Osallisuusindikaattori

TOIMIA-mittarit
4.7.2022 • Viimeisin muutos 17.9.2024
Lars Leemann

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: Osallisuusindikaattori

Nimi englanniksi: Experiences of Social Inclusion Scale (ESIS)

Nimi ruotsiksi: Delaktighetsindikator

Mittarin versio: -

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: -

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Osallisuusindikaattorin soveltuvuus osallisuuden mittaamiseen väestötutkimuksissa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Osallisuusindikaattori kehitettiin THL:ssä (Sokra-hanke) «https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus»3 osallisuuden kokemuksen mittaamiseksi väestötutkimuksissa ja vaikutusarvioinneissa « Isola A-M, Kaartinen H, Leemann L, ym. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy»2, « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5, « Leemann L, Isola A-M, Kukkonen M, ym. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 17/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Juvenes Prin»4.

Kohderyhmä

  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Muu : Osallisuudeen kokemus

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tuloksen ICF-koodi

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Lars Leemann

Sähköpostiosoite: lars.leemann@thl.fi

Organisaatio: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Kotisivu: «https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta»2

Käyttöoikeus

  • Osittain rajoitettu

Osallisuusindikaattori on vapaasti käytettävissä tarkoituksiin, joissa ei tavoitella voittoa. Tekijäoikeudet on mainittava osallisuusindikaattorin alla. Käyttöoikeus on pyydettävä mittarin ylläpitotaholta «»1

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • Yleiset kyselytutkimuksiin tarvittavat välineet: kyselylomake paperisena tai digitaalisena versiona.

Aikatarve

Osallisuusindikaattorin täyttäminen vie noin 2–5 minuuttia.

Tulosalgoritmi

Osallisuusindikaattori koostuu 10 väittämästä, joihin vastataan 5-portaisella Likert-asteikolla: täysin eri mieltä (1 piste), jokseenkin eri mieltä (2 pistettä), ei samaa eikä eri mieltä (3 pistettä), jokseenkin samaa mieltä (4 pistettä), täysin samaa mieltä (5 pistettä). Osallisuusindikaattorin pistemäärä lasketaan väittämien pisteistä, jolloin summapistemäärä on välillä 10–50. Tämä pistemäärä muunnetaan asteikolle 0–100. Lopullinen summapistemäärä lasketaan seuraavan kaavan mukaan, joka on Kuvassa 1:

Kuva 1. Laskukaava

Kaavassa x on väittämän i pistemäärä. Kaavan mukaan kaikkien 10 väittämän pisteet lasketaan yhteen (raakasummapistemäärä 10–50). Raakasummapistemäärästä vähennetään 10 (jäljellä 0–40 pistettä). Tämän jälkeen kerrotaan 2,5:llä. Lopputulos on summapistemäärä 0–100.

Puuttuvien arvojen korjaamista ei ole vielä tarkasteltu riittävästi. Sokran kyselytutkimuksen 2017 aineistoon perustuvat alustavat tulokset viittaavat siihen, että yhden puuttuvan arvon korjaaminen muiden väittämien keskiarvolla ei vaikuttaisi lopputulokseen. Tällä hetkellä on kuitenkin suositeltavaa käyttää pelkästään täysin täytettyjä kysymyspattereita, kun lasketaan osallisuusindikaattorin summapistemäärä. Osallisuusindikaattori on validoitu sallimatta puuttuvia arvoja.

Raja-arvot

Tutkimus osallisuusindikaattorin raja-arvoista on käynnissä (02/2022). Sokran kyselytutkimuksessa ”Työelämän ulkopuolella olevien osallisuudesta ja hyvinvoinnista” (2017) varsinaisen kohderyhmän (työelämän ulkopuolella olevien) osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 68,2 pistettä kun taas koko Suomen aikuisväestön keskiarvo oli 75,2 pistettä « Hedman L, Ikonen J, Leemann L, ym. Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan: FinSote 2019 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta Tiivistte»1.

Viitearvot

FinSote 2019 -aineistossa aikuisväestön (18 vuotta täyttäneet) osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 75,2 pistettä « Hedman L, Ikonen J, Leemann L, ym. Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan: FinSote 2019 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta Tiivistte»1. Samassa lähteessä ovat saatavilla myös Suomen aikuisväestön keskiarvot ikäryhmittäin (18–64 v. ja 65+ v.) sukupuolen, koulutustason, tilastollisen kuntaryhmityksen, työmarkkina-aseman sekä kotitalouden rakenteen mukaan. Katso viitearvot kohdasta "Mittarin lomake ja ohje" «»2

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Osallisuusindikaattori on valittu valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 seurantamittaristoon « VN. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020–2023: Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan kehittäminen. Valtioneuvoston Julkaisuja 2021:59. Oikeusministeriö. Helsinki: : Va»7.

Mittarin käännös

Osallisuusindikaattori on kehitetty ja validoitu suomenkielisenä. Sen jälkeen se on käännetty seuraaville kielille: ruotsi, englanti, pohjoissaame, venäjä, arabia, saksa ja selkokieli (suomi).

Ruotsi ja englanti: Käännökset teki Lingsoft-käännöspalvelu ja pohjana oli suomenkielinen versio. Käännökset tarkastettiin THL:ssä Sokra-hankkeen asiantuntijaryhmässä, jossa oli hyvät ruotsin- ja englanninkielen taidot. Käännöspalveluiden versioihin tehtiin pienet muutokset. Takaisinkäännöksiä ei tehty.

Venäjä ja pohjoissaame: Käännös tehtiin Kouluterveyskyselyn 2019 lomakkeiden käännöksen yhteydessä, pohjana oli suomenkielinen versio. Takaisinkäännöksiä ei tehty.

Arabia: Käännöksen teki Lingsoft-käännöspalvelu, ja pohjana oli suomenkielinen versio. Käännöksen tarkasti arabiaa äidinkielenään puhuvaa tutkija THL:stä. Käännöspalvelun versioon tehtiin pienet muutokset. Takaisinkäännöksiä ei tehty.

Saksa: Käännöksen teki saksalainen professori, ja pohjana oli englanninkielinen versio. Käännös tarkastettiin THL:ssä Sokran asiantuntijaryhmässä, jossa oli saksaa äidinkielenään puhuva tutkija. Takaisinkäännöksiä ei tehty.

Selkokieli (suomi): Käännöksen teki Suomen Selkokeskus, ja pohjana oli suomenkielinen versio. Käännös tarkastettiin Sokran asiantuntijaryhmässä THL:ssä. Takaisinkäännöksiä ei tehty.

Mittarin tausta ja kuvaus

Tarkempi kuvaus osallisuusindikaattorin teoreettisesta taustasta, sen kehittämisestä, validoinnista ja psykometrisistä ominaisuuksista on saatavilla lähteessä « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5.

Osallisuusindikaattorin kehittämistyö aloitettiin vuonna 2015 Sokra-hankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Tavoitteena oli indikaattori, joka mittaa vastaajan osallisuuden kokemusta. Osallisuusindikaattori pohjautuu osallisuuden teoreettiseen viitekehykseen « Isola A-M, Kaartinen H, Leemann L, ym. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy»2jossa yksilön osallisuuden kokemus on keskeisessä roolissa. Köyhyysteoriat ovat vahvassa roolissa mittarin taustalla, eritoten Capability Approach, esim. « Sen, Amartya (2009): The Idea of Justice. Boston: Harvard University Press.»6. Viitekehyksen koostamisessa käytettiin muun tutkimuskirjallisuuden ohella myös laadullisten köyhyystutkimuksien tuloksia. Niiden mukaan osallisuuden kokemus on heikko köyhyyttä kokeneiden parissa « Isola A-M, Virrankari L, Hiilamo H. On Social and Psychological Consequences of Prolonged Poverty–A Longitudinal Narrative Study From Finland. J. Soc. Political Psychol. 2021; 9(2): 654–670.»3. Viitekehyksessä osallisuuden kokemuksen pääasiallisina osatekijöinä nousevat esiin kuuluvuuden tunteet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu, tekemisten merkityksellisyys sekä kuulluksi tuleminen ja toimintamahdollisuudet « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5, « Isola A-M, Kaartinen H, Leemann L, ym. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy»2.

Sokra-hankkeessa kartoitettiin olemassa olevia mittareita, mutta sopivaa mittaria ei löydetty. Tavoitteena oli kehittää indikaattori, joka on lyhyt, helposti ja mielekkäästi täytettävä, ei ole kohderyhmäsidonnainen ja sopii sekä väestötutkimuksiin että vaikutusarviointeihin.

Ensimmäisen version väittämät laadittiin asiantuntijapaneelissa, johon kuului asiantuntijoita Jyväskylän yliopistosta ja THL:stä. Tällä tavalla pyrittiin lisäämään sisältövaliditeettia. Ensimmäinen versio koostui kymmenestä väittämästä ja se esitestattiin työ- ja toimintakyvyltään heikentyneiden kohderyhmässä (n = 26). Viidessä fokusryhmähaastattelussa arvioitiin osallisuusindikaattorin ulottuvuuksia ja ymmärrettävyyttä. Osallisuusindikaattorin väittämiä muokattiin palautteen perusteella. Muokatun version esitestaus tapahtui TERVE-SOS-tapahtumassa 2016. Palautteen perusteella kysymyksiä tarkennettiin edelleen. Kolmas esitestaus tehtiin Sokran kyselytutkimuksen 2017 pilotin yhteydessä. Vastaajat (n = 11) olivat ihmisiä, joilla oletettiin olevan vaikeuksia vastata kyselyihin (esim. päihdekuntoutuksessa olevat ja lukuhäiriöstä kärsivät). Jokaisen vastaajan kanssa tehtiin yksilöhaastattelu, jossa arvioitiin sekä yksittäisiä väittämiä että osallisuusindikaattoria kokonaisuudessaan. Myönteisen palautteen perusteella ei nähty tarvetta muokata indikaattorin väittämiä.

Syksyllä ja talvella 2017 kerättiin Sokran kyselyaineisto, jossa osallisuusindikaattori oli mukana « Leemann L, Isola A-M, Kukkonen M, ym. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 17/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Juvenes Prin»4. Kyselytutkimukseen vastasi 847 vastaajaa Sokran koordinoimista Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 (ESR TL 5) hankkeista ympäri Suomea. Suurin osa vastaajista oli työelämän ulkopuolella. Kyselyaineiston avulla tehtiin osallisuusindikaattorin validointitutkimus, jossa tarkasteltiin osallisuusindikaattorin psykometrisia ominaisuuksia « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Sisältövaliditeettia pyrittiin edistämään koko osallisuusindikaattorin kehittämistyön ajan. Kehittämistyöhön otettiin mukaan eri tieteenalojen asiantuntijoita ja kohderyhmään kuuluvia henkilöitä (kokemusasiantuntijoita). Ensimmäinen versio laadittiin asiantuntijapaneelissa, johon kuului asiantuntijoita Jyväskylän yliopistolta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Ensimmäinen versio esitestattiin työ- ja toimintakyvyltään heikentyneiden kohderyhmässä (n = 26). Sisältö- ja ilmivaliditeettia (face validity) tarkasteltiin viidessä fokusryhmähaastattelussa, joissa arvioitiin osallisuusindikaattorin ulottuvuuksia ja ymmärrettävyyttä. Palautteen perusteella osallisuusindikaattorin väittämiä muokattiin. Muokatun version esitestaus tapahtui TERVE-SOS-tapahtumassa 2016, jossa saatiin palautetta terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisilta. Palautteen perusteella kysymyksiä tarkennettiin edelleen. Kolmas esitestaus tehtiin Sokran kyselytutkimuksen 2017 pilotin yhteydessä (n = 11). Jokaisen vastaajan kanssa suoritettiin yksilöhaastattelu, jossa arvioitiin sekä yksittäisiä väittämiä että osallisuusindikaattoria kokonaisuudessaan. Myönteisen palautteen perusteella ei nähty tarvetta muokata indikaattorin väittämiä. « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5

Yhteenveto: Osallisuusindikattori sisältää osallisuuden kokemuksen keskeisiä väittämiä, jotka valittiin asiantuntijapaneelissa perustuen osallisuuden teoreettiseen viitekehykseen.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Leemann ym. (2021) « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5:

Rakenteen validiteettia tarkasteltiin faktorianalyyseillä. KMO ja Bartlettin testi osoittivat aineiston sopivuutta faktorianalyyseihin (KMO = 0.905; Bartlettin testi: χ2 = 3383.283, p < 0.0001). Koko aineisto jaettiin satunnaisesti kahteen samakokoiseen osaan. Ensimmäiselle osa-aineistolle (n = 393) suoritettiin eksploratiivinen faktorianalyysi (EFA), toiselle osa-aineistolle (n = 394) konfirmatorinen faktorianalyysi (CFA). Eksploratiivisessa faktorianalyysissä vain yhden faktorin ominaisarvo oli yli yksi (4.175) ja se selitti 95.8 prosenttia yhtenäisestä varianssista. Kymmenen väittämän faktorilataukset olivat korkeat (0.51–0.79). Yksifaktoriaalinen malli sai vahvistusta konfirmatorisessa faktorianalyysissä. GFI, AGFI ja NFI olivat korkeat (0.985–0.991) ja SRMR sopiva (0.053). Standardisoidut faktorilataukset olivat hyvällä tasolla (0.58–0.77).

Lyhenteet:

KMO: Kaiser-Meyer-Olkin test

GFI: Goodness of Fit Index

AGFI: Adjusted Goodness of Fit Index

NFI: Normed Fit Index

SRMR: Standardised Root Mean Square Residual

Yhteenveto: Faktorianalyysi osoitti Osallisuusindikaattorin olevan yksiulotteinen mittari. Tuloksien perusteella rakenteen validiteetti on hyvä.

Yhtäpitävä validiteetti

Leemann ym. (2021) « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5:

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Faktorianalyysit osoittivat, että osallisuusindikaattorilla on yksifaktoriaalinen koostumus. Koska muita osallisuuden kokemuksen mittareita eli niin sanottua kultaista standardia ei ollut, yhtäpitävää validiteettia tarkasteltiin käyttäen Euro-HIS-8-elämänlaatumittaria, psyykkisen kuormittuneisuuden (MHI-5) mittaria, lyhennettyä sosiaalisen tuen mittaria (SPS-12), SOMS-7 Sense of Mastery -mittaria, positiivisen mielenterveyden mittaria (WEMWBS) sekä koettua terveyttä ja yksinäisyyttä. Koska näiden mittareiden oletettiin mittaavan vain tiettyjä osallisuuden kokemuksen osa-alueita, odotettiin melko maltillisia korrelaatioita ja korrelaatioiden alarajaa ei asetettu.

Analyysit osoittivat, että kaikki korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta ne näyttivät myös selkeästi, etteivät käytetyt indikaattorit mitanneet samaa käsitettä. Vahvimmat korrelaatiot olivat mittareilla, jotka mittaavat hyvinvointia laajasti (WEMWBS: r = 0.678; Euro-HIS-8: r = 0.605). Spesifimpejä ulottuvuuksia mittaavien mittarien korrelaatiot olivat vähintään 0.54 (SOMS-7: r = 0.559; SPS-12: r = 0.553; MHI-5: 0.540). Matalimmat korrelaatiot löytyivät yhden kysymyksen mittareiden eli yksinäisyyden (r = −0.427) ja koetun terveyden (r = 0.409) kohdalla. Yhteydet vastasivat oletuksiin hyvin, ja kultaisen standardin puuttuessa nämä tulokset voidaan nähdä osoittavan melko hyvin osallisuusindikaattorin validiteettia.

Yhteenveto: Tarkasteltujen mittarien perusteella osallisuusindikaattorin yhtäpitävä validiteetti on hyvä.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Leemann yn. (2021) « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5:

Osallisuusindikaattorin validointitutkimuksessa tarkasteltiin osallisuusindikaattorin keskiarvoja köyhyyskokemuksien mukaan. Teoreettisen viitekehyksen ja aiemman tutkimuksen mukaan köyhyyttä kokeneilta odotettiin matalampaa osallisuusindikaattorin keskiarvoa.

Ensiksi tarkasteltiin ryhmien mittausinvarianssia (EFA ja CFA jokaiselle ryhmälle ja erot GFI:ssä, AGFI:ssä ja NFI:ssä). Mittausinvarianssin kriteerit täyttyivät köyhyyskokemuksien osalta hyvin.

Köyhyyttä katsottiin kokeneen niiden vastaajien, jotka kokivat kyselyä edeltävän vuoden aikana pelkoa, että ruoka loppuu ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, ja/tai joutuivat tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi ja/tai jättäneet rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä. Köyhyyskokemuksien osalta erot osallisuusindikaattorin keskiarvoissa olivat selkeitä ja tilastollisesti merkitseviä (p < 0.0001). Köyhyyttä kokeneilla osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 65.97 pistettä, kun taas muilla se oli 72.58 pistettä.

Lyhenteet:

EFA: Exploratory Factor Analysis (eksploratiivinen faktorianalyysi)

CFA: Confirmatory Factor Ananlysis (konfirmatorinen faktorianalyysi)

GFI: Goodness of Fit Index

AGFI: Adjusted Goodness of Fit Index

NFI: Normed Fit Index

Yhteenveto: Osallisuusindikaattori erotteli köyhyyttä kokeneet muista.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittaajien välinen toistettavuus

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Leemann ym. (2021) « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5:

Osallisuusindikaattorin sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin seuraavilla kriteerillä: Väittämien keskinäiset korrelaatiot (odotus: r yli 0.2 mutta alle 0.8), sisäinen reliabiliteetti (Cronbachin alfa, odotus: yli 0.7), väittämien korrelaatiot muiden väittämien muodostamaan kokonaisuuteen (odotus: yli 0.3) sekä Cronbachin alfan muutos, jos poistettaisiin yksittäisiä väittämiä (odotus: alfa ei nouse 0.05 pistettä enempää).

Väittämien keskinäiset korrelaatiot olivat r = 0.33–0.64. Cronbachin alfa oli korkea, α = 0.89. Yhdenkään väittämän poistaminen ei olisi nostanut Cronbachin alfaa, vaan Cronbachin alfa oli poistamisen jälkeen matalampi. Myös väittämien korrelaatiot muiden väittämien muodostamaan kokonaisuuteen olivat korkeat (r = 0.52–0.70).

Yhteenveto:Osallisuusindikaattorin sisäinen yhdenmukaisuus oli validiteettitutkimuksen perusteella hyvä.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Osallisuusindikaattorin summapistemäärässä ei havaittu lattia- tai kattoefektiä. « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Osallisuusindikaattori todettiin Sokran kyselytutkimuksessa 2017 «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sokra/tutkimus/kyselytutkimus-osallisuudesta»4hyvin toimivaksi myös niin sanottujen vaikeasti tutkittavien ja tavoitettavien väestöryhmien parissa (hard-to-survey populations). Osallisuusindikaattori ei ole kohderyhmäsidonnainen.

Osallisuusindikaattori on ollut mukana eri väestötutkimuksissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) ja THL:n ulkopuolella. THL:ssä Sokran kyselytutkimuksen 2017 «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sokra/tutkimus/kyselytutkimus-osallisuudesta»4 lisäksi osallisuusindikaattori on tähän mennessä (02/2022) ollut mukana Kouluterveyskyselyssä «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-toteuttaminen/kyselylomakkeet»5 2019 ja 2021, FinLapset-tutkimuksessa «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finlapset-lasten-nuorten-ja-perheiden-terveys-hyvinvointi-ja-palvelut/finlapset-tutkimus»62020, Vankien terveys, työkyky ja hoidon tarve (WATTU IV) -tutkimuksessa «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-148-1»7 2020–2022 ja Yksinasuvien mielen hyvinvoinnin tutkimuksessa (POMELA) «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/suomalaisten-yksinasuvien-positiivinen-mielenterveys-elamanlaatu-ja-sosiaalinen-tuki-pomela-hanke-/suomalaisten-yksinasuvien-mielen-hyvinvoinnin-tutkimus-pomela-kyselytutkimus-»8 2019.

THL:n ulkopuolella osallisuusindikaattori on ollut mukana muun muassa Vantaan kaupungin osallisuuskyselyissä (2020 ja 2021), Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä (2021; otos: 25 000), Päijät-SoTe-hyvinvointikyselyssä (2021/2022) ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometrissa 2022.

Osallisuusindikaattori on laajassa käytössä eri toimijoiden ja hankkeiden arviointityökaluna. Tähän mennessä (02/2022) osallisuusindikaattoria käyttää noin 120 tahoa. Osallisuusindikaattori on ollut mukana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) «https://www.stea.fi/»9 mittaripilotissa 2021, jossa testattiin 6 mittarien soveltavuus STEA hankkeiden vaikutusarviointiin, ja noin 60 järjestöä valitsivat kokeilla osallisuusindikaattorin.

Käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Indikaattori on helppo lisätä osaksi omaa kyselyä. Vastaajien näkökulmasta osallisuusindikaattorin täyttäminen on helppoa, nopeaa ja jopa mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää.

Tutkimusten tiedot

Leemann ym. (2021) « Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19»5

  • Valdiointitutkimus osallisuusindikaattorista, jossa psykometriikkatietojen lisäksi kuvataan myös sen kehittämistä ja teoreettisia perusteita.
  • Analyysit perustuvat työelämän ulkopuolessa olevien osallisuus ja hyvinvointi -aineistoon, joka kerättiin syys-joulukuussa vuonna 2017 (n = 847, ikä 18-87 vuotta, naiset 53,5 %).
  • Varsinaisena kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat, jotka osallistuivat silloin Euroopan Sosiaalirahaston toimintalinja 5 (köyhyyden torjunta ja osallisuuden edistäminen) rahoittamiin hankkeisiin koko Suomessa.
  • Aineistokeruu tapahtui kyselyllä, joka täytettiin paikkan päällä, ja osallistajilla annettiin mahdollisuutta kysyä ja tarvittaessa pyytä neuvontaa täyttämiseen tutkimusavustajalta.
  • Psykometriikkaan liittyvät tulokset ovat pääasiallisesti kuvattu tässä artikkelissa (ks. Mittarin psykometriikkatiedot).
  • Lisätietoa tutkimuksen kohderyhmästä, aineistokeruumenetelmistä sekä laajempi hyvinvointiin liittyvistä tuloksista löytyy myös Leemann ym. (2018) julkaisussa « Leemann L, Isola A-M, Kukkonen M, ym. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 17/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Juvenes Prin»4

Hedman ym. 2021 « Hedman L, Ikonen J, Leemann L, ym. Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan: FinSote 2019 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta Tiivistte»1

  • Julkaisussa raportoidaan Suomen aikuisväestön osallisuuden kokemusta ja positiivista mielenterveyttä FinSote 2019 aineiston perusteella.
  • Aineisto oli koko Suomen aikuisväestöä (18 vuotta täytäneet) edustava (FinSote 2019).
  • Tulokset raportoitiin keskiarvoina ikäryhmittäin (18–64 v. ja 65+ v.) sukupuolen, koulutustason, tilastollisen kuntaryhmityksen, työmarkkina-aseman sekä kotitalouden rakenteen mukaan.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Lars Leemann (licentiatus philosophiae)

Hyväksynyt: Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»10

Sidonnaisuudet

  • Lars Leemann on töissä THL:llä ja on ollut mukana kehittämässä Osallisuusindikaattoria. Leemann on koonnut mittarin perustiedot ja laatinut psykometrisen arvioinnin. Hän ei ole osallistunut soveltuvuusarvion laatimiseen.

Alkuperäiset lähteet

Leemann L, Martelin T, Koskinen S, Härkänen T, Isola A-M. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19452829.2021.1985440.

Isola A-M, Kaartinen H, Leemann L, ym. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, 2017.

Kirjallisuutta

  1. Hedman L, Ikonen J, Leemann L, ym. Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan: FinSote 2019 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta Tiivisttelmä 5/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021. Saatavilla verkossa: «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-624-4»11
  2. Isola A-M, Kaartinen H, Leemann L, ym. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, 2017.
  3. Isola A-M, Virrankari L, Hiilamo H. On Social and Psychological Consequences of Prolonged Poverty–A Longitudinal Narrative Study From Finland. J. Soc. Political Psychol. 2021; 9(2): 654–670.
  4. Leemann L, Isola A-M, Kukkonen M, ym. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 17/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, 2018.
  5. Leemann L, Martelin T, Koskinen S, ym. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. J. Hum. Dev. Capab. 2021 (ahead of print). DOI: https://doi.org/10.1080/19452829.2021.1985440.
  6. Sen, Amartya (2009): The Idea of Justice. Boston: Harvard University Press.
  7. VN. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020–2023: Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan kehittäminen. Valtioneuvoston Julkaisuja 2021:59. Oikeusministeriö. Helsinki: : Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto, 2021.