LivingSkills Kuntoutuminen

TOIMIA-mittarit
15.11.2024 • Uusi artikkeli
Kaisa Nyberg

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: LS-kuntoutuminen

Nimi englanniksi: LivingSkills Recovery

Nimi ruotsiksi: LivingSkills Rehabilitering

Mittarin versio: 4.0

Mittarin nimen synonyymit: Mielenterveysasiakkaan toimintakykymittari

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: Ei saatavilla

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Mittarin lomake ja ohje

  • Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Lyhyt kuvaus mittarista

LS-Kuntoutuminen on tarkoitettu mielenterveystoipujan kuntoutumista tukevaksi ja omaa motivaatiota vahvistavaksi mittariksi. Mittari tuottaa tietoa toipujan toimintakyvystä ja sen muutoksista. Mittarin avulla tehdään psyykkisesti sairastuneen henkilön kokonaistilanteen ja toimintakyvyn kartoitus esim. asumis- ja kuntoutuspalveluissa. Mittaria on mahdollista käyttää itsenäisesti, mutta optimaalisen hyödyn saamiseksi on tarpeen käyttää sitä osana digitaalista LivingSkills-työvälinettä. Digitaaliseen työvälineeseen on integroitu kaikki asiakastyön eri vaiheet: nykytila-analyysi (toipujan taitojen, kykyjen ja palvelutarpeen kartoitus), kehityssuunnitelma ja tavoitteellinen työskentely taitojen vahvistamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden arviointi ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden seuranta. Työväline yhdistää asiakastyöhön niin objektiiviset kuin subjektiiviset vaikuttavuuden seurannan mittarit. Työvälineen kehittämisessä on panostettu helppokäyttöisyyteen ja osallisuuteen.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

LivingSkills Kuntoutuminen on alun perin kehitetty mielenterveyspalvelujen tilaajan palveluohjauksen tietotarpeeseen. Mittarikehittämisen johtavaksi ajatukseksi kuitenkin muotoutui, että mittarin käytön ja sen tuottaman tiedon on tuettava kuntouttavaa työskentelytapaa asiakasvuorovaikutuksessa.

Kohderyhmä

  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Havainnointi
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
  • Työkyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Mittarin tuloksen ICF-koodi

  • Tulosta ei ole mahdollista määrittää yhdellä ICF-koodilla

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Kaisa Nyberg

Sähköpostiosoite: kaisa.nyberg@livingskills.fi

Organisaatio: LivingSkills Oy

Kotisivu: https://www.livingskills.fi/ «https://www.livingskills.fi/»1

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

LivingSkills-järjestelmän työvälineiden (mittauslomake ja käyttöohjeet) copyright-oikeudet omistaa suomalainen asiantuntijayritys LivingSkills Oy. LivingSkills-työvälineiden käyttö Suomessa edellyttää sopimusta LivingSkills Oy:n kanssa, SaaS-palvelun käyttöönottoa, sekä LivingSkills -palvelun käyttökoulutuksen järjestämistä käyttäjille. Mittarin paperiversiota saa käyttää luvalla ilman maksua tutkimuskäytössä, mutta sen käyttö on rajoitettu kaupallisissa tarkoituksissa.

Käyttöoikeuden pyytäminen

Ylläpitotaho: LivingSkills Oy

Yhteyshenkilö: Kaisa Nyberg

Sähköpostiosoite: kaisa.nyberg@livingskills.fi

Organisaatio: LivingSkills Oy

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Sopimushinta sisältää käyttöönoton, käyttöönottokoulutukset, digitaalisten työvälineiden käyttölisenssin, etätuen pääkäyttäjille, ohjelmistopäivitykset ja tietojen tallennuksen sopimuksen mukaiseksi ajaksi. Työvälineiden käyttöönotosta useamman työntekijän organisaatioihin veloitetaan yksikkökohtainen kertakorvaus. Mittarin käyttöön tarvitaan työntekijäkohtainen lisenssi, joka määräytyy käyttäjämäärän mukaan (lisenssihinnat per työntekijä alenevat käyttäjämäärän kasvaessa). Tutkimuskäyttöön on mahdollista pyytää paperilomakeversiota maksutta.

Käyttökoulutus

  • LivingSkills Kuntoutuminen on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön. LivingSkills-työvälineiden käyttö edellyttää LivingSkills- toimintamallin ja tietojärjestelmän yleistä käyttökoulutusta. Käyttöönottomaksu sisältää käyttöönottokoulutuksen itsenäisesti suoritettavana verkkokurssina, jonka jälkeen sekä työntekijöille että ylläpitäjille pidetään yksi 60 min verkkokonsultaatio työvälineen käytöstä asiakastyössä.

Tarvittavat välineet

  • Tietokone, älypuhelin tai tabletti. Paperilomake tutkimustarkoituksiin.

Aikatarve

Kokonaisarvioinnin tekeminen vie aikaa asiakkaan ensimmäisellä arviointikerralla 60–90 min. Työaikaa säästyy, jos kartoitus lähetetään asiakkaalle etukäteen täytettäväksi. Suosittelemme kuitenkin kartoituksen tekemistä useammalla tapaamiskerralla, jolloin sen tekemiseen jaksaa keskittyä paremmin, ja kaikkein tärkeimmälle osalle kartoituksen tekoa eli yhteiselle keskustelulle jää enemmän aikaa. Seuranta-arviointi laajuuden mukaan 10–30 min.

Tulosalgoritmi

Mittari on luonteeltaan elämäntilannetta ja toimintakyvyn ja taitojen kokonaisuutta kartoittava, formatiivinen mittari, eikä sille ole siksi erityistä tarvetta laskea yhtä pistelukua. Mittarista saa kuitenkin asiakkaan kokonaistoimintakykyä kuvaavan keskiarvon, sekä eri toimintakykyalueita kuvaavat keskiarvot.

Raja-arvot

10-portaista asteikkoa voidaan luokitella erilaisin painotuksin, mutta tulosten puoliväli jakaa vastaajat tilanteensa mukaan toimintakyvyn sujuvuuden mukaan itsenäisemmin pärjääviin ja enemmän apua tarvitseviin. Suuremman arvon saaneet ovat tyytyväisempiä eri toimintojen sujuvuuteen. Yhteenvedot esitetään värikoodattuna visuaalisessa muodossa.

Mittarin tulokset voidaan jaotella siten, että enemmän tukea tarvitsevat luokitellaan omaksi ryhmikseen ja hyvin pärjäävät omaksi ryhmäkseen, ja näiden väliin jäävät jonkin verran tukea tarvitsevat vastaajat «Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSki»6:

punaisiin: pisteet 1–2 (toiminnot eivät suju tai tarvitsee jatkuvaa tukea)

oransseihin: pisteet 3–4 (toiminnot sujuvat heikosti tai tarvitsee runsaasti tukea)

keltaisiin: pisteet 5–6 (toiminnot sujuvat kohtalaisesti ja voi tarvita jonkin verran tukea)

vihreisiin: pisteet 8–10 (toiminnot sujuvat hyvin ja pärjää vähäisellä tuella tai ilman tukea)

Viitearvot

Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittari on suomenkielinen, ja sen kieliversiot (ruotsi, englanti, venäjä ja kazakki) on käännetty ja lokalisoitu yhteistyössä kohdemaan koulutettujen kääntäjien ja ammattilaisten kanssa.

Mittarin tausta ja kuvaus

LivingSkills Kuntoutuminen mittarin kehittäminen käynnistyi vuonna 2011 Tampereen kaupungin asumispalvelujen asiakasohjausyksikössä, jossa etsittiin käytännön arviointivälineitä, joilla saataisiin mielenterveyspalveluiden vaikuttavuustietoa ja joita voisi hyödyntää mielenterveystoipujien kuntoutuksessa. Asiakasohjauksessa palvelujen tilaajan ja asiakasohjaajan roolissa työskennellyt HTM Kaisa Nyberg kaipasi työhönsä helppokäyttöistä työvälinettä, joka auttaisi asiakaslähtöisesti arvioimaan ja tukemaan asumispalvelua tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien vahvuuksia ja toimintakykyä palvelutarpeesta käsin. Asiakasohjausyksikössä kartoitettiin olemassa olevia mittareita, mutta ei löydetty käyttötarkoitukseen sopivaa välinettä. Tässä vaiheessa Nyberg päätyi itse kehittämään mittaria. «Nyberg K. Mielenterveystoipujien toimintakyky ja sen mittaaminen – tapausesimerkkinä LivingSkills Kuntoutuminen -mittarin kehittäminen. Teoksessa Hekkala M, Repo J, Räsänen J-M, Kuusisto K (toim.), Tu»5, «Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSki»6

Mittarin taustalla on sekä tutkimustietoon että käytännön kokemuksiin pohjautuva tieto mielenterveystoipujan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Keskeisten toimintakykyalueiden ja niihin liittyvien väittämien määrittämisessä hyödynnettiin kirjallisuuden lisäksi mielenterveysasiakkaiden asiakasohjauksessa kertynyttä aineistoa, kuten käsiteltyjä palvelupyyntöjä ja kuntoutussuunnitelmia. Sisältöjä yhteiskehitettiin mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköiden kanssa. «Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSki»6

Mittarin soveltuvuutta mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaamiseen on pyritty selvittämään pilotointien avulla. Toimintakykymittaria yhteiskehitettiin ja testattiin ensin paperilomakkeena vuosina 2012–2017 kahdeksassa eri mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tarjoavassa organisaatiossa ja sähköisenä työvälineenä neljässä yksikössä vuosina 2018–2019. Ensimmäiseen pilotointiin osallistui 76 työntekijää ja 190 toipujaa ja toiseen pilotointiin 188 työntekijää ja 388 toipujaa. «Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSki»6

Sekä käyttökokemuksista että mittarin reliabiliteetista on saatu tietoa pilottiaineistoja hyödyntämällä «Katajisto J, Lähteenmäki M, Sedergren R. Lilinkotisäätiön käyttökokemuksia mittausominaisuuksista: Käyttäjien kokemukset. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn m»2, «Kainulainen S, Katajisto J. Lilinkotisäätiön käyttökokemuksia mittausominaisuuksista: Mittarin ominaisuudet. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen ku»1, «Mäkelä S. Arviointityövälineen paperiversion käyttökokemuksia. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyd»4, «Nyberg K. Mielenterveystoipujien toimintakyky ja sen mittaaminen – tapausesimerkkinä LivingSkills Kuntoutuminen -mittarin kehittäminen. Teoksessa Hekkala M, Repo J, Räsänen J-M, Kuusisto K (toim.), Tu»5. Mittarin soveltuvuutta ja reliabiliteettia on myös parannettu kerätyn palautteen ja saatujen tulosten pohjalta «Koponen S, Nordling E. 2024. Paperilomakkeen reliabiliteettianalyysi ja mittarin muutokset. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa. THL»3. Mittaria pilotoitiin ensin paperiversiona. Paperiversiosta kehitettiin digitaalinen mittari kohderyhmän toiveesta. Ensimmäinen digitaalinen beta-versio avattiin testauskäyttöön valituille asumisyksiköille loppuvuodesta 2017 ja valmis sovellus julkaistiin vuonna 2020. Digitaalinen toimintakykymittari alettiin nähdä enemmän kokonaisvaltaisena asiakassuhteen työvälineenä kuin pelkkänä mittarina ja nimi muutettiin LivingSkills Kuntoutuminen -työvälineeksi. Mittarin kehittämistyö on dokumentoitu THL:n työpaperit sarjan julkaisussa «Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSki»6.

LivingSkills Kuntoutuminen -työvälineen keskeisenä päämääränä on motivoida toipujaa toipumisorientaation hengessä voimavarojen ja taitojen vahvistamiseen. Toipujan aktiivinen osallisuus on toiminnan keskiössä, mikä näkyy motivaation kasvuna omaan kuntoutumiseen. Tuen ja kuntoutuksen tarkoitus on auttaa ihmisiä saavuttamaan omat päämääränsä. Toimintaa ohjaavana periaatteena on, että sairastuneet voivat parantua, kuntoutua ja muuttaa elämänsä suunnan. Toiminta lähtee ajatuksesta, että jokaisella on taitoja, joita voidaan hyödyntää. Haasteiden näkeminen taitopuutteina mahdollistaa uusien taitojen opettelemisen. Toipuja on prosessin johtaja ja työntekijä hänen tukijansa kuntoutusprosessissa.

180-asteen arviointi, joka sisältää asiakkaan oman ja työntekijän arvion tämän tilanteesta oma toipumissuunnitelma ja edistymisen näkyväksi tekeminen on helppoa sovelluksen avulla. Kehitetyssä LivingSkills Kuntoutuminen -työvälineessä tarkastellaan psyykkiseen sairauteen liittyvää toimintakykyä arjessa pärjäämisen tukemiseksi «Nyberg K. Mielenterveystoipujien toimintakyky ja sen mittaaminen – tapausesimerkkinä LivingSkills Kuntoutuminen -mittarin kehittäminen. Teoksessa Hekkala M, Repo J, Räsänen J-M, Kuusisto K (toim.), Tu»5. Toipujan toimintakykyä ja hyvinvointia tarkastellaan yhdeksällä eri elämänalueella, ja mittari sisältää 49 väitettä. Toimintakykyalueita ovat:

  1. Itsestä huolehtiminen
  2. Asumisen ja arjen taidot
  3. Raha- ja viranomaisasiat
  4. Liikkuminen, asiointi ja tekniikan käyttö
  5. Kommunikaatio, sosiaaliset taidot ja elämänhallinta
  6. Terveyden ja sairauden hoito
  7. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne
  8. Impulssikontrolli ja riippuvuuksien hallinta
  9. Toiminnanohjaus ja toimintakyky

Näitä toimintakykyalueita tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensin toipuja arvioi omia toimintakykyalueitaan ja taitojaan; millaista elämä on nykyhetkessä. Tämän jälkeen työntekijä antaa oman näkemyksensä toipujan taidoista ja taitopuutteista. Kolmantena näkökulmana ovat toipujan asettamat numeeriset tavoitteet siitä, mihin numeroon toipuja olisi tyytyväinen kyseisen taidon kohdalla.

Kutakin toimintakykyaluetta arvioidaan kolmen - kymmenen väittämän (yhteensä 49 väittämän) avulla. Näitä jokaista arvioidaan asteikolla 1–10, jossa arvo 1 merkitsee ”Ei suju tai ei pidä lainkaan paikkaansa. Voi olla täysin autettava.” ja arvo 10 merkitsee ”Sujuu hyvin tai pitää hyvin paikkansa. Toimii itsenäisesti tai osaa tarvittaessa hakea apua.”

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittaajien välinen toistettavuus

  • Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Käyttäjien kokemuksia LivingSkills Kuntoutuminen -työvälineen käytöstä on kerätty vuosina 2012–2022 kuudeltakymmeneltä työntekijältä viidestätoista eri organisaatiosta haastattelemalla käyttäjiä, pyytämällä kirjallista palautetta sekä käyttäjäorganisaatioiden ja LivingSkills Oy:n toteuttamina lomakekyselyinä.

Saadun käyttäjäpalautteen mukaan LivingSkills Kuntoutuminen -työväline rakentaa struktuuria ja tavoitteellisuutta tukisuhdetyöhön sekä ohjaa työskentelyä asiakaslähtöiseen suuntaan. Dialogi vahvistuu, jolloin toipujan aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja yhteinen ymmärrys lisääntyvät. Toipujan oma arvio ja toiveet ovat työskentelyn keskiössä, osallisuus tulee näkyvämmäksi sekä toipujan voimavarat korostuvat kartoituksessa aiempaa paremmin. Toipujan motivaation vahvistuminen näkyy sitoutumisena työskentelyyn, mikä puolestaan vahvistaa työntekijän motivaatiota ja työtyytyväisyyttä.

Jatkuvien muutosten keskellä kiire ja työpaine verottavat työntekijän jaksamista, jolloin uusien menetelmien ja työvälineiden käyttöönotto voi tuntua liian kuormittavalta. Suurin haaste liittyikin siihen, miten työvälineen käyttö saadaan integroiduksi osaksi arjen työskentelyä. Käyttöönottoon ja käyttöön oli varattava resurssia ja arjen prosesseja oli muokattava, jotta hyödyt saatiin käyttöön.

Kokemukset työvälineen käytön vaikutuksesta työajan käyttöön olivat vaihtelevia. Osa koki työvälineen lisäävän asiakastyöhön käytettävää aikaa, osa taas vievän liikaa työaikaa. Myönteistä kuitenkin oli, että työvälineen käyttö on osa asiakastyötä eikä pois siitä. Digitalisaation hyödyntämisestä syntyy myös ajansäästöä, kun asiakas voi täyttää oman arvion jo etukäteen ja raportointitietoa saadaan automaattisesti.

Käyttäjäpalaute osoittaa, että LivingSkills Kuntoutuminen -työvälinettä pidetään hyödyllisenä ja se tukee toipujien hyvinvointia. Työväline auttoi työntekijää reflektoimaan omaa toimintaansa ja toipujaa hahmottamaan sovelluksen ohjaamana omia vahvuuksia ja haasteita. Kokonaisuudessaan LivingSkills Kuntoutuminen -työväline näyttää olevan hyödyllinen ja monipuolinen työväline sekä tukisuhteeseen että palvelutarpeen arviointiin, mutta sen käytön onnistuminen voi vaihdella työntekijöiden ja asiakkaiden mukaan.

Tutkimusten tiedot

Ks. Kirjallisuusluettelo.

Mittarin tiedot koonnut

Kaisa Nyberg, HTM (mittarin perustiedot)

Hyväksynyt: TOIMIAn Toimintakyvyn arviointi sosiaalialalla -asiantuntijaryhmä

Sidonnaisuudet: Kaisa Nyberg toimii mittarin digitaalista versiota ylläpitävän LivingSkills Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä sekä omistaa yrityksen osakkeita.

Alkuperäiset lähteet

Nyberg K. Mielenterveystoipujien toimintakyky ja sen mittaaminen – tapausesimerkkinä LivingSkills Kuntoutuminen -mittarin kehittäminen. Teoksessa Hekkala M, Repo J, Räsänen J-M, Kuusisto K, toim. Tutkiva Sosiaalityö: Vaikuttava sosiaalityö muuttuvissa toimintaympäristöissä. Talentia. Sosiaalityön tutkimuksen seura. 2024, s. 116–135. Saatavilla internetissä: «https://talentia.lukusali.fi/#/reader/565ee118-75a4-11ef-a316-00155d64030a»4

Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSkills Kuntoutuminen -työväline toimintakykymittarina ja toipumisorientaatiota vahvistavana työmenetelmänä. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Saatavilla internetissä: «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149775/URN_ISBN_978-952-408-350-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y»5

Kirjallisuutta

  1. Kainulainen S, Katajisto J. Lilinkotisäätiön käyttökokemuksia mittausominaisuuksista: Mittarin ominaisuudet. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, s. 28–31.
  2. Katajisto J, Lähteenmäki M, Sedergren R. Lilinkotisäätiön käyttökokemuksia mittausominaisuuksista: Käyttäjien kokemukset. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, s. 27–28.
  3. Koponen S, Nordling E. 2024. Paperilomakkeen reliabiliteettianalyysi ja mittarin muutokset. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, s. 40–47.
  4. Mäkelä S. Arviointityövälineen paperiversion käyttökokemuksia. Teoksessa Nyberg ja Pietiläinen (toim.), Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, s. 37–39.
  5. Nyberg K. Mielenterveystoipujien toimintakyky ja sen mittaaminen – tapausesimerkkinä LivingSkills Kuntoutuminen -mittarin kehittäminen. Teoksessa Hekkala M, Repo J, Räsänen J-M, Kuusisto K (toim.), Tutkiva Sosiaalityö: vaikuttava sosiaalityö muuttuvissa toimintaympäristöissä. Talentia. Sosiaalityön tutkimuksen seura 2024, s. 116–135. Saatavilla internetissä: «https://talentia.lukusali.fi/#/reader/565ee118-75a4-11ef-a316-00155d64030a»4
  6. Nyberg K, Pietiläinen T, Kainulainen S, Katajisto J, Kauppila T, Koponen S, Lähteenmäki M, Mäkelä S, Nordling E, Sedergren R. Mielenterveystoipujan toimintakyvyn mittaaminen kuntoutuksessa – LivingSkills Kuntoutuminen -työväline toimintakykymittarina ja toipumisorientaatiota vahvistavana työmenetelmänä. THL – Työpaperi 48/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024. Saatavilla internetissä: «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149775/URN_ISBN_978-952-408-350-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y»5