Kykyviisari®

Mittarin lomake ja ohje

Kyselylomakkeet: suomi «»1, selkokieli «»2, helpotettu selkokieli «»3, ruotsi «»4, englanti «»5, arabia «»6, farsi «»7, hollanti «»8, japani «»9, somali «»10, kurdin sorani «»11, venäjä «»12.

• Mittarin tulostettavat kyselylomakkeet sekä käyttö- ja tulkintaohjeet ovat saatavilla Työterveyslaitoksen Kykyviisari-nettisivulla «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka kehitettiin Työterveyslaitoksella alun perin Suomen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toteutettavien Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien toimintalinja 5 ”Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta” -hankkeiden käyttöön «Wikström M, Anttila H, Savinainen M ym. Development and content validity of the Abilitator: a self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour market »8. Kykyviisari arvioi suuntaa antavasti koettua työkykyä ja toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Kyselyn tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa eri työkyvyn ja toimintakyvyn osa-alueista sekä vastaajalle itselleen että hänen kanssaan mahdollisesti työskentelevälle ammattilaiselle. Kyselyn tulosten avulla voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisia toimia vastaajan työkyvyn ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Kohderyhmä

• Nuoret (≥16 vuotiaat)
• Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
• Työkyky
• Muu: Sosiaalinen osallisuus

Mittarin eri osien ICF-koodit

Myönteisyys [b1265], Henkinen energia ja viettitoiminnot [b130], Motivaatio [b1301], Himo [b1303], Unitoiminnot [b134], Muistitoiminnot [b144], Tunne-elämän toiminnot [b152], Ajattelutoiminnot [b160], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], Itsen ja ajan kokemisen toiminnot [b180], Itsen kokeminen [b1800], Rasituksen sietotoiminnot [b455], Fyysinen yleiskestävyys [b4550], Lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot [b730], PÄÄLUOKKA 1 OPPIMINEN JA TIEDON SOVELTAMINEN [d1], Tarkkaavuuden kohdentaminen [d160], Kirjoittaminen [d170], Ongelman ratkaiseminen [d175], Päätöksen tekeminen [d177], Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen [d230], Yleisluontoiset tehtävät ja vaateet, muu määritelty: asiointi palveluissa [d298], Keskustelu [d350], Kommunikointilaitteiden ja -tekniikoiden käyttäminen [d360], Pitkien matkojen käveleminen [d4501], Juokseminen [d4552], Muissa rakennuksissa kuin kotona liikkuminen [d4601], Kodin ja muiden rakennusten ulkopuolella liikkuminen [d4602], Liikkuminen välineiden avulla [d465], Kulkuneuvojen käyttäminen [d470], Ajaminen [d475], PÄÄLUOKKA 5 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN [d5], Omasta terveydestä huolehtiminen [d570], Ruokavaliosta ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen [d5701], Tavaroiden ja palveluiden hankkiminen [d620], Aterioiden valmistaminen [d630], Kotitaloustöiden tekeminen [d640], Kotitalouden esineistä, kasveista ja eläimistä huolehtiminen [d650], Muiden henkilöiden avustaminen [d660], Arvonanto ihmissuhteissa [d7101], Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus [d720], Henkilöiden välinen yleisluonteinen vuorovaikutus, muu määritelty ja määrittelemätön [d729], Yhteydenpito vieraisiin henkilöihin [d730], Vapaamuotoiset sosiaaliset ihmissuhteet [d750], Vapaamuotoiset ystävyyssuhteet [d7500], Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet, muu määritelty: läheisyyden tunne toisiin ihmisiin [d798], PÄÄLUOKKA 8 KESKEISET ELÄMÄNALUEET [d8], Työnhaku, työpaikan säilyttäminen ja työn päättäminen [d845], Vastikkeellinen työ [d850], Vastikkeeton työ [d855], Taloudelliset perustoimet [d860], PÄÄLUOKKA 9 YHTEISÖLLINEN, SOSIAALINEN JA KANSALAISELÄMÄ [d9], Virkistäytyminen ja vapaa-aika [d920], Erityistuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen liikkumiseen ja liikenteeseen sisä- ja ulkotiloissa [e1201], Varallisuus [e165], Rahallinen varallisuus [e1650], PÄÄLUOKKA 3 TUKI JA KESKINÄISET SUHTEET [e3], Lähiperhe [e310], Laajennettu perhe [e315], Kotieläimet [e350], PÄÄLUOKKA 4 ASENTEET [e4], Liikenne - palvelut, hallinto ja politiikka [e540], Työ ja työllistäminen - palvelut, hallinto ja politiikka [e590], Kykyviisaria varten laadittu tai täysin uudelleen muotoiltu kysymys [NC], Muu määritelty: yleinen terveys ja toimintakyky [ND], Muu määritelty; Oman elämänkulun ohjaaminen [pf], Muu määritelty; onnistumisen kokeminen [pf], Muu määritelty; tunne kuulumisesta yhteiskuntaan [pf], Muu määritelty; Tyytyväisyys ihmissuhteisiin [pf], Muu määritelty; yksinäisyyden tunne [pf], Muu määritelty; yleinen terveys [pf], Yksilötekijä [pf]

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Miia Wikström

Sähköpostiosoite: miia.wikstrom@ttl.fi

Organisaatio: Työterveyslaitos (TTL)

Kotisivu: «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1

Käyttöoikeus

• Osittain rajoitettu

Tarkentava tieto: Kykyviisarin tulostettavat kyselylomakkeet ovat vapaasti ja ilmaiseksi saatavilla Työterveyslaitoksen ylläpitämän verkkosivun kautta «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1. Kykyviisari-verkkokyselyn voi täyttää myös anonyymisti edellä mainitulla verkkosivulla. Verkkosivuilla on myös ladattavissa määrittelypaketti, jonka avulla Kykyviisari-kyselyn voi rakentaa organisaation omaan digitaaliseen tietojärjestelmään Työterveyslaitoksen käyttöehtojen mukaisesti.

Kyselyyn vastaamista tai käyttämistä ei ole rajoitettu. Ohjeet digitaalisen järjestelmän käyttöönottoon löytyvät: «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1 Kykyviisari-kyselyn rakentamista organisaation omaan tietojärjestelmään ohjaavat Työterveyslaitoksen käyttöehdot ja määrittelypaketti.

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Kykyviisari on perustason työkalu ja se soveltuu käytettäväksi asiakastyössä laajasti eri ammattiryhmillä sosiaali-, terveys-, työllisyys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluissa. Kykyviisaria käyttävän työntekijän koulutustausta voi vaihdella; ammattikoulutuksen tarpeelle ei ole tarkkaa määritelmää. Opas Kykyviisarin käytöstä asiakastyössä on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1 tai vastaavasti «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-118-5»2 ja «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-122-2»3.

Tarvittavat välineet

• Verkkokyselyä varten tietokone tai muu älylaite. Paperilomaketta varten kynä.

Aikatarve

Koko kysely itse täytettynä 10–30 min; haastattelemalla 60–90 min. Kykyviisarin voi täyttää myös osioittain, jolloin vastaamisaika voi lyhentyä merkittävästi. Verkossa täytettävästä kyselystä vastaaja saa palautteen vain niistä osioista, joissa kaikkiin ko. osion kysymyksiin on vastattu. Verkossa täytettävässä versiossa osion B) Hyvinvointi kysymykset B3 ja B4 ovat pakotettuja kysymyksiä.

Tulosalgoritmi

Tulosalgoritmit ovat esitetty Kykyviisari-käsikirjassa «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-118-5»2. Pisteiden laskeminen on kuvattu käsikirjan liitteessä 2 s. 46–51 ja tulosten tulkinta liitteessä 3 s. 52–64. Tulosalgoritmit ja tulosten tulkinta löytyvät myös liitteestä «»13, joka on muokattu tutkimuksesta «Wikström M, Anttila H, Savinainen M ym. Development and content validity of the Abilitator: a self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour market »8.

Raja-arvot

Verkossa täytettävä Kykyviisari antaa vastaajalle suuntaa antavan tuloksen ja palautteen. Raja-arvot ovat saatavilla Kykyviisari-käsikirjassa «https://www.julkari.fi/handle/10024/146807»4 sivuilta 14–15. Raja-arvot löytyvät myös liitteistä «»14 ja «»15.

Viitearvot

Alla mainituista aihepiireistä on saatavilla koko väestöä koskevia viitearvoja mm. Terve Suomi ja FinTerveys 2017 -tuloksista, sillä Kykyviisarissa on käytetty vastaavia kysymyksiä:

• Koettu terveys (Kykyviisarin osa-alue B2)
• Koettu työkyky (Kykyviisarin osa-alue B4)
• Koettu yksinäisyys (Kykyviisarin osa-alue C9)
• Kognitiivinen toimintakyky (Kykyviisarin osa-alueet F1-F3)
• Lyhyen matkan juokseminen (Kykyviisarin osa-alue G6)
• Pitkäaikaisen sairauden olemassaolo (Kykyviisarin osa-alue G8)

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

• Suositus toiminta- ja työkyvyn arvioinnista kotoutumisvaiheessa. «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00053/search/tms00053»5

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

• Toimintakyvyn arviointi 16–29-vuotiailla NEET-nuorilla. Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa. «https://helda.helsinki.fi/items/9d57d3f8-2b2b-4ea3-8128-923ca5573e11»6

Mittarin käännös

Kykyviisarin alkuperäinen lomake on suomeksi (yleiskieli). Kykyviisari on Työterveyslaitoksen toimesta käännetty ruotsiksi, englanniksi ja selkokielelle. Näiden kieliversioiden osalta käännösprosessi mukaili COSMIN käännösohjetta. Suomenkielisestä Kykyviisarista tehtiin takaisinkäännökset ja käännöksen laatua arvioivat sekä suomea että kyseistä kieltä äidinkielenään puhuvat asiantuntijat. Selkokielisen lomakkeen työstämiseen osallistui Selkokielikeskus.

Kykyviisari käännettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mobiTARMO-hankkeessa vuosien 2017–2019 aikana neljälle isolle maahanmuuttajakielelle: arabia, somali, kurdin sorani, venäjä. Käännösversioita testattiin tekemällä kognitiiviset haastattelut kotoutumiskoulutuksessa oleville kuntapaikan saaneille turvapaikka- ja pakolaistaustaisille henkilöille. Kieliversioille tehtiin kulttuurinen adaptointi, jonka jälkeen ne julkaistiin yleiseen käyttöön.

Kykyviisarista on myös hollanninkielinen käännös. Se on tuotettu Belgiassa ja käännöksen pohjana on käytetty englanninkielistä Kykyviisari-lomaketta. Myös tämän käännöksen tuottamisessa hyödynnettiin COSMIN käännösohjetta takaisin käännöksellä ja pilotoinnilla kohderyhmässä. Vastaavan japaninkielisen lomakkeen käännöspohjana on käytetty suomenkielistä Kykyviisari-lomaketta. Helpotettu selkokielinen Kykyviisari on toteutettu yhteistyössä XAMK:in, SOCOM:in ja Bridging-hankkeen kanssa. Farsinkielistä lomaketta ei ole tarkastettu COSMIN kriteerien mukaisesti.

Mittarin tausta ja kuvaus

Kykyviisari kehitettiin Työterveyslaitoksen (TTL) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) -koordinaatiohankkeessa vuosien 2014–2017 aikana ja sen kehittäminen jatkuu edelleen. Solmu-hanke (2014–2022) oli osa Suomen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toteutettavaa rakennerahaston toimintalinja viiden Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta -sisältöä. Solmu-hankkeessa kehitettiin muiden hankkeiden käyttöön työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä.

Kykyviisarin kehityksessä hyödynnettiin moniammatillista osaamista. Mukana oli asiantuntijoita muun muassa lääke-, terveys-, käyttäytymis-, liikunta- ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Ennen menetelmän kehitystä tehtiin systemaattinen katsaus Suomen ja EU-alueen työ- ja toimintakyvyn mittareihin. Kykyviisari koostuu osin jo aiemmin käytetyistä, validoituista mittareista sekä Kykyviisaria varten räätälöidyistä kysymyksistä. Kykyviisarin kehityksessä ja mittareiden kartoituksessa hyödynnettiin myös THL:n TOIMIA-verkostoa ja -tietokantaa. «Hult M, Lappalainen K. Factors associated with health and work ability among long-term unemployed individuals. International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing. 2018; 5(11):5-22»1, «Savinainen M, Seitsamo J, Joensuu M. The association between changes in functional capacity and work ability among unemployed individuals. Int Arch Occup Environ Health 2020;93(4):503-511 »4 ja «Unkila K, Lautala K, Wikström M, Joensuu M, Savinainen M. Kognitiivinen haastattelu kyselylomakkeen kehittämisessä. Kuntoutus. 2018;1: 17-24.»6.

Kykyviisari koostuu yhdeksästä osa-alueesta:

• A. Esitiedot
• B. Hyvinvointi
• C. Osallisuus
• D. Mieli
• E. Arki
• F. Taidot
• G. Keho
• H. Taustatiedot
• I. Työ ja tulevaisuus

Jokaisessa osiossa on kyseisiä teemoja koskevia kysymyksiä, jotka muodostavat työ- ja toimintakyvyn kokonaisuuden. Kykyviisarissa painotetaan jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn merkitystä ja menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta. Kykyviisarin antama palaute kannustaa käyttäjää oman työkyvyn ja toimintakyvyn kehittämiseen tai ylläpitämiseen.

Kykyviisari täytetään joko paperiversiona tai verkossa «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1 tai organisaation oman verkkototeutuksen kautta, joka on rakennettu Kykyviisari-määrittelypaketin mukaisesti. Verkossa täytettävä Kykyviisari antaa vastaajalle palautteen osioista Hyvinvointi, Osallisuus, Mieli, Arki, Taidot ja Keho. Verkkokysely on selainpohjainen lomake, joka skaalautuu eri laitteille (tietokone, älypuhelin, tabletti). Lomakkeen vastaukset ja palautteen voi tallentaa tai tulostaa itselleen.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Kykyviisari- kyselyn kehittämistyössä hyödynnettiin kognitiivista haastattelua «Unkila K, Lautala K, Wikström M, Joensuu M, Savinainen M. Kognitiivinen haastattelu kyselylomakkeen kehittämisessä. Kuntoutus. 2018;1: 17-24.»6. Haastatteluissa oli 21 osallistujaa; 10 naista ja 11 miestä. Kognitiivisella haastattelulla varmistettiin kysymysten ymmärrettävyys, tulkittavuus ja soveltuvuus kohderyhmän tilanteeseen. Kehittämistyössä huomioitiin kohderyhmältä saatu palaute ja muokattiin kyselyä sen mukaisesti.

Kykyviisarin käyttöä osana palvelujärjestelmän toimintaa selvitettiin tutkimuksessa, johon osallistui kaksi työllisyydenhoidon ja kaksi terveydenhuollon organisaatiota «Unkila K, Savinainen M. ”Ei mennyt turha työ hukkaan” – tutkimus työmenetelmän juurtumisesta palvelujärjestelmän asiakastyöhön. Hallinnon tutkimus. 2020;4:287-301. DOI: .»7. Tutkimuksessa arvioitiin Kykyviisarin soveltuvuutta toimijoiden asiakasprosesseihin ja tunnistettiin käyttöä estäviä (mm. tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, epäsystemaattinen käyttäminen, siiloutunut toimintatapa) ja edistäviä tekijöitä (mm. digitaalisuuden hyödyntäminen, asiakasprosessien sujuvoittamisen ja kehittämisen tarve sekä koettu konkreettinen hyöty).

Kykyviisaria on käytetty myös tutkimuskäytössä esimerkiksi kansallisten työkykyä ja työhön osallistumista edistävien kehittämishankkeiden arvioinnin osana «Saikku P, Joensuu M, Männistö-Inkinen V, Poutanen J. (toim.) 2023. "Täällä ei sanota, että ei kuulu meille": Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen loppuraportti. Raportti: 2023_002. Tervey»3.

Tutkimusten tiedot

«Wikström M, Anttila H, Savinainen M ym. Development and content validity of the Abilitator: a self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour market »8Wikström ym. 2020 tutkimuksessa kuvattiin Kykyviisari-kyselyn kehittämisprosessia ja kyselyn sisältö sillattiin ICF-viitekehykseen yhteistyössä TOIMIA:n asiantuntijoiden kanssa. Kykyviisari-kyselyn sisältö validoitiin vertaamalla sen ICF-koodeja kohderyhmän työkyvyn ja toimintakyvyn arvioinnin kannalta keskeisiin ICF-ydinlistoihin eli yleiseen, ammatillisen kuntouksen lyhyeen ja ympäristötekijöiden lyhyeen ydinlistaan. Vastaavasti Kykyviisari-kyselyn ICF-koodeja verrattiin Työkykyindeksiin WHODAS 2.0.

«Wikström M, Kouvonen A, Joensuu M. Intrarater reliability of the Abilitator-a self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour market position: a test»9Wikström ym. 2021 tutkimuksessa tarkasteltiin Kykyviisari-kyselyn toistettavuutta (test-retest) saman mittaajan arvioimana (intrarater) sekä relatiivisen että absoluuttisen toistettavuuden näkökulmasta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli haastavassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (n=67). Tutkittavat vastasivat Kykyviisari-kyselyyn 7–14 päivän aikavälillä. Tutkimuksessa arvioitiin myös kyselyn sisäistä yhdenmukaisuutta Cronbachin alfa -menetelmällä toisella haastavassa työmarkkina-asemassa olevilta kertyneellä Kykyviisari-aineistolla (n=10785).

«Savinainen M, Seitsamo J, Joensuu M. The association between changes in functional capacity and work ability among unemployed individuals. Int Arch Occup Environ Health 2020;93(4):503-511 »4Savinainen ym. 2022 tutkimuksessa tarkasteltiin Kykyviisari-kyselyn yhdenmukaisuutta muiden toimintakyvyn mittareiden kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli haastavassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka olivat kuntoutuspoliklinikan asiakkaina (n=177). Tutkittavat vastasivat Kykyviisari-kyselyyn sekä HAD, RAND-36, EQ-5D, WHODAS 2.0 kyselyihin. Kykyviisarin eri osa-alueiden ja muiden mittarien vastaavien osa-alueiden vastaavuutta arvioitiin Spearman rho, rs, korrelaatiokertoimen avulla.

«Kausto J, Gluschkoff K, Poutanen J, et al. Associations between the Abilitator, a self-reported measurement tool of work ability and functioning, and national register-based indicators of health and e»2Kausto ym. 2023 tutkimuksessa tarkasteltiin Kykyviisari-kyselyn tulosten yhdenmukaisuutta kansallisista rekistereistä saatujen terveyteen (THL:n ylläpitämät HILMO ja AVOHILMO rekisterit vuosilta 2020–2022) ja toimeentulotuen käyttöön (Kelan toimeentulotuen rekisteri vuosilta 2020–2022) sekä työhön osallistumiseen (Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteri vuosilta 2005-2021) liittyvien tietojen kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli osatyökykyiset työttömät, jotka osallistuivat Työkykyohjelman palveluihin (n=669) (Saikku ym. 2023). Kykyviisarin eri osa-alueiden ja rekisteritietojen vastaavuutta arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen, r, avulla. Lisäksi Welchin kahden otoksen t-testillä verrattiin Kykyviisarin tuloksia henkilöillä, joilla oli sairaanhoidon käynti joko psykiatrisen tai tuki- ja liikuntaelin sairauden vuoksi, heihin, joilla ei ollut. Keskiarvojen erojen merkittävyyden tarkastelussa käytettiin Cohenin d arvoa.

«Wikström M, Kouvonen A, Remes J, et al. Examination of the structural components of the Abilitator-A self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour »10Wikström ym. 2024 tutkimuksessa tarkasteltiin Kykyviisari-kyselyn rakennetta otoksella haastavassa työmarkkina-asemassa olevilta kerätyllä aineistolla (n=4555). Kykyviisarin rakennetta arviointiin klassisen testiteoriaan pohjautuvalle menetelmälle osoitettujen COSMIN-kriteerien mukaisesti. Analyyseissä käytettiin sekä konfirmatorista (CFA) että eksploratiivista (EFA) faktorianalyysiä. Tutkimuksessa testattiin CFA sekä yhden faktorin mallia, jossa kaikki Kykyviisarin-kyselyn tuloksen muodostavat osiot olivat mukana samassa mallissa, että vaihtoehtoisia malleja, joissa kyselyn eri osiot muodostivat oman erillisen mallinsa. Kyselyn sisällön annettiin latautua vapaasti myös EFA käyttäen.

Linkit

• Kykyviisarin verkkopalvelu «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»1

Mittarin tiedot koonnut

Miia Wikström, LitM

Matti Joensuu, PsT

Hyväksynyt: TOIMIAn Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä

Sidonnaisuudet:

• Miia Wikström: On kehittänyt ja tutkinut Kykyviisaria. On koostanut perus- ja psykometriikkatiedot Kykyviisarista. Ei ole osallistunut arviointiin.
• Matti Joensuu: On kehittänyt ja tutkinut Kykyviisaria. On koostanut perus- ja psykometriikkatiedot Kykyviisarista. Ei ole osallistunut arviointiin.

«Wikström M, Anttila H, Savinainen M ym. Development and content validity of the Abilitator: a self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour market »8Wikström M, Anttila H, Savinainen M, Kouvonen A, Joensuu M. Development and content validity of the Abilitator: A self-report questionnaire on work ability and functioning aimed at the population in a weak labour market position. BMC Public Health 2020;20(1):327.