Suositus MS-tautia sairastavan henkilön liikkumisen ja uupumuksen arviointiin

TOIMIA-suositukset
10.4.2019 • Viimeisin muutos 2.10.2024
Jaana Paltamaa

Suositus: Suositus MS-tautia sairastavan henkilön liikkumisen ja uupumuksen arviointiin «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017113055174»1

Tiivistelmä

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on etenevä keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. MS-taudin oireet ovat erilaisia eri ihmisillä riippuen siitä, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee. Yleisimmin MS-tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn rajoitteet liittyvät kävelyyn, mielialaan ja uupumukseen. Vaikeavammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointi kuntoutusprosessin yhteydessä sisältää kuntoutujan toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämisen, jatkuvan arvioinnin kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnin. Tämä suositus on tehty MS-tautia sairastavan henkilön liikkumisen ja uupumuksen arviointiin erityisesti kuntoutusprosessin aikana, mutta myös muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi hyödyntää siinä esiteltyjä arviointimenetelmiä soveltuvin osin.

Tämä suositus korvaa TOIMIA-tietokannassa 24.1.2011 julkaistusta  ”Suositus aivoverenkiertohäiriö (AVH) – ja MS -kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin” suosituksesta MS-tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn arviointiin kohdistuvan osuuden (Kantanen ym. 2011 «Kantanen M, Paltamaa J & Peurala S. 2011. Suositus aivoverenkiertohäiriö (AVH)- ja MS-kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin. TOIMIA-suositus.»12). Suosituksessa hyödynnetään vuonna 2012 Multiple Sclerosis Task Force’n «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/multiple-sclerosis»2; «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17 julkaisemaa suositusta MS-tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn arviointimenetelmistä.

Suosituksena on, että MS-tautia sairastavan toimintakyvyn

  1. arvioinnissa käytetään standardoituja mittareita, joiden psykometriset ominaisuudet ovat riittävät
  2. arvioinnissa tulee käyttää sekä henkilön itsearviointia että objektiivisia suorituskykymittareita
  3. arviointimenetelmistä valitaan käyttötarkoituksen ja henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan soveltuvin tai soveltuvimmat
  4. arvioinnissa henkilön toimintakykyä mitataan laaja-alaisesti International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -luokituksen eri osa-alueet huomioiden.

Suositus sisältää yhdeksän TOIMIA-tietokantaan arvioitua liikkumisen ja kaksi uupumuksen arviointimenetelmää. Arviointimenetelmien arviointia TOIMIA-tietokantaan on jatkettava kattamaan laajemmin ICF-luokituksen toimintakyvyn osa-alueita ja kuvauskohteita. Soveltuvin osin tulee huomioida myös muiden asiantuntijaryhmien suosituksissa olevat arviointimenetelmät.

Suositus on saatavilla Julkarissa. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017113055174»1

Suosituksessa mainitut mittarit ja niiden soveltuvuusarviot ovat saatavilla vasemmasta laidasta kohdasta "Mittarit ja niiden soveltuvuusarviot"

MS-tauti

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on etenevä keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. MS-tautia sairastaa noin 7 000 suomalaista. Se on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–40-vuotiaana. Sairastuminen alle 16 tai yli 60 vuoden iässä on harvinaista. MS on yleisempi naisilla kuin miehillä, sairastuneista noin kaksi kolmasosaa on naisia. «Neuroliitto 2016. MS-tauti.Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»18

MS-tauti on etenemistavoiltaan monimuotoinen. Sairauden kulku on alkuun aaltoileva 85 %:lla. Tällöin pahenemisvaiheita tulee ja sitten taas ohittuu, jolloin välillä voi olla pitkiä oireettomia kausia. Noin puolella sairaus muuttuu eteneväksi parinkymmenen vuoden kuluessa. Arviolta 15 %:lla sairauden kulku on alusta pitäen etenevä. Tällöin taudin oireisto lisääntyy tasaisesti, ilman pahenemisvaiheita. «Neuroliitto 2016. MS-tauti.Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»18

MS-taudin oireet ovat erilaisia eri ihmisillä riippuen siitä, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee «Neuroliitto 2016. MS-tauti.Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»18. MS-tautia sairastavan henkilön yleisimmät toimintakyvyn rajoitteet liittyvät kävelyyn «Einarsson U, Gottberg K, Fredrikson S ym. Multiple sclerosis in Stockholm County. A pilot study exploring the feasibility of assessment of impairment, disability and handicap by home visits. Clin Reha»2; «Larocca NG. Impact of walking impairment in multiple sclerosis: perspectives of patients and care partners. Patient 2011;4(3):189–201.»14, mielialaan «Gottberg K, Einarsson U, Fredrikson S ym. A population-based study of depressive symptoms in multiple sclerosis in Stockholm county: association with functioning and sense of coherence. J Neurol Neuro»7; «Feinstein A. Multiple sclerosis and depression. Mult Scler 2011;17(11):1276–1281.»4 ja uupumukseen «Ziemssen T. Multiple sclerosis beyond EDSS: depression and fatigue. J Neurol Sci 2009;277 Suppl 1:S37–41.»24; «Fernández-Muñoz JJ, Morón-Verdasco A, Cigarán-Méndez M ym. Disability, quality of life, personality, cognitive and psychological variables associated with fatigue in patients with multiple sclerosis. »5. Moniammatillinen kuntoutus ja MS-tautia sairastavan aktiivinen rooli ovat keskeinen osa MS-taudin hoitoa «Feys P, Giovannoni G, Dijsselbloem N ym. The importance of a multi-disciplinary perspective and patient activation programmes in MS management. Mult Scler 2016;22(suppl 2):34–46.»6.

Suosituksen taustaa

Tämä suositus korvaa TOIMIA-tietokannassa vuonna 2011 julkaistun suosituksen ”Suositus aivoverenkiertohäiriö (AVH) – ja MS -kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin” MS-tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn arviointiin kohdistuvan osuuden.

Alkuperäinen AVH- ja MS-kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin liittyvä suositus perustuu 13 liikkumisen aihealueen ja kahteen osallistumisen osa-alueen arviointimenetelmään. Toimintakyvyn ja sen arvioinnin viitekehyksenä käytettiin WHO:n ICF-luokitusta. Vuoden 2011 suosituksessa arvioidut mittarit oli alun perin valittu Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKE-hanke «VAKE-hanke. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke. Saatavilla:.»22) ”AVH ja MS: Hyvät kuntoutuskäytännöt” -tutkimusosuuden avulla. VAKE-hankkeessa selvitettiin sekä Suomessa kuntoutuksen suunnittelutahoilla ja yksityisillä palveluntuottajilla käytössä olevia arviointimenetelmiä, että sähköisistä tietokannoista systemaattisesti haetuissa vaikuttavuustutkimuksissa käytettyjä arviointimenetelmiä ( «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkee»19, kirjan sähköisen version liitteet S22 ja S25). VAKE-hankkeessa «VAKE-hanke. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke. Saatavilla:.»22 suositellut MS-kuntoutujien arviointimenetelmät esitellään liitteessä 1.

Tarve MS-suosituksen päivittämiseen ja erottamiseen AVH-suosituksesta ilmeni tarkasteltaessa MS-taudin spesifejä piirteitä sekä uusimpia kansainvälisiä suosituksia. Kansainvälisistä suosituksista on huomioitu vuonna 2012 Multiple Sclerosis Task Force’n «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/multiple-sclerosis»2; «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17 julkaisema suositus MS-tautia sairastavan toimintakyvyn arviointimenetelmistä (liite 2). Erityisesti on toivottu kliinisessä työssä käytettäviä uupumuksen arviointimenetelmiä.

Tässä suosituksessa on keskitytty kliinisessä työssä käytettäviin fyysisen kuntoutuksen osa-alueista liikkumisen arviointimenetelmiin ja uupumuksen itsearviointimenetelmiin. Liikkumisen arviointimenetelmissä huomioidaan suoritustaso ja -kyky. Suosituksessa ei oteta kantaa arviointimenetelmien soveltuvuuteen ammattihenkilöiden koulutuksessa eikä tutkimuskäytössä.

Suositus

Yleiset periaattet

Arviointi on laaja käsite, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan kuntoutujan toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä (assessment), jatkuvaa arviointia kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutusprosessin vaikuttavuuden arviointia (evaluation) «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkee»19. Toimintakyvyn arvioinnin käsitteistön tulisi noudattaa ICF-luokitusta «ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, 2004.»11; «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkee»19; «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17.

Hyvinvointia voidaan kokea huomattavista toimintarajoituksista huolimatta. Tämän vuoksi vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan objektiivisten mittareiden lisäksi suoritustasoa kuvaavia itsearviointimenetelmiä «Majnemer A, Mazer B. New directions in the outcome evaluation of children with cerebral palsy. Semin Pediatr Neurol 2004;11(1):11–7.»16. Ihmisen kokemus toimintakyvystä on terveydentilan ja yksilöllisten tekijöiden sekä ympäristön vuorovaikutuksen tulos «ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, 2004.»11. Arvioinnin tulee kohdentua niihin toimintakyvyn osa-alueisiin, joihin kuntoutuksella on haluttu saada muutosta «Wade DT. Describing rehabilitation interventions. Clin Rehabil 2005;19(8):811–818.»23; «Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44»21.

Suositus MS-tautia sairastavan henkilön liikkumisen ja uupumuksen arviointiin

Suosituksena on, että MS-tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn

  1. arvioinnissa käytetään MS-tautia sairastavalla tutkittuja standardoituja mittareita, joiden psykometriset ominaisuudet ovat riittävät
  2. arvioinnissa tulee käyttää sekä henkilön itsearviointia että objektiivisia suorituskykymittareita
  3. arviointimenetelmistä valitaan käyttötarkoituksen ja henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan soveltuvin tai soveltuvimmat
  4. arvioinnissa henkilön toimintakykyä mitataan laaja-alaisesti ICF-luokituksen eri osa-alueet huomioiden.

Tähän suositukseen on valittu liikkumisen ja uupumuksen standardoituja arviointimenetelmiä. Arviointimenetelmien soveltuvuusarvioinneissa on kiinnitetty huomiota niiden ominaisuuksiin (mm. validiteetti, reliabiliteetti, käyttökelpoisuus, herkkyys muutoksen mittaamisessa, mittarin toimivuus yksilö/ryhmätasolla) ja siihen, mitä käyttötarkoitusta varten ne on kehitetty.

Muiden toimintakyvyn osa-alueiden arviointimenetelmiä tulisi myös arvioida. On kuitenkin huomioitava, että kaikille toimintakyvyn alueille, kuten kommunikaatio tai mielen toiminnot, ei vielä ole hyviä standardoituja mittareita kuntoutumisen seurantaan. Soveltuvin osin tulee huomioida myös muiden asiantuntijaryhmien suosituksissa olevat arviointimenetelmät. Standardoidut arviointimenetelmät tulisi saada osaksi kliinistä käytäntöä, jossa niitä tulisi käyttää ohjeiden mukaan kuntoutusta suunniteltaessa ja sen vaikutuksia arvioitaessa.

Liikkumisen arviointimenetelmät

Tasapainon ja liikkumisen häiriintyminen on yksi MS-taudin tavallisimpia oireita «Neuroliitto 2016. MS-tauti.Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»18. Ruotsissa tehdyssä MS-taudin epidemiologisessa tutkimuksessa todettiin, että MS-tautia sairastavista vain 8 %:lla oli normaali kävelynopeus «Einarsson U, Gottberg K, Fredrikson S ym. Multiple sclerosis in Stockholm County. A pilot study exploring the feasibility of assessment of impairment, disability and handicap by home visits. Clin Reha»2. Kävelykyvyn rajoitteet ja kävelyn apuvälineen käyttö yhdessä tasapainovaikeuksien kanssa ovat yhteydessä myös lisääntyneeseen kaatumisriskiin «Cattaneo D, De Nuzzo C, Fascia T ym. Risks of falls in subjects with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):864–867.»1.

ICF-luokituksen Liikkuminen-pääluokka (osa-alueella Suoritukset ja osallistuminen) sisältää asennon vaihtamisen ja ylläpidon, esineiden kantamisen, liikuttamisen ja käsittelemisen sekä kävelemisen ja liikkumisen paikasta toiseen. Tässä suosituksessa huomioidaan asennon vaihtamisen ja ylläpidon (tasapaino) ja kävelemisen aihealueet, joiden arviointimenetelmät perustuvat Multiple Sclerosis Task Force «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17 suositukseen (liite 2), sekä aiempaan TOIMIA-tietokannan MS-suositukseen. Suosituksen kahta arviointimenetelmää (Asentohuojunta ja Elderly Mobility scale) ei ole kansainvälisessä Multiple Sclerosis Task Force -suosituksessa.

Arviointimenetelmät on arvioitu taudin vaikeusasteen (Expanded Disability Status Scale; EDSS) ja käyttötarkoituksen mukaan «Suositellut liikkumisen arviointimenetelmät MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn arvioinnissa ICF aihealueen, MS-taudin vaikeusasteen (EDSS) ja käyttötarkoituksen mukaan. »1(taulukko 1). Ne on pääsääntöisesti arvioitu erittäin korkealaatuiseksi tai korkealaatuiseksi lievästi tai kohtalaisesti toimintarajoitteisilla henkilöillä. Yleisesti voidaan todeta, että vuoteessa olevien (EDSS 8.0–9.5) MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn arvioimiseksi on vähän suosituksia käytössä olevista toimintakyvyn arviointimenetelmistä. Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna 6 minuutin kävelytesti soveltuu huonosti kotihoidossa tehtäväksi johtuen testin vaatimuksista kävelymatkan suhteen.

Taulukko 1. Suositellut liikkumisen arviointimenetelmät MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn arvioinnissa ICF aihealueen, MS-taudin vaikeusasteen (EDSS) ja käyttötarkoituksen mukaan.
Liikkumisen arviointimenetelmäICF-aihealueSuositus MS-taudin vaikeusasteen (EDSS)2 mukaan3Käyttötarkoitus3
1Suomeksi 10 m kävelytesti muistitoimintosekuntikellolla, englanniksi Timed 25 foot walk; 2EDSS, Expanded Disability Status Scale «Kurtzke JF. Rating neurologic impairment in multiple sclerosis: an expanded disability status scale (EDSS). Neurology 1983;33(11):1444–1452.»13; 3Arviointimenetelmän suositus psykometriikan arvioinnin jälkeen Multiple Sclerosis Task Force (2012) suosituksessa: (4) Erittäin korkealaatuinen, (3) Korkealaatuinen, (2) Ei voida suositella tällä hetkellä, (1) Ei suositella, (ns) Ei ole mukana Multiple Sclerosis Task Force (2012) suosituksessa.
Asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen (d410–d429) Käveleminen (d450)Oireettomat / lievästi toiminta-rajoitteiset EDSS: 0.0–3.5 Kohtalaisesti toiminta-rajoitteiset EDSS: 4.0–5.5 Pyörätuolin käyttäjät EDSS: 6.0–7.5 Vuoteessa olevat EDSS: 8.0–9.5 Akuuttihoito ja hoitokotiKotihoitoKuntoutus (laitos- ja avo)
Suoritustaso
  • ABC-asteikko
X3331333
  • WALK-12-kysely
X4441444
Suorituskyky (suoritukset)
  • 10m kävelytesti1
X4441444
  • 6 minuutin kävelytesti
X4431314
  • Asentohuojunta
Xnsnsnsnsnsnsns
  • Bergin tasapainotesti
X4441444
  • Dynamic Gait Index (DGI)
X3311333
  • Elderly Mobility Scale (EMS)
Xnsnsnsnsnsnsns
  • Rivermead Mobility Index (RMI)
X3333333

Uupumuksen arviointimenetelmät

Uupumus (fatiikki) on yksi tavallisimmista ja rajoittavimmista oireista useissa neurologisissa sairauksissa. Uupumuksella tarkoitetaan epänormaalia väsymystä fyysisen tai psyykkisen ponnistelun yhteydessä. Jopa 80 % MS-tautia sairastavista ilmoittaa kokevansa poikkeuksellista uupumusta ja puolet MS-tautia sairastavista pitää sitä suurimpana taudin aiheuttamana ongelmana. Uupuminen rajoittaa henkilön liikkumiskykyä. Uupuminen on myös toiminta- ja työkyvyn kannalta yksi hankalammin arvioitavista oireista. «Pirttilä T, Hämäläinen P, Ruutiainen J: Uupumus neurologisissa sairauksissa. Kirjassa Kliininen neuropsykiatria (Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R. (toim). luvussa Neu»20; «Hämäläinen P, Ruutiainen J, Huolman S, Liuha S. Kun äly väsyy. Kognitiivinen fatiikki neurologisissa sairauksissa. Suomen Lääkärilehti 2007;49-50,4627–4631.»8; «Hämäläinen P, Ikonen A, Romberg A ym. The effects of heat stress on cognition in persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2012;18(4):489–497.»9.

Uupumus on oireena vielä melko tuntematon, eikä sen syytä täysin tiedetä. Koska uupumus on subjektiivinen väsymyksen tunne, sen tarkka määritteleminen, tutkiminen ja mittaaminen on vaikeaa «Hämäläinen P ja Niemi S. Uupumus MS-taudissa. Neuroliiton julkaisuja 2022;21. Saatavilla:.»10.

MS-tautia sairastavan henkilön uupumuksen arviointiin on suosituksessa kaksi suomennettua itsearviointimenetelmää «»? (taulukko 2). Näistä Multiple Sclerosis Task Force «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17 arvioi MFIS-mittarin korkealaatuiseksi ja sitä suositellaan käytettäväksi eri käyttötarkoituksissa MS-tautia sairastavilla, joiden toimintarajoite vaihtelee oireettomasta pyörätuolin käyttäjiin (EDSS 0.0–7.5). Sen sijaan sitä ei suositella käytettäväksi vuoteessa olevilla MS-tautia sairastavilla. Kyseessä on itsearviointikysely, joten se soveltuu kaikkiin käyttötarkoituksiin. FSS-kysely puuttuu Multiple Sclerosis Task Force’n «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17 suosituksesta (liite 2).

Taulukko 2. Suositellut uupumuksen arviointimenetelmät MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn arvioinnissa ICF aihealueen, MS-taudin vaikeusasteen (EDSS) ja käyttötarkoituksen mukaan.
ICF aihealueSuositus MS-taudin vaikeusasteen (EDSS)1mukaan2Käyttötarkoitus2
1EDSS, Expanded Disability Status Scale «Kurtzke JF. Rating neurologic impairment in multiple sclerosis: an expanded disability status scale (EDSS). Neurology 1983;33(11):1444–1452.»13; 2Arviointimenetelmän suositus psykometriikan arvioinnin jälkeen Multiple Sclerosis Task Force (2012) suosituksessa: (4) Erittäin korkealaatuinen, (3) Korkealaatuinen, (2) Ei voida suositella tällä hetkellä, (1) Ei suositella, (ns) Ei ole mukana Multiple Sclerosis Task Force (2012) suosituksessa.
Uupumuksen arviointimenetelmäVäsyvyys (b4552) Oireettomat / lievästi toiminta-rajoitteiset

EDSS: 0.0–3.5 		Kohtalaisesti toiminta-rajoitteiset

EDSS: 4.0–5.5 		Pyörätuolin käyttäjät

EDSS: 6.0–7.5 		Vuoteessa olevat

EDSS: 8.0–9.5 		Akuuttihoito ja hoitokoti, kotihoito sekä kuntoutus (laitos- ja avo)
Fatigue Severity Scale (FSS)Xnsnsnsnsns
Modified Fatigue Impact Scale (MFIS)X33313

Yhteenveto

Tässä suosituksessa on keskitytty liikkumisen ja uupumuksen arviointimenetelmiin MS-tautia sairastavalla henkilöllä. Liikkuminen kattaa ICF-luokituksen Liikkuminen-pääluokasta tasapainon ja kävelyn arvioinnin, jossa tulee huomioida sekä suorituskyky että -tason. Uupumuksen luonteen mukaisesti sen arviointiin suositellaan henkilön itsearviointimenetelmiä.

Suosituksen laatimisessa on hyödynnetty vuonna 2012 Multiple Sclerosis Task Force’n julkaisemaa suositusta «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17. Multiple Sclerosis Task Force «Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla:.»17 teki soveltuvuusarvioinnit eri käyttötarkoituksiin (akuuttihoito, laitoskuntoutus, kotihoito, avokuntoutus) ja taudin vaikeusasteeltaan eri kuntoisille EDSS-asteikon mukaan jaoteltuna (ks. liite 2).

Lisäksi tulee arvioida yksilön elämän kannalta merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia tehtäviä yksilön itsenäiseen ja turvalliseen osallistumiseen liittyen «ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, 2004.»11; «Law M, Baum C, Dunn W. Measuring Occupational Performance. Supporting best practice in occupational therapy. 2nd ed. SLACK Incorporated, 2005.»15. Multiple Sclerosis Task Force suosittelee osallistumisen arviointiin käytettäväksi MS Impact Scale (MSIS-29) -mittaria sekä akuuttihoidossa «https://www.neuropt.org/docs/ms-edge-documents/ms-edge_acute_care_recs6DD67A30B8CB.pdf?sfvrsn=2»3 että kuntoutuksessa «https://www.neuropt.org/docs/ms-edge-documents/ms-edge_rehab_recs5417E23D4B53.pdf?sfvrsn=2»4. Tarvittaessa osallistumista voi arvioida geneerisillä, ”Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla” -suosituksessa «Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla»1 mainituilla arviointimenetelmillä.

Arviointimenetelmien työstämistä tulee jatkaa moniammatillisesti kattamaan laajemmin ICF-luokituksen ydinlistan toimintakyvyn kuvauskohteita kuten mieliala ja kognitio.

Liitteet

Liite 1. Arviointimenetelmät VAKE-hankkeessa «»1

Liite 2. Multiple Sclerosis Outcome Measures Task Force suositukset «»2

Suosituksen koonnut

Jaana Paltamaa, dosentti, TtT

Sidonnaisuudet: ei sidonnaisuuksia

Lausunnot:

Juhani Ruutiainen, kuntoutusjohtaja, Neuroliitto ry

Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Neuroliitto ry

Sari Atula, neurologian ylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

Neurologisen klinikan fysioterapeutit, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

Hyväksynyt: TOIMIAn Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»5

Kirjallisuutta

  1. Cattaneo D, De Nuzzo C, Fascia T ym. Risks of falls in subjects with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2002;83(6):864–867 «PMID: 12048669»PubMed.
  2. Einarsson U, Gottberg K, Fredrikson S ym. Multiple sclerosis in Stockholm County. A pilot study exploring the feasibility of assessment of impairment, disability and handicap by home visits. Clin Rehabil 2003;17(3):294–303 «PMID: 12735537»PubMed.
  3. Einarsson U, Gottberg K, von Koch L ym. Cognitive and motor function in people with multiple sclerosis in Stockholm County. Mult Scler 2006;12(3):340–353 «PMID: 16764349»PubMed.
  4. Feinstein A. Multiple sclerosis and depression. Mult Scler 2011;17(11):1276–1281 «PMID: 22058085»PubMed.
  5. Fernández-Muñoz JJ, Morón-Verdasco A, Cigarán-Méndez M ym. Disability, quality of life, personality, cognitive and psychological variables associated with fatigue in patients with multiple sclerosis. Acta Neurol Scand 2015;132(2):118–124 «PMID: 25644133»PubMed.
  6. Feys P, Giovannoni G, Dijsselbloem N ym. The importance of a multi-disciplinary perspective and patient activation programmes in MS management. Mult Scler 2016;22(suppl 2):34–46 «PMID: 27465614»PubMed.
  7. Gottberg K, Einarsson U, Fredrikson S ym. A population-based study of depressive symptoms in multiple sclerosis in Stockholm county: association with functioning and sense of coherence. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78(1):60–65 «PMID: 16847048»PubMed.
  8. Hämäläinen P, Ruutiainen J, Huolman S, Liuha S. Kun äly väsyy. Kognitiivinen fatiikki neurologisissa sairauksissa. Suomen Lääkärilehti 2007;49-50,4627–4631.
  9. Hämäläinen P, Ikonen A, Romberg A ym. The effects of heat stress on cognition in persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2012;18(4):489–497 «PMID: 21914688»PubMed.
  10. Hämäläinen P ja Niemi S. Uupumus MS-taudissa. Neuroliiton julkaisuja 2022;21. Saatavilla: «https://neuroliitto.fi/tuote/uupumus-ms-taudissa/»6.
  11. ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, 2004.
  12. Kantanen M, Paltamaa J & Peurala S. 2011. Suositus aivoverenkiertohäiriö (AVH)- ja MS-kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin. TOIMIA-suositus.
  13. Kurtzke JF. Rating neurologic impairment in multiple sclerosis: an expanded disability status scale (EDSS). Neurology 1983;33(11):1444–1452 «PMID: 6685237»PubMed.
  14. Larocca NG. Impact of walking impairment in multiple sclerosis: perspectives of patients and care partners. Patient 2011;4(3):189–201 «PMID: 21766914»PubMed.
  15. Law M, Baum C, Dunn W. Measuring Occupational Performance. Supporting best practice in occupational therapy. 2nd ed. SLACK Incorporated, 2005.
  16. Majnemer A, Mazer B. New directions in the outcome evaluation of children with cerebral palsy. Semin Pediatr Neurol 2004;11(1):11–7 «PMID: 15132249»PubMed.
  17. Multiple Sclerosis Outcome Measures Taskforce. 2012. Multiple sclerosis recommendations. Viitattu 28.10.2016. Saatavilla: «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/multiple-sclerosis»2.
  18. Neuroliitto 2016. MS-tauti.Viitattu 28.10.2016. Saatavilla: «https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/tietoa-sairauksista/ms-tauti/»7.
  19. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. Saatavilla: «https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581»8.
  20. Pirttilä T, Hämäläinen P, Ruutiainen J: Uupumus neurologisissa sairauksissa. Kirjassa Kliininen neuropsykiatria (Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R. (toim). luvussa Neuropsykiatrian erikoiskysymyksiä. Kustannus oy Duodecim; Keuruu (Suomi), 261–262, 2011.
  21. Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44(3):329–342 «PMID: 18762742»PubMed.
  22. VAKE-hanke. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke. Saatavilla: «https://helda.helsinki.fi/items/7569f859-1b59-4a9e-a9db-d42c8478e101»9.
  23. Wade DT. Describing rehabilitation interventions. Clin Rehabil 2005;19(8):811–818 «PMID: 16323380»PubMed.
  24. Ziemssen T. Multiple sclerosis beyond EDSS: depression and fatigue. J Neurol Sci 2009;277 Suppl 1:S37–41 «PMID: 19200865»PubMed.