ORS Muutosarviointiasteikko (Outcome Rating Scale)

TOIMIA-mittarit
12.3.2025 • Uusi artikkeli
Tiina Timperi, Laura Yliruka ja Katariina Similä

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: ORS

Nimi englanniksi: Outcome Rating Scale

Nimi ruotsiksi:

Mittarin versio:

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

ORS Muutosarviointiasteikko (Outcome Rating Scale)

Mittarin lomake ja ohje

  • Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa, ks. Käyttöoikeus-kohta.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

ORS-muutosarviointiasteikko kehitettiin alun perin kliinisen mielenterveystyön ja psykoterapian tarpeisiin kuvaamaan asiakkaan kokemaa muutosta hyvinvoinnissaan. Mittaria käytetään osana palautetietoista työskentelyotetta (FIT Feedback-Informed Treatment). ORS-mittarin lisäksi FIT-työskentelyssä käytetään tapaamisen arviointiasteikkoa (Session Rating Scale SRS), jonka avulla ammattilainen saa palautetta asiakkaan ja ammattilaisen välisen yhteistyön toimivuudesta.

Kohderyhmä

  • Lapset
  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät
  • Kaikki

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Ei rajausta
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Mittarin tuloksen ICF-koodi

  • Tulosta ei ole mahdollista määrittää yhdellä ICF-koodilla

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilöt: Scott D. Miller tai Barry L. Duncan

Sähköpostiosoite: scott@centerforclinicalexcellence.com

Käyttöoikeus

  • Rajoitettu

Tarkentava tieto: Mittarin käyttö vaatii ylläpitotahon myöntämän lisenssin.

Käyttöoikeuden pyytäminen

Ylläpitotaho: Feedback Informed Treatment - Licenses for the ORS and SRS Outcome Measures PROs – Scott D. Miller Ph.D. «https://scott-d-miller-ph-d.myshopify.com/»1, kun mittaria käytetään osana FIT-palautetietoista työskentelyotetta)

Yhteyshenkilö: Scott D. Miller

Sähköpostiosoite: scott@centerforclinicalexcellence.com

Organisaatio: International Center for Clinical Excellence ICCE «https://centerforclinicalexcellence.com/»2

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Lisätietoa maksullisuudesta: Yksittäinen ammattilainen voi käyttää mittarin paperilomakeversiota maksutta (edellyttää rekisteröitymistä ja käyttöehtojen hyväksymistä). Mikäli käyttö on laajempaa, mittareiden käyttö on maksullista. Mittarilomakkeita ei saa digitalisoida itse. Mittareiden digitaaliset sovellukset ja ohjelmistot (kuten OpenFIT, FIT Outcomes ja MyOutcomes) tulee hankkia ylläpitotahon valtuuttamilta ohjelmistotoimittajilta «https://centerforclinicalexcellence.com/fit-software-tools/»3

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • Digitaalinen sovellus tai alusta, joka sisältää ORS- ja SRS-mittarit. Digitaalisen vastaamisen edellytykset selvitettävä erikseen (esim. tarvitaanko verkkoyhteyttä, matkapuhelinta, tablettia). Jos mittareita käytetään lomakeversioina, tarvittavat välineet ovat paperilomake, kynä, viivotin ja koontilomake. Järjestelmät (esim. OpenFIT) mahdollistavat kattavan datan analysoinnin ja raportoinnin.

Aikatarve

ORS- ja SRS-mittareiden täyttämiseen rutiininomaisesti kuluu aikaa 0,5–3 minuuttia. ORS- ja SRS-mittareissa on kummassakin neljä janaa, joihin asiakas merkitsee rastit. Mittarien tulosten perusteella käytävään keskusteluun asiakkaan ja ammattilaisen välillä on syytä varata enemmän aikaa.

Tulosalgoritmi

Asiakas asettaa merkin janalle siihen kohtaan, joka kuvaa asiakkaan omaa subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta kuluneen viikon aikana. ORS-mittari sisältää neljä janaa. Mikäli käytössä on paperinen versio, asiakas merkitsee rastin paikan 10 cm pituiselle janalle. Rastin paikka selvitetään tarkasti viivaimen avulla laskemalla millimetrit vasemmalta. Neljän janan mittaustulokset lasketaan yhteen. Sähköinen ohjelma laskee janojen yhteistuloksen automaattisesti ja rakentaa niistä viivadiagrammia. Pisteet vaihtelevat 0–40, missä matalat pisteet edustavat heikompaa vointia. SRS-mittarissa tulos lasketaan samalla tavalla.

Raja-arvot

ORS-muutosarviointiasteikon raja-arvona pidetään aikuisilla 25 pistettä, nuorilla 28 ja lapsilla 32. Jos tulos jää alle raja-arvon, tulee asiakkaan keskustella tuloksesta ja siitä, mitä se tarkoittaa asiakkaan tilanteessa. SRS:n pisteraja on 36, jonka alle jäävät arvot kuvaavat lisääntynyttä riskiä hoidon keskeyttämiselle tai heikolle hoito- tai terapiatulokselle. Työntekijän tulee keskustella asiakkaan kanssa erityisesti, jos arvot ovat matalat (kuten 32).

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

ORS- ja SRS-mittarit suomensivat Jaakko Seikkula, Ilpo Kuhlman ja Tapio Ikonen Dialogiset ja narratiiviset prosessit masennuksen pariterapiassa (DINADEP) -tutkimusprojektin yhteydessä ja mittareita on käytetty suomenkielisinä vuodesta 2006 lähtien. Käännöksiä muokattiin lastenpsykiatrian terapeuttien palautteen perusteella. Vuonna 2019 tehtiin käyttökokemuksien ja ymmärryksen lisäännyttyä korjaukset käännöksiin. Kääntämistyössä olivat mukana HelsinkiMissiosta Heidi Rouhiainen ja Heidi Nygård-Michelsson. Nämä versiot päivittyivät Scott D. Millerille ja Barry L. Duncanille ja heidän ylläpitämilleen alustoille. Digitaalisissa järjestelmissä mittarit ovat saatavilla useilla eri kielillä (ks. Lisätietoja maksullisuudesta).

Mittarin tausta ja kuvaus

Tavoitteena oli kehittää mielenterveyspalvelujen kliiniseen työhön soveltuvat asiakkaan itsearviointimittarit, jotka mahdollistavat jatkuvan seurannan terapia- tai hoitoprosessin aikana sekä asiakkaan hyvinvoinnissa (ORS) että asiakkaan ja ammattilaisen välisen yhteistyön toimivuudessa (SRS) tapahtuvista muutoksista.

ORS-muutosarviointiasteikko (Outcome rating scale) on kehitetty asiakkaan psykoterapiassa edistymistä mittaavan Outcome Questionnaire (OQ-45.2) -mittarin pohjalta. Ammattilaisilta saadun palautteen perusteella ja käytettävyyden parantamiseksi mittaria muokattiin lyhyemmäksi. OQ-45-mittarista on mukautettu ORS:n osioiksi erityisesti osa-alueet (yksilöllinen, perhesuhteet ja sosiaalinen), joita pidetään yleisesti pätevinä indikaattoreina onnistuneesta hoitotuloksesta. «Miller S, Duncan B, Brown J ym. The Outcome Rating Scale: A Preliminary Study of the Reliability, Validity, and Feasibility of a Brief Visual Analog Measure. JBT 2003;2(2):91-100. »17

ORS on visuaalinen asteikko, joka kuvaa asiakkaan vointia edeltävän viikon ajalta. Asiakas arvioi tapaamiskerran alussa henkilökohtaista hyvinvointiaan, läheisiä ja muita ihmissuhteita sekä yleistä tunnetta hyvinvoinnistaan (Ks. toteutus ”Tulosalgoritmi”). Asiakas ja ammattilainen käyvät keskustelua asiakkaan omakohtaisesta kokemuksesta voinnistaan ja siihen liittyvistä tekijöistä ja mahdollisesta muutoksesta tapaamiskertojen välillä.

SRS tapaamisen arviointiasteikon (Session rating scale) kehittämisen pohjana ollut 10-kohtainen Likert-asteikkoa käyttävä SRS-mittari, joka kehitettiin 1990-luvulla terapeuttista työliittoa koskevan tutkimuksen perusteella. Siinä hyödynnettiin terapeuttisen allianssin (työliitto), terapeuttisten tapaamisten ja empatiaan arviointiin tarkoitettuja mittareita (esim. Working Alliance Inventory, Session Evaluation Questionnaire ja Empathy Scale). Sen avulla arvioitiin asiakkaan havaintoja työskentelysuhteesta ja se osoitti hyvää luotettavuutta (Cronbachin alfa .89) yliopistotason tutkimuksessa. Mittarista ammattilaisilta ja asiakkailta saadun palautteen pohjalta kehitettiin uusi lyhyempi 4-kohtainen SRS tapaamisen arviointiasteikko (Session rating scale). SRS perustuu Bordinin (1979) ja Gastonin (1991) klassiseen rajaukseen allianssin osatekijöistä «Anker MG, Owen J, Duncan BL, et al. The alliance in couple therapy: Partner influence, early change, and alliance patterns in a naturalistic sample. J Consult Clin Psychol 2010;78(5):635-45 »2: terapeutin/ammattilaisen ja asiakkaan välinen suhde, keskinäinen sitoutuminen sekä terapian tavoitteista ja terapian sisältämistä tehtävistä sopimiseen «Duncan B, Miller S, Sparks J, Claud D, Reynolds L, Brown J, Johnson L. The Session Rating Scale: Preliminary psychometric properties of a “working” alliance measure. JBT 2003;3(1):3–12.»7.

SRS on asiakkaan täytettävä, neliosainen visuaalinen mittari. SRS mittaa asiakkaan ja terapeutin välisen työskentelysuhteen laatua ja vahvuutta: asiakassuhteen (terapeutin kyvykkyys vahvistaa työliittoa), päämäärän ja keskustelun aiheiden (hoidon tavoitteet, tarkoitus), työskentelytavan ja menetelmien (käytettyjen välineiden, tapojen, menetelmien sopivuus) ja yleisellä (asiakkaan mieltymykset) tasolla «Hafkenscheid A, Duncan B, Miller S. The Outcome and Session rating Scales: A Cross-cultural examination of psychometric properties of the Dutch translation. JBT 2010;7:1–12.»10. Kunkin mitattavan osion pituus on 10 cm.

Psykososiaalisen toimintakyvyn parantuminen on tiiviisti kytköksissä hoitosuhteen/työskentelyn laatuun ja säännöllisen jatkuvan asiakaspalautteen käyttöön hoidon tuloksellisuuden edistämiseksi. Tämän vuoksi ORS- ja SRS-mittareita on oleellista ja tarkoituksenmukaista käyttää yhdessä. ORS-mittari mittaa hoidon tuloksia (hyvinvointi, psykososiaalinen toimintakyky) ja SRS-mittari mittaa terapeuttista työliittoa (allianssi) asiakas-ammattilainen-työskentelysuhteessa. Käytettäessä ORS- ja SRS- mittareita yhdessä, suositaan nimitystä FIT eli Feedback Informed Treatment; suomeksi palautetietoinen hoito. Mittarien antamia tuloksia käytetään työskentelyn aikana palvelujen räätälöimiseen ja hoidon parantamiseen.

ORS ja SRS on suunniteltu ja standardoitu aikuisille ja nuorille (13-), lasten CORS-muutosarviointiasteikko (Children´s Outcome Rating Scale) ja lasten CSRS-muutosarviointiasteikko (Children´s Session Rating Scale) 6–12-vuotiaille ja pienten lasten YORS-muutosarviointiasteikko (Young Children´s Outcome Rating Scale) ja pienten lasten YSRS-muutosarviointiasteikko (Young Children´s Session Rating Scale) alle 6-vuotiaille lapsille.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ennustevaliditeetti

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Yhtäpitävä validiteetti

Erotteleva validiteetti

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Kulttuurien välinen validiteetti

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

    Mittaajien välinen toistettavuus

      Sisäinen yhdenmukaisuus

      Mittarin muutosherkkyys

      Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

      Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

      Lattia- ja kattoefekti

      Pienin havaittava muutos

      Pienin merkittävä muutos

      Mittarin käyttökelpoisuus

      Tutkimusten tiedot

      Andrade-Gonzales N ym. «Andrade-Gonzales N, Rodrigo-Holgade I, Fernandez-Rozas J, ym. Spanish version of the Outcome Rating Scale and the Session Rating Scale: normative data, reliability, and validity. Front Psychol 2021;12»1: Tutkimuksessa ORS- ja SRS-mittarit validoitiin espanjalaiseen kontekstiin. Tutkimuksessa arvioitiin mittarien samanaikais- ja erottelu- ja ennustevaliditeetti, muutosherkkyys sekä faktorirakenne. Tutkimukseen osallistui 18–70 -vuotiaita mielenterveyspalvelujen avohuollon potilaita, jotka täyttivät molemmat mittarit (N = 60, ORS; N = 59, SRS).

      Anker M ym. «Anker MG, Owen J, Duncan BL, et al. The alliance in couple therapy: Partner influence, early change, and alliance patterns in a naturalistic sample. J Consult Clin Psychol 2010;78(5):635-45 »2: Seurantatutkimus toimintakyvyn ja työskentelysuhteen välisestä suhteesta. Tutkimuksessa seurattiin 250 avioparia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työskentelysuhteen kykyä ennustaa terapian jälkeistä (6 kk seuranta-aika) toimintakykyä varhaisen toimintakyvyn muutoksen ohella (osanäyte n = 118).

      Campbell A ym. «Campbell A, Hemsley S. Outcome Rating Scale and Session Rating Scale in psychological practice: Clinical utility of ultra-brief measures. Clinical Psychologist 2009;13(1):1–9.»3: Vertailututkimus ORS- ja SRS-mittarien toimivuudesta suhteessa vastaaviin pitempiin psykososiaalista toimintakykyä ja työskentelysuhdetta mittaaviin mittareihin (OQ-45, WAI, DASS-21, QLS, RSES, GSS). Tutkimukseen osallistui maaseudun perusterveydenhuollon psykologipalveluja jo käyttäviä ja uusia 18-62 –vuotiaita potilaita (N = 65). Eniten osallistujilla esiintyi masennusta (30.8 %), ahdistusta (15.4 %) ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia (15.4 %).

      Casey P ym. «Casey P, Patalay P, Deighton J, et al. The Child Outcome Rating Scale: validating a four-item measure of psychosocial functioning in community and clinic samples of children aged 10-15. Eur Child Adol»4: Tutkimus lasten ja nuorten CORS-toimintakykymittarin toimivuudesta 10-15 –vuotiaiden lasten ja nuorten hoidossa, ei-kliininen otos (n = 7822), kliininen otos (n = 2604). Tutkimuksessa arvioitiin mittarien faktorirakenne, rakennevaliditeetti, sisäinen yhdenmukaisuus ja osioiden toimivuus.

      del Rio Olvera F ym. «Del Río Olvera FJ, Rodríguez-Mora Á, Senín-Calderón C, et al. The first session is the one that counts: An exploratory study of therapeutic alliance. Front Psychol 2022;13():1016963 »5: Kartoittava tutkimus asiakkaan havaitseman hyvinvoinnin muutoksen ja työskentelysuhteen välisestä suhteesta mitattuna ORS ja SRS-mittareilla. Tutkimukseen osallistui espanjalaisen yliopiston psykologipalveluja käyttäviä 18-55 –vuotiaita henkilöitä (N = 34), joilla oli DSM-5 –luokituksen mukaisia mielenterveysongelmia.

      DeSantis B ym. «DeSantis B, Jackson M, Duncan B ym. Casting a wider net in behavioral health screening in primary care: a preliminary study of Outcome Rating Scale. Prim Health Care Res Dev 2017;18(2):188–193.»6: Kartoittava tutkimus, jossa verrattiin Outcome Rating Scale (ORS) ja potilaan terveyskyselylomaketta (PHQ-9 ja PHQ-2) 18-82 –vuotiaiden perusterveydenhuollon potilaiden täyttämänä (N = 426). Tutkimus toteutettiin kolmessa pienessä maaseudun perhelääkärikeskuksessa.

      Duncan B ym. «Duncan BL, Reese RJ, Lengerich AJ, et al. Measurement-based care in integrated health care: A randomized clinical trial. Fam Syst Health 2021;39(2):259-268 »8: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa verrattiin palautetietoista työskentelyä tavanomaiseen työskentelyyn integroidussa hoitoyksikössä (N = 285). Osallistujien ikä vaihteli 18-79 vuotta.

      Goldberg S ym. «Goldberg SB, Babins-Wagner R, Imel ZE, et al. Threat alert: The effect of outliers on the alliance-outcome correlation. J Couns Psychol 2023;70(1):81-89 »9: Tutkimus poikkeavien arvojen vaikutuksesta toimintakyvyn ja työskentelysuhteen väliseen yhteyteen, aineistona laajasta psykoterapia-aineistosta poimittu aineisto (Ns = 1052; 11029). Tutkimuksessa tarkasteltiin poikkeavien arvojen vaikutusta erittelemällä työskentelysuhteet terapeutin sisäisiin ja terapeuttien välisiin osatekijöihin. Osallistujien keski-ikä vaihteli 24–33 vuotta, ja heillä oli keskimäärin 6–7 tapaamiskertaa terapeutin kanssa. Terapeutin keskimääräinen asiakasmäärä vaihteli 11-35 asiakasta (SD 12-40; vaihteluväli 1 – 283).

      Hafkenscheid A ym. «Hafkenscheid A, Duncan B, Miller S. The Outcome and Session rating Scales: A Cross-cultural examination of psychometric properties of the Dutch translation. JBT 2010;7:1–12.»10: Tutkimus ORS- ja SRS-mittarien hollanninkielisten versioiden psykometrisista ominaisuuksista verrattuna vastaaviin amerikkalaisiin versioihin. Tutkimukseen osallistujat olivat mielenterveyspalvelujen avoterveydenhuollon asiakkaita (N = 126), iältään 19-81 vuotta (m = 51.9 vuotta).

      Hauber K, Boon A «Hauber K, Boon A. First-Session Therapeutic Relationship and Outcome in High Risk Adolescents Intensive Group Psychotherapeutic Programme. Front Psychol 2022;13():916888 »11: Tutkimuksessa arvioitiin intensiivihoidon onnistumisen ja ensimmäisen tapaamiskerran työskentelysuhteen välistä yhteyttä persoonallishäiriöisten nuorten (DSM-III luokitus) hoidossa (N = 92) mitattuna CORS ja CSRS-mittareilla. Osallistujien keski-ikä intensivijakson alussa oli 17.7 vuotta (SD = 1.18, vaihteluväli 15–22 vuotta). Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 219 d (SD = 100.8, vaihteluväli 21-640).

      Mackrill T, Svendsen I «Mackrill T, Svendsen I. Implementing Routine Outcome Monitoring in Statutory Children´s Services. Child Adolesc Soc Work J 2021;38:193–200.»12: Seurantatutkimus keskeisistä haasteista palautetietoisen työskentelyn käyttöönotossa lastensuojelun kontekstissa. (N = ?).

      Malins S ym. «Malins S, Moghaddam N, Morriss R, et al. Extending the use of routine outcome monitoring: Predicting long-term outcomes in cognitive behavioral therapy for severe health anxiety. Psychother Res 2020;3»13: Pitkittäistutkimus, jossa arvioitiin monitasomallinnuksen avulla, ennustaako ORS:n kokonaispistemäärä viimeisellä tapaamiskerralla toimintakykyä 12 kuukauden päästä. Tutkimus toteutettiin etävastaanottona. Osallistujat olivat (N = 79) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakkaita.

      Meier S «Meier S. Construct validity of Outcome Rating Scale (ORS) scores in clinical samples: Extension of Harris, Murphys, and Rakes´ (2019) narrative review. J Evid Based Soc Work 2020;17(6):648–661. »14: Meta-analyysi (n = 24) ORS-mittarin kyvystä havaita muutos verrattuna muihin vastaaviin mittareihin. Tutkimuksessa verrattiin ORS:n vaikutuskokoa (ES) muiden vastaavien mittareiden vaikutuskokoon ja tarkasteltiin näiden korrelaatioita.

      Meier S, Feeley T «Meier ST, Feeley TH. Ceiling effects indicate a possible threshold structure for working alliance. J Couns Psychol 2022;69(2):235-245 »15: Meta-analyysi (n = 37) kattovaikutusten yleisyydestä ja suuruudesta työskentelysuhdetutkimuksissa ja kattovaikutuksiin liittyvistä olosuhteista. Tutkimukset sisälsivät riittävästi tietoa, jotta voitiin laskea kattovaikutus yhteensä 92 efektikoon (CEE) ja 6439 osallistujan perusteella.

      Murphy M ym. «Murphy M, Rakes S, Harris R. The Psychometric properties of the Session Rating Scale (SRS): A narrative study. J Evid Based Soc Work 2020:17(3):279–299.»19: Metatutkimus SRS:n psykometrisista ominaisuuksista validointitutkimusten (n = 12) pohjalta. Tutkimuksessa arvioitiin sisäistä yhdenmukaisuutta, testi-uusintatesti-luotettavuutta ja samanaikaisvaliditeettia ORS:n, HAQ-II:n ja WAI:n kanssa.

      Owen J ym. «Owen J, Miller SD, Seidel J, et al. The working alliance in treatment of military adolescents. J Consult Clin Psychol 2016;84(3):200-10 »20: Tutkimus sotilastukikohdassa asuvien nuorten (N = 2990; ikä ka 14.91 vuotta SD = 1.79) terapian onnistumisen ja työskentelysuhteen välisestä yhteydestä mitattuna ORS ja SRS-mittareilla kolmessa eri terapiamuodossa: “mono” menetelmä, kokonaisarviomenetelmä ja muutokseen perustuva menetelmä.

      Redmayne K ym. «Redmayne KA, Reese RJ, Zetzer HA, et al. Do routine outcome monitoring measures tell the same story? Evaluating outcome trajectories and clinical outcomes for the outcome rating scale and outcome ques»21: Tutkimuksessa arvioitiin ORS- ja OQ-45 –mittarien tulosten yhtenevyyttä ja kykyä mitata luotettavaa ja kliinisesti merkittävää muutosta samoilla asiakkailla hoidon aikana. Osallistujat (N = 290) olivat psykologian tohtoriohjelmaan kuuluvan harjoitteluklinikan asiakkaita.

      Reese R ym. «Reese R, Gillaspy A, Owen J, ym. The Influence of demand characteristics and social desirably on clients´ ratings of the therapeutic alliance. J Clin Psychol 2013;69(7):696–709.»22: Tutkimus tilanteen ja sosiaalisen suotavuuden vaikutuksesta asiakkaan arvioon työskentelysuhteesta (N = 102) mitattuna ORS-, SRS-, WAI-SR ja SDS-mittareilla. Satunnaistetussa kokeessa tutkittiin kolmen eri palautetilanteen vaikutusta asiakkaan palautteen antoon: välitön palaute, seuraavan kerran palaute ja ei palautetta.

      Sun Q ym. «Sun Q, Wu C, Wang CDC, et al. Alliance-outcome relation and progress feedback: Secondary data analyses of a randomized clinical trial study in China. Psychother Res 2021;31(2):145-156 »23: Satunnaistettu koe toimintakyvyn ja työskentelysuhteen välisestä suhteesta ja edistymispalautteen saamisen välillinen vaikutus toimintakykyyn kiinalaisessa kontekstissa mitattuna ORS- ja SRS-mittareilla. Osallistujat (N = 159) olivat yliopiston ohjaukeskuksen asiakkaita (ei diagnosoitua mielenterveyden ongelmaa), joiden keski-ikä oli noin 21 vuotta (vaihteluväli 16–32).

      Linkit

      Mittarin tiedot koonnut

      Tiina Timperi, KM, YTM

      Laura Yliruka, VTT, dosentti

      Katariina Similä, YTM

      Hyväksynyt: TOIMIAn Toimintakyvyn arviointi sosiaalialalla -asiantuntijaryhmä

      Sidonnaisuudet

      • Ei sidonnaisuuksia.

      Alkuperäiset lähteet

      • ORS: Miller S, Duncan B, Brown J, Sparks J, Claud D. The Outcome Rating Scale: A Preliminary Study of the Reliability, Validity, and Feasibility of a Brief Visual Analog Measure. JBT 2003;2(2):91-100.
      • SRS: Duncan B, Miller S, Sparks J, Claud D, Reynolds L, Brown J, Johnson L. The Session Rating Scale: Preliminary psychometric properties of a “working” alliance measure. JBT 2003;3(1):3–12.

      Kirjallisuutta

      1. Andrade-Gonzales N, Rodrigo-Holgade I, Fernandez-Rozas J, ym. Spanish version of the Outcome Rating Scale and the Session Rating Scale: normative data, reliability, and validity. Front Psychol 2021;12(8):663791.
      2. Anker MG, Owen J, Duncan BL, et al. The alliance in couple therapy: Partner influence, early change, and alliance patterns in a naturalistic sample. J Consult Clin Psychol 2010;78(5):635-45 «PMID: 20873899»PubMed
      3. Campbell A, Hemsley S. Outcome Rating Scale and Session Rating Scale in psychological practice: Clinical utility of ultra-brief measures. Clinical Psychologist 2009;13(1):1–9.
      4. Casey P, Patalay P, Deighton J, et al. The Child Outcome Rating Scale: validating a four-item measure of psychosocial functioning in community and clinic samples of children aged 10-15. Eur Child Adolesc Psychiatry 2020;29(8):1089-1102 «PMID: 31659441»PubMed
      5. Del Río Olvera FJ, Rodríguez-Mora Á, Senín-Calderón C, et al. The first session is the one that counts: An exploratory study of therapeutic alliance. Front Psychol 2022;13():1016963 «PMID: 36507019»PubMed
      6. DeSantis B, Jackson M, Duncan B ym. Casting a wider net in behavioral health screening in primary care: a preliminary study of Outcome Rating Scale. Prim Health Care Res Dev 2017;18(2):188–193.
      7. Duncan B, Miller S, Sparks J, Claud D, Reynolds L, Brown J, Johnson L. The Session Rating Scale: Preliminary psychometric properties of a “working” alliance measure. JBT 2003;3(1):3–12.
      8. Duncan BL, Reese RJ, Lengerich AJ, et al. Measurement-based care in integrated health care: A randomized clinical trial. Fam Syst Health 2021;39(2):259-268 «PMID: 34410769»PubMed
      9. Goldberg SB, Babins-Wagner R, Imel ZE, et al. Threat alert: The effect of outliers on the alliance-outcome correlation. J Couns Psychol 2023;70(1):81-89 «PMID: 36174188»PubMed
      10. Hafkenscheid A, Duncan B, Miller S. The Outcome and Session rating Scales: A Cross-cultural examination of psychometric properties of the Dutch translation. JBT 2010;7:1–12.
      11. Hauber K, Boon A. First-Session Therapeutic Relationship and Outcome in High Risk Adolescents Intensive Group Psychotherapeutic Programme. Front Psychol 2022;13():916888 «PMID: 35783793»PubMed
      12. Mackrill T, Svendsen I. Implementing Routine Outcome Monitoring in Statutory Children´s Services. Child Adolesc Soc Work J 2021;38:193–200.
      13. Malins S, Moghaddam N, Morriss R, et al. Extending the use of routine outcome monitoring: Predicting long-term outcomes in cognitive behavioral therapy for severe health anxiety. Psychother Res 2020;30(5):662-674 «PMID: 31438807»PubMed
      14. Meier S. Construct validity of Outcome Rating Scale (ORS) scores in clinical samples: Extension of Harris, Murphys, and Rakes´ (2019) narrative review. J Evid Based Soc Work 2020;17(6):648–661.
      15. Meier ST, Feeley TH. Ceiling effects indicate a possible threshold structure for working alliance. J Couns Psychol 2022;69(2):235-245 «PMID: 34292029»PubMed
      16. Miller S, Duncan, B. The outcome and session rating scales. Administration and scoring manual. Institute for the Study of Therapeutic Change. Chicago, IL, 2004. «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00200»8
      17. Miller S, Duncan B, Brown J ym. The Outcome Rating Scale: A Preliminary Study of the Reliability, Validity, and Feasibility of a Brief Visual Analog Measure. JBT 2003;2(2):91-100. «https://www.scottdmiller.com/»6
      18. Miller S, Bertolino B. Feedback informed Treatment. Palautetietoinen hoito. Helsinki: Helsinki Missio, 2018.
      19. Murphy M, Rakes S, Harris R. The Psychometric properties of the Session Rating Scale (SRS): A narrative study. J Evid Based Soc Work 2020:17(3):279–299.
      20. Owen J, Miller SD, Seidel J, et al. The working alliance in treatment of military adolescents. J Consult Clin Psychol 2016;84(3):200-10 «PMID: 26727412»PubMed
      21. Redmayne KA, Reese RJ, Zetzer HA, et al. Do routine outcome monitoring measures tell the same story? Evaluating outcome trajectories and clinical outcomes for the outcome rating scale and outcome questionnaire - 45. Psychother Res 2024;34(2):195-204 «PMID: 36931233»PubMed
      22. Reese R, Gillaspy A, Owen J, ym. The Influence of demand characteristics and social desirably on clients´ ratings of the therapeutic alliance. J Clin Psychol 2013;69(7):696–709.
      23. Sun Q, Wu C, Wang CDC, et al. Alliance-outcome relation and progress feedback: Secondary data analyses of a randomized clinical trial study in China. Psychother Res 2021;31(2):145-156 «PMID: 32490758»PubMed
      24. Tippet A-M, Yliruka L. FIT-mittarin pilotointi lastensuojelussa - ensimmäiset askeleet. ISBN 978-952-408-103-0 (verkko), ISSN 2323-363X (verkko), «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-103-0»9. Työpaperi 20/2023.