PROPr

Mittarin lomake ja ohje

• Etsi PROMIS-mittareita HealthMeasures-sivuston Search & View Measures -hakutoiminnon «https://www.healthmeasures.net/search-view-measures»1 avulla. Merkitse Language -kenttään kieleksi Finnish. Listalla näkyvät suomeksi käännetyt lomakkeet. Niitä voi tilata käyttöön klikkaamalla haluamansa mittarin nimeä (englanninkieliset nimet) ja lukemalla avautuvat ohjeet. THL ei enää myönnä käyttölupia. Tietopyyntöjä voi myös lähettää osoitteeseen help(at)healthmeasures.net.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

PROPr on osio-vasteanalyysiin perustuva, preferenssipohjainen terveyteen liittyvän elämänlaadun (Health-Related Quality of Life, HRQoL) indeksi. PROPr-indeksi perustuu seitsemään PROMIS-mittariin (fyysinen toimintakyky, masentuneisuus, uupumus, unihäiriöt, kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan, kivun häiritsevä vaikutus ja kognitiivinen toimintakyky) ja väestön arvotuksiin. PROPr-indeksi mahdollistaa PROMIS-mittareiden antamien tietojen käytön terveyshyötyjen mittaamiseen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa ja taloudellisissa arvioissa, kuten laatupainotettujen lisäelinvuosien (Quality Adjusted Life Years; QALY) muodostamiseen.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Zan Lofgren

Sähköpostiosoite: help@healthmeasures.net

Organisaatio: PROMIS Health Organisation

Kotisivu: «https://www.proprscore.com/»2 ja «https://www.healthmeasures.net/»3

Käyttöoikeus

• Osittain rajoitettu

Ks. TOIMIA-tietokannassa oleva PROMIS Yleiskuvaus «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00179?toc=307497»4.

Käyttöoikeuden pyytäminen

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Lisätietoa maksullisuudesta: ks. TOIMIA-tietokannassa oleva PROMIS Yleiskuvaus «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00179?toc=307497»4.

Käyttökoulutus

• Koulutusta ei edellytetä. Käyttäjän on hyvä tietää, miten tuloksia tulkitaan. Ks. Tulosalgoritmi-kohta.

Tarvittavat välineet

• PROPr-indeksin laskemista varten PROMIS Profiili 29+2 lomake on mahdollista täyttää paperilomakkeena tai digitaalisesti, mikäli se on saatavilla asiakkaan käyttöliittymässä. Digitaalista toteutusta varten on saatavilla tietojärjestelmään liitettävä PROMIS API, joka jakaa mittarien kysymykset asiakkaan käyttöliittymään ja laskee tulokset jokaiselle mittarille erikseen sekä PROPr -indeksin.

Aikatarve

PROMIS-mittaristoa ylläpitävän amerikkalaisen PROMIS Assessment Centerin «https://www.assessmentcenter.net/documents/FAQ.pdf»5 tietojen perusteella yhden kysymyksen täyttämiseen kuluu aikaa noin 10 sekuntia. Useiden tutkimusten perusteella yhden mittarin, jossa on 4–7 kysymystä, täyttämiseen kuluu aikaa 1–2 minuuttia «Papuga MO, Beck CA, Kates SL, et al. Validation of GAITRite and PROMIS as high-throughput physical function outcome measures following ACL reconstruction. J Orthop Res 2014;32(6):793-801 »31, «Tyser AR, Beckmann J, Franklin JD, et al. Evaluation of the PROMIS physical function computer adaptive test in the upper extremity. J Hand Surg Am 2014;39(10):2047-2051.e4 »42, «Hung M, Baumhauer JF, Latt LD, et al. Validation of PROMIS ® Physical Function computerized adaptive tests for orthopaedic foot and ankle outcome research. Clin Orthop Relat Res 2013;471(11):3466-74 »18, «Hung M, Baumhauer JF, Brodsky JW, et al. Psychometric Comparison of the PROMIS Physical Function CAT With the FAAM and FFI for Measuring Patient-Reported Outcomes. Foot Ankle Int 2014;35(6):592-599 »17. Täten PROMIS 29+2-mittarin, jossa on yhteensä 31 kysymystä, vastaamiseen tarvitaan vastausaikaa noin 6–7 minuuttia.

Tulosalgoritmi

Mitä tuloksia mittarista saadaan?

1. PROPr-indeksi asteikolla 0–1
2. Yhteenvetopisteet fyysisestä terveydestä ja mielenterveydestä T-pisteinä
3. Kahdeksan osa-alueen eli erillisten PROMIS-mittarien tulokset T-pisteinä sekä Kivun voimakkuus numeerisella arviointiasteikolla 0–10 (yhteensä yhdeksän osa-aluetta)

Tulosten laskeminen

Raja-arvot

Oireita ja toimintakykyä arvioivien PROMIS-mittareiden leikkauspisteitä voidaan soveltaa osa-aluemittareiden tulosten esittämiseen ja tulkintaan. Tämä tulkinta PROMIS 29+2-mittareille on laadittu tarkastelemalla laajan yhdysvaltalaisen kalibrointiaineiston prosenttiosuuksia siitä, miten 0,5, 1,0 ja 2,0 keskihajonnat toimivat kynnysarvoina eri osa-alueilla «Cella D, Riley W, Stone A ym. PROMIS Cooperative Group. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome »4, «Rothrock NE, Hays RD, Spritzer K, et al. Relative to the general US population, chronic diseases are associated with poorer health-related quality of life as measured by the Patient-Reported Outcomes »36.

Viitearvot

PROPr-indeksillä ja PROMIS 29+2 Profiiliin sisältyvillä PROMIS-mittareilla ei ole suomalaisia normeja tai viitearvoja. Normatiiviset arvot (raakapisteiden vastaavuus vertailupopulaation T-arvoihin) kullekin mittarille ja eri pituisille lomakkeille on julkaistu HealthMeasures.net -palvelusta saatavissa pisteytysohjeissa (ks. muuntotaulukot): «https://www.healthmeasures.net/promis-scoring-manuals»6.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

PROPr-indeksiin kuuluvat mittarit on käännetty suomeksi ja muille kielille PROMIS Health Organizationin edellyttämän Facit Trans -menetelmän mukaisesti (ks. «Anttila H, Kokko K, Valkeinen H ym. PROMIS fyysinen toimintakyky: mittarin kääntäminen ja kulttuurinen adaptointi. Fysioterapia 2017;3.»2).

Mittarin tausta ja kuvaus

PROPr on kehitetty yleiseksi yhteiskunnalliseksi preference-pohjaiseksi terveyteen liittyvän elämänlaadun HRQoL-indeksiksi standard gamble-menetelmällä. PROPr on terveydentilaa kuvaava indeksi ja se saa arvoja 0–1 välillä. Estimoitavalle PROP-indeksille on saatavilla yhdysvaltalaiseen aineistoon perustuvat arvotukset (n=983) «Dewitt B, Feeny D, Fischhoff B, et al. Estimation of a Preference-Based Summary Score for the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System: The PROMIS(®)-Preference (PROPr) Scoring System.»46. Tässä yhdysvaltalaisessa aineistossa PROPr-indeksin minimiarvoksi saatiin -0,022 (tilanne huonompi kuin kuolema), kun 0 tarkoittaa kuolemaa ja 1 on maksimiarvo (paras mahdollinen tilanne). Indeksi mahdollistaa myös laatupainotettujen elinvuosien laskemisen (Quality Adjusted Life Years, QALY). PROPr-indeksille ei ole saatavilla suomalaisia arvotuksia.

PROPrin sisältö

PROPr-indeksin laskeminen on mahdollista aina, kun osa saatavilla tulokset seitsemältä osa-alueelta.

• PROMIS Fyysinen toimintakyky
• PROMIS Kivun häiritsevä vaikutus
• PROMIS Kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan
• PROMIS Masentuneisuus
• PROMIS Unihäiriöt
• PROMIS Uupumus
• PROMIS Kognitiivinen toiminta

Tulokset PROPr:n laskemista varten voidaan koota kunkin osa-alueen kysymyspankeista (CAT) tai eri pituisista lyhytlomakkeista. Näitä ei käsitellä tässä arvioinnissa. Lukija voi tutustua asiaan tarkemmin liitteen 3 «»3avulla. Tässä arvioissa käsitellään vain PROMIS 29 + 2 profiilin avulla laskettua PROPr-indeksiä (engl. PROPr Preference Score).

PROMIS 29+2 Profiili v2.1:n sisältö muodostuu PROMIS Profiili 29 v2.1:stä ja siihen liitettävästä kahdesta kysymyksestä Kognitiivinen toiminta – Kyvyt v2.0 -kysymyspankista. Tästä 31 kysymyksen kokonaisuudesta muodostetaan alla mainitulla tavalla kokonaistulos, josta käytetään tässä arviossa nimeä PROPr-indeksi

• PROMIS Profiili 29 v2.1 sisältää seitsemän osa-aluetta: ahdistuneisuus, fyysinen toimintakyky, kivun häiritsevä vaikutus, kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan, masentuneisuus, unihäiriöt ja uupumus. Näissä kaikissa on neljä kysymystä, joihin potilas vastaa 5-luokkaisella asteikolla (yhteensä 28 kysymystä). Lisäksi profiilissa on 11-luokkainen numeerinen arviointiasteikko kivun voimakkuudesta (0 ei kipua – 10 maksimaalinen kipu), joka on 29. kysymys. Käytännössä profiilissa on siten kahdeksan eri mittaria, joista saa erilliset tulokset.
• Varsinaisen PROPr-indeksin laskennassa ei kuitenkaan käytetä kaikkia edellä mainittuja kysymyksiä ja osa-alueita: ahdistuneisuus ja kivun voimakkuus -tuloksia ei käytetä PROPr-indeksin laskennassa. PROPr-indeksin laskemiseen käytetään siten 26 kysymystä seitsemästä eri mittarista.

PROPr-indeksin laskemiseksi tarvittavien osa-aluemittarien kehittäminen

Tässä on kuvattu PROPr-indeksin kehittämisen eri vaiheita. Tarkempi kuvaus eri vaiheiden kehittämisestä on saatavilla liitteessä 4 «»4. Lisäksi osa-aluemittareiden kehittäminen on kuvattu tarkemmin PROMIS yleiskuvauksessa ks. PROMIS Yleiskuvaus «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00179?toc=307497»4.

Perinteisesti terveyteen liittyvän elämänlaadun HRQoL-profiilimittarit on rakennettu käyttämällä klassisen testiteorian menetelmiä. Tällöin käytetään kiinteää määrä kysymyksiä, jotka annetaan vastattavaksi kaikille tutkimuksen osallistujille taustalla olevan ominaisuuden (konstruktion) mittaamiseksi. Oletuksena on, että kaikki kysymykset ovat yhtä informatiivisia.

PROPr-indeksiin kuuluvat seitsemän mittaria (kuten kaikki PROMIS-mittarit) on kehitetty hyödyntämällä osiovasteteoriaa (Item Response Theory, IRT). Ensin kullekin valitulle PROMIS-osa-alueelle sisältöasiantuntijat kehittivät osiopankkeja (=kysymyspankkeja), jotka pohjautuivat jo olemassa olevien mittareiden huolelliseen tarkasteluun, analyyseihin sekä kliinisistä otoksista ja väestöotoksista saatuihin palautteisiin. Tämän jälkeen kysymyspankit arvioitiin ja kalibroitiin IRT:hen perustuvilla analyyseillä. PROMIS Profiili 29 -mittarit kehitettiin ensimmäisessä aallossa vuosina 2000–2010 «Cella D, Riley W, Stone A ym. PROMIS Cooperative Group. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome »4, kognitiivisen toimintakyvyn osa-alue hieman myöhemmin «Lai JS, Wagner LI, Jacobsen PB, et al. Self-reported cognitive concerns and abilities: two sides of one coin? Psychooncology 2014;23(10):1133-41 »27.

IRT:hen pohjautuvassa kehittämisessä mitattava ominaisuus (konstruktio), kuten fyysinen toiminta, käsitteellistetään piileväksi piirteeksi. Kysymyspankkia luotaessa suuri määrä kysymyksiä kalibroidaan piilevän piirteen koko alueelle, esim. toisessa asteikon päässä on kysymyksiä liittyen heikkoon fyysiseen toimintaan ja vastaavasti toisessa päässä asteikkoa on kysymyksiä hyvään fyysiseen toimintaan liittyen. Kaikkien kysymysten IRT-kalibrointi mahdollistaa sen, että mitä tahansa kysymyspankista muodostettua kysymysten osajoukkoa voidaan käyttää mittaamaan yksilön paikkaa kyseisen ominaisuuden (konstruktion) jatkumolla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että samasta kysymyspankista johdettujen eri pituisten (eri määrä kysymyksiä) mittareiden tulokset ovat vertailtavia keskenään.

PROMIS profiilien kehittäminen

PROMIS-profiilien kehittäminen tapahtui kahdessa vaiheessa. Ensin tunnistettiin profiileihin sisällytettävät terveyteen liittyvää elämänlaatua mittaavat osa-alueet (HRQoL-osa-alueet) ja näille mittarit. Sen jälkeen valittiin kysymyspankeista hyvin toimivat kysymykset, jotka edustivat HRQoL-sisältöä kullakin osa-alueella «Cella D, Choi SW, Condon DM, et al. PROMIS(®) Adult Health Profiles: Efficient Short-Form Measures of Seven Health Domains. Value Health 2019;22(5):537-544 »3.

1) HRQoL osa-alueiden ja mittareiden valinta profiileihin: Profiilimittareihin sisältyvät terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaavat PROMIS-osa-alueet tunnistettiin laajaan kirjallisuuskatsaukseen perustuvalla analyysillä ja asiantuntijoiden yhteisillä keskusteluilla. Asiantuntijat sopivat, että profiilimittariin sisällytetään vähintään yksi osa-alue itseraportoidun HRQoL:n kolmelta pääkomponentilta eli fyysiseltä, henkiseltä ja sosiaaliselta alueelta.

Valintaprosessin ensimmäisellä kierroksella tunnistettiin kolme osa-aluetta fyysisestä terveydestä (kipuhäiriöt, uupumus ja fyysinen toimintakyky), kaksi osa-aluetta mielenterveydestä (ahdistus ja masennus) ja yksi osa-alue sosiaalisesta terveydestä (tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin osallistumiseen). Näiden kuuden osa-alueen lisäksi mukaan otettiin unihäiriöt ja kivun voimakkuuden numeerinen asteikko 0–10. Siten PROMIS-profiilimittareihin valitut HRQoL-osa-alueet ovat ahdistuneisuus, masennus, uupumus, kipu (häiriöt ja voimakkuus), unihäiriöt, fyysinen toimintakyky ja tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin osallistumiseen.

2) Kysymysten valinta lyhyisiin lomakkeisiin kysymyspankeista: Toisessa vaiheessa valittiin laajoista kysymyspankeista keskeisiä kysymyksiä lyhyisiin lomakkeisiin. Tähän käytettiin kolmen eri aineiston vastaajia. Ensimmäisen aineiston vastaajat (n=3507) jaetiin vastaamaan kukin eri kysymyspankin kaikkiin kysymyksiin. Toisen aineiston vastaajia käytettiin unihäiriöiden ja kolmannen aineiston vastaajia sosiaalisen toiminnan arviointiin (kunkin osa-alueen otoskoot vaihtelivat 628:sta 1255:een). Analyysien ja kysymysten luokittelujen perusteella saatiin luettelo kunkin HRQoL:n osa-alueen 15 keskeisimmästä ehdokaskysymyksestä.

Tämän jälkeen sisältöasiantuntijat keskustelivat kunkin osa-alueen kysymyksistä ja valitsivat 15 ehdokaskysymyksestä kahdeksan parasta kysymystä jokaiselle PROMIS-osa-alueelle. Osioiden valinnassa asiantuntijat huomioivat mm. kysymysten sisällön merkityksen kliinisille ryhmille, sisällöltään päällekkäisten kysymysten välttämisen, psykometrisilta ominaisuuksiltaan samanlaisten kysymysten välttämisen, vaikeasti ymmärrettävän kielen ja eri kysymysten vastausvaihtoehtojen johdonmukaisuuden.

Kun kahdeksan kysymyksen lomake oli muodostettu jokaiselle osa-alueelle, asiantuntijat muodostivat kuuden kysymyksen lomakkeet siten, että heidän piti poistaa kaksi kysymystä yrittäen ylläpitää sisällön mahdollisimman kattavana. Samalla tavoin he poistivat jälleen kaksi kysymystä ja muodostivat siten neljän kysymyksen lyhyet lomakkeet jokaiselle osa-alueelle. Tämän prosessin seurauksena jokainen 4-kysymyksinen lyhyt lomake (esim. fyysinen toimintakyky 4a) on 6-kysymyksisen lyhyen lomakkeen osajoukko (esim. fyysinen toimintakyky 6a), joka puolestaan on 8-kysymyksisen lomakkeen osajoukko (esim. fyysinen toimintakyky 8a).

Eri pituisilla (4, 6 tai 8 kysymystä) lomakkeilla on hieman erilainen luotettavuustaso. Segawa ym. «Segawa E, Schalet B, Cella D. A comparison of computer adaptive tests (CATs) and short forms in terms of accuracy and number of items administrated using PROMIS profile. Qual Life Res 2020;29(1):213-2»37 tutkivat CAT-version ja 4, 6 ja 8 kysymyksen lyhyiden lomakkeiden tarkkuutta simuloidulla aineistolla (n=10 000). Tulokset osoittivat, että CAT-versiolla (keskimäärin 4,7 kysymystä per mittari) oli laajin mittaustarkkuusalue (accurate range) ja useamman kysymyksen lyhyillä lomakkeilla oli laajempi mittaustarkkuusalue kuin lyhyimpien kysymysten lomakkeilla. Kaikki lyhyet lomakkeet, paitsi neljän ja kuuden kysymyksen lyhyet lomakkeet Unihäiriössä, kattoivat mittaustarkkuudessa yli 2 keskihajontaa suuntaan, joka osoitti enemmän oireita tai heikompaa toimintakykyä (ns. huonompaan suuntaan) verrattuna CAT-version tuloksiin. Lyhyissä lomakkeissa on kuitenkin kohtuullisen laaja tarkkojen tulosten alue, 6- ja 8-kohtaiset lomakkeet ovat kumpikin asteittain informatiivisempia kuin 4-kohtainen lomake «Segawa E, Schalet B, Cella D. A comparison of computer adaptive tests (CATs) and short forms in terms of accuracy and number of items administrated using PROMIS profile. Qual Life Res 2020;29(1):213-2»37, «Cella D, Choi SW, Condon DM, et al. PROMIS(®) Adult Health Profiles: Efficient Short-Form Measures of Seven Health Domains. Value Health 2019;22(5):537-544 »3.

Fyysisen terveyden ja mielenterveyden yhteenvetopisteiden kehittäminen

PROPr-indeksin kehittämishankkeen aikaan käytössä ei ollut mitään keinoa yhdistää useita osa-alueita yhdeksi terveyden yhteenvetopistemääräksi. Sellaista kuitenkin toivottiin 1) ryhmien ja eri ajankohtien välisen vertailun helpottamiseksi ja 2) kustannusvaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysien mahdollistamiseksi. Terveyden yhteenvetopisteiden estimoimiseksi PROMIS Profiili 29:n kysymyksistä käytettiin kahta menetelmää. Ensimmäisessä Hays ym. «Hays RD, Spritzer KL, Schalet BD, et al. PROMIS(®)-29 v2.0 profile physical and mental health summary scores. Qual Life Res 2018;27(7):1885-1891 »15 kehittivät fyysisen terveyden ja mielenterveyden PROMIS-29 v2.0:lle yhteenvetopisteet: fyysistä terveyttä edustavat ensisijaisesti fyysinen toimintakyky ja kipu; mielenterveyttä osoittavat ensisijaisesti masennusoireet, ahdistuneisuus ja unihäiriöt sekä jossain määrin kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja aktiviteetteihin sekä kipu; uupumuksen odotettiin kertovan sekä fyysisestä että psyykkisestä terveydestä. Toisessa vaiheessa Craig ym. «Craig BM, Reeve BB, Brown PM, et al. US valuation of health outcomes measured using the PROMIS-29. Value Health 2014;17(8):846-53 »45 toteuttivat arvostustutkimuksen PROMIS-29:n mieltymykseen perustuvien pisteiden saamiseksi. Tuloksena oli työkalu PROMIS-29-vastausten muuntamiseen laatupainotetuiksi elinvuosiksi.

Laatupainotetun terveysindeksin (PROPr-indeksi) kehittäminen

Kustannusvaikuttavuustutkimuksiin tarvitaan yleinen, yhteiskunnallinen, arvotuksiin pohjaava mittari, joka koostuu useimmille ihmisille tärkeistä terveyden osa-alueista. Yleinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että mittarin pitäisi kattaa ydinjoukko terveyden osa-alueita, jotka ovat tärkeitä useimmille ihmisille riippumatta heidän terveydentiloistaan. Yhteiskunnallinen taas tarkoittaa, että mittarin pisteet on tarkoitettu edustamaan koko (yhdysvaltalaisen) yhteiskunnan yhdistettyjä mieltymyksiä. Preferenssipohjainen tarkoittaa sitä, että ilmaistuja mieltymyksiä käytetään antamaan suhteellinen arvo eri terveystasoille (perustuvat multi-attribute utility -teoriaan, MAUT). «Hanmer J, Dewitt B. The development of a preference-based scoring system for PROMIS® (PROPr): a technical report-v1.4. University of Pittsburgh, 2017. Date accessed: Elokuu 15, 2024. »50.

PROPr-indeksin kehittäminen edellytti neljää erillistä vaihetta «Hanmer J, Feeny D, Fischhoff B, et al. The PROMIS of QALYs. Health Qual Life Outcomes 2015;13():122 »49, «Hanmer J, Cella D, Feeny D, et al. Selection of key health domains from PROMIS(®) for a generic preference-based scoring system. Qual Life Res 2017;26(12):3377-3385 »48, «Hanmer J, Dewitt B. The development of a preference-based scoring system for PROMIS® (PROPr): a technical report-v1.4. University of Pittsburgh, 2017. Date accessed: Elokuu 15, 2024. »50, «Dewitt B, Jalal H, Hanmer J. Computing PROPr Utility Scores for PROMIS® Profile Instruments. Value Health 2020;23(3):370-378 »47:

1. Tärkeimpien osa-alueiden valitseminen arviointia varten.
2. Menetelmän kehittäminen yksittäisen terveyden osa-alueen arvottamiseksi.
3. Kunkin terveysalueen suhteellisen painon vertaaminen kokonaispistemäärän määrittämisessä.
4. Yksittäisten osa-alueiden tulosten yhdistäminen niiden painotuksiin (single-attribute utility) ja kaikkiin muihin osa-alueisiin yleisen utiliteetti-/hyödyllisyyspistemäärän luomiseksi (multi-attribute utility).

Mittarin pätevyys

PROMIS Kognitiivinen toiminta -osa-aluemittari

Lai ym. 2014 «Lai JS, Wagner LI, Jacobsen PB, et al. Self-reported cognitive concerns and abilities: two sides of one coin? Psychooncology 2014;23(10):1133-41 »27:

• Tutkimuksessa kehitettiin PROMIS-mittaristoon kaksi kognitiivista toimintakykyä mittaavaa kysymyspankkia syöpäpotilasaineistolla. Potilaiden raportoimaa kognitiivista toimintaa on mahdollista mitata negatiivisesti muotoilluilla kysymyksillä (huolenaiheet) ja positiivisesti muotoilluilla kysymyksillä (kyvyt). Tulokset osoittivat, että huolet ja kyvyt voidaan mitata yhdellä yksiulotteisella osiopankilla, mutta tulokset tukevat myös kummankin rakenteen mittaamista erikseen. Hyväksyttävät sopivuusindeksit havaittiin sekä yhden tekijän mallissa (CFI = 0,96, RMSEA = 0,062) että kahden tekijän analyysissä (CFI = 0,98; RMSEA=0,043). Näin ollen kykyjä ja huolenaiheita voitaisiin pitää yhtenä ulottuvuutena. Tutkijat kuitenkin suosittelivat mittaamaan ja raportoimaan huolenaiheet ja kyvyt erikseen eli käyttäen kahta erillistä, mutta yhdessä kalibroitua osiopankkia PROMIS-Cognitive Function Item Bank (32 kysymystä) - Concern ja PROMIS Cognitive Function Item Bank – Abilities (31 kysymystä). Molemmista pankeista tehtiin myös 4, 6, ja 8 -kysymyksen lyhyet lomakkeet.

Yhteenveto: PROPr arvioi terveyteen liittyvää elämänlaatua pohjautuen WHO:n kolmiulotteiseen viitekehykseen. Se koostuu osa-alueista, jotka on todettu sisällöltään päteviksi väestössä ja pitkäaikaissairailla henkilöillä.

Mittarin toistettavuus

Osiovasteanalyysillä kehitetyissä mittareissa reliabiliteetti määritellään mittaustarkkuudeksi jatkumolla. PROPr-indeksin osa-alueiden erilliset mittarit on todettu toistettaviksi «Cella D, Riley W, Stone A ym. PROMIS Cooperative Group. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome »4. Kysymyspankit ja niistä toteutetut lyhyet lomakkeet korreloivat voimakkaasti kaikilla osa-alueilla, mikä viittaa siihen, että lyhyt lomake mittaa luotettavasti samaa asiaa kuin kysymyspankki, josta se on otettu.

Liitteessä 5 «»5on kunkin kysymyspankin keskivirhe- ja reliabiliteettikertoimet T-pisteittäin perustuen mittareiden kalibroinnissa käytettyyn aineistoon (Wave 1-tiedonkeruu). Reliabiliteetti, joka määritellään tässä mittaustarkkuudeksi jatkumolla, pysyi korkeana kaikissa pankeissa keskiarvon pisteissä (T-arvo 50) ja siitä kahteen tai useampaan keskiarvoa huonompaan keskihajontaan (1 SD = 10 T-pistettä). Tasaisen alhaiset keskivirheet suurimmassa osassa mittausjatkumoa antavat luottamusta pistearvioiden tarkkuuteen jopa yksilötasolla.

Yhteenveto: Reliabiliteetti, joka määritellään osiovasteanalyysillä kehitetyissä mittareissa mittaustarkkuudeksi jatkumolla, on todettu korkeaksi kaikkien lyhyiden lomakkeiden keskiarvopisteissä (tarkoittaa PROMIS-mittareilla 50 T-pisteen ympärillä olevia T-arvoja) ja siitä kahteen tai useampaan keskiarvoa huonompaan keskihajontaan (1 SD = 10 T-pistettä). Vastaava tieto puuttuu toistaiseksi sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueelta. Ei ole tietoa siitä, pysyvätkö vastaukset samanlaisina eri vastauskerroilla silloin kun vastaajan tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta.

Mittarin muutosherkkyys

Yhteenveto: PROPr-indeksin muutosherkkyydestä on olemassa viitteitä yhdessä selkäkirurgiaan liittyvässä tutkimuksessa. Indeksiin sisältyvien osa-aluemittareiden muutosherkkyyttä ei ole tässä arviossa selvitetty.

Mittarin käyttökelpoisuus

Tietoja mittarin käyttökelpoisuudesta ja käyttökokemuksista.

PROPr-indeksillä, jossa on yleensä 29–33 kysymystä, on suurempi vastaustaakka kuin EQ-5D-3L-indeksillä «Hanmer J, Cella D, Feeny D, et al. Selection of key health domains from PROMIS(®) for a generic preference-based scoring system. Qual Life Res 2017;26(12):3377-3385 »48, «Klapproth CP, Fischer F, Rose M, et al. Health state utility differed systematically in breast cancer patients between the EORTC QLU-C10D and the PROMIS Preference Score. J Clin Epidemiol 2022a;152():»23, «Klapproth CP, Fischer F, Merbach M, et al. Psychometric properties of the PROMIS Preference score (PROPr) in patients with rheumatological and psychosomatic conditions. BMC Rheumatol 2022b;6(1):15 »24.

Norjalaisessa väestössä PROMIS-29:n puuttuvien tietojen määrä vaihteli 0,3 (unihäiriökysymykset) - 3,4 % (ahdistuneisuuskysymykset) «Garratt AM, Coste J, Rouquette A, et al. The Norwegian PROMIS-29: psychometric validation in the general population for Norway. J Patient Rep Outcomes 2021;5(1):86 »9.

Käyttökokemukset osoittavat, että kyselyn erilaiset vastaustavat tuottavat erilaisia pisteitä. Online-version suorittaneilla henkilöillä oli yleensä paremmat pisteet kuin paperiversion täyttäneillä. Nämä erot olivat suhteellisen pieniä ja ne olivat aiemmin raportoidun vaihteluvälin sisällä. Ne, jotka valitsivat paperisen kyselylomakkeen, olivat vanhempia, heillä oli vähemmän koulutusvuosia ja he olivat huonommassa kunnossa. Näin ollen erot tuloksissa voivat johtua taustalla olevista eroista sosiodemografisissa tai terveydellisissä ominaisuuksissa niiden ihmisten välillä, jotka päättivät vastata verkko- tai paperikyselylomakkeella. «Katz P, Pedro S, Michaud K. Performance of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System 29-Item Profile in Rheumatoid Arthritis, Osteoarthritis, Fibromyalgia, and Systemic Lupus Erythe»21

Tutkimusten tiedot (niistä tutkimuksista, joita on käytetty psykometriikkaosiossa)

Cella ym. 2010 «Cella D, Riley W, Stone A ym. PROMIS Cooperative Group. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome »4: Neljätoista osiopankkia testattiin Yhdysvaltain väestössä ja kliinisissä ryhmissä käyttämällä online-paneelia ja rekrytointia klinikoilta. Luotiin otos (N=21 133), joka heijastaa Yhdysvaltain vuoden 2000 väestönlaskentaan verrattavissa olevia väestötietoja. Osiovasteteorian (porrastettu vastausmalli) avulla kalibroitiin 11 osiopankki, joissa mitattiin itse ilmoitetun fyysisen, henkisen ja sosiaalisen terveyden osa-alueita, sekä 10 kysymyksellä yleistä terveyttä. Kustakin pankista laadittiin lyhyet lomakkeet, joita verrattiin koko pankkiin sekä muihin hyvin validoituihin ja laajalti hyväksyttyihin ("perinteisiin") mittareihin. Kaikki osiopankit osoittivat hyvää luotettavuutta useimmissa pistejakaumissa. Konstruktion pätevyyttä tukivat kohtalaiset tai vahvat korrelaatiot vanhojen mittareiden kanssa.

Cella ym. 2019 «Cella D, Choi SW, Condon DM, et al. PROMIS(®) Adult Health Profiles: Efficient Short-Form Measures of Seven Health Domains. Value Health 2019;22(5):537-544 »3: Tämä artikkeli kuvaa 3 aikuisten PROMIS profiilimittareiden kehitystä, joiden pituus vaihtelee 29:stä 57:ään kysymykseen ja jotka kattavat 7 HRQoL-ydinaluetta: kipu (voimakkuus ja häiriöt), väsymys, masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, fyysinen toimintakyky ja tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin osallistumiseen. Nämä profiilit koostuvat kunkin osa-alueen 4-, 6- tai 8-kohtaisista lyhyistä lomakkeista sekä 0–10 kivun voimakkuuden numeerisesta asteikosta. Menetelminä olivat kirjallisuuskatsaus, tutkijoiden konsensusprosessi, IRT-analyysi (item response theory) ja asiantuntija-arvio PROMIS-skaalaustuloksista useista aineistoista.

Coste ym. 2018 «Coste J, Rouquette A, Valderas JM, et al. The French PROMIS-29. Psychometric validation and population reference values. Rev Epidemiol Sante Publique 2018;66(5):317-324 »5: Tutkimuksessa tehtiin PROMIS-29:n ranskankielisen version psykometrinen validointi ja määritettiin Ranskan väestön yleiset viitearvot. Riippumaton kysely-yritys (Ipsos) teki kiintiöotannan saadakseen yleisen väestöotoksen (n=1501), joka oli edustava asuinpaikan sukupuolen, iän, ammatin, alueen ja väestötiheyden osalta. Kerättyihin tietoihin kuuluivat PROMIS-29 ja Short Form Health Survey (SF-36) tulokset, valikoitujen kroonisten sairauksien esiintyminen ja sosiodemografiset tiedot. Menetelminä oli konfirmatorinen faktorianalyysi, indeksin ja osa-alueiden yksiulotteisuutta arvioitiin Rasch-analyysillä (partial credit model) ja osioita kuvaavilla kuvioilla (item characteristic curves), lisäksi arvioitiin sisäistä yhtenevyyttä sekä erottelevaa validiteettia.

DeWalt ym. 2007 «DeWalt DA, Rothrock N, Yount S, et al. Evaluation of item candidates: the PROMIS qualitative item review. Med Care 2007;45(5 Suppl 1):S12-21 »6: Tutkimuksessa kuvattiin järjestelmällinen prosessi, jolla PROMIS-tutkijat luokittelivat ja valmistelivat kysymyksiä tilastollista analyysiä varten. Prosessi koostui kuudesta vaiheesta: 1. Kysymysten tunnistaminen nykyisistä kyselyistä, 2. Kysymysten luokittelu ja valinta jatkokäsittelyä varten, 3. Sanamuodon tarkistaminen asiantuntijoiden toimesta PROMIS-käytäntöjen mukaisesti, 4. Kohderyhmien osallistaminen, jotta varmistettiin osa-alueiden kattavuus ja tunnistettiin uusia aihealueita, 5. Kognitiiviset haastattelut, joissa arvioitiin yksittäisiä kysymyksiä, ja 6. Lopullinen tarkistus ennen kenttätestausta. Kysymysten tunnistamisessa etsittiin systemaattisesti sopivia osioita olemassa olevista asteikoista. Kohderyhmät vahvistivat aihealueiden määrittelyjä ja ehdottivat uusia kehitysalueita. Kognitiivisten haastattelujen avulla varmistettiin kysymysten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus. Lopulta seulotut kysymykset testattiin kentällä, ja niihin sovellettiin innovatiivisia asteikon rakentamismenetelmiä.

Elsman ym. 2022 «Elsman EBM, Roorda LD, Smidt N, et al. Measurement properties of the Dutch PROMIS-29 v2.1 profile in people with and without chronic conditions. Qual Life Res 2022;31(12):3447-3458 »8: Hollantilaisessa yleisessä väestöotoksessa (N=63 602), mukaan lukien alaotokset, joilla oli tai ei ollut kroonisia sairauksia, arvoitiin PROMIS Profiili 29:n rakenteellista validiteettia, mukaan lukien kunkin osa-alueen yksiulotteisuus sekä fyysisen ja henkisen terveyden yhteenvetopisteet, arvioitiin faktorianalyyseillä (kriteerit: CFI ≥ 0,95, TLI ≥ 0,95, RMSEA ≤ 0,06, SRMR ≤ 0,08). Lisäksi arvioitiin sisäistä yhtenevyyttä, mittausinvarianssia (että mittarit eivät toimia eri tavoin (DIF) iän, sukupuolen, toteutustavan, koulutustason, etnisyyden, kroonisten sairauksien takia) ja rakenteen validiteettia (hypoteesit tunnettujen ryhmien pätevyydestä ja mittareiden välisistä korrelaatioista).

Garrat ym. 2021 «Garratt AM, Coste J, Rouquette A, et al. The Norwegian PROMIS-29: psychometric validation in the general population for Norway. J Patient Rep Outcomes 2021;5(1):86 »9: Tutkimus oli ensimmäinen psykometrinen arviointi norjankielisestä PROMIS-29:stä. Norjalaisesta väestöstä tehtiin satunnaisotos (n = 12 790) Norjan verohallinnon kansallisesta rekisteristä ja osallistujia tavoiteltiin postitse. Vastaajia oli 3200 (25,9 %), keski-ikä oli 51 (keskihajonta 20,7, vaihteluväli 18–97 vuotta) ja 55 % oli naisia. Rakenteellisen validiteetin arvioinnissa käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä. Sopivuutta Rasch-malliin (partial credit model) ja kysymysten erilaista toimintaa (differential item functioning, DIF) arvioitiin suhteessa ikään, sukupuoleen ja koulutukseen. Validiteetin arvioimiseksi PROMIS-29-pisteitä verrattiin EQ-5D-5L:n ja itsearvioidun sairauksien kyselyn (Self-reported Comorbidity Questionnaire, SCQ) pisteisiin a priori hypoteesien perusteella.

Hanmer ym. 2017 «Hanmer J, Dewitt B. The development of a preference-based scoring system for PROMIS® (PROPr): a technical report-v1.4. University of Pittsburgh, 2017. Date accessed: Elokuu 15, 2024. »50: Tutkimuksessa valittiin asiantuntijoiden ja yhteisön jäsenten avulla (Delphi-menetelmä) riittävät osa-alueet, joita voitaisiin käyttää arvotuksiin perustuvaan arviointiin. Valintakriteereihin kuuluivat ilmivaliditeetti, kattavuus ja rakenteellinen riippumattomuus.

Hanmer ym. 2018 «Hanmer J, Dewitt B, Yu L, et al. Cross-sectional validation of the PROMIS-Preference scoring system. PLoS One 2018;13(7):e0201093 »10: Väestöä edustava poikkileikkaustutkimus USA:sta (N=3983). Artikkelissa tarkasteltiin kahden väestöaineiston tuloksia: PROPr-indeksin tulosten odotettiin olevan samansuuntaisia EQ-5D-5L:n ja HUI:n kanssa. Aineistoina oli 1) PROPr Estimation Survey (n=983): PROPr, EQ-5D-5L, HUI, demografiset taustatiedot, krooniset sairaudet (itse raportoituna) ja 2) Profiles-Health Utilities Index (HUI) Survey (n=3000), jossa PROPr, HUI, demografiset taustatiedot ja krooniset sairaudet (itse raportoituna). Rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Ryhmien erotteluvaliditeettia (known-groups validity) tarkasteltiin ikä- ja sukupuolittain. Ryhmien erotteluvaliditeettia tutkittaessa hyödynnettiin myös tietoja itse raportoiduista kroonisista sairauksia sekä arvioitiin niiden vaikutusta tuloksiin. Kunkin mittarin kokonaistulos regressoitiin iän, sukupuolen ja kunkin kroonisen sairauden mukaan.

Hanmer 2021b «Hanmer J. Measuring population health: association of self-rated health and PROMIS measures with social determinants of health in a cross-sectional survey of the US population. Health Qual Life Outcom»13: USA:ssa toteutettu poikkileikkaustutkimus edustavasta väestöotoksesta (N=4142). Tavoitteena oli arvioida koetun terveyden, PROMIS-mittareiden tulosten sekä terveyden sosiaalisten tekijöiden välistä yhteyttä PROMIS:in käytössä väestön terveyden mittaamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteyksiä seuraavien välillä: demografiset taustatiedot, seitsemän PROMIS-mittariston osa-aluetta, josta kultakin oli lomakkeella kaksi kysymystä (kognitiivinen toimintakyky, masennus, uupumus, kivun häiritsevä vaikutus, fyysinen toimintakyky, unihäiriöt, kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan), PROPr-indeksi, koettu terveydentila (Self-rated Health, SRH), 30 terveyden sosiaalista taustatekijää (social determinants of health, SDoH), 12 kroonista sairautta (itse raportoituna). Arviointi toteutettiin regressoimalla PROMIS-mittarien, PROPr-indeksin tai koetun terveydentilan tulos väestötietojen, terveyden 30 taustatekijän tai yksittäisen kroonisen sairauden perusteella. Lineaarista regressiota käytettiin PROMIS-mittareille ja PROPr-indeksille; SRH:lle käytettiin ordinaalista logistista regressiota.

Hanmer 2021a «Hanmer J. Cross-sectional validation of the PROMIS-Preference scoring system by its association with social determinants of health. Qual Life Res 2021a;30(3):881-889 »12: Tutkimus arvioi PROPr-indeksin rakennevaliditeettia sen perusteella, miten se liittyy terveyden sosiaalisiin taustatekijöihin. Yhdysvaltain aikuisväestölle (N=4142) tehty online-paneelikysely sisälsi PROPr-indeksin, 30 terveyden taustatekijää, demografiset tiedot, krooniset sairaudet ja neljä muun mittarin tulosta: EQ-5D-5L, Health Utilities Index (HUI) Mark 2 ja Mark 3 ja SF-6D. Jokainen pistemäärä regressoitiin iän, sukupuolen, terveydentilan ja yhden terveyden taustatekijän perusteella. Terveyden taustatekijä -kerroin edustaa sen assosiaatioiden vahvuutta PROPr-indeksiin, ja sitä käytettiin tunnettujen ryhmien validiteetin arvioimiseen. Konvergentti validiteetti arvioitiin käyttämällä Pearson-korrelaatioita eri yhteenvetopisteiden välillä ja Spearman-korrelaatioita SDoH-kertoimien välillä eri yhteenvetopisteistä.

Hwang ym. 2024 «Hwang MC, Bell C, Farran Y, et al. Reliability and validity of the PROMIS-29 health profile in Ankylosing Spondylitis patients: A cross-sectional study. Medicine (Baltimore) 2024;103(9):e37251 »19: Tutkimus selvitti, onko PROMIS Profiili 29 käsitteellisesti pätevä ja sisäisesti johdonmukainen selkärankareumapotilaiden HRQoL:n arvioinnissa. Vuosina 2017–2022 tutkimukseen otettiin 169 peräkkäistä potilasta, joista 167/169 täytti PROMIS-29:n kokonaan. Testin ja uudelleentestin luotettavuutta ja sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin käyttämällä luokansisäisiä korrelaatiokertoimia (ICC) ja Cronbachin alfaa; rakenteellista pätevyyttä hypotetisoitujen ja yleisten väestömalliemme vahvistavalla faktorianalyysillä (CFA). Mallin sopivuutta arvioitiin Chi-neliön sopivuustestillä (χ2), vertailevalla sopivuusindeksillä ja likiarvon neliöjuuren keskimääräisellä neliövirheellä. Sisäkkäisten mallien vertailuun käytettiin χ2-testiä. PROMIS Profiili 29:n konvergenttia validiteettia tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimilla vertaamalla perinteisiin selkärankareumapotilaiden mittareihin: Ankylosing Spondylitis Disease Activity Score (ASDAS), Bath Ankylosing Spondylitis Disease Activity Index (BASDAI), Bath Ankylosing Spondylitis Functional Index (BASFI), Physician Global Assessment of Disease Activity (PhGADA), Pain Numeric Rating Scale (Pain NRS), ja Patient Global Assessment of Disease Activity (Global NRS).

Katz ym. 2017 «Katz P, Pedro S, Michaud K. Performance of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System 29-Item Profile in Rheumatoid Arthritis, Osteoarthritis, Fibromyalgia, and Systemic Lupus Erythe»21: Reumasairauksien kansallisen tietopankin osallistujat täyttivät PROMIS Profiili 29:n, joka sisältää 4-kohtaiset lomakkeet 7 PROMIS-mittarille. Otoskoot olivat nivelreumalle 4 346, nivelrikolle 727, fibromyalgialle 241 ja hajasirotteiselle punahukalle (systeemisessä lupus erythematosuksessa, SLE) 240. Asteikot pisteytettiin ja muunnettiin T-pisteiksi. Tutkittiin asteikkopisteiden jakaumia, testattiin konvergenttien ja tunnettujen ryhmien validiteettia ja tutkittiin eroja online- ja paperikyselyiden pisteissä. Vertailumittareita olivat mm. SF-36, Health Assesment Questionnaire (HAQ), Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index (WOMAC), Widespread Pain Index, Symptom Severeity Scale ja Systelmic Lupus Activity Questinnaire (SLAQ).

Klapproth ym. 2023 «Klapproth CP, Fischer F, Rose M. Scale agreement, ceiling and floor effects, construct validity, and relative efficiency of the PROPr and EQ-5D-3L in low back pain patients. Health Qual Life Outcomes »22: vertasi PROPr- ja EQ-5D-3 indeksien asteikkoja yhteensopivuuden, katto/lattiavaikutusten, tulosten jakautumisen, rakenteen validiteetin, erotteluvoimaa Oswestry Disability Indexin (ODI) suhteen alaselkäkipupotilailla (N = 218). Menetelminä tutkijat käyttivät luokan sisäisiä korrelaatiokertoimia (ICC), Bland-Altman-kaavioita, Pearsonin vinouskerrointa ja katto/lattiaefekteille 15 % ylä/alakynnystä. Konvergenttia validiteettia arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla. Tunnettujen ryhmien validiteettia varten käytettiin lineaarista regressiota vuorovaikutustermeillä (ennustajien sukupuoli, ikä ja ODI-taso) ja varianssianalyysiä (ANOVA). Vaikutuskoko (ES) lasketin käyttämällä Cohenin d:tä ja AUROC-suhdetta (AUROCPROPr/AUROCEQ-5D-3L). Suhteellista vaikutusta mitattiin käyttämällä F-arvojen suhdetta (RE = FPROPr/FEQ-5D-3L).

Klapproth ym. 2022a «Klapproth CP, Fischer F, Rose M, et al. Health state utility differed systematically in breast cancer patients between the EORTC QLU-C10D and the PROMIS Preference Score. J Clin Epidemiol 2022a;152():»23: Tämän tutkimuksen tavoitteena on verrata EORTC Quality of Life Utility Core 10 Dimensions (QLU-C10D) ja PROPr-indeksin pisteitä rintasyöpäpotilaiden otoksessa. Tutkijat keräsivät QLU-C10D:n ja PROPr-indeksin 291 potilaalta 90 päivää hoidon jälkeen Charité - University Medicine Berlinin rintasyöpäkeskuksen poliklinikalla 2018-2021 ja arvioivat molempien pisteiden konvergenttien ja tunnettujen ryhmien validiteetin, sopivuuden, sekä katto- ja lattiaefektit.

Klapproth ym. 2022b «Klapproth CP, Fischer F, Merbach M, et al. Psychometric properties of the PROMIS Preference score (PROPr) in patients with rheumatological and psychosomatic conditions. BMC Rheumatol 2022b;6(1):15 »24: Saksassa reumapotilailla toteutettu PROPr-indeksin validointitutkimus. Tutkimusjoukkoon kuului 141 sairaalapotilasta, joilla oli tulehduksellinen reuma tai psykosomaattinen sairaus. Tutkimuksessa arvioitiin PROPr-indeksin rinnakkaisvaliditeettia sekä katto- ja lattiaefektiä. Tuloksia verrattiin EQ-5D-5L:n vastaaviin.

Klapproth ym. 2022c «Klapproth CP, Sidey-Gibbons CJ, Valderas JM, et al. Comparison of the PROMIS Preference Score (PROPr) and EQ-5D-5L Index Value in General Population Samples in the United Kingdom, France, and Germany.»25: PROPr ja EQ-5D-5L -indeksien psykometrinen vertailu, aineistona väestöotokset kolmesta maasta (UK, Ranska, Saksa). Otoskoot kustakin maasta noin 1500, yhteensä 4512. Tarkastelussa mittarien välinen rinnakkaisvaliditeetti, ryhmien erotteluvaliditeetti sekä katto- ja lattiaefektit molemmista mittareista. Lisäksi ennustettiin EQ-5D-5L utiliteetit PROMIS-29-vastauksista käyttäen tietoja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (n = 1509), Ranskasta (n = 1501) ja Saksasta (n = 1502). EQ-5D-5L:n arvot olivat crosswalkeja 3L-arvotuksista, koska 5L-version arvotuksia ei ollut saatavilla kaikissa kolmessa maassa.

Lai ym. 2014 «Lai JS, Wagner LI, Jacobsen PB, et al. Self-reported cognitive concerns and abilities: two sides of one coin? Psychooncology 2014;23(10):1133-41 »27: Tutki, miten kognitiiviset huolenaiheet ja kyvyt liittyvät toisiinsa ja miten ne voivat vaikuttaa toisiinsa. Tutkimukseen osallistui syöpäpotilaita (N = 509), jotka täyttivät PROMIS-järjestelmän kehittämät osiot, jotka sisälsivät negatiivisesti ja positiivisesti ilmaistuja kysymyksiä. Menetelminä käytettiin todennäköisyysanalyysiä ja multidimensionaalista item response theory (IRT) analyysiä, joilla arvioitiin, kuinka hyvin kysymykset kuuluvat yhteen tai eri tekijöihin.

Liu ym. 2010 «Liu H, Cella D, Gershon R, et al. Representativeness of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Internet panel. J Clin Epidemiol 2010;63(11):1169-78 »28: Tutkimuksessa arvioitiin potilaan itse ilmoittamia tuloksia mittaavaa PROMIS-järjestelmää (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System) ja verrattiin sen tuloksia kansallisiin normeihin. PROMIS-järjestelmällä kerättiin tietoja internet-kyselypaneelin kautta, ja tutkimuksessa hyödynnettiin sekä koko aineistoa (N=11 796) että alaotosta (n=2 196), joka vastasi vuoden 2000 Yhdysvaltain väestönlaskennan demografisia jakaumia. Vertailut suoritettiin ekvivalenssitestauksen avulla, jossa käytettiin PROMIS-järjestelmään sovitettuja painotuksia. Tulokset osoittivat, että painotetun PROMIS-populaation ja alaotoksen demografiset tiedot olivat hyvin samankaltaisia väestönlaskennan tietoihin nähden, lukuun ottamatta korkeakoulutettujen suurempaa osuutta alaotoksessa. Ekvivalenssitestaus vahvisti samankaltaisuuksia PROMIS-vastaajien ja kansallisten normien välillä painoindeksin, EQ-5D-terveysindeksin sekä yleisen terveydentilan itsearvioinnin osalta.

Mulhern ym. 2023 «Mulhern BJ, Pan T, Norman R, et al. Understanding the measurement relationship between EQ-5D-5L, PROMIS-29 and PROPr. Qual Life Res 2023;32(11):3147-3160 »29: Arvioi yhteyksiä EQ-5D-5L, PROMIS Profiili 29 ja PROPr-indeksien kuvaavan järjestelmän ja arvotusten välillä poikkileikkauskyselyssä, johon vastasi 794 australialaista. Menetelminä oli kuvaileva analyysi, yhtäpitävyys- ja rakennnevaliditeettiarviot, joissa mittareita verrattiin kysymys-, osa-alue- ja arvotustasoilla.

Pan ym. 2022 «Pan T, Mulhern B, Viney R, et al. A Comparison of PROPr and EQ-5D-5L Value Sets. Pharmacoeconomics 2022;40(3):297-307 »30: Tarkoituksena vertailla EQ-5D-5L ja PROPr -indeksejä. Tutkimuksessa hyödynnettiin USAn, Australian ja Englannin väestöarvotuksia. Artikkelissa tarkasteltiin kunkin maan aineistoja seuraavien tekijöiden suhteen: kokonaistulosten vaihteluväli, kaikkien teoreettisesti mahdollisten utiliteettien jakauma, osa-alueiden painotukset eri terveydentiloissa ja kokonaistulosten vertailu.

Rencz ym. 2023 «Rencz F, Brodszky V, Janssen MF. A Direct Comparison of the Measurement Properties of EQ-5D-5L, PROMIS-29+2 and PROMIS Global Health Instruments and EQ-5D-5L and PROPr Utilities in a General Populatio»32: Vertailivat EQ-5D-5L, PROMIS-29+2 (PROPr-indeksi) ja PROMIS Global Health (PROMIS GH) mittareiden katto- ja lattiaefektiä, informative agreement (Shannonin indeksit) sekä konvergenttia ja tunnettujen ryhmien validiteettia. Poikkileikkaustutkimus tehtiin yleisellä väestöotoksella Unkarissa (N = 1631).

Riley ym. 2010 «Riley WT, Rothrock N, Bruce B, et al. Patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) domain names and definitions revisions: further evaluation of content validity in IRT-derived it»34: Tutkimuksessa jatkettiin IRT:stä johdettujen kysymyspankkien sisällön validiteetin arviointia. Potilaan itse ilmoittamien tulosten (PRO) sisällöllistä pätevyyttä arvioidaan pääasiassa kysymysten kehittämisvaiheessa. Myöhemmät psykometriset analyysit, erityisesti item response theory (IRT) -menetelmään perustuvilla asteikoilla, voivat kuitenkin johtaa huomattavaan kysymysten karsimiseen ja sisällön mahdolliseen menetykseen. Tässä tutkimuksessa PROMIS-kysymyspankkien valinnassa yhdistettiin psykometriset ja sisällölliset näkökulmat, minkä jälkeen ulkoiset sisältöasiantuntijat arvioivat, kuinka hyvin alkuperäiset aihealueiden nimet ja määritelmät vastasivat kalibroidun kysymyspankin sisältöä. Vähintään neljä sisältöasiantuntijaa arvioi jokaisen kysymyspankin ja ehdotti aihealueen nimeä ja määritelmää kysymysten sisällön perusteella. Tämän jälkeen asiantuntijoille esitettiin alkuperäiset aihealueiden nimet ja määritelmät, ja he arvioivat, kuinka hyvin ne sopivat kysymyspankin sisältöön. Lisäksi asiantuntijat antoivat suosituksia määritelmien tarkentamiseksi.

Rothrock ym. 2010 «Rothrock NE, Hays RD, Spritzer K, et al. Relative to the general US population, chronic diseases are associated with poorer health-related quality of life as measured by the Patient-Reported Outcomes »36: Arvioi PROMIS-mittareiden arvoja PROMIS-mittariston kalibrointiotoksesta (n = 21 133) toimintarajoitteittain ja sairauksittain. Osallistujat ilmoittivat 24 kroonisen terveystilan olemassaolosta tai puuttumisesta ja siitä, rajoittiko kukin sairaus heidän toimintakykyään. Yhdeksäntoista prosenttia otoksesta ilmoitti, ettei heillä ollut mitään 24 sairaudesta, kun taas 20 % ilmoitti yhdestä ja 61 % ilmoitti, että heillä oli kaksi tai useampia sairauksia. Yleisimmin raportoidut sairaudet olivat hypertensio (41 %), niveltulehdus (32 %), masennus (26 %), ahdistuneisuus (18 %), syöpä (17 %), migreeni (17 %) ja astma (16 %). Niistä, joilla oli sairauksia, yli puolet (60 %) ilmoitti, ettei heillä ollut toimintarajoitteita aiheuttavia sairauksia, 20 %:lla oli yksi ja 19 % kaksi tai useampia toimintarajoitteita aiheuttavia sairauksia.

Skolasky ym. 2024 «Skolasky RL, Cizik AM, Jain A, et al. Measuring Value in Spine Care Using the PROMIS-Preference Scoring System. J Bone Joint Surg Am 2024;106(1):21-29 »38:määrittivät PROPr-indeksin validiteetin, vasteen ja terveyshyödyn mittaamisen selkäleikkauspotilailla (904 aikuista, joilla kohdunkaulan (n = 359) ja/tai lannerangan (n = 622) sairaus, ja joista 624:lle tehtiin leikkaus). Hypoteesina oli, että PROPr-indeksipisteet olisivat alhaisemmat, niillä, joilla on samanaikaisia sairauksia ja heikompi sosioekonominen asema ja niillä, joilla on vaikeampi kipua aiheuttava vamma, ja että pisteet reagoisivat selkärangan leikkauksen jälkeisiin terveydentilan muutoksiin. Samanaikaista validiteettia arvioitiin korreloimalla PROPr-indeksipisteet Neck Disability Index (NDI) ja Oswestry Disability Index (ODI) kanssa. Tunnettujen ryhmien validiteettia arvioitiin regressoimalla PROPr-indeksipisteet osallistujien iän, sukupuolen, kipuun liittyvän vamman ja terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden perusteella. Muutosherkkyyden arvioimiseksi käytettiin ankkuripohjaista lähestymistapaa, jossa muutosta arvioitiin ennen leikkausta ja 6 ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen Patient Global Impression of Change -arviolla.

Zhang ym. 2021 «Zhang J, Dewitt B, Tang E, et al. Evaluation of PROMIS Preference Scoring System (PROPr) in Patients Undergoing Hemodialysis or Kidney Transplant. Clin J Am Soc Nephrol 2021;16(9):1328-1336 »44: Kanadassa toteutettu poikkileikkaustutkimus (N=524), jossa tarkasteltiin PROPr-indeksin rinnakkaisvaliditeettia potilailla, jotka hemodialyysissä tai käyneet läpi munuaissiirron. PROPr-indeksin tuloksia vertailtiin Short-Form Six-Domain (SF-6D) ja EQ-5D-5L tuloksiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Muiden muuttujien mm. ikä, sukupuoli, diabetes, seerumin albumiini, hemoglobiini sekä Charlson Comorbidity Index) yhteyksiä PROPr-indeksiin tarkasteltiin monimuuttujaisen lineaarisen regression avulla.

Terwee ym. 2021a «Terwee CB, Crins MHP, Roorda LD, et al. International application of PROMIS computerized adaptive tests: US versus country-specific item parameters can be consequential for individual patient scores. »39: Tutkimuksessa havainnollistetaan, miten Yhdysvaltain tai maakohtaisten kysymysparametrien valinta vaikuttaa PROMIS CAT -T-pisteisiin. Simulaatiot suoritettiin hollantilaisten kroonista kipua sairastavien potilaiden (n = 1110) vastausdatan perusteella. Potilaat täyttivät PROMIS Pain Behavior -kysymyspankin. T-pisteitä vertailtiin seuraavissa tapauksissa: 1. Yhdysvaltain parametrit kaikille kysymyksille, 2. Hollannin kysymysparametrit kaikille kysymyksille, 3. Yhdysvaltain parametrit erojen (DIF) ulkopuolisille kysymyksille ja DIF-kysymyksille Hollannin parametrit, jotka oli muunnettu Yhdysvaltain mitta-asteikolle, sekä 4. Hollannin parametrit kaikille kysymyksille, muunnettuna Yhdysvaltain mitta-asteikolle.

Terwee ym. 2021b «Terwee CB, Peipert JD, Chapman R, et al. Minimal important change (MIC): a conceptual clarification and systematic review of MIC estimates of PROMIS measures. Qual Life Res 2021b;30(10):2729-2754 »40: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli: (1) selventää MIC-käsitettä ja sen käyttöä; 2) antaa käytännön ohjeita metodologisesti pätevien MIC-arvojen arvioimiseksi; ja (3) parantaa PROMISin sovellettavuutta tekemällä yhteenveto saatavilla olevasta näytöstä todennäköisistä PROMIS MIC -arvoista. Artikkeli keskustelee MIC-käsitteestä ja sen käytöstä sekä antaa käytännön ohjeita MIC-arvojen arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin systemaattisen katsaus PROMIS-mittareiden MIC-arvoista suositeltuja lähestymistapoja käyttäneistä tutkimuksista, jotka oli julkaistu Pubmedissä. Haku tuotti 50 tutkimusta, joista 19 käytettiin epäsoveliaita menetelmiä, joten MIC arvot koottiin jäljellä olevista 31 tutkimuksesta. Niissäkin MIC-arvot oli estimoitu eri tavoin. Katsauksen 31 tutkimuksesta 28 käytti ankkuripohjaisia menetelmiä ja ne poimittiin taulukoihin. Jakaumaan perustuvia MIC-arvoja, jotka esitettiin myös 17 näistä tutkimuksista, ei poimittu, kolmea poikkileikkausankkureihin perustuvaa MIC-arvoa ei poimittu, ja yhtä MIC-arvoa, joka perustui potilaisiin, jotka kokivat "merkityksellisen muutoksen" (enemmän kuin minimaalinen), ei myöskään otettu. 24/28 ankkuripohjaisesta tutkimuksesta käytettiin (muunnelmana) keskimääräisen muutoksen menetelmää, viidessä tutkimuksessa käytettiin ROC-menetelmää, joista kahdessa tutkimuksessa käytettiin molempia menetelmiä ja yhdessä tutkimuksessa käytettiin ennustavaa mallinnusmenetelmää. Ankkuripohjaisia menetelmiä käyttäneiden 28 tutkimuksen lisäksi poimittiin myös kolmen vinjettimenetelmää MIC-arvojen arviointiin käyttäneen tutkimuksen MIC-arvot.

Terwee ym 2023 «Terwee CB, Roorda LD. Country-specific reference values for PROMIS(®) pain, physical function and participation measures compared to US reference values. Ann Med 2023;55(1):1-11 »41: Tutkimuksessa laskettiin hollantilaiset vertailuarvot PROMIS-mittareille (fyysinen toimintakyky, kivun vaikutus, kipukäyttäytyminen, osallistumiskyky sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin sekä tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin) ja verrattiin niitä Yhdysvaltain vertailuarvoihin. Osallistujat täyttivät seuraavat PROMIS-kysymyspankit: fyysinen toimintakyky (n=1310), kivun vaikutus ja kipukäyttäytyminen (n=1052), sekä osallistumis- ja tyytyväisyysmittarit (n=1002). Osallistujat arvioivat terveydentilansa kussakin kategoriassa (ei, lieviä, kohtalaisia tai vakavia rajoituksia). Otokselle ja alaryhmille (ikä, sukupuoli, itsearvioitu terveydentila) laskettiin T-pisteet. Lisäksi määritettiin lievien, kohtalaisten ja vakavien pisteiden raja-arvot sekä jakaumaan että ankkuripisteisiin perustuen.

Linkit

The PROMIS-Preference Score «https://www.proprscore.com/»2

Lähteet

Mittarin tiedot koonnut

Heidi Anttila, FT

Liisa Penttinen, TtM

Heli Valkeinen, TtT

Hyväksynyt: TOIMIAn Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä

Sidonnaisuudet

• Heidi Anttila, Liisa Penttinen, Heli Valkeinen: Vuosina 2017-2024 THL toimi Suomessa kansallisena PROMIS-keskuksena. Keskuksen toiminta on päättynyt. THL ei saanut kansallisen PROMIS-keskuksen toiminnasta eikä PROMIS-mittariston käytön edistämisestä taloudellista hyötyä.
• Heidi Anttila, Heli Valkeinen: Molempien työtehtäviin kuuluu Geneerisen PROM-mittarin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa -projekti vuosina 2024-2026.