Parkinsonin tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn arviointi fysioterapiassa

Tiivistelmä

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita. Parkinsonin taudin oireita voidaan nykylääkkeillä lievittää usein varsin hyvin, vaikka lääkkeet eivät parannakaan tautia eivätkä estä sen etenemistä. Taudin alkuvaiheessa riittää usein oma voimistelu- ja venyttelyohjelma, jonka rinnalle saatetaan myöhemmin tarvita fysioterapiaa. Huolellisesti valitut ja oikein käytetyt arviointimenetelmät tukevat läpinäkyvän ja konkreettisen toimintakyvyn arvioinnin tekemistä, fysioterapian tavoitteiden asettamista ja vaikuttavuuden arviointia.

Tämä suositus perustuu Euroopan Parkinson fysioterapia -suositukseen. Keskeiset suositukset ovat:

1. Toimintakyvyn arviointia tulee tarkastella ICF-viitekehyksessä käyttäen RPS (Rehabilitation Problem Solving) -lomaketta.
2. Suosituksessa keskitytään Parkinsonin taudin fysioterapian ydinalueisiin: tasapaino, käveleminen, siirtymiset, käden käyttäminen ja fyysinen kunto.
3. Toimintakyvyn arviointi sisältää:
   • esitiedot ja asiakaslähtöiset itsearviointilomakkeet
   • fysioterapeutin käyttämät arviointimenetelmät
   • tulosten tulkinta ja tavoitteet
4. Jokaiselle fysioterapian ydinalueelle on valittu parhaiten sopivat arviointimenetelmät niin, että yhdellä ydinalueella niitä saattaa olla useita.
5. Arviointimenetelmät tulee valita huolella, sillä yhdenkään Parkinsonin tautia sairastavan toimintakyvyn arviointi ei vaadi kaikkien arviointimenetelmän käyttöä. Kaikille suositellaan kuitenkin käytettäväksi esitietolomaketta (PIF) ja 10 metrin kävelytestiä, joita käytetään 3-vaiheisessa kaatumisen ennustamisessa sekä.”Goal Attainment Scale” (GAS) -lomaketta tavoitteen asettamiseksi.
6. Fysioterapeutin tulee valita kyseiselle Parkinsonin tautia sairastavalle henkilölle ja siihen tilanteeseen sopivimmat arviointimenetelmät esitietolomakkeen (PIF) ja itsearviointilomakkeiden sekä oman asiantuntemuksensa ja kliinisen päättelynsä perusteella.
7. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt eivät aina tiedä, mihin fysioterapiassa voidaan pyrkiä eivätkä he välttämättä osaa kertoa olennaisia suoritusrajoitteita. Parkinsonin tautia sairastavaa rohkaistaan priorisoimaan toimia / tehtäviä, joissa hän tunnisti vaikeuksia esitietolomakkeessa. Tähän suositellaan käytettäväksi PSI-PD-lomaketta.
8. Kun tiedetään Parkinsonin taudin moniulotteisuus ja siihen liittyvä hitaus, suositellaan, että toimintakyvyn arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja intervention valintaan käytetään vähintään kaksi arviointikertaa.
9. Parkinsonin tautia sairastavan toimintakyky vaihtelee suuresti päivän mittaan riippuen henkilön käyttämästä lääkityksestä. Toimintakyvyn arviointi suositellaan tehtäväksi siihen aikaan, kun henkilön toimintakyky on optimaalinen. Jos henkilöllä kuitenkin on suuria toimintakyvyn vaihteluita, suositellaan arvioinnin tekemistä myös toimintakyvyn ollessa heikoimmillaan (off-vaiheessa).

Suosituksen taustaa

Vuoden 2014 lopussa julkaistiin Eurooppalainen ”Parkinsonin tautia sairastavien fysioterapia” -suositus (European Physiotherapy Guideline for Parkinson’s disease) « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2. Se on laadittu eurooppalaisten fysioterapialiittojen, Parkinson-potilaiden Euroopan fysioterapialiiton (APPDE) ja Hollannin Fysioterapeuttiliiton (KNGF) yhteistyönä. Suosituksen tekijät esitellään liitteessä 1.

Eurooppalaisen Parkinsonin tautia sairastavien fysioterapiasuosituksen (myöhemmin Eurooppalainen Parkinson fysioterapia -suositus) työ alkoi fysioterapian avainkysymysten määrittämisellä vuonna 2011 ja se eteni vaihe vaiheelta tutkimusnäytön arviointiin. Suositus tehtiin noudattaen systemaattista käytäntöä. Lähtökohtina olivat toimintakyvyn arviointimenetelmistä tehty järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, kansainvälisen AGREE-standardin (Appraisal of Guidelines for Research and Evaluation Instrument «https://www.agreetrust.org/wp-content/uploads/2013/10/AGREE-II-Users-Manual-and-23-item-Instrument_2009_UPDATE_2013.pdf»2) ohjeet ja näytön asteen arviointi GRADE (Grading of recommendations Assesment, Development and Evaluation) -menetelmällä.

Eurooppalaisessa Parkinson fysioterapia -suosituksessa on omat osiot fysioterapeuteille, lääkäreille ja Parkinsonin tautia sairastaville. Lisäksi erikseen on raportoitu suosituksen laatimisessa käytetyt menetelmät « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Deve»3. Suosituksen kaikki neljä osaa on saatavissa englanniksi ParkinsonNet sivuilta. «https://www.parkinsonnet.com/guidelines/»3

Eurooppalainen Parkinson fysioterapia -suositus on osa Suomen Fysioterapeuttien Hyvä fysioterapiakäytäntö -hanketta, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten fysioterapeuttien näyttöön perustuvaa työtapaa. Näyttöön perustuva työ tarkoittaa parhaan saatavilla olevan tutkimuksellisen tiedon yhdistämistä fysioterapeutin kliiniseen kokemukseen ja potilaan käsityksiin. Eurooppalainen Parkinson fysioterapia -suositus ja siitä tehty fysioterapiamenetelmien vaikuttavuutta (luku 6) koskeva käännös suomeksi on askel kohti näyttöön perustuvaa fysioterapiakäytäntöä. Tämän lisäksi on suomennettu neljä quick refrence -korttia, jotka tukevat kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta. « Paltamaa J, Bärlund E, Piittisjärvi T, Mustonen M, Jussila L, Häkkinen H. Eurooppalainen Parkinson-fysioterapian suositus. 2016. Suomen Fysioterapeutit. Viitattu 5.2.2018. Saatavilla »5

Tämä TOIMIA-verkostossa tehty Parkinsonin tautia sairastavien toimintakyvyn arviontisuositus perustuu eurooppalaisen suosituksen lukuun 5 ja liitteisiin « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2 sekä raporttiin käytetyistä menetelmistä « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Deve»3, joista mukaan otettiin suomennetut arviointimenetelmät. Ne esitetään ICF-viitekehyksessä käyttäen RPS (Rehabilitation Problem Solving) -lomaketta (liite 2). Koska eurooppalainen Parkinson fysioterapia -suositus on julkaistu vuonna 2014, mukaan valittujen arviointimenetelmien psykometriikan arviointia päivitettiin TOIMIAn toimituksen tekemien uusien kirjallisuushakujen perusteella. Lisäksi kunkin arviointimenetelmän kohdalla huomioitiin American Physiotherapy Association (APTA) Parkinson Evidence Database to Guide Effectiveness (PDEDGE) -työryhmän tekemät arvioinnit « Kegelmeyer D, Ellis T, Esposito A, Gallagher R, Harro CC, Hoder J, Hussey E, Oneal S. Recommendations for Patients with Parkinson Disease. 2014. Parkinson Edge Outcome Measures Taskforce. Viitattu 3»1.

Parkinsonin tauti

Jokaisen Parkinsonin tautia sairastavia hoitavan fysioterapeutin tulee tietää Parkinsonin taudin diagnosointi ja lääkityksen perusteet sekä perehtyä hyvin suomalaiseen hoidon/kuntoutuksen/fysioterapian nykykäytäntöihin. Tässä yhteydessä esitetään lyhyt yhteenveto Parkinsonin taudista, oireista ja hoidosta perustuen Käypä hoito -suositukseen « Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neuro-logisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Viitattu 5.12.»7 ja Suomen Parkinson liiton oppaaseen « Kuopio A-M. Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas. 2014. Suomen Parkinsonliitto. Viitattu 5.12.2018. Saatavilla.»4 sekä eurooppalaiseen Parkinson -suositukseen « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2.

Parkinsonin tauti on varsin monimuotoinen sairaus. Oireiden painottuminen ja oireiden aiheuttama haitta ovat jokaisella potilaalla erilaiset. Eurooppalaisessa Parkinson -suosituksessa oireet on käsitelty WHO:n ICF-luokituksen mukaisesti « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2. Kaikki sairastuneet eivät välttämättä saa kaikkia mahdollisia oireita. Jollakin vapina on pääoire, kun taas toinen ei vapise lainkaan, vaan kärsii lähinnä hitaudesta ja kankeudesta.

Parkinsonin tautiin liittyy kolme pääoiretta: lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja tyypillinen lihasjäykkyys eli rigiditeetti. Ne alkavat hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi.

• Vapina on harvajaksoista ja se ilmenee erityisesti yläraajoissa levossa ja lievittyy liikkeen aikana. Vapina voi ilmentyä myös ns. pillerinpyöritysvapinana eli sormien tyypillisenä liikkeenä
• Liikkeiden hidastuminen näkyy esimerkiksi tuolilta nousun vaikeutena. Lisäksi kävelemään lähtö on verkkaista ja askeleet lyhyitä. Lihastoiminnan hidastuminen näkyy usein myös kasvojen ilmeettömyytenä ja käsialan pienentymisenä. Puhekin voi muuttua monotoniseksi.
• Lihasjäykkyys eli rigiditeetti ilmenee hitautena esimerkiksi kättä taivutettaessa. Kun toinen henkilö avustaa taivutusta, liikkeessä tuntuu vastusta.

Sairastuneelle saattaa ilmaantua myös tasapainovaikeuksia, mutta kaatuilua esiintyy useimmiten vain pidemmälle edenneessä taudissa johtuen lähinnä tasapaino- ja asennonsäätelyjärjestelmien rappeutumisesta. Lisäksi voi olla erilaisia autonomisen hermoston oireita eli ihon rasvoittumista, hikoilun lisääntymistä, äkillistä verenpaineen vaihtelua, ummetusta, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja impotenssia.

Parkisonin taudissa voi esiintyä myös puheentuoton vaikeutta, nielemisongelmia, ihon rasvoittumista ja syljen valumista. Hajuaistin heikentyminen on myös tavallista ja se voi usein edeltää muita oireita. Lisäksi Parkinsonin tautia sairastavilla voi olla myös tiedollisten toimintojen ja tunne-elämän häiriöitä, esimerkiksi tunneherkkyyden lisääntymistä, masennustaipumusta, aloitekyvyn heikkenemistä ja ajatusten hidastumista. Sairauteen liittyy joskus unihäiriöitä, päiväaikaista uneliaisuutta ja voimakasta uupumusta. Hallitsevina ovat kuitenkin liikuntakyvyn vaikeutumista aiheuttavat oireet.

Parkinsonin taudin oireita voidaan nykylääkkeillä lievittää usein varsin hyvin, vaikka lääkkeet eivät paranna tautia eivätkä estä sen etenemistä. Käytettävissä on useita eri lääkkeitä, jotka valitaan yksilöllisesti iän, taudin vaikeusasteen ja muiden sairauksien mukaan. Mikään hoitomuodoista ei ole varsinaisesti tautia parantava tai kulkua pysäyttävä, vaan puhutaan ns. oireisiin vaikuttavasta hoidosta.

Hoidossa ei pyritä täyteen oireettomuuteen, koska pitkällä aikavälillä tulos on parempi, kun lääkehoito on viritetty hieman tehokkainta annostelua vähäisemmäksi. Suurinta mahdollista lääkeannosta ei oteta heti käyttöön Parkinsonin taudin lääkkeiden aiheuttamien sivuvaikutusten, kuten mahdollisten pakkoliikkeiden, impulssikontrollihäiriöiden (mm. pelihimo, liiallinen seksuaalisuus) ja harhojen vuoksi. Näiden sivuvaikutusten riski nousee sitä korkeammalle, mitä suurempi käytössä oleva lääkitys on.

Sairauden etenemiseen ei voida vaikuttaa elintavoilla. Päivittäinen aktiivisuus on erityisen tärkeää Parkinsonin tautia sairastavalle. Säännöllinen liikkuminen sekä rentoutus- ja venytysharjoitukset kannattaa pyrkiä sisällyttämään päivittäiseen elämään heti sairauden alkuvaiheesta lähtien. Kaikki liikkuminen on tärkeää, olipa se sitten imurointia, kaupassa käyntiä tai voimistelua. Taudin alkuvaiheessa riittää usein oma voimistelu- ja venyttelyohjelma, jonka rinnalle saatetaan myöhemmin tarvita fysioterapiaa. Fysioterapian avulla voidaan esimerkiksi lievittää jäykkyyden aiheuttamia lihaskireyksiä ja kipuja sekä mahdollisesti vähentää kaatumisriskiä ja auttaa päivän askareissa selviämistä. Myös toimintaterapia ja muu moniammatillinen ohjaus ja kuntoutus ovat osa Parkinsonin tautia sairastavien hoitoa. « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2

Jos Parkinsonin tautia sairastavalla ei ole estettä fysioterapiaan « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2, niin fysioterapian aihe/tavoite em. ydinalueiden sisällä voi olla esimerkiksi:

• itsehoidon tukeminen, kuten käyttäytymisen muutokset
• kunnon ja fyysisten toimintojen harjoittelu sekundaaristen komplikaatioiden ennaltaehkäisemiseksi
• harjoittelu suoritusrajoitusten viivästymiseksi
• kompensatoristen strategioiden harjoittelu suoritusrajoitteiden lieventymiseksi

Jos Parkinsonin tautia sairastava henkilö tuo esille vajavuuksia ja toimintarajoituksia, jotka ovat fysioterapiainterventioiden ulkopuolella, tulee fysioterapeutin ohjata henkilö toisen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen luokse. Jos fysioterapiaan on esteitä, niin tästä tulee keskustella henkilön kanssa ja olla yhteydessä lähettäneeseen lääkäriin. Fysioterapeutin tulee käyttää riittävästi aikaa arviointimenetelmien valintaan ja terapian tavoitteiden asettamiseen.

Suositus Parkinsonin tautia sairastavan toimintakyvyn arviointiin

Eurooppalaisen Parkinson fysioterapia -suosituksen kirjoitustyöryhmä (liite «»1) määritteli Parkinsonin taudin fysioterapian ydinalueet, joita ovat tasapaino, käveleminen, siirtymiset, käden käyttäminen (hienomotoriikka) ja fyysinen kunto. « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2 Näiltä osa-alueilta kartoitettiin Euroopassa käytössä olevat toimintakyvyn arviointimenetelmät kyselyllä 17 maan fysioterapeuteille ja arvioitiin arviointimenetelmien yleisyyttä ja käytettävyyttä Euroopassa. Suomen tulokset on raportoitu erikseen. « Paltamaa J, Auvinen K, Kumpulainen K, Mäki-Natunen P. Parkinson-potilaan arviointimenetelmät fysioterapiassa. Fysioterapia 2013;60(4):4–9.»6 Kyselyn lisäksi tehtiin fysioterapeuttien fokusryhmähaastattelut ja laadittiin kirjallisuuskatsaus. Niiden perusteella tunnistettiin 37 ydinalueiden arviointimenetelmää. Kukin arviointimenetelmä:

• sillattiin ICF-viitekehykseen
• psykometriikka arvioitiin pätevyyden, toistettavuuden, muutosherkkyyden ja käyttökelpoisuuden osalta. « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Deve»3

Eurooppalaiseen Parkinson-suositukseen valittiin 18 riittävän pätevää ja toistettavaa toimintakyvyn arviointimenetelmää, jotka myös olivat käyttökelpoisia kustannukset ja aika huomioiden terveydenhuollossa ja fysioterapiassa käytettäväksi eri puolilla Eurooppaa. Eurooppalaisen Parkinson -suosituksen osassa 4 ”Development and scientific justification” « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Deve»3 kuvataan jokaisen suositukseen hyväksytyn ja siitä hylätyn toimintakyvyn arviointimenetelmän psykometriikka. Lisäksi perustellaan syyt toimintakyvyn arviointimenetelmän hylkäämiseen.

Tässä TOIMIA -suosituksessa esitetään eurooppalaisen Parkinson -suosituksen arviointimenetelmät « Keus SHJ, Munneke M, Graziano M, Paltamaa J, Pelosin E, Domingos J, Brûhlman S, Ramaswamy B, PrinsJ, Struiksma C, Rochester L, Nieuwboer A, Bloem B, on behalf of the Guideline development Group. Euro»2 ICF-viitekehyksessä käyttäen RPS (Rehabilitation Problem Solving) -lomaketta (liite «»2).

Jokaiselle fysioterapian ydinalueelle on valittu parhaiten sopivat arviointimenetelmät (liite «»2) niin, että yhdellä ydinalueella niitä saattaa olla useita. Tällöin fysioterapeutin tulee valita kyseiselle Parkinsonin tautia sairastavalle henkilölle ja siihen tilanteeseen parhaiten sopiva arviointimenetelmä oman asiantuntemuksensa ja kliinisen päättelynsä perusteella.

ICF:n ”Suoritusten ja osallistumisen” -arviointimenetelmät ovat etusijalla Parkinsonin tautia sairastavan toimintakykyä arvioitaessa. Arviointimenetelmän käyttö tuo hyötyä ainoastaan, jos tulokset ovat tulkittavissa. Sen vuoksi suositellaan, että fysioterapeutti osallistuu koulutuksiin tai hankkii muuten lisätietoa, jos hän ei tunne kaikkia suosituksessa mainittuja toimintakyvyn arviointimenetelmiä.

• tunnistetaan ruumiin/kehon toimintojen vajavuudet, suoritus- ja osallistumisrajoitteet sekä ympäristön rajoittavat tekijät
• asetetaan asiakaslähtöiset tavoitteet Parkinsonin tautia sairastavan tarpeiden mukaisesti
• tehdään soveltuva terapiasuunnitelma
• ollaan yhteydessä niin Parkinsonin tautia sairastavan kuin muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa

Lisäksi toimintakyvyn arviointimenetelmiä käytetään fysioterapiajakson aikana ja sen jälkeen

• tukemaan Parkinsonin tautia sairastavaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden muokkaamisessa
• motivoimaan Parkinsonin tautia sairastavaa terapiaan ja tavoitteiden noudattamiseen sekä omatoimiseen harjoitteluun
• mahdollistamaan muutosten arviointi terapiajakson jälkeen ja vaikuttavuuden arviointi
• tuottamaan tietoa muutoksista, joiden avulla voidaan tunnistaa riskiä kaatumisiin tai fyysisen kunnon heikentymiseen
• tukemaan fysioterapeuttia ja Parkinsonin tautia sairastavaa päätöksissä terapiamenetelmien tai sisällön vaihtamisessa tai fysioterapian lopettamisessa
• mahdollistamaan kommunikaatio lähettävän lääkärin kanssa

* Riittävä psykometriikka, jotta voidaan käyttää myös muutoksen arvioinnissa

a ICF-siltaus päivitetty TOIMIA-käsiteryhmän siltauksen ja Winser ym. 2019 «Winser SJ, Kannan P, Bello UM ym. Measures of balance and falls risk prediction in people with Parkinson's disease: a systematic review of psychometric properties. Clin Rehabil 2019;33(12):1949–1962.»9 katsauksen perusteella,

b saatavilla internetistä «https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHP/Toimintakyvyn%20mittarit.pdf»6

Parkinsonin tautia sairastavan toimintakyky vaihtelee suuresti päivän mittaan riippuen henkilön käyttämästä lääkityksestä. Toimintakyvyn arviointi suositellaan tehtäväksi siihen aikaan, kun henkilön toimintakyky on optimaalinen. Jos henkilöllä kuitenkin on suuria toimintakyvyn vaihteluita, suositellaan arvioinnin tekemistä myös toimintakyvyn ollessa heikoimmillaan (off-vaiheessa).

Arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi tulee arviointiaika ja ympäristötekijät kirjata huolellisesti (Taulukko «Suositus arviointiajan ympäristötekijöiden kirjaamiseksi»4). Arvioinnin ajankohtaan liittyen kirjataan arvioinnin kellonaika ja henkilön ko. päivänä käyttämä lääkitys ja sen ottoaika. Jos mahdollista, niin seuranta-ajankohta olisi hyvä olla mahdollisimman sama kuin alkuperäisen arvioinnin tekoaika.

Kun tiedetään Parkinsonin taudin moniulotteisuus ja siihen liittyvä hitaus, suositellaan, että toimintakyvyn arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja intervention valintaan käytetään vähintään kaksi arviointikertaa.

Fysioterapeutin tehtävänä on myös arvioida, onko Parkinsonin tautia sairastavan ilmoittamat odotukset realistisia. Kun kognitiivisiin tai fyysisiin vajavuuksiin liittyvät tekijät vaikeuttavat kommunikaatiota tai kun henkilö on täysin riippuvainen toisen henkilön avusta, tulee arviointiin ottaa mukaan läheisen (puoliso, lapsi, yms) tai hoitajan arvio.

Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kognitio vaikuttaa huomattavasti fysioterapian toteutukseen. On suositeltavaa, että lääkäri kirjaa lähetteeseen huomion kiinnittämiseen, toiminnan ohjaukseen ja muistiin liittyvät mielentoiminnot. Mikäli niitä ei ole kirjattu, tulee fysioterapeutin huomioida ne ja tarvittaessa pyytää neuropsykologin tai muistiasiantuntijan konsultaatiota.

Kuva 1. Katkaisurajat kaatumisriskin arvioinnissa Parkinsonin tautia sairastavilla

Taulukko on käännetty suoraan englanninkielisen suosituksen sivun 58 taulukosta.

Kuva 2. Muutoksen arvioinnissa käytettävät arviointimenetelmät, joiden muutosherkkyys on tutkittu Parkinsonin tautia sairastavilla.

Taulukko on käännetty suoraan englanninkielisen suosituksen sivun 63 taulukosta.

Liitteet