Työkyvyn arviointi väestötutkimuksessa

TOIMIA-suositukset
1.12.2015 • Viimeisin muutos 12.9.2024
Raija Gould, Kristiina Härkäpää ja Seppo Koskinen

Suositus: Työkyvyn arviointi väestötutkimuksessa «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703315913»1

Työkykyä määritellään monin eri tavoin, keskeinen elementti on kuitenkin työntekijän ja työn välinen suhde. Suuntauksena on ollut työkyvyn käsitteistön kehittyminen monitekijäiseen, vuorovaikutukselliseen ja ympäristösidonnaiseen suuntaan. 

Työkyvystä kerättyä väestötutkimustietoa tarvitaan väestön ja eri väestöryhmien työkyvyn kuvaamiseen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden selvittämiseen. Sitä tarvitaan myös ymmärryksen lisäämiseen siitä, miten työkyky näkyy väestöryhmien elämänkulussa, työurissa ja esimerkiksi terveyspalvelujen ja sosiaalivakuutusetuuksien käytössä.

Väestön työkyvyn tutkiminen perustuu yleensä joko laajoihin haastattelu- ja kyselyaineistoihin, rekisteriaineistoihin tai näiden yhdistelmiin. Suomalaisissa väestötutkimuksissa yleisimmin käytetyt itse raportoidun työkyvyn mittarit ovat 7-osioinen työkykyindeksi ja erillisenä mittarina käytetty indeksin ensimmäinen osio, työkykypistemäärä. Pistemäärä kuvaa nykyistä työkykyä suhteutettuna elinaikaiseen parhaimpaan. Työkykyindeksin muut osiot liittyvät työkykyyn työn henkisten ja ruumiillisten vaatimusten kannalta, sairauksiin ja niiden haittaavuuteen, sairauspoissaoloihin, tulevan työkyvyn ennakointiin ja psyykkisiin voimavaroihin. Työkykyindeksi sopii hyvin väestön työkyvyn tason kuvaamiseen. Samoin sen avulla voidaan tarkastella sitä, miten työkyky ennakoi myöhempiä vaiheita. Indeksin sisältö, etenkin sen sairausosio, voi sen sijaan rajoittaa sen soveltuvuutta työkykyyn liittyvien tekijöiden tutkimisessa. Työkykypistemäärää on pidetty käyttökelpoisena vaihtoehtona koko indeksille ja se sopii myös ei-työssäkäyvälle väestölle. Kolmatta suosituksessa tarkemmin esitettyä mittaria kutsutaan työkykyarvioksi. Se muodostuu yhdestä kysymyksestä. Vastaajan tulee arvioida, onko hän täysin työkykyinen vai osittain tai täysin työkyvytön. Työkykyarvio soveltuu eri väestöryhmille, joskin nuorimmissa ikäryhmissä sen erottelukyky on huono. Työkykyarvioon on saatavissa vertailutietoa jo 1980-luvun alusta. Rekisteritiedoista keskeisiä työkyvyn mittareita ovat sairauspäivärahoja ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat tiedot.

Suositus on saatavilla Julkarissa. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703315913»1

Suosituksessa mainitut mittarit ja niiden soveltuvuusarviot ovat saatavilla vasemmasta laidasta kohdasta "Mittarit ja niiden soveltuvuusarviot"

Suosituksen koonnut

Raija Gould, Kristiina Härkäpää ja Seppo Koskinen

Sidonnaisuudet: kirjoittajilla ei sidonnaisuuksia 

Kommentoinut ja hyväksynyt:

TOIMIAn toimintakyky väestotutkimuksessa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»2