3X10D-LASU

TOIMIA-mittarit
29.6.2023 • Viimeisin muutos 10.9.2024
Reija Paananen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne:

Nimi englanniksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio:

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: Suomi

Toimiametassa: Ei saatavilla.

Soveltuvuusarviot

3X10D-LASU (perustiedot, ei arviota)

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

3X10D-LASUlla haluttiin vahvistaa asiakkaan osallistumista itseään koskevassa lastensuojelun työskentelyssä. Samalla haluttiin tehdä systemaattisesti näkyväksi nuorten näkemyksiä palveluiden laadusta niiden kehittämiseksi. Taustalla on ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin -työkalu, joka on tutkimustietoon perustuva viitekehys «https://www.diak.fi/kumppanille-ja-kehittajalle/diakhub/kehittamistyokalut/ensisijaisten-hyvinvointivaikutusten-arviointi-enska/»2 «https://dialogi.diak.fi/2019/08/09/sanoista-tekoihin-syrjaytymisen-vahentamiseksi/»3. Mittarin tavoitteena on osoittaa hyvinvoinnin perustana olevien seikkojen, kuten luottamuksen ja tulevaisuuden uskon tilaa sekä kuvata hyvinvoinnin kannalta olennaisia palvelukokemukseen liittyviä seikkoja.

Kohderyhmä

  • Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
  • Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tuloksen ICF-koodi

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa

Mittarin ylläpitotaho

Reija Paananen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), reija.paananen(at)diak.fi «https://diakhub.fi/palvelut/vaikuttavuus-esiin-mittareilla-3x10d/»4

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

3X10D-LASU on vapaasti käytettävissä.

Tekijänoikeudet on mainittava.

Käyttöoikeus on pyydettävä (ks. alla).

Käyttöoikeuden pyytäminen

Ylläpitotaho: Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Yhteyshenkilö: Reija Paananen

Sähköpostiosoite: reija.paananen(at)diak.fi

Organisaatio: Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei edellytä käyttökoulutusta.
  • Tulosten analysointi edellyttää tilastollista osaamista.

Tarvittavat välineet

  • Yleiset kyselytutkimuksiin tarvittavat välineet: kyselylomake paperisena tai digitaalisena versiona.

Aikatarve

3X10D-LASUn täyttäminen itsenäisesti vie noin 10 minuuttia. Jos halutaan täyttää lomake keskustellen (ammattilainen yhdessä nuoren kanssa, keskusteluun on hyvä varata enemmän aikaa).

Tulosalgoritmi

Tulosalgoritmi rakentuu alla olevien raja-arvojen mukaisesti jokaisesta kymmenestä elämänalueesta erikseen.

Raja-arvot

Keskeisenä raja-arvona voidaan pitää asteikon (asteikko vaihtelee välillä 0-10) puoliväliä. Pisteasteikon puoliväli jakaa vastaajat tyytymättömiin ja tyytyväisiin. Suuremman arvon saaneet ovat tyytyväisempiä tilanteeseensa ja saamaansa tukeen. Tämä raja on saatu sekä teoreettisesti että empiiristen tulosten perusteella. Mittarin tulokset voidaan jaotella myös liikennevalojen mukaisesti seuraavasti:

punainen: 0-5 (tyytymätön)

keltainen: 6-7 (melko tyytyväinen)

vihreä: 8-10 (tyytyväinen)

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

3X10D-LASU on kehitetty suomenkielisenä.

Mittarin tausta ja kuvaus

3X10D-LASUn kysymyksiä muotoiltiin yhteiskehittämisprosessissa Pesäpuu ry:n nuorten sekä Tampereen kaupungin lastensuojelussa toimivien asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Yhteisen työskentelyn pohjana hyödynnettiin Diakin Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -kehittämishankkeessa koottuja jälkihuollossa olleiden nuorten kokemuksia ja toiveita. Niiden pohjalta lähdettiin yhdessä miettimään hyvässä jälkihuollossa toteutuvia asioita ja toisaalta asioita, jotka estävät hyvän jälkihuollon toteutumisen. Pesäpuun UP2US-hanke toi kehittämiseen kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia. «https://dialogi.diak.fi/2020/11/19/lasten-ja-nuorten-jalkihuoltoa-kehitetaan-elamantilannemittarin-avulla/»5

Mittarin rakentamisessa hyödynnettiin Diakonia-ammattikorkeakoulussa kehitettyä Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -viitekehystä «https://www.diak.fi/kumppanille-ja-kehittajalle/diakhub/kehittamistyokalut/ensisijaisten-hyvinvointivaikutusten-arviointi-enska/»2. Viitekehyksessä on yhdistetty eri tieteenalojen teorioista nousevia ja tieteenalat yhdistäviä osa-alueita hyvinvoinnin mahdollistumiseen liittyen. Viitekehyksen taustalla on mm. erilaisia osallisuuteen ja toimijuuteen liittyviä teorioita, psykologiseen pääomaan, merkitykselliseen elämään ja identiteettiin liittyviä teorioita, Antonovskyn koherenssiteoria, itsemääräämisteoria, motivaatioteoria, sekä aivotutkimukseen perustuvia näkökulmia. Viitekehyksen rakenteen ja osa-alueiden toimivuus on todennettu käytännössä ammattilaistyössä, mutta siitä ei ole vielä olemassa tieteellisiä tutkimuksia. 3X10D-LASU-mittarin keskeiset ulottuvuudet määrittyivät viitekehyksen pohjalta ja ulottuvuudet muotoiltiin jälkihuollon kontekstiin soveltuviksi yksittäisiksi kysymyksiksi yhteiskehittämisprosessissa n.40 lastensuojelun ammattilaisen, asiantuntijan ja nuorten kanssa.

Yhteiskehittämisprosessissa kehittäjäryhmä kokoontui kolme kertaa, joista ensimmäisellä kerralla nuorten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa pohdittiin hyvän jälkihuollon tunnusmerkkejä. Tutkijat analysoivat työpajatyöskentelyssä syntyneen aineiston. Analyysin perusteella laadukas jälkihuolto koostuu seuraavanlaisista ulottuvuuksista:

  • Työntekijään ja/tai omaohjaajaan ja resursseihin liittyvät seikat, kuten käytössä oleva aika ja syntynyt luottamuksellinen suhde.
  • Kohtaamiseen, työntekoon ja työtapoihin liittyvät seikat, kuten aito kuuntelu ja kannustaminen, rinnallakulkijuus ja nuoren pystyvyyden vahvistaminen.
  • Tukitarpeisiin liittyvät seikat, kuten kokonaistilanteen huomioiminen ja itsenäisen elämän taitojen vahvistaminen.
  • Palveluihin liittyvät seikat, kuten tarvittavien palveluiden saaminen ja saatavuuden varmistaminen.

Tutkijat yhdistivät Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin viitekehyksen osa-alueet näihin ulottuvuuksiin, ja muotoilivat 16 alustavaa kysymystä. Kysymyksiä arvioitiin seuraavassa työpajassa. Sen jälkeen kysymykset vietiin lastensuojelun ammattilaisten ja asiantuntijoiden kommentoitavaksi ja muotoiltavaksi. Tämän jälkeen mittarin ensimmäistä versiota pilotoitiin lastensuojelun jälkihuollossa muutamassa kunnassa. Pilottien käyttökokemusten perusteella valittiin lopulliset kysymykset ja hiottiin kysymysten sanamuodot.

Kymmenen lopullisen kysymyksen valinnassa ja muotoilussa oli mukana laaja joukko lastensuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita kuudesta eri kunnasta ja kuntayhtymästä.

3X10D-LASU-mittarissa on 10 kysymystä, joihin vastataan 0–10-asteikolla. Lisäksi lomakkeessa on mahdollisuus avovastaukseen: ”Miten saamasi tuki olisi parempaa?”

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Sisältö perustuu tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön tarpeisiin. Kehittämistyössä on ollut mukana kohderyhmään kuuluvia sekä lastensuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita. (Kts. mittarin tausta ja kuvaus)

Ensimmäistä versiota pilotoitiin Tampereen kaupungin lastensuojelussa. Sijais- ja jälkihuollon asiakasnuorilta kerättiin yhteensä n. 50 vastausta.

Mittarin 10 kysymystä on yhteiskehitetty ammattilaisten kanssa sekä tutkimustietoon että käytännön kokemuksiin pohjaten. Kullekin mittarin väittämälle löytyvät tutkimukseen ja käytännön lastensuojelutyön kokemuksiin pohjaavat perusteet:

  1. Minua tuetaan ja kannustetaan. Persoonallisuuden kehittyminen: Nuori tarvitsee tukea ja kannustusta matkalla aikuisuuteen ja suoriutuakseen nuoruuden kehitystehtävistä ja itsenäistyäkseen. Lastensuojelun palveluissa olleella nuorella on haavoittavia kokemuksia, joiden vuoksi hän tarvitsee erityistä tukea. Tärkeäksi ja arvokkaaksi itsensä tunteminen on osa perustarpeita ja myös rakennuspalikka itseluottamukseen, joka on hyvinvoinnin perusta. Nuoret tarvitsevat tukea ja kannustusta itsestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lastensuojelun piirissä olleilla nuorilla on usein huonommuuden kokemuksia, jotka vaikuttavat itseluottamusta alentaen. Samoin heillä on usein kaventunut näky omista vahvuuksista ja mahdollisuuksista. He tarvitsevat erityistä tukea ja kannustusta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemus.
  2. Mielipiteeni otetaan huomioon. Osallisuus ja sen osana kuulluksi tuleminen ja tunne siitä, että pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin asioihin ja päätöksiin (autonomia ja vaikutusmahdollisuudet). Liian usein nuoret kokevat ohipuhumista ja sitä, että ammattilaiset tietävät ja nuoren omia tarpeita tai ajatuksia ei oteta huomioon. Keskeinen osa kuulluksi tulemisen kokemusta ja luottamuksen rakentumista. Osallisuus, luottamus, merkityksellisyyden kokemus.
  3. Voin itse vaikuttaa elämääni ja tulevaisuuteeni. Autonomia, vaikutusmahdollisuudet omassa elämässä. Nuorilla itsenäistymisen ja oman elämän haltuunoton vuoksi tulevaisuusaspekti tärkeä. Osallisuus omassa elämässä.
  4. Suhtaudun luottavaisesti tulevaisuuteeni. Tulevaisuuden usko, optimistinen näkemys tulevaisuudesta, luottamus tulevaisuuteen (luottamus on sosiaalista pääomaa, ilman luottamusta tulevaisuuteen asioiden eteenpäin meneminen on vaikeaa). Positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen lisää subjektiivista hyvinvointia. Nuorten odotukset tulevaisuudesta heijastuvat myös terveyttä ja riskejä koskeviin valintoihin. Luottamus, tulevaisuudenusko, osallisuus, merkityksellisyys.
  5. Työntekijöillä on minulle riittävästi aikaa: Kriittinen kohta nuorten kohdalla, jos nuorelle tulee tuntemus siitä, että työntekijöillä on liian kiire eikä ole aikaa hänen asioilleen, luottamus ei pääse syntymään ja nuori ei jaa omia asioitaan. Luottamus, asiakasosallisuus, palveluosallisuus, tunne merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta.
  6. Luotan asioitani käsitteleviin työntekijöihin. Luottamus. Lastensuojelutaustaisilla nuorilla luottamus viranomaisiin ja yhteiskuntaan on muita matalampi. Luottamus ammattilaiseen, jonka kanssa työskennellään, on perustana sille, että nuoren asiat voivat edetä. Osallisuus ilmenee luottamuksena.
  7. Saan nykyisistä palveluista tarvitsemani tuen. Vaikka palveluiden saaminen on lastensuojelun piirissä olevalle nuorelle subjektiivinen oikeus, tämä ei usein toteudu. Jos nuori ei saa tarvitsemiaan palveluita, hän ei tule hyvin autetuksi. Palveluiden laadun ja tehdyn työn vaikuttavuuden kannalta olennainen kysymys. (palveluosallisuus, saa tarvitsemansa tuen, tulee autetuksi)
  8. Voin vaikuttaa minulle tarjottuun tukeen. Osallisuus omassa elämässä ja itseä koskevissa asioissa hyvinvoinnin ja elämässä eteenpäin menemisessä tärkeää. (asiakasosallisuus)
  9. Työntekijät tukevat minua ottamaan vastuuta omista asioistani. Erityisesti itsenäistyvien nuorten osalta tärkeä kysymys. Nuoruuden kehitystehtävistä (aikuisuuteen siirryttäessä) selviytymisen kannalta olennaista on vahvistuva vastuun ottaminen itsestä ja omista asioista (asiakasosallisuus, toimijuuden vahvistaminen). Nuoren osallisuudessa korostuu oman elämän suunnittelu. Ammattilaisilta kaivataan tukea arjen rakentumiseen mutta myös omien unelmien löytämiseen ja tavoittelemiseen.
  10. Saan riittävästi tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Jos ei ole tietoa vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, oman tulevaisuuden kannalta tärkeitä valintoja on vaikea tehdä. Tieto mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista lisää toimintamahdollisuuksia (tieto-osallisuus). Nuoren osallisuudessa korostuu oman elämän suunnittelu. Ammattilaisilta kaivataan tukea arjen rakentumiseen mutta myös omien unelmien löytämiseen ja tavoittelemiseen.

Yhteenveto: 3X10D-LASU -mittarilla saadaan kuvattua nuoren hyvinvoinnin rakentumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja tuotettua tietoa nuoren palvelukokemuksista lastensuojelun asiakkaana.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittaajien välinen toistettavuus

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

3X10D-LASU todettiin Tampereen kaupungin tutkimuksessa 2020 hyvin toimivaksi osana lastensuojelun toimintaa. 3X10D-LASUn kysymyksiä on käytetty myös sosiaalisessa kuntoutuksessa.

3X10D-LASU on tällä hetkellä käytössä eri toimijoiden ja hankkeiden arviointityökaluna. Tähän mennessä (05/2022) 3X10D-LASU on tarjolla seuraavien maakuntien alueella: Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Monni-hanke on tarjonnut käyttökoulutusta näiden maakuntien alueella 3X10D-LASUn käyttöön ja mittarin pilotointia käynnistetään erityisesti lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyössä.

Sekä ammattilaisten että nuorten käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Nuori voi täyttää 3X10D-LASUn itsenäisesti tai sitä voidaan hyödyntää osana asiakastyötä ammattilaisen ja nuoren yhteisen keskustelun pohjana. Vastaajien näkökulmasta 3X10D-LASUn täyttäminen on helppoa ja ajatuksia herättävää. Ammattilainen voi 3X10D-LASUn avulla sanoittaa ja osoittaa nuorelle hyvinvoinnin edistymistä. Mittarin avulla voidaan myös sanoittaa monitoimijaiselle verkostolle tilannetta ja tuen tarvetta sekä tehdä näkyväksi tietyssä tukipalvelussa jo saavutetut etapit.

Nuorten (Pesäpuu ry) mielestä 3X10D-LASUn käytöllä voidaan:

  • varmistaa, että nuorten oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi toteutuu
  • lisätä nuorten osallisuutta
  • tukea nuorten vaikuttamista omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä
  • vahvistaa nuorten tunnetta siitä, että on tärkeä ja arvokas ja että oma mielipide otetaan huomioon
  • saada tietoa, miten nuorilla menee ja voidaan reagoida nuorten tarpeisiin
  • vahvistaa nuorten toimijuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan
  • vahvistaa lastensuojelun palveluiden laatua ja eettisyyttä

Lastensuojelussa toimivien ammattilaisten mielestä 3X10D-LASU toimi:

  • asiakkaan osallisuutta mittaavana ja vahvistavana välineenä
  • tutustumisen ja puheeksiottamisen välineenä
  • välineenä suunnitelmalliseen, asiakaslähtöiseen työskentelyyn
  • asiakassuunnitelman pohjana ja tukena
  • monialaisen yhteistyön tukena
  • palvelutarpeen arvioinnin tukena ja pohjana
  • yksilöllisen ja organisaatiotasoisen seurantatiedon saamisessa lastensuojelun asiakkaiden kokemasta hyvinvoinnista sekä saadun tuen ja palvelun asiakaskokemuksista
  • toistuvasti käytettynä vaikuttavuuden mittarina «https://www.youtube.com/watch?v=sZkhJ0O2XRM»6

Tutkimusten tiedot

ks. kirjallisuusluettelo.

Alkuperäiset lähteet

Kainulainen S. 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro 2019;28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-344-5»7

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Reija Paananen (FT, dos.)

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyvyn arviointi sosiaalialalla -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#sostoky»8

Sidonnaisuudet

  • Sakari Kainulainen on 3X10D-mittarin kehittäjä ja työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa. 3X10D-elämäntilannemittari on vapaasti käytettävissä.

Kirjallisuutta

  1. Kainulainen S. 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro 2019;28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-344-5»7
  2. Melander K. Kuusikon perhetukikeskuksen ammattilaisten käyttökokemukset 3X10D lastensuojelu-mittarista. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Maisterintutkielma. 2023. Saatavilla «https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306153870»9
  3. Melander K. Selvitys lastensuojelun asiakastyöhön soveltuvista hyvinvoinnin mittareista. Monni – lastensuojelun monialainen kehittäminen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2020-2022 -hanke. 2022. Pikassos Oy. Saatavilla «»2
  4. Paananen R, Ketola R, Kainulainen S. Lasten ja nuorten jälkihuoltoa kehitetään elämäntilannemittarin avulla. Dialogi 2020. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla «https://dialogi.diak.fi/2020/11/19/lasten-ja-nuorten-jalkihuoltoa-kehitetaan-elamantilannemittarin-avulla/»5