Aikuisväestön hyvinvointimittari

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Aikuisväestön hyvinvointimittari on aikuisikäisen henkilön elämäntilannetta ja hyvinvointia jäsentävä helppokäyttöinen itsearviointityökalu. Mittariin kuuluu myös lomake, joka täytettynä muodostaa visuaalisen yhteenvedon vastauksista. Mittari auttaa luomaan kokonaiskuvaa henkilön hyvinvoinnista yhdeksän hyvinvoinnin ulottuvuuden kautta tarkasteltuna. Aikuisväestön hyvinvointimittari on kehitetty pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön ja sosiaalialan osaamiskeskus Soccan välisenä yhteistyönä.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Käyttö työikäisten sosiaalityön palveluissa palvelutarpeen arvioinnin tai muun tilannearvioinnin tueksi ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseksi.

Kohderyhmä

• Nuoret
• Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Rosa Hossain-Karhu

Sähköpostiosoite: rosa.hossain-karhu@hus.fi

Organisaatio: Socca

Kotisivu: Aikuisväestön hyvinvointimittari «https://www.socca.fi/toiminta/aikuiset/aikuisvaeston-hyvinvointimittari»1

Käyttöoikeus

• Osittain rajoitettu

Mittarin kyselylomakkeen voi ladata Soccan ylläpitämältä mittarin verkkosivulta «https://www.socca.fi/toiminta/aikuiset/aikuisvaeston-hyvinvointimittari»1. Yhteenvetolomakkeen saa käyttöön pyydettäessä mittarin verkkosivulta löytyvästä sähköpostiosoitteesta.

Ylläpitotaho: Socca

Yhteyshenkilö: Rosa Hossain-Karhu

Sähköpostiosoite: rosa.hossain-karhu@hus.fi

Organisaatio: Socca

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö ei edellytä erillistä kouluttautumista. Mittarin ylläpitäjätaho Socca on laatinut lyhyen opastuksen mittarin käyttöön osana asiakastyöskentelyä. Tämä on saatavilla mittarin verkkosivuilta.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake täytetään paperilla. Yhteenvetolomake (Excel) täytetään sähköisesti (työntekijä voi täyttää lomakkeen) ja edellyttää tietojenkäsittelyohjelman käyttöä. Yhteenveto voidaan tulostaa tai lähettää asiakkaalle sähköpostitse.

Aikatarve

Kyselylomakkeen täyttämiseen kuluu aikaa noin 10-20 min, Excelin täyttämiseen noin 5 min ja lisäksi purkukeskustelu.

Tulosalgoritmi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Mittari on kehitetty Suomessa, ks. Mittarin tausta ja kuvaus

Mittarin tausta ja kuvaus

Kehittäminen: Aikuisväestön hyvinvointimittari on kehitetty pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön ja Pääkaupunkiseudun (nyk. Uudenmaan) sosiaalialan osaamiskeskus Soccan yhteistyönä «Kuinka aikuisväestön hyvinvointimittaria on kehitetty? Aikuisväestön hyvinvointimittari.»1. Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) aikuissosiaalityön asiantuntijat yhdessä Soccan tutkijan Petteri Paasion kanssa lähtivät kehittämään mittaria vuonna 2015 olemassa olevien hyvinvoinnin mittareiden kartoituksen pohjalta. Kehittämistyö perustui työryhmän jäsenten pitkäaikaiseen kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja tarpeeseen luoda käytännönläheinen ja yksinkertainen työkalu helpottamaan asiakastyöskentelyä. Mittarilla haluttiin myös vahvistaa asiakkaan osallisuutta asiakastyön tiedonmuodostuksessa.

Aikuisväestön hyvinvointimittari edistää aikuisikäisen henkilön elämäntilanteen ja subjektiivisen hyvinvoinnin hahmottamista. Kysymykset tarkastelevat vastaajan hyvinvointia kuluneen kuukauden aikana. Mittari jäsentää asiakkaan hyvinvointia yhdeksän eri osa-alueen avulla ja yhteenvetolomake muodostaa yksinkertaisen graafisen esityksen hyvinvoinnin kokonaisuudesta «Aikuisväestön hyvinvointimittarin sisältö ja käyttö. Aikuisväestön hyvinvointimittari.»2.

Toistamalla mittaus voidaan havainnoida hyvinvoinnin muutoksia. Mittari soveltuu käytettäväksi vuorovaikutuksessa ammattilaisen kanssa ja tuloksia voidaan käydä läpi yhdessä keskustellen. Mittarin kysymyslomakkeen voi täyttää itsenäisesti tai ammattilaisen tuella.

Mittarin kuvaus: Mittari kohdistuu seuraaviin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin: 1. Asuminen, 2. Työ, osaaminen ja toimeentulo, 3. Terveys, 4. Perhe ja läheiset, 5. Arki ja vapaa-aika, 6. Tulevaisuus ja käsitys itsestä, 7. Osallisuus, 8. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö sekä 9. Kriisit. Kyselylomake koostuu yhteensä 27 kysymyksestä. Kahdeksaa ensimmäistä ulottuvuutta kohden on 2–4 kysymystä ja viimeistä kriisit-ulottuvuutta kohden yksi.

Mittarin kysymykset koostuvat kuvailevista väittämistä, jotka koskevat elämän olosuhteita ja/ tai niiden koettua merkitystä vastaajan hyvinvoinnille. Vastausvaihtoehdot ovat 3- tai 5-portaisia ja asettuvat mittarin skaalalle -1 (tuottaa pahoinvointia) – 0 (neutraali) – +1 (tuottaa hyvinvointia).

Kysymyslomakkeen vastausarvojen mukaisesti täytetään Excel-lomake, joka muodostaa visuaalisen yhteenvedon kunkin ulottuvuuden keskiarvosta ja yksittäisistä vastauksista sekä näiden sijoittumisesta mittarin skaalalle. Tulokset havainnollistavat vastaajan hyvinvointia kuormittavia alueita, neutraaleja alueita sekä hyvinvoinnin voimavaroja «Aikuisväestön hyvinvointimittarin sisältö ja käyttö. Aikuisväestön hyvinvointimittari.»2.

Asiakastyöskentelyssä vastausten ja yhteenvedon yhteinen läpikäyminen asiakkaan kanssa on suositeltavaa kokonaiskuvan selkeyttämiseksi, vastausten tarkentamiseksi ja syventämiseksi sekä oikeiden tulkintojen varmistamiseksi. Mittari toimii myös puheeksi oton välineenä. On tärkeää huomioida positiivisetkin tulokset, eli tekijät, jotka tuottavat asiakkaan elämässä hyvinvointia. Toistamalla mittaus voidaan seurata asiakkaan tilanteen kehittymistä.

Mittarin käyttö edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. Asiakasjärjestelmäkohtaista (Apotti) ratkaisua lukuun ottamatta mittarista ei ole käytettävissä digitaalista sovellusta.

Mittarin pilotointi ja alustavia käyttökokemuksia: Aikuisväestön hyvinvointimittaria on pilotoitu kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa Soccan tuella ja se on käytössä kahdella alueella. Mittarin sisällöstä ja käytöstä on kerätty palautetta pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön ammattilaisilta, kokemusasiantuntijoilta ja asiakasraadin jäseniltä «Kuinka aikuisväestön hyvinvointimittaria on kehitetty? Aikuisväestön hyvinvointimittari.»1. Mittaria on lisäksi kokeiltu mm. sosiaalityön palveluissa muualla Suomessa, järjestökentällä ja hankkeissa «Aikuisväestön hyvinvointimittarin kokeiluja. Aikuisväestön hyvinvointimittari. »3. Myös näiltä tahoilta on kerätty palautetta käyttökokemuksista. Asiakkaiden kokemuksia mittarista on dokumentoitu sosiaalityön maisterintutkielman yhteydessä «Impiö L. Aikuisväestön hyvinvoinninmittari aikuissosiaalityön apuvälineenä [maisterintutkielma]. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2021. 39.»4.

Mittari on käytössä aikuissosiaalityön palveluissa, erityisesti palvelutarpeen arvioinnin tai muun tilannearvioinnin tukena. Mittaria käytetään lisäksi osana palveluissa kehitettyjä, sosiaalisen kuntoutukseen ja moniammatilliseen arviointiin kytkeytyviä toimintamalleja. Mittarin käyttöönottoa pääkaupunkiseudun kuntien ja hyvinvointialueiden aikuissosiaalityössä on tuettu erilaisin koulutuksin.

Vuonna 2018 Aikuisväestön hyvinvointimittari integroitiin Apottiin ja samalla joitakin kysymyksiä selkeytettiin. Apotissa mittari lähetetään asiakkaalle Maisa-palvelun kautta tai täytetään suoraan asiakasjärjestelmään asiakkaan kanssa. Vastaukset siirtyvät asiakasjärjestelmään, jossa niitä voidaan tarkastella asiakkaan kanssa. Apotissa yhteenvedon visuaaliseen esitykseen tehtiin joitakin muutoksia. Kyselylomakkeesta kehitettiin myös selkokielisempi versio, joka on ollut käytössä joissakin palveluissa.

Aikuisväestön hyvinvointimittarin psykometrisiä ominaisuuksia ei ole toistaiseksi tutkittu. Mittarin tuottamasta datasta on tehty alustavia analyyseja kokeilujen ja kehittämishankkeiden yhteydessä. Näiden perusteella mittari saattaa soveltua esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen aikuissosiaalityössä.

Soccan koordinoimassa sosiaalisen kuntoutuksen mittaripilotissa «Sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Aikuisväestön hyvinvointimittari.»5 2021–22 (kerättiin seurantadataa sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden hyvinvoinnista. Lisäksi toteutettiin käyttäjäkysely mittaria käyttäneille ammattilaisille (n=14, mittarin vähintään kerran täyttäneiden asiakkaiden n=62). Yli 90 % ammattilaista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mittari soveltui sisällöltään hyvin työskentelyyn omien asiakkaiden kanssa, on ammattilaiselle helppokäyttöinen ja auttoi heitä saamaan paremman käsityksen asiakkaiden tilanteesta ja hyvinvoinnista. Hieman yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että mittari edisti ongelmallisten asioiden puheeksi ottamista asiakkaiden kanssa ja 57 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he pystyivät mittarin avulla seuraamaan paremmin asiakkaiden tilanteen kehittymistä (29 % ei samaa eikä eri mieltä).

Myönteistä palautetta on lisäksi saatu mittarin visuaalisuudesta ja kokonaisvaltaisuudesta. Ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden mukaan sosiaalityön asiakkaat voivat tarvita tukea ja kannustusta mittarin täyttämiseen. Toisaalta asiakas voi hyötyä mahdollisuudesta täyttää mittarin kysymyslomake itsenäisesti omalla ajalla. Tulokset tulisi kuitenkin käydä läpi ammattilaisen kanssa yhteenvetolomakkeen pohjalta ja asiakkaan toiveiden mukaisesti mahdollisimman pian täyttämisen jälkeen.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Tutkimusten tiedot

Ks. Kirjallisuusluettelo

Linkit

• Aikuisväestön hyvinvointimittari «https://www.socca.fi/toiminta/aikuiset/aikuisvaeston-hyvinvointimittari»1

Mittarin tiedot koonnut

Rosa Hossain-Karhu, YTM

Hyväksynyt: TOIMIAn Toimintakyvyn arviointi sosiaalialalla -asiantuntijaryhmä

Sidonnaisuudet: Rosa Hossain-Karhu työskentelee mittarin jalkauttamisen parissa Soccassa, missä Aikuisväestön hyvinvointimittari on kehitetty. Hän ei ole toistaiseksi ollut mukana mittarin kehittämisessä, mutta tulee osallistumaan jatkossa mittarin kehittämiseen.