Move!-mittausten 20 metrin viivajuoksu

Mittarin lomake ja ohje

• Ohjeet ja materiaalit Move!-mittauksiin «https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ohjeet-ja-materiaalit-move-mittauksiin»1
• Suoritusohjeet «https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Move_mittauskasikirja_0.pdf»2
• Mittauslomake 8. luokkalaisille «https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/move_oppilaslomake8lk_0.pdf»3 ja 5. luokkalaisille «https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/move_oppilaslomake5lk_0.pdf»4

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kahdenkymmenen metrin viivajuoksu on kehitetty aerobisen kunnon arvioimisen kenttämenetelmäksi kouluikäisille lapsille, terveille aikuisille sekä urheilijoille. Ensimmäinen versio testistä oli kehitetty aikuisille ja se julkaistiin 1982 «Léger LA, Lambert J. A maximal multistage 20-m shuttle run test to predict VO2 max. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1982;49(1):1-12 »8, jonka jälkeen testiä kehitettiin nykyiseen versioonsa «Léger L, Lambert J, Goulet A, Rowan C, Dinelle Y. [Aerobic capacity of 6 to 17-year-old Quebecois--20 meter shuttle run test with 1 minute stages]. Can J Appl Sport Sci 1984;9(2):64–69. »9. Mittarin validiteetti arvioitiin lapsilla 1988 «Léger LA, Mercier D, Gadoury C, et al. The multistage 20 metre shuttle run test for aerobic fitness. J Sports Sci 1988;6(2):93-101 »10.

Kohderyhmä

• Lapset
• Nuoret

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus/testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Yhteystiedot löytyvät Move!-järjestelmän internetsivuilta «https://www.oph.fi/fi/move»5

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö ei edellytä erillistä koulutusta. Turvallisen suorittamisen ohjeisiin ja rajoituksiin, jolloin testiä ei saa tehdä, on perehdyttävä huolellisesti. Oppilaan terveydentilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska mittausta suoritettaessa lähestytään yksilön maksimaalista suorituskykyä. Ohjeet 20 metrin viivajuoksun suorittamiseen löytyvät Move!-mittausten opettajan käsikirjasta «https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Move_mittauskasikirja_0.pdf»2

Tarvittavat välineet

• Tarvittavia välineitä ovat mittanauha, kartioita, teippiä, äänentoistolaite, 20 metrin viivajuoksuun tarkoitettu merkkiääni, paperia, lyijykyniä, tulostenkirjaamislomakkeet.
• Viivajuoksu suoritetaan vähintään 25 metrin pituisella juoksualueella, mieluiten liikuntasalissa avojaloin tai luistamattomilla jalkineilla. Mikäli suorituspaikka ei mahdu liikuntasaliin, mittaus voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti urheilukentällä.
• Tuloslomakkeet (5.lk ja 8.lk) löytyvät Ohjeet ja materiaalit Move!-mittauksiin -sivustolta, josta löytyy myös merkkiääni mp3-muodossa. «https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ohjeet-ja-materiaalit-move-mittauksiin»1

Aikatarve

Noin 20–30 minuuttia sisältäen ohjeistuksen, lämmittelyn ja mittauksen toteutuksen.

Tulosalgoritmi

Katso Mittarin tausta ja kuvaus -kohta.

Raja-arvot

Move!-mittaukset hyödyntävät yleisiä viitearvoja. Näitä tulosluokkia on kolme, jotka on muodostettu pilottiaineiston jakaumasta. Alin tulosluokka vastaa pilottiaineiston tulosten heikointa kolmannesta, keskimmäinen tulosluokka pilottiaineiston tulosten keskimmäistä kolmannesta ja ylin tulosluokka pilottiaineiston tulosten korkeinta kolmannesta.

Ryhmien erotteluun tarkoitettuja terveysperustaista raja-arvoja ei tällä hetkellä käytetä Move!-järjestelmässä. Viivajuoksun osalta terveysperustaiset raja-arvot ovat kuitenkin olemassa ja löytyvät eurooppalaisen Fitback-projektin sivustolta: Fitness Map | FitBack (fitbackeurope.eu) «https://www.fitbackeurope.eu/en-us/fitness-map»6 (katso lisää «Ortega FB, Leskošek B, Blagus R, et al. European fitness landscape for children and adolescents: updated reference values, fitness maps and country rankings based on nearly 8 million test results from»21). Raja-arvot ovat esimerkiksi 15-vuotiailla pojilla alle 6 minuutin tulos, ja tytöillä alle 3 minuutin tulos, jotka ovat yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin «Ruiz JR, Cavero-Redondo I, Ortega FB, et al. Cardiorespiratory fitness cut points to avoid cardiovascular disease risk in children and adolescents; what level of fitness should raise a red flag? A sys»26.

Viitearvot

Move!-mittausten viitearvot perustuvat kolmeen tulosluokkaan, jotka on laskettu 527 viidesluokkalaisen (52 % tyttöjä) ja 741 kahdeksasluokkalaisen (47 % tyttöjä) oppilaan tulosten perusteella «Opetushallitus 2024b. Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Verkkosivu. Move!-vertailuarvot – Luokat 5 ja 8. Viitattu 11.9.2024, »18. Move!-mittausten viitearvot 5. ja 8.-luokkalaisille löytyvät opettajan käsikirjasta ja oppilaslomakkeista (ks. Ohjeet ja materiaalit Move!-mittauksiin «https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ohjeet-ja-materiaalit-move-mittauksiin»1). Lisäksi viitearvot löytyvät erillisinä tiedostoina Move!-verkkosivujen tuloksia-osiosta «https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaustuloksia»7.

Lisäksi löytyvät kouluikäisten 4.‒9-luokkalaisten lasten vertailuarvot suorituksen keston (min:sek) ja ylitettyjen viivojen lukumäärän mukaan. Aineisto on kerätty vuosina 2013‒2015 «Opetushallitus 2024c. Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Verkkosivu. Move!-vertailuarvot 4.‒9. luokkien oppilaille. Viitattu 11.9.2024, »19. Näiden viitearvojen avulla opettaja voi halutessaan toteuttaa mittauksia myös muille vuosiluokille kuin 5. 8.-luokkalaisille.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Kahdenkymmen metrin viivajuoksu kuuluu kansainvälisten asiantuntijoiden suosittelemaan lasten ja nuorten kuntotestistöön «Ortega FB, Zhang K, Cadenas Sanchez C, Tremblay MS, Jurak G, Tomkinson GR, Ruiz JR, Keller K, Delisle Nyström C, Sacheck J, Pate R, Weston KL, Kidokoro T, Poon E, Wachira LJ, Ssenyonga R, Gomes TNQF, »22.

Mittarin käännös

Ohjeet ja kaikki materiaalit löytyvät myös ruotsin kielellä: «https://www.oph.fi/sv/utbildning-och-examina/move-matningen»8

Mittarin tausta ja kuvaus

Testin kehittäminen: Kanadalainen Luc Léger ja tutkijaryhmä kehittivät 20 metrin viivajuoksun 1980-luvulla aerobisen kunnon, eli kehon maksimaalisen hapenottokyvyn arvioinnin kenttämenetelmäksi «Léger L, Lambert J, Goulet A, Rowan C, Dinelle Y. [Aerobic capacity of 6 to 17-year-old Quebecois--20 meter shuttle run test with 1 minute stages]. Can J Appl Sport Sci 1984;9(2):64–69. »9. Mittarin validiteetti kouluikäisille arvioitiin alun perin 188:lla 8–19-vuotiaalla lapsella ja nuorella «Léger LA, Mercier D, Gadoury C, et al. The multistage 20 metre shuttle run test for aerobic fitness. J Sports Sci 1988;6(2):93-101 »10. Nykyään 20 metrin viivajuoksu on maailman yleisimmin käytettyjä kouluikäisten lasten ja nuorten aerobisen kunnon arvioinnin kenttämenetelmiä «Tomkinson GR, Lang JJ, Tremblay MS, et al. International normative 20 m shuttle run values from 1 142 026 children and youth representing 50 countries. Br J Sports Med 2017;51(21):1545-1554 »31.

Mittarista on maailmanlaajuisesti käytössä kolme erilaista protokollaa «Tomkinson GR, Léger LA, Olds TS, et al. Secular trends in the performance of children and adolescents (1980-2000): an analysis of 55 studies of the 20m shuttle run test in 11 countries. Sports Med 200»32. Suomessa Move!-mittausjärjestelmän yhteydessä käytetään EUROFIT protokollaa, jossa ensimmäinen noin yhden minuutin jakso juostaan 8,0 km/t vauhdilla. Tämän jälkeen, seuraava noin minuutin jakso juostaan 9,0 km/t vauhdilla, jonka jälkeen tasoa nostetaan 0,5 km/t mittauksen lopettamiseen saakka. Jokainen juostu 20 metrin matka lasketaan. Ääninauha jatkuu 21min 48 sek saakka.

Tulosten laskeminen: Tulos on mittauksen aikana ylitettyjen viivojen lukumäärä (lkm). Lähtöviivaa ei lasketa, vaan laskeminen aloitetaan ensimmäisen 20 metrin matkan ylityksestä. Tulokset raportoidaan Suomessa yleisesti ”viivoina”, eli mittauksen aikana saavutettujen 20 m matkojen lukumääränä. Oppilaan henkilökohtaiseen tuloslomakkeeseen merkitään juostujen viivojen määrä ja oppilas saa 1–3 pistettä riippuen siitä onko tulos viitearvojen alimmassa, keskimmäisessä vai ylimmässä kolmanneksessa.

Viivojen lukumäärä voidaan muuntaa myös ajaksi (min:sek), joka kertoo, kuinka kauan oppilas on pystynyt juoksemaan äänimerkin ohjaamassa kiihtyvässä vauhdissa. Valtakunnallisen tiedonkeruun kautta saadut tulokset esitellään tässä yleistajuisessa aikamuodossa. Aikaviivat-muuntotaulukko 20 metrin viivajuoksuun: «https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/20m_viivajuoksu_viivat_aika_muuntotaulukko.pdf»9.

Katso lisätietoja: «https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Move_mittauskasikirja_0.pdf»2.

Kansainvälisissä tutkimuksissa tulosmuuttujana käytetään myös arvioitua maksimaalista hapenottokykyä (VO2max mL ∙ kg-1 ∙ min-1), jonka laskemiseksi tarvitaan lisätietoja ja käytössä on useita laskukaavioita.

20 m:n viivajuoksun käyttö Suomessa. Kahdenkymmenen metrin viivajuoksu on osa suomalaista Move!-järjestelmää, joka on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille suunnattu valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmä sekä osa koulun liikuntakasvatusta. Mittauksiin osallistuu vuosittain yhteensä noin 100 000 lasta ja nuorta.

Mittaukset toteutetaan perusopetuksessa osana liikunnanopetusta 5. ja 8. luokan oppilaille vuosittain elo-syyskuussa Move!-järjestelmän ohjeiden mukaisesti «Opetushallitus 2024a. Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Viitattu 11.9.2024, »17.

Mittaria verrataan tässä arvioinnissa validiteettiosiossa hengityskaasuanalysaattorilla objektiivisesti mitattuun maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä muilta osin pääasiassa Move!-järjestelmässä käytettävään mittayksikköön, eli juostujen viivojen määrään.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Chatterjee ym. 2006 «Chatterjee P, Banerjee AK, Majumdar P, Chatterjee P. Validity of the 20-m Multi Stage Shuttle Run Test for the Prediction of VO2max in Junior Taekwondo Players of India. Int J Appl Sports Sci 2006;18(»4(n=21):

• Kahden mittaustuloksen erotus ja keskihajonta 0,05±1,09 mL ∙ kg-1 ∙ min-1

España-Romero ym. 2010 «España-Romero V, Artero EG, Jimenez-Pavón D, et al. Assessing health-related fitness tests in the school setting: reliability, feasibility and safety; the ALPHA Study. Int J Sports Med 2010;31(7):490-»5 (n=138):

• Kahden mittaustuloksen erotus ja keskihajonta 6–12-vuotiailla -0,1±0,9/kuormitusporrasta ja 12–18-vuotiailla -0,0±1,0 kuormitusporrasta

Léger ym. 1988 «Léger LA, Mercier D, Gadoury C, et al. The multistage 20 metre shuttle run test for aerobic fitness. J Sports Sci 1988;6(2):93-101 »10 (n=139):

• ICC 0,89

Liu ym. 1992 «Liu NY, Plowman SA, Looney MA. The reliability and validity of the 20-meter shuttle test in American students 12 to 15 years old. Res Q Exerc Sport 1992;63(4):360-5 »11 (n=20):

• ICC 0,93

McVeigh ym. 1995 «McVeigh SK, Payne AC, Scott S. The reliability and validity of the 20-meter shuttle test as a predictor of peak oxygen uptake in Edinburgh school children, age 13 to 14 years. Pediatr Exerc Sci 1995;7»13 (n=33):

• ICC 0,72

Morrow ym. 2010 «Morrow JR Jr, Martin SB, Jackson AW. Reliability and validity of the FITNESSGRAM: quality of teacher-collected health-related fitness surveillance data. Res Q Exerc Sport 2010;81(3 Suppl):S24-30 »15 (n=256):

• Ryhmä 1: opettajat testaajina, Cohenin kappa 0,64 (n = 256)
• Ryhmä 2: kuntomittausten ammattilaiset testaajina, Cohenin kappa 0,90 (n = 139)

Ortega ym. 2008 «Ortega FB, Artero EG, Ruiz JR, et al. Reliability of health-related physical fitness tests in European adolescents. The HELENA Study. Int J Obes (Lond) 2008;32 Suppl 5():S49-57 »20 (n=123):

• Kahden mittaustuloksen erotus ja keskihajonta -0,1±1,5 kuormitusporrasta pojilla ja 0,0±1,1 kuormitusporrasta tytöillä. Koko joukolla kahden mittauksen erotus n. 0,0 kuormitusporrasta ja yhtäpitävyysrajat -2,5 ja 2,2 kuormitusportaan välillä.

Pitetti ym. 2002 «Pitetti K, Fernhall B, Figoni S. Comparing Two Regression Formulas That Predict V̇O2peak Using the 20-M Shuttle Run for Children and Adolescents. Pediatr Exerc Sci 2002;14(2):125–134.»24 (n=51):

• ICC 0,89 (tytöillä 0,81, pojilla 0,92)

Ramírez-Vélez ym. 2015 «Ramírez-Vélez R, Rodrigues-Bezerra D, Correa-Bautista JE, et al. Reliability of Health-Related Physical Fitness Tests among Colombian Children and Adolescents: The FUPRECOL Study. PLoS One 2015;10(10)»25 (n=229):

• Kahden mittaustuloksen erotus ja keskihajonta pojilla -0,1±0,8 kuormitusporrasta (p = 0,079) tytöillä -0,2±0,7 kuormitusporrasta (p = 0,067). Koko joukolla kahden mittauksen erotus n. 0,1 kuormitusporrasta ja yhtäpitävyysrajat -1,8 ja 1,3 kuormitusportaan välillä.

Suminski ym. 2004 «Suminski RR, Ryan ND, Poston CS, et al. Measuring aerobic fitness of Hispanic youth 10 to 12 years of age. Int J Sports Med 2004;25(1):61-7 »29 (n=35):

• ICC 0.82 (pojilla 0.85, tytöillä 0,79)

Yhteenveto: Toistettavuus saman mittaajan mittaamana tutkimusten perusteella hyvä (ICC > 0.75, ja kahden mittauksen välinen erotus marginaalinen). Testauskoulutus parantaa toistettavuutta (kappa 0,90 testauskoulutuksen saaneilla).

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Kahdenkymmenen metrin viivajuoksulla on useita soveltuvuuteen liitettyjä positiivisia ominaisuuksia. Testi voidaan suorittaa lyhyessä ajassa ja tehokkaasti, eikä siihen valmistautuminen aiheuta liiallista rasitetta osallistujille tai testaajille. Testissä on vähäinen tilantarve eikä osallistujilta vaadita erityisiä välineitä. On myös havaittu, ettei testin aiemmalla tuntemisella ja sen harjoittelulla ole yhteyttä siinä menestymiseen. Ulkopuolelta annettu suorituksen tahdistaminen auttaa vähentämään tahdistuksen vaihtelua testin aikana. Kokonaisuudessaan testi ei ole lapsille ja nuorille fyysisesti erityisen kuormittava, sillä maksimaalinen suoritus tapahtuu vasta testin viimeisessä vaiheessa.

Soveltuvuuden haittapuolena on nähty, että joillekin lapsille testin alkuvaiheen tahdistus saattaa olla liian nopea, mikä johtaa ennenaikaiseen väsymiseen ja suoritukseen, joka ei vastaa todellista maksimaalista aerobista ponnistusta. Ihanteellisesti 20 metrin viivajuoksun kaltaiset progressiiviset aerobiset testit tulisi kestää vähintään viisi minuuttia maksimaalisen hapenottokyvyn arvioimiseksi. «Tomkinson GR, Lang JJ, Blanchard J, et al. The 20-m Shuttle Run: Assessment and Interpretation of Data in Relation to Youth Aerobic Fitness and Health. Pediatr Exerc Sci 2019;31(2):152-163 »30

Mittarin käyttökelpoisuutta lisää selkeät opettajien ohjeet, viitearvot ja oppilaiden palautteet.

Tutkimusten tiedot

«Batista MB, Romanzini CLP, Castro-Piñero J, et al. VALIDITY OF FIELD TESTS TO ESTIMATE CARDIORESPIRATORY FITNESS IN CHILDREN AND ADOLESCENTS: A SYSTEMATIC REVIEW. Rev Paul Pediatr 2017;35(2):222-233 »1Batista ym. 2017: Systemaattinen katsaus kestävyyskunnon kenttämenetelmien pätevyydestä lapsilla ja nuorilla. Katsaukseen sisältyi 43 tutkimusta.

«Buck SM, Hillman CH, Castelli DM. The relation of aerobic fitness to stroop task performance in preadolescent children. Med Sci Sports Exerc 2008;40(1):166-72 »2Buck ym. 2008: Tutkimuksessa arvioitiin kestävyyskunnon ja eri kognitiivisten prosessien välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa oli mukana 74 lasta, jotka olivat 7–12-vuotiaita.

«Burns RD, Hannon JC, Allen BM, Brusseau TA. Convergent Validity of the One-Mile Run and PACER VO2MAX Prediction Models in Middle School Students. SAGE Open 2014;4(1):1-8.»3Burns ym. 2014: Tutkimuksessa arvioitiin 20 metrin viivajuoksun yhtäpitävyysvaliditeettia. Tutkimukseen osallistui 134 nuorta, jotka olivat keskimäärin 12,9-vuotiaita (keskihajonta 0.8 vuotta).

«Chatterjee P, Banerjee AK, Majumdar P, Chatterjee P. Validity of the 20-m Multi Stage Shuttle Run Test for the Prediction of VO2max in Junior Taekwondo Players of India. Int J Appl Sports Sci 2006;18(»4Chatterjee ym. 2006: Tutkimuksessa arvioitiin mittarin toistettavuutta intialaisilla taekwondo-urheilijoilla (N= 21, ikä keskimäärin 15,9, keskihajonta 0,8 vuotta).

«España-Romero V, Artero EG, Jimenez-Pavón D, et al. Assessing health-related fitness tests in the school setting: reliability, feasibility and safety; the ALPHA Study. Int J Sports Med 2010;31(7):490-»5España-Romero ym. 2010: Tutkimuksessa arvioitiin ALPHA-mittariston toistettavuutta, käytettävyyttä ja turvallisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 138 lasta ja nuorta (6–18-vuotiaita).

«Joensuu L, Syväoja H, Kallio J, et al. Objectively measured physical activity, body composition and physical fitness: Cross-sectional associations in 9- to 15-year-old children. Eur J Sport Sci 2018;1»6Joensuu ym. 2018: Tutkimuksessa arvioitiin lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui suomalaisia poikia ja tyttöjä (N= 594, ikä keskimäärin 12,4, keskihajonta 1,3 vuotta).

«Lang JJ, Belanger K, Poitras V, Janssen I, Tomkinson GT, Tremblay MS. Systematic review of the relationship between 20 m shuttle run performance and health indicators among children and youth. J Sci M»7Lang ym. 2018: Systemaattinen katsaus 20 metrin viivajuoksun yhteydestä terveysmuuttujiin lapsilla ja nuorilla. Katsaukseen sisältyi 142 tutkimusta ja 319311 lasta 32 maasta.

«Léger LA, Lambert J. A maximal multistage 20-m shuttle run test to predict VO2 max. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1982;49(1):1-12 »8Léger ja Lambert 1982: Mittarin kehittäjän tutkimus, jossa arvioitiin validiteettia kouluikäisille 188:lla 8–19-vuotiaalla lapsella ja nuorella.

«Léger L, Lambert J, Goulet A, Rowan C, Dinelle Y. [Aerobic capacity of 6 to 17-year-old Quebecois--20 meter shuttle run test with 1 minute stages]. Can J Appl Sport Sci 1984;9(2):64–69. »9Léger ym. 1984: Mittarin kehittäjän tutkimus, jossa määriteltiin vertailuarvot 6–17-vuotiaille kanadalaisille nuorille (N=3669 poikaa and 3355 tyttöä).

«Léger LA, Mercier D, Gadoury C, et al. The multistage 20 metre shuttle run test for aerobic fitness. J Sports Sci 1988;6(2):93-101 »10Léger ym. 1988: Mittarin kehittäjän tutkimus, jossa tutkittiin eri väestö- ja ikäryhmien kestävyyskuntoa. Tutkimuksessa oli mukana 139 8–16-vuotiasta tyttöä ja poikaa.

«Liu NY, Plowman SA, Looney MA. The reliability and validity of the 20-meter shuttle test in American students 12 to 15 years old. Res Q Exerc Sport 1992;63(4):360-5 »11Liu ym.1992: Tutkimuksessa arvioitiin 20 metrin viivajuoksun toistettavuutta ja pätevyyttä 12–15-vuotiailla amerikkalaisilla oppilailla (ka 13,8) lapsia, 12 poikaa ja 8 tyttöä.

«Mayorga-Vega D, Aguilar-Soto P, Viciana J. Criterion-Related Validity of the 20-M Shuttle Run Test for Estimating Cardiorespiratory Fitness: A Meta-Analysis. J Sports Sci Med 2015;14(3):536-47 »12Mayorga-Vega ym. 2015: Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä arvioitiin 20 metrin viivajuoksun kriteerivaliditeettia. Katsauksessa oli mukana 57 tutkimusta ja 78 korrelaatioarvoa.

«McVeigh SK, Payne AC, Scott S. The reliability and validity of the 20-meter shuttle test as a predictor of peak oxygen uptake in Edinburgh school children, age 13 to 14 years. Pediatr Exerc Sci 1995;7»13McVeigh ym. 1995: Tutkimuksessa arvioitiin mittarin toistettavuutta ja pätevyyttä skotlantilaisilla lapsilla. Tutkimukseen osallitui 33 13–14-vuotiasta (ka 13,7) nuorta (15 poikaa ja 18 tyttöä).Menezes-Junior ym. 2020: Tutkimuksessa kehitettiin 20 metrin viivajuoksulle uusia muunnoskaavoja 91:n 10–17-vuotiaan nuoren avulla.

«Menezes-Junior FJ, Jesus ÍC, Mota J, et al. Validation of equations to estimate the peak oxygen uptake in adolescents from 20 metres shuttle run test. J Sports Sci 2020;38(22):2588-2596 »14Menezes-Junior ym. 2020: Tutkimuksessa kehitettiin 20 metrin viivajuoksulle uusia muunnoskaavoja 91:n 10–17-vuotiaan nuoren avulla.

«Morrow JR Jr, Martin SB, Jackson AW. Reliability and validity of the FITNESSGRAM: quality of teacher-collected health-related fitness surveillance data. Res Q Exerc Sport 2010;81(3 Suppl):S24-30 »15Morrow ym. 2010: Tutkimuksessa arvioitiin FITNESSGRAM mittariston toistettavuutta ja pätevyyttä. Tutkimuksessa opettajat sekä testausalan ammattilaiset testasivat yhteensä 1010 lasta ja nuorta. Yhteensä 256 oppilaan tulokset sisältyivät 20 metrin viivajuoksun toistettavuuden arviointiin. Lapset olivat 3–12-luokan oppilaita.

«Olds T, Tomkinson G, Léger L, et al. Worldwide variation in the performance of children and adolescents: an analysis of 109 studies of the 20-m shuttle run test in 37 countries. J Sports Sci 2006;24(1»16Olds ym. 2006. Katsaus ja meta-analyysi, jossa kuvataan lasten ja nuorten 20 metrin viivajuoksun tulostasoa eri ikäryhmissä ja maissa. Katsaukseen sisältyi 109 tutkimusta 37 maasta.

«Ortega FB, Artero EG, Ruiz JR, et al. Reliability of health-related physical fitness tests in European adolescents. The HELENA Study. Int J Obes (Lond) 2008;32 Suppl 5():S49-57 »20Ortega ym. 2008: Tutkimuksessa arvioitiin fyysisen kunnon kenttämenetelmien toistettavuutta nuorilla (N= 123, ikä keskimäärin 13,6, keskihajonta 0,8 vuotta).

«Ortega FB, Leskošek B, Blagus R, et al. European fitness landscape for children and adolescents: updated reference values, fitness maps and country rankings based on nearly 8 million test results from»21Ortega ym. 2023: Katsauksessa päivitettiin 20 metrin viivajuoksun eurooppalaiset vertailuarvot, sekä vertailtiin maiden lasten ja nuorten fyysistä kuntoa maiden välillä. Katsaukseen sisältyi 106 aineistoa 34 er maasta, ja yhteensä 7966693 testitulosta.

«Ortega FB, Zhang K, Cadenas Sanchez C, Tremblay MS, Jurak G, Tomkinson GR, Ruiz JR, Keller K, Delisle Nyström C, Sacheck J, Pate R, Weston KL, Kidokoro T, Poon E, Wachira LJ, Ssenyonga R, Gomes TNQF, »22Ortega ym. 2024: Kansainvälinen konsensustutkimus, johon osallistui 169 asiantuntijaa 50 eri maasta. Tutkimuksessa saavutettiin yhteisymmärrys lapsille ja nuorille suositeltavista kenttätestausmenetelmistä.

«Pitetti K, Fernhall B, Figoni S. Comparing Two Regression Formulas That Predict V̇O2peak Using the 20-M Shuttle Run for Children and Adolescents. Pediatr Exerc Sci 2002;14(2):125–134.»24Pitetti ym. 2002: Tutkimuksessa arvoitiin mittarin toistettavuutta ja pätevyyttä (N=51).

«Pitetti KH, Fernhall B. Comparing Run Performance of Adolescents With Mental Retardation, With and Without Down Syndrome. Adapt Phys Activ Q 2004;21(3):219–228.»23Pitetti ja Fernhall 2004. Tutkimuksessa verrattiin 20 metrin viivajuoksun tulostasoa nuorten, joilla oli eriasteisia kehitysvammoja ja heidän ikätovereidensa välillä.

«Ramírez-Vélez R, Rodrigues-Bezerra D, Correa-Bautista JE, et al. Reliability of Health-Related Physical Fitness Tests among Colombian Children and Adolescents: The FUPRECOL Study. PLoS One 2015;10(10)»25Ramírez-Vélez ym. 2015: Tutkimuksessa arvioitiin fyysisen kunnon kenttämenetelmien toistettavuutta latinalaisamerikkalaisilla nuorilla (N=229).

«Ruiz JR, Silva G, Oliveira N, et al. Criterion-related validity of the 20-m shuttle run test in youths aged 13-19 years. J Sports Sci 2009;27(9):899-906 »27Ruiz ym. 2009: Tutkimus arvioi 20 metrin viivajuoksun kriteerivaliditeettia viiden eri muunnoskaavan ja mitatun maksimaalisen hapenottokyvyn välillä. Tutkimuksessa oli mukana 26 tyttöä (ka ikä 14,6) ja 22 poikaa (ka ikä 15,0).

«Ruiz JR, Cavero-Redondo I, Ortega FB, et al. Cardiorespiratory fitness cut points to avoid cardiovascular disease risk in children and adolescents; what level of fitness should raise a red flag? A sys»26Ruiz ym. 2016: Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi kestävyyskunnon ja sydän- ja verisuonitautiriskin välisestä suhteesta. Katsaukseen sisältyi seitsemän tutkimusta, joihin osallistui 9280 lasta ja nuorta (8–12-vuotiaita) 14 maasta. Tutkimuksessa määriteltiin kestävyyskunnon terveysraja-arvot.

«Saint-Maurice PF, Anderson K, Bai Y, Welk GJ. Agreement Between VO2peak Predicted From PACER and One-Mile Run Time-Equated Laps. Res Q Exerc Sport 2016;87(4):421–426.»28Saint-Maurice ym. 2016 : Tutkimuksessa vertailtiin kahta eri kestävyyskunnon kenttämenetelmää toisiinsa. Tutkimukseen osallistui 680 nuorta.

«Suminski RR, Ryan ND, Poston CS, et al. Measuring aerobic fitness of Hispanic youth 10 to 12 years of age. Int J Sports Med 2004;25(1):61-7 »29Suminski ym. 2004: Tutkimuksessa arvioitiin mittarin toistettavuutta ja pätevyyttä latinalaisamerikkalaisilla lapsilla ja nuorilla (N=35).

«Tomkinson GR, Léger LA, Olds TS, et al. Secular trends in the performance of children and adolescents (1980-2000): an analysis of 55 studies of the 20m shuttle run test in 11 countries. Sports Med 200»32Tomkinson ym. 2003: Katsauksessa arvioitiin lasten ja nuorten 20 metrin viivajuoksussa tapahtunutta ajallista muutosta. Katsaukseen sisältyi 55 tutkimusta vuosilta 1981–2000.

«Tomkinson GR, Lang JJ, Tremblay MS, et al. International normative 20 m shuttle run values from 1 142 026 children and youth representing 50 countries. Br J Sports Med 2017;51(21):1545-1554 »31Tomkinson ym. 2017: Systemaattinen katsaus, jossa muodostettiin kansainväliset vertailuarvot lasten ja nuorten 20 metrin viivajuoksulle. Katsaukseen sisältyi 177 tutkimusta, 1142026 lasta ja nuorta (9-17-vuotiaita) 50 maasta. Alkuperäistutkimusten mittaukset oli tehty 1981–2014 välisenä aikana.

«Tomkinson GR, Lang JJ, Blanchard J, et al. The 20-m Shuttle Run: Assessment and Interpretation of Data in Relation to Youth Aerobic Fitness and Health. Pediatr Exerc Sci 2019;31(2):152-163 »30Tomkinson ym. 2019: Narratiivisessa katsauksessa tarkasteltiin mittarin tulkintaan liittyviä asioita, kuten pätevyyttä, toistettavuutta sekä käytettävyyttä.

Linkit

• Move! | Opetushallitus «https://www.oph.fi/fi/move»5

Mittarin tiedot koonnut

Laura Joensuu, TtT

Piritta Asunta, LitT

Anu Kinnunen, KT

Riitta Rosio, TtT

Hyväksynyt: TOIMIAn lasten ja nuorten toimintakyky -työryhmä

Sidonnaisuudet: Piritta Asunta: Toimii Move!-mittausten kansallisessa ohjausryhmässä soveltavien mittausten asiantuntijana.

Alkuperäiset lähteet