisesti vaikuttava sarveiskalvopoikkeavuus, amblyopia, diabetes, glaukooma, näköön vaikuttava neurologinen tai systeeminen sairaus, taittovirhe > 6 D ja >2D hajataitto
  • tutkimukset: näkötoimintoihin liittyvät testit ja kuvantamistutkimuksia
  • näkötoimintoihin liittyvät tutkimukset: paras korjattu näöntarkkuus (ETDRS ja MAC-VA), näöntarkkuus matalissa valaistusolosuhteissa, kontrastiherkkyys (Pelli-Robson), lukunopeus (varhainen ja keskivaikea ikärappeuma"-ryhmillä, keskeisen näön herkkyys (S-MAIA)
  • IVI-28

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Liisa Lahtinen, neuropsykologi, FK

Päivi Ritvanen, sosionomi YAMK

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäiset lähteet

IVI-32:Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935 «PMID: 11923230»PubMed.

IVI-28:Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–4741 «PMID: 17065481»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Ang M, Man R, Fenwick E ym. Impact of type I Boston keratoprosthesis implantation on vision-related quality of life. Br J Ophthalmol 2018;102(7):878–881 «PMID: 28928267»PubMed.
  2. Cochrane G, Lamoureux E, Keeffe J. Defining the content for a new quality of life questionnaire for students with low vision (the Impact of Vision Impairment on Children: IVI_C). Ophthalmic Epidemiol 2008;15(2):114–120 «PMID: 18432495»PubMed.
  3. Cochrane GM, Marella M, Keeffe JE ym. The Impact of Vision Impairment for Children (IVI_C): validation of a vision-specific pediatric quality-of-life questionnaire using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(3):1632–1640 «PMID: 21178144»PubMed.
  4. de Boer MR, Moll AC, de Vet HC ym. Psychometric properties of vision-related quality of life questionnaires: a systematic review. Ophthalmic Physiol Opt 2004;24(4):257–273 «PMID: 15228503»PubMed.
  5. Fenwick EK, Ong PG, Sabanayagam C ym. Assessment of the psychometric properties of the Chinese Impact of Vision Impairment questionnaire in a population-based study: findings from the Singapore Chinese Eye Study. Qual Life Res 2016;25(4):871–880 «PMID: 26420045»PubMed.
  6. Fenwick EK, Man RE, Rees G ym. Reducing respondent burden: validation of the Brief Impact of Vision Impairment questionnaire. Qual Life Res 2017;26(2):479–488 «PMID: 27558785»PubMed.
  7. Fenwick EK, Loe BS, Khadka J ym. Optimizing measurement of vision-related quality of life: a computerized adaptive test for the impact of vision impairment questionnaire (IVI-CAT). Qual Life Res 2020;29(3):765–774 «PMID: 31707693»PubMed.
  8. Finger RP, Fenwick E, Marella M ym. The impact of vision impairment on vision-specific quality of life in Germany. Invest Ophthalmol Vis Sci 2011;52(6):3613–3619 «PMID: 21357395»PubMed.
  9. Finger RP, Guymer RH, Gillies MC ym. The impact of anti-vascular endothelial growth factor treatment on quality of life in neovascular age-related macular degeneration. Ophthalmology 2014a;121(6):1246–1251 «PMID: 24518613»PubMed.
  10. Finger RP, Tellis B, Crewe J ym. Developing the impact of Vision Impairment-Very Low Vision (IVI-VLV) questionnaire as part of the LoVADA protocol. Invest Ophthalmol Vis Sci 2014b;55(10):6150-6158 «PMID: 25190656»PubMed.
  11. Goldstein JE, Fenwick E, Finger RP ym. Calibrating the Impact of Vision Impairment (IVI): Creation of a Sample-Independent Visual Function Measure for Patient-Centered Outcomes Research. Transl Vis Sci Technol 2018;7(6):38 «PMID: 30619658»PubMed.
  12. Gothwal VK, Reddy SP, Fathima A ym. Assessment of the impact of keratoconus on vision-related quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2013;54(4):2902–2910 «PMID: 23518765»PubMed.
  13. Hassell JB, Weih LM, Keeffe JE. A measure of handicap for low vision rehabilitation: the impact of vision impairment profile. Clin Exp Ophthalmol 2000;28(3):156-61 «PMID: 10981786»PubMed.
  14. Hassell JB, Lamoureux EL, Keeffe JE. Impact of age related macular degeneration on quality of life. Br J Ophthalmol 2006;90(5):593–596 «PMID: 16622089»PubMed.
  15. Kahraman NS, Sevim DG, Öner A. Cross-Validation of the Turkish Version of the 28-Item Impact of Vision Impairment Profile Test. Open J Ophtalmol 2019;9:194-202.
  16. Keeffe JE, Lam D, Cheung A ym. Impact of vision impairment on functioning. Aust N Z J Ophthalmol 1998;26(suppl 1):16–18 «PMID: 9685012»PubMed.
  17. Keeffe JE, McCarty CA, Hassell JB ym. Description and measurement of handicap caused by vision impairment. Aust N Z J Ophthalmol 1999;27(3–4):184–186 «PMID: 10484186»PubMed.
  18. Lamoureux EL, Hassell JB, Keeffe JE. The determinants of participation in activities of daily living in people with impaired vision. Am J Ophthalmol 2004;137(2):265–270 «PMID: 14962415»PubMed.
  19. Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The Impact of Vision Impairment Questionnaire: an evaluation of its measurement properties using Rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2006;47(11):4732–4741 «PMID: 17065481»PubMed.
  20. Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The impact of vision impairment questionnaire: an assessment of its domain structure using confirmatory factor analysis and rasch analysis. Invest Ophthalmol Vis Sci 2007a;48(3):1001–1006 «PMID: 17325138»PubMed.
  21. Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. The effectiveness of low-vision rehabilitation on participation in daily living and quality of life. Invest Ophthalmol Vis Sci 2007b;48(4):1476–1482 «PMID: 17389474»PubMed.
  22. Lamoureux EL, Hooper CY, Lim L ym. Impact of cataract surgery on quality of life in patients with early age-related macular degeneration. Optom Vis Sci 2007c;84(8):683–688 «PMID: 17700333»PubMed.
  23. Lamoureux EL, Pallant JF, Pesudovs K ym. Assessing participation in daily living and the effectiveness of rehabiliation in age related macular degeneration patients using the impact of vision impairment scale. Ophthalmic Epidemiol 2008;15(2):105–113 «PMID: 18432494»PubMed.
  24. O'Connor PM, Lamoureux EL, Keeffe JE. Predicting the need for low vision rehabilitation services. Br J Ophthalmol 2008;92(2):252–255 «PMID: 18227205»PubMed.
  25. O'Connor PM, Scarr BC, Lamoureux EL ym. Validation of a quality of life questionnaire in the Pacific Island. Ophthalmic Epidemiol 2010;17(6):378–386 «PMID: 21080810»PubMed.
  26. Pesudovs K, Caudle LE, Rees G ym. Validity of a visual impairment questionnaire in measuring cataract surgery outcomes. J Cataract Refract Surg 2008;34(6):925–933 «PMID: 18498997»PubMed.
  27. Pondorfer SG, Terheyden JH, Heinemann M ym. Association of Vision-related Quality of Life with Visual Function in Age-Related Macular Degeneration. Sci Rep 2019;9(1):15326 «PMID: 31653904»PubMed.
  28. Ratanasukon M, Tongsomboon J, Bhurayanontachai P ym. The Impact of Vision Impairment (IVI) Questionnaire; Validation of the Thai-Version and the Implementation on Vision-Related Quality of Life in Thai Rural Community. PLoS One 2016;11(5):e0155509 «PMID: 27191960»PubMed.
  29. Rees G, Tee HW, Marella M ym. Vision-specific distress and depressive symptoms in people with vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2010;51(6):2891–2896 «PMID: 20164466»PubMed.
  30. Runjic T, Sikiric D, Penava L. Gender Differences in Self-Perceived Quality of Life (GOL) among People with Glaucoma. Hrvatska revija za rehabilitacijska istrazivanja 2017;53(Supplement):163-174.
  31. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (1649/2009), Liite 1. «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091649»5
  32. Weih LM, Hassell JB, Keeffe J. Assessment of the impact of vision impairment. Invest Ophthalmol Vis Sci 2002;43(4):927–935 «PMID: 11923230»PubMed.
  33. World Health Organization. International Classification of Impairments, Activities, and Participation: Beta-1 Draft for Field Trials. Geneva: World Health Organization; 1997.